Työuraeläkkeen käsittelemiseksi tarvittavat tiedot eläkelaitos saa
- työuraeläkehakemuksesta
- työuraeläkehakemuksen liitteistä
- työeläkejärjestelmän käytössä olevista rekisteritiedoista ja
- tarvittavista eläkelaitoksen hankkimista lisäselvityksistä.
Työuraeläkkeenhakijaa koskevat yleiset eläkkeen hakemista koskevat säännökset siitä, että työuraeläkehakemukseen on liitettävä eläkeasian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.
Lisäksi työuraeläkkeen hakemisesta on erityisesti säädetty, että työuraeläkkeenhakijan on liitettävä hakemukseen
- työterveyshuollon lausunto ja
- työnantajan lausunto hakijan työn sisällöstä
- yrittäjältä oma kuvaus yrittäjätyön sisällöstä.
Työnantajan lausunto voidaan antaa lomakkeella Työnantajan kuvaus työntekijän työstä, työolosuhteista ja
selviytymisestä työssä (ETK 7111 TAK). Jos työuraeläkkeenhakija ei ole liittänyt työnantajan kuvausta hakemuksen liitteeksi, eläkelaitos pyytää TAK-lomakkeen työnantajalta samaan tapaan kuin ratkaistaessa työkyvyttömyyseläkeasiaa.
Mitä työterveyshuollon lausunnon tulisi sisältää?
Työuraeläkehakemuksen liitteeksi työuraeläkkeen hakijan on toimitettava työterveyshuollon lausunto.
Työterveyshuollon lausunnon perusteella eläkelaitos arvioi, onko työuraeläkkeenhakijan työ ollut työuraeläkkeen myöntämiseksi edellytettävällä tavalla rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä.
Työterveyshuollon lausunto sisältää
- kuvauksen työuraeläkkeenhakijan nykyisestä työstä
- kuvauksen nykyisen työn rasittavuudesta ja kuluttavuudesta
- kuvauksen nykyisen työn työkykyvaatimuksista
- arvion työuraeläkkeenhakijan mahdollisuuksista jatkaa työssä
- kuvauksen työuraeläkkeenhakijan aikaisempien töiden sisällöstä
- arvion työuraeläkkeenhakijan aikaisempien töiden rasittavuudesta ja kuluttavuudesta, jos työterveyshuollolla on saatavilla selvitys työuraeläkkeenhakijan työhistoriasta
- kuvauksen työuraeläkkeenhakijan työkyvystä ja terveydentilasta.
Työterveyshuolto antaa lausuntonsa B-lääkärinlausunto -lomakkeelle. Muut kuin varsinaiset lääkärinlausuntoon sisältyvät kohdat liitetään B-lääkärinlausunto -lomakkeeseen.
Työterveyshuollon lausunnossa arvio työn rasittavuudesta ja kuluttavuudesta perustuu työuraeläkkeen saamiseksi säädettyihin edellytyksiin työn rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta työstä.
Työterveyshuollon lausunnossa tulisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka rasittavaa ja kuluttavaa työ olisi kenen tahansa työntekijän tekemänä työnä ja vastaavasti, mitä edellytyksiä työ asettaisi työntekijän työkyvylle riippumatta siitä, kuka tekisi kyseistä työtä.
Työterveyshuollon lausunto sisältää työterveyslääkärin arvion hakijan terveydentilasta ja työkyvystä
Työterveyshuollon lausunto sisältää työterveyslääkärin lausunnon työuraeläkkeenhakijan terveydentilasta ja työkyvystä. Työterveyshuollon lausunto on käytännössä vastaava kuin työkyvyttömyyseläkehakemusta varten laadittava terveydentilaselvitys.
Työterveyshuollon lausunnon perusteella eläkelaitos arvioi, onko hakijan työkyky heikentynyt työuraeläkkeen myöntämiseksi edellytettävällä tavalla.
Työuraeläkehakemusta varten laaditun lausunnon ei kuitenkaan edellytetä sisältävän kuntoutussuunnitelmaa.
Vaikka työterveyshuollon lausunnossa ei edellytetä kuntoutussuunnitelmaa, eläkelaitos varmistaa, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty.
Myönteisen työuraeläkepäätöksen saaneen henkilön kuntoutusmahdollisuuksia ei tarvitse tarkemmin selvittää. Työeläkekuntoutusta ei katsota tarkoituksenmukaiseksi, jos henkilöllä on oikeus työuraeläkkeeseen.
Työterveyshuollon lausunto sisältää arvion hakijan mahdollisuuksista jatkaa työssä
Työterveyshuollon lausunto sisältää arvion hakijan mahdollisuuksista jatkaa työssä.
Työterveyshuollon tulisi arvioida työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä suhteessa hakijan viimeksi tekemään työhön.
Työntekijän työssä jatkamismahdollisuuksien on oltava heikentynyt pysyvästi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehdyn pitkän työuran ja työkyvyn heikentymisen vuoksi.
Työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä arvioidaan ensisijaisesti suhteessa työntekijän omaan tai työntekijän viimeksi tekemään työhön, jolloin työn objektiivisesti arvioitua rasittavuutta ja kuluttavuutta verrataan työntekijän työkykyyn.
Arviossa ei oteta huomioon työntekijän työttömyyttä tai uhkaa jäädä työttömäksi esimerkiksi työnantajan taloudellisten ongelmien vuoksi. Sen sijaan työntekijän mahdollisuudet jatkaa voimassa olevaan työsuhteeseen perustuvassa työssä, esimerkiksi siirtymällä vähemmän rasittaviin ja kuluttaviin tehtäviin, tulee ottaa huomioon.
Työterveyshuollon lausunto sisältää kuvauksen hakijan aikaisemmista töistä
Työterveyshuollon lausunto sisältää mahdollisuuksien mukaan kuvauksen hakijan aikaisempien töiden sisällöstä ja työlääketieteellisen arvion aikaisempien töiden rasittavuudesta ja kuluttavuudesta.
Mitä tietoja työnantajan kuvauksen tulisi sisältää?
Työuraeläkkeenhakijan on liitettävä työuraeläkehakemukseen työnantajan lausunto hakijan työn sisällöstä.
Työnantaja voi antaa lausuntonsa lomakkeelle ”Työnantajan kuvaus työntekijän työstä, työolosuhteista ja selviytymisestä työssä (ETK 7111 TAK)”.
Työnantajan kuvauksen tulisi sisältää tiedot
- työuraeläkkeenhakijan viimeisimmän työn sisällöstä
- mahdollisuuksien mukaan myös aiempien töiden sisällöstä
- työuraeläkkeenhakijan pääasiallisista työtehtävistä
- työssä esiintyvistä kuormitustekijöistä
- työajoista ja
- työolosuhteista.
Jos työnantajan kuvauksesta ei käy ilmi tarvittavat selvitykset, eläkelaitos voi pyytää työnantajalta lisätietoja työnantajan kuvaukseen.
Miten menetellään, jos työterveyshuollon tai työnantajan lausuntoa ei ole käytettävissä?
Eläkelaitos voi hyväksyä työterveyshuollon lausuntoa ja työnantajan lausuntoa vastaavan muun selvityksen, jos työterveyshuollon tai työnantajan lausuntoa ei ole saatavilla tai toimitetut lausunnot eivät ole riittäviä asian ratkaisemiseksi.
Työuraeläkkeenhakijan on toimitettava eläkelaitokselle hakemuksen ratkaisemisen kannalta tarvittava selvitys terveydentilastaan, työkyvystään, työuran pituudesta ja työn sisällöstä.
Miten mentellään, jos eläkkeenhakija kieltää tietojen hankkimisen työnantajalta
Vaikka työuraeläkkeenhakijan on työeläkelakien mukaan liitettävä hakemukseensa työterveyshuollon lausunto ja työnantajan kuvaus, työuraeläkkeenhakija voi kuitenkin kieltää ottamasta yhteyttä työnantajaansa lisäselvityksen hankkimiseksi.
Työeläkelakien perusteella eläkelaitoksella on kuitenkin oikeus saada työnantajalta tiedot, jotka ovat välttämättömiä eläkeasian ratkaisemista varten.
Jos työuraeläkkeenhakija kieltää ottamasta yhteyttä työnantajaan, eläkelaitos voi joutua hylkäämään eläkehakemuksen riittävien tietojen puuttuessa. Asia on kerrottava eläkkeenhakijalle ennen ratkaisun tekemistä.
Eläkelaitos voi pyytää Kelasta tietoja lääkärinlausunnoista Kelasta
Eläkelaitos voi pyytää Kelasta eläkkeenhakijan lääkärinlausuntoja.
Lääkärinlausunnot pyydetään Kelasta sähköpostitse osoitteesta [email protected]. Pyyntö tulee otsikoida ”B-lausuntopyyntö Asiakkaan Nimi”. Sähköpostissa tulee kertoa eläkkeenhakijan nimi- ja henkilötiedot.
Eläkelaitos voi hankkia lääketieteellisiä lisäselvityksiä
Eläkeratkaisua ei voi tehdä, jos tarvittavat tiedot ovat puutteelliset. Tietojen korjaamiseksi eläkelaitos voi
- lähettää puutteellisen lääkärinlausunnon työterveyslääkärille tai muulle lausunnon antaneelle lääkärille täydennettäväksi
- ohjata eläkkeenhakijan työterveyshuoltoon, jos työterveyshuolto on käytettävissä ja muualta saatu lääkärinlausunto on puutteellinen
- lähettää eläkkeenhakijan erikoislääkärille tutkittavaksi
- hankkia jäljennöksiä jo olemassa olevista sairauskertomuksista.
Mistä eläkelaitos voi saada lääketieteellisiä lisäselvityksiä?
Eläkelaitos voi saada lääketieteellisiä lisäselvityksiä esimerkiksi
- erikoissairaanhoito- ja avohoitojärjestelmistä
- tapaturmavakuutusyhtiöiltä
- liikennevakuutusyhtiöiltä
- Valtiokonttorista (sotilasvammalain ja sotilastapaturmalain mukaiset asiat)
- Potilasvakuutuskeskukselta
- Kelalta
- työterveyshuollosta
- terveyskeskuksesta.
Pääsääntöisesti eläkelaitos ei ole velvollinen hankkimaan maksullisia lisäselvityksiä. Jos eläkelaitos kuitenkin velvoittaa eläkkeenhakijan menemään lisätutkimuksiin, eläkelaitos korvaa eläkkeenhakijalle
- tutkimuksista aiheutuneet kustannukset
- kohtuulliset matkakorvaukset
- kohtuullisen päivärahan toiselle paikkakunnalle tehdystä matkasta.
Tela on antanut suosituksen näiden kustannusten korvausperusteista.
Jos eläkelaitos lähettää eläkkeenhakijan lisätutkimuksiin, eläkelaitoksen tehtävä on
- valvoa, että tutkimukset eivät kestä liian kauan
- ilmoittaa lisätutkimuksiin lähettämisestä kaikille hakemusta käsitteleville laitoksille (työeläkelaitokset, Kela)
- ilmoittaa laitoksille eläkkeenhakijan laiminlyönneistä lisätutkimusten hankkimisessa
- lähettää uusi lääketieteellinen lisäselvitys hakemusta käsitteleville laitoksille (työeläkelaitokset, Kela).
Milloin lääketieteelliset lisäselvitykset välitetään toiseen eläkelaitokseen ja Kelaan?
Kun eläkelaitos saa eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä uuden, alkuperäisen lääkärinlausunnon tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman, kopio siitä lähetetään Kelalle, jos Kelassa on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä. Jos eläkehakemus on käsiteltävänä myös muussa eläkelaitoksessa, kopio lähetetään myös muulle eläkelaitokselle.
Jos eläkelaitos on lähettänyt hakijan lisätutkimuksiin, tieto siitä ilmoitetaan kaikille eläkeasiaa käsitteleville eläkelaitoksille. Vastaavasti eläkelaitos saa tiedon lisätutkimuksiin lähettämisestä, jos Kelassa on vireillä samaan aikaan työkyvyttömyyseläkehakemus ja Kela lähettää eläkkeenhakijan lisätutkimuksiin.
Kun lisätiedot on saatu, lisätiedot lähetetään muille hakemusta käsitteleville eläkelaitoksille. Sydänfilmejä, röntgenkuvia tai muita vastaavia ei liitetä mukaan, ainoastaan niistä annetut lausunnot. Filmit ja kuvat toimitetaan vain pyydettäessä.
Toiselle työeläkelaitokselle uusi lääketieteellinen selvitys voidaan lähettää sähköisesti, jos yhteys on suojattu. Kelalle selvitykset lähetetään paperipostissa samaan tapaan kuin kansaneläkehakemuksetkin.
Tietojen selvittäminen ja hankkiminen Kelasta
Jos työuraeläkehakemuksen ratkaisemiseksi tarvitaan tietoja Kelan kansaneläkehakemuksista ja -päätöksistä tai muista etuuksista (esim. sairauspäiväraha- ja kuntoutustiedot), eläkelaitos hakee tiedot Kelan omista tietovarastoista tosiaikaisesti.
Eläkelaitos pyytää Kelan tiedot
- eläkelaitoksen oman käyttöliittymän kautta sanomakyselynä tai
- Arek-työpöydällä olevan Kelan etuudet -käyttöliittymän kautta.
Rekisteritiedoista ei näy sairauspäivärahan maksun keskeytyksiä. Sairauspäivärahan maksaminen voidaan keskeyttää 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen, jos työntekijä ei toimita Kelalle työterveyshuollon lausuntoa.
Mistä eläkelaitos saa tiedot LITA-etuuksista ja muista korvauksista?
Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa tiedot LITA-etuuksista, jos eläkkeenhakija on ilmoittanut saavansa tai hakevansa korvausta
- tapaturmasta
- ammattitaudista
- liikennevahingosta
- raideliikennevahingosta
- sotilasvammasta tai sotilastapaturmasta.
Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa LITA-tiedot
- eläkelaitoksen oman käyttöliittymän kautta sanomakyselynä tai
- Arek-työpöydällä olevan Kelan etuudet -käyttöliittymän kautta.
Jos eläkkeenhakija on ilmoittanut hakevansa tai saavansa muuta eläkettä tai jatkuvaa korvausta (esim. potilasvahinkokorvaus), eläkelaitos pyytää tarvitsemansa tiedot asianomaiselta laitokselta.
Samalla eläkelaitos lähettää tarvittaessa regressi-ilmoituksen LITA-etuutta tai muuta korvausta maksavalle laitokselle.
Työsuhdetietojen ja palkattomien aikojen selvittäminen
Eläkehakemuksessa ilmoitettuja työsuhde-, yrittäjä- ja ansiotietoja sekä palkattomia aikoja koskevia tietoja verrataan eläkerekisterissä oleviin tietoihin. Lisäksi tarkistetaan, että tiedot ovat ajantasalla.
Eläkelaitos voi yksittäispyyntömenettelyllä pyytää Eläketurvakeskusta rekisteröimään vakuutetun rekisteritiedoista puutuvia palkattomia aikoja. Yksittäisilmoituspyynnöllä pyydetään henkilön tiettyyn kalenterivuoteen kohdistuvan, eläkettä kartuttavan sosiaalietuuden tiedot.
Yksittäisilmoituspyyntö tehdään
- palkattomien aikojen käyttöliittymällä tai
- sanomastandardin mukaisella sanomalla, jos niin on Eläketurvakeskuksen kanssa sovittu.
Poikkeuksellisesti yksittäisilmoituspyyntö voidaan tehdä myös Eläketurvakeskuksen lomakkeella 3129 Etuustietojen ilmoitus.
Työnantajalta selvitetään eläkkeenhakijan ansiotiedot silloin, kun eläkkeen laskemiseen tarvittavat ansiotiedot ovat rekisterissä puutteelliset.
Yritystoimintaa koskevien tietojen selvittäminen
Eläkelaitos tarkistaa tiedon YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaolosta esimerkiksi työsuhderekisteriotteelta.
Yrittäjillä keskeistä on yrittäjän itsensä antama kuvaus tekemänsä työn luonteesta. Yrittäjän oman selvityksen osuus on tärkeä etenkin, jos yrittäjä ei ole liittynyt työterveyshuoltoon.
Yrittäjätyön vakuuttaneella eläkelaitokselta saa tarvittaessa tarkempia tietoja
- yrityksen toimialasta
- työtulon määrästä
- työtulon tarkistuksista ja
- muista vastaavista vakuutusteknisistä asioista.
Vakuuttamisasiakirjoista löytyy kuitenkin harvoin asiakirjoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida työn rasittavuutta tai kuluttavuutta.
Työuraeläkkeenhakijan on ilmoitettava asumisesta ja työnteosta ulkomailla
Jos työuraeläkkeenhakija on työskennellyt tai asunut ulkomailla, työuraeläkkeenhakijan on täytettävä tästä erillinen Liite U ”Asuminen ja työnteko ulkomailla” (ETK/Kela 7110).
Selvitykset ulkomailla asuvalta työuraeläkkeenhakijalta
Eläkelaitoksen on työuraeläkehakemuksen käsittelyssä arvioitava työuraeläkkeenhakijan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Työkyvyttömyyseläkkeellä tarkoitetaan kaikenlajisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointi työuraeläkeasiaa käsiteltäessä koskee henkilö oikeutta
- osatyökyvyttömyyseläkkeeseen
- täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen
- osakuntoutustukeen
- täyteen kuntoutustukeen.
Työkyvyttömyyseläkeoikeuden arvioinnista työuraeläkettä käsiteltäessä ei ole säädetty työeläkelaeissa eikä vuoden 2017 eläkeuudistuksen perusteluissa ole erityisesti mainittu asiasta.
Selvittelyvelvollisuus tulee viranomaisen yleisestä neuvontavelvollisuudesta ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännöstä.
Velvollisuus käsitellä työuraeläkehakemus myös työkyvyttömyyseläkehakemuksena tulee hyvästä hallintomenettelystä ja hyvään hallintoon liittyvästä ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännöstä.
Työkyvyttömyyseläke voi olla hakijan kannalta työuraeläkettä parempi vaihtoehto. Täysi työkyvyttömyyseläke on yleensä määrältään suurempi etuus kuin työuraeläke. Työuraeläkkeessä ansioraja on aina kiinteä ansioraja ja työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja määräytyy aiemman vakiintuneen ansiotason perusteella. Joissakin tilanteissa työuraeläkkeenhakijalle voisi olla edullisempaa jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai määräaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi kuntoutustuelle kuin työuraeläkkeelle.
Voi myös olla, että työuraeläkkeenhakijan työkyky on alentunut työkyvyttömyyseläkkeeseen ja työuraeläkkeeseen oikeuttavalla tavalla, mutta työuraeläkkeen myöntämisen edellytys esimerkiksi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta työurasta ei täyty.
Viranomaisen neuvontavelvollisuus
Hallintolaissa viranomaiselle on asetettu neuvontavelvollisuus, jonka mukaan viranomaisen on neuvottava etuuden hakijaa, jos asian käsittelemiseksi toimitettujen selvitysten perusteella etuudenhakijalle voidaan myöntää haettua etuutta parempi etuus (hallintolaki 8 §).
Työuraeläkehakemukseen on yleensä liitetty sellainen selvitys, jonka perusteella eläkelaitos voi arvioida oikeuden myös työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Laillisuusvalvojan ratkaisukäytäntö
Esimerkiksi apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa (Diaarinumero: OKV/1725/1/2012) todetaan, että hallintolain 8 §:n 1 momentin mukainen neuvontavelvoite sisältää sen, että viranomaisen antamien neuvojen ja ohjeiden tulee olla sisällöltään oikeita, jotta asiakkaalle ei niiden perusteella toimiessaan aiheudu vahinkoa tai oikeudenloukkauksia.
HE 116/2015
Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan: ”Myös osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavalla tavalla työkykynsä menettänyt henkilö voisi kuitenkin olla oikeutettu työuraeläkkeeseen, koska osatyökyvyttömyyseläke on osittainen eläke eikä se kaikissa tilanteissa turvaa työntekijän toimeentuloa kokonaisuudessaan. Tällöin, jos työntekijä täyttäisi sekä työuraeläkkeen että osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset, hän voisi harkita, kumpi eläke soveltuisi paremmin hänen tilanteeseensa.”
Työuraeläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä eläkelaitoksen on tutkittava oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen myös sen vuoksi, että työuraeläkkeenhakija voi valita osatyökyvyttömyyseläkkeen ja työuraeläkkeen välillä.
Eläkelaitos arvioi työuraeläkehakemuksessa saatujen selvitysten perusteella oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen
Eläkelaitos arvioi työuraeläkkeenhakijan oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen työuraeläkehakemuksen ja työuraeläkehakemukseen liitettyjen selvitysten perusteella.
Työuraeläkehakemukseen on liitettävä työterveyshuollon lausunto (joka sisältää B-lääkärinlausunnon) tai erillinen lääkärinlausunto ja työnantajan kuvaus. Yrittäjän on liitettävä hakemukseen yrittäjän oma selvitys yrittäjätyön sisällöstä. Näiden selvitysten perusteella eläkelaitos voi yleensä arvioida oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Eläkelaitos pyytää työkyvyttömyyseläkeoikeuden tutkimiseksi lisäselvityksiä vain niissä tapauksissa, joissa eläkelaitos ei voi arvioida työkyvyttömyyseläkeoikeutta työuraeläkehakemuksen ja siihen liitettyjen selvitysten perusteella.
Lisäselvitysten pyytämisessä noudatetaan samaa käytäntöä kuin työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisussa tarvittavien lisäselvitysten pyytämisessä.
Miten menetellään, jos saatujen selvitysten perusteella työuraeläkkeenhakijalla olisi oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen?
Jos eläkelaitos arvioi työuraeläkehakemusta käsitellessään, että työuraeläkkeenhakijalla olisi oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen (täysi kuntoutustuki tai osakuntoutustuki), eläkelaitos ottaa yhteyttä työuraeläkkeenhakijaan.
Täysi työkyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki tai täysi kuntoutustuki voidaan myöntää vain, jos henkilö suostuu eläkkeen myöntämiseen. Eläkelaitos neuvoo työuraeläkkeenhakijaa eri vaihtoehdoista.
Neuvonnassa eläkelaitos kertoo työuraeläkkeenhakijalle esimerkiksi seuraavista asioista
- Mikä olisi työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutuen määrä verrattuna työuraeläkkeen määrään?
- Työkyvyttömyyseläkkeessä on käytössä työkyvyttömyyseläkkeen ansiorajat.
- Työuraeläkkeessä on käytössä kiinteä ansioraja.
- Työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen alkamiseen saattaa vaikuttaa sairauspäivärahan ensisijaisuusaika.
- Kuntoutustuki on määräaikainen etuus.
Eläkelaitos pyytää hakijalta suostumuksen täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myöntämiseen
Eläkelaitos pyytää työuraeläkkeenhakijalta suostumuksen työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen (täysi kuntoutustuki tai osakuntoutustuki) myöntämiseen. Suositeltavaa on, että eläkelaitos pyytää suostumuksen kirjallisena.
Eläkkeenhakija voi antaa suostumuksensa esimerkiksi toimittamalla suostumuksen eläkelaitokselle postitse tai antamalla suostumuksen sähköisessä muodossa. Eläkelaitoksen on neuvottava työuraeläkkeenhakijaa siitä, miten suostumus tulee toimittaa eläkelaitokselle.
Esimerkki: Työuraeläkkeenhakijalta pyydettävä suostumus työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen, kun hakija on sairauspäivärahalla ja hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen työuraeläkehakemuksesi perusteella
Työuraeläkehakemustasi käsiteltäessä olemme selvittäneet oikeutesi työkyvyttömyyseläkkeeseen. Sinulla on oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan jälkeen 1.8.2018.
Tarvitsemme suostumuksesi työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Palauta suostumus 30.5.2018 mennessä osoitteeseen X X X. Kun saamme suostumuksesi, annamme päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Työuraeläkkeestä ei anneta päätöstä.
Suostumus työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen
Suostun siihen, että minulle myönnetään työkyvyttömyyseläke 1.8.2018 alkaen.
Aika
Paikka
Allekirjoitus
Miten menetellään, jos työuraeläkkeenhakija antaa suostumuksensa täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myöntämiseen?
Jos työuraeläkkeenhakija antaa suostumuksensa täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen (täysi kuntoutustuki tai osakuntoutustuki) myöntämiseen, eläkelaitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä tai kuntoutustuesta.
Miten menetellään, jos työuraeläkkeenhakija ei anna suostumusta täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myöntämiseen?
Jos työuraeläkkeenhakija ei anna suostumusta työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen (täysi kuntoutustuki tai osakuntoutustuki) myöntämiseen, eläkelaitos antaa päätöksen työuraeläkkeestä. Eläkelaitos ei näissä tilanteissa ota päätöksessään kantaa työkyvyttömyyseläkeoikeuteen.
Eläkelaitos voi antaa osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen ilman suostumusta
Eläkelaitos voi antaa osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen ilman hakijalta erikseen pyydettävää suostumusta.
Työuraeläkkeestä on aina annettava hylkäävä päätös, jos henkilöllä ei ole oikeutta työuraeläkkeeseen.
Jos työuraeläkkeenhakija on hakenut ennakkopäätöstä oikeudesta työuraeläkkeeseen ja työuraeläkkeenhakijalla on oikeus myös osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, eläkelaitos voi antaa osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen ilman työuraeläkkeenhakijalta erikseen pyydettävää suostumusta. Myös työuraeläkkeestä on näissä tilanteissa annettava ennakkopäätös.
Eläkelaitoksen on huolehdittava, että työuraeläkkeenhakijalle neuvotaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja ennakkopäätöksen voimassaolosta. Eläkelaitos voi halutessaan antaa päätökset samassa päätöksessä ns. yhdistelmäpäätöksenä.
Jos työuraeläkkeenhakija on hakenut suoraan lopullista päätöstä työuraeläkkeestä ja työuraeläkkeenhakijalla olisi oikeus myös osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, työuraeläkkeenhakijaan on oltava yhteydessä siitä, haluaako työuraeläkkeenhakija työuraeläkkeen vai osatyökyvyttömyyseläkkeen.
Työuraeläkkeenhakijalle ei voi antaa lopullista päätöstä työuraeläkkeestä ja samaan aikaan ennakkopäätöstä osatyökyvyttömyyseläkkeestä.
Työuraeläkehakemuksen vireilläolo päättyy työkyvyttömyyseläkepäätöksen vuoksi
Jos työuraeläkehakemuksen perusteella myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläkettä koskevan hakemuksen vireilläolo päättyy, koska työuraeläkkeenhakijalle annetaan päätös työkyvyttömyyseläkkeestä.
Jos työuraeläkehakemuksen perusteella annetaan päätös työkyvyttömyyseläkkeestä,
- työkyvyttömyyseläkepäätös (kaikenlajiset työkyvyttömyyseläkkeet) päättää myös työuraeläkehakemuksen vireilläolon AREK:n hakemusrekisteriin ja
- asiasta ei viritetä erillistä työkyvyttömyyseläkehakemusta AREK:n hakemusrekisteriin.
Työkyvyttömyyseläkehakemusta ei koskaan käsitellä työuraeläkehakemuksena
Työkyvyttömyyseläkehakemusta ei koskaan käsitellä työuraeläkehakemuksena.
Työuraeläkettä on haettava erillisellä hakemuksella ja hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset.
Työkyvyttömyyseläkkeenhakijan ei tarvitse liittää työkyvyttömyyseläkehakemukseen sellaisia selvityksiä, joiden perusteella eläkelaitos voisi arvioida oikeuden työuraeläkkeeseen.
Työkyvyttömyyseläkettä hakenut henkilö on nimenomaisesti hakenut etuutena työkyvyttömyyseläkettä ja työkyvyttömyyseläkkeen määrä on yleensä suurempi kuin työuraeläkkeen määrä. Tämän vuoksi eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta tutkia työkyvyttömyyseläkkeenhakijan oikeutta työuraeläkkeeseen.
Jos työkyvyttömyyseläkettä hakenut henkilö haluaa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen hylkäyspäätöksen saatuaan hakea työuraeläkettä, henkilön on haettava työuraeläkettä työuraeläkkeen hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä työuraeläkkeen ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.
Jos lähellä työuraeläkkeen ikärajaa olevan henkilön työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty esimerkiksi riittämättömän työkyvyn aleneman vuoksi, mutta henkilöllä kuitenkin näyttäisi olevan työkyvyn alenemaa aiheuttava sairaus, vika tai vamma, eläkelaitoksen on tarvittaessa neuvottava henkilöä mahdollisuudesta hakea työuraeläkettä. Neuvonta on tarpeellista vain silloin, kun työuraeläkkeen edellytykset näyttäisivät täyttyvän.
Eläkelaitos ratkaisee työuraeläkkeenhakijan oikeuden työuraeläkkeeseen antamalla asiasta päätöksen.
Millaisia päätöksiä työuraeläkkeestä voi tulla annettavaksi?
Työuraeläkkeestä voi tulla annettavaksi seuraavia päätöksiä:
- ennakkopäätös oikeudesta työuraeläkkeeseen
- maksupäätös työuraeläkkeestä ennakkopäätöksen antamisen jälkeen
- myönteinen päätös työuraeläkkeestä
- hylkäävä päätös työuraeläkkeestä
- päätös työuraeläkkeen jättämisestä lepäämään
- päätös toistaiseksi lepäämään jätetyn työuraeläkkeen palauttamisesta maksuun.
Työuraeläkepäätöksessä on
- varsinainen päätösosa ja
- päätösosan liitteenä mahdollisesti eläkelaskelma.
Kaikista päätöksistä on valitusoikeus. Päätöksessä ilmoitetaan sovelletut lainkohdat.
Työuraeläkepäätös on perusteltava
Työuraeläkepäätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Päätöksessä on mainittava sovelletut säännökset.
Kielteinen päätös ja osittain kielteinen päätös tulee aina perustella yksilöllisesti.
Perustelut esitetään varsinaisessa päätösosassa tai laskelmassa. Ratkaisuun johtaneita syitä ei voi ilmoittaa vain erillisellä liitteellä.
Asiantuntijalääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa.
Eläkkeenhakijan oikeusturvan kannalta on keskeistä, että päätöksen perusteena olleet seikat ilmenevät riittävän yksityiskohtaisesti päätöksen perusteluista.
Tällaisia seikkoja ovat
- perusteet 38 vuoden työuran edellytyksen täyttymisestä
- perusteet työn aiheuttamasta rasittuneisuudesta ja kuluneisuudesta
- lääketieteelliset arviot
- miten erilaisia asioita on painotettu ja arvioitu.
Päätöksen perustelujen avulla eläkkeenhakija voi annetun päätöksen perusteella harkita
- muutoksenhaun tarvetta
- oman käsityksensä esittämistä ja
- lisäselvityksen esittämistä perusteluissa esiin tuoduista asioista.
Muutoksenhakuelimelle perustelut välittävät tietoa siitä, mihin seikkoihin eläkelaitos on ratkaisussaan kiinnittänyt huomiota ja minkä merkityksen eläkelaitos on asioille antanut.
Ennakkopäätös työuraeläkkeestä
Työuraeläkeoikeudesta voidaan antaa ennakkopäätös, jossa ilmoitetaan
- päivä, johon asti ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta
- arviolaskelma työuraeläkkeen määrästä
- ansaintaraja, minkä verran eläkkeensaajalla voi olla ansioita työuraeläkkeen aikana.
Työuraeläkkeen ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta
Työuraeläkkeen myönteisessä ennakkopäätöksessä on ilmoitettava, että ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta
- 6 kuukauden ajan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai
- työnantajan ja työntekijän sopiman 6 kuukautta pidemmän ajan tai
- yrittäjän ja eläkelaitoksen sopiman 6 kuukautta pidemmän ajan
- kuitenkin enintään ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiseen saakka.
Jos henkilö ilmoittaa työuraeläkkeen ennakkopäätöksen sitovuusaikana, että henkilö siirtyy eläkkeelle vasta myöhemmin, eläkelaitos voi hyväksyä tämän. Edellytyksenä on, ettei tänä aikana ole tapahtunut eläkkeen saamisen edellytyksiin vaikuttavaa muutosta.
Työuraeläkeoikeus voi olla voimassa enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään asti. Jos työntekijä tai yrittäjä ei jää työuraeläkkeelle ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, vanhuuseläkettä on haettava erikseen.
Työuraeläkkeen ennakkopäätöksen antaminen lähellä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää
Jos ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiseen on ennakkopäätöstä annettaessa lyhyt aika, ennakkopäätöksessä tai päätöksen liitteissä olisi hyvä mainita ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä ja vanhuuseläkkeen hakemisesta.
Eläkelaitos ilmoittaa ennakkopäätöksellä tai päätöksen liitemateriaalissa ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää lähestyvälle työuraeläkkeenhakijalle oikeudesta vanhuuseläkkeeseen, kun työuratyeläkkeenhakija täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän.
Jos työuraeläkkeen ennakkopäätöstä haetaan lähellä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, eläkelaitoksen on neuvottava henkilölle mahdollisuudesta hakea vanhuuseläkettä. Eläkelaitoksen tulisi neuvoa vanhuuseläkeasiasta esimerkiksi silloin, kun työuraeläkettä haetaan noin 6 kuukautta tai lähempänä ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä.
Lopullinen päätös työuraeläkkeestä
Lopullinen päätös työuraeläkkeestä voidaan antaa
- heti työuraeläkehakemuksen perusteella tai
- työuraeläkkeen ennakkopäätöksen jälkeen, kun eläkkeenhakija toimittaa eläkelaitokselle ilmoituksen työuraeläkkeelle jäämisestä.
Myönteisen työuraeläkkeen ennakkopäätöksen saaneen henkilön tulee kirjallisesti ilmoittaa jäämisestään työuraeläkkeelle.
Työuraeläke myönnetään aina toistaiseksi.
Työuraeläkehakemukseen voidaan antaa lopullinen päätös, kun työuraeläkkeenhakija on toimittanut eläkelaitokselle ilmoituksen eläkkeellejäämisestään ja kaikki työuraeläkkeen edellytykset täyttyvät.
Työuraeläkkeestä voidaan antaa lopullinen päätös ilman ennakkopäätöstä, jos työuraeläkkeenhakija on hakemuksellaan ilmoittanut hakevansa työuraeläkettä eikä ennakkopäätöstä ja kaikki työuraeläkkeen myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Mitä tietoa eläkelaitos pyytää työnantajalta lopullisen päätöksen antamista varten?
Työuraeläkkeen lopullisen päätöksen antamista varten eläkelaitos pyytää työnantajalta tarvittaessa
- työsuhdeilmoituksen, josta käyvät ilmi työsuhteen päättymisen ajankohta tai
- tiedot työn vähenemisestä niin, että ansiot jäävät alle ansaintarajan
- palkkatiedot.
Yrittäjän on annettava selvitys työn päättymisestä tai vähentämisestä.
Mitä myönteisessä työuraeläkepäätöksessä ilmoitetaan?
Myönteiset päätökset voidaan perustella viittauksella lakiin ja asianomaisiin säännöksiin, joihin päätös perustuu.
Myönteiseen työuraeläkepäätökseen liitetään eläkelaskelma. Jos lepäävä työuraeläke laitetaan uudelleen maksuun ja siitä annetaan päätös, päätökseen ei liitetä laskelmaa.
Myönteinen päätös tulee perustella siltä osin kuin ratkaisu ei ole esitettyjen vaatimusten mukainen. Päätös on perusteltava esimerkiksi silloin, jos työuraeläkkeenhakija vaatii eläkekarttumaa sellaisesta työsuhteesta, jota ei ole rekisteröity eläkkeeseen oikeuttavaksi.
Myönteisessä työuraeläkepäätöksessä ilmoitetaan
- aika, josta alkaen eläke on myönnetty
- eläkkeen määrä ja maksupäivä
- euromääräinen ansaintaraja, jonka eläkkeensaaja voi enintään ansaita työuraeläkkeen rinnalla
- eläkkeensaajan velvollisuus ilmoittaa ansiotyöhön menosta
- kaikki sellaiset henkilön vaatimukset, joihin eläkelaitos ei voi suostua (nämä voidaan esittää myös laskelmaosassa)
- onko henkilön työuraeläkeasia joidenkin työ- ja virkasuhteiden osalta käsiteltävänä mahdollisesti muissa eläkelaitoksissa.
Työuraeläkehakemus voi olla käsiteltävänä useassa eri eläkelaitoksessa, jos työuraeläkkeeseen ei sovelleta vilmamenettelyä. Vilmamenettelyä ei sovelleta työuraeläkkeeseen, jos työansioita on vakuutettu tarkasteluajalla eniten jossain sellaisessa eläkejärjestelmässä, joka ei kuulu vilmamenettelyn piiriin.
Päätöksen liitteenä olevassa eläkelaskelmassa ilmoitetaan mm.
- työuraeläkkeen laskennassa käytetyt työskentelyt
- työskentelyistä karttuneen eläkkeen määrä
- eläkkeeseen tehtävät vähennykset
- työskentelyt, joista ei ole karttunut eläkettä.
Mitä kielteisessä työuraeläkepäätöksessä ilmoitetaan?
Kielteisessä päätöksessä on ilmoitettava kielteiseen ratkaisuun vaikuttavat seikat ja päätös tulee perustella yksilöllisesti.
Työuraeläkehakemus voidaan hylätä esimerkiksi seuraavista syistä
- ei riittävän pitkää työuraa
- ei rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työuraa
- ei riittävää työkyyn heikentymää.
Hylkäävän päätöksen perusteluissa esitetäänen
- sovellettavat lainkohdat ja lainkohtien keskeinen sisältö
- perusteet sille, miksi 38 vuoden edellytys rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta työstä ei täyty
- arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet lääketieteelliset seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset
- mahdollisesti maininta siitä, että eläkkeenhakijan tulee hakeutua asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen (esimerkiksi, jos kuntoutuksesta annetaan ennakkopäätös)
- kuntoutustarpeen selvittämisen yhteydessä mahdollisesti esiin tulleita näkökohtia, joilla voi perustella kielteistä päätöstä (tällöin voidaan viitata kuntoutusselvitykseen)
- ei-vilma -tilanteissa viittaus pääasiallisen laitoksen päätökseen ja päätöksen perusteluihin, jos eläkelaitos seuraa pääasiallisen eläkelaitoksen ratkaisua.
Myös ei-vilmatilanteissa päätös tulee aina perustella yksilöllisesti, vaikka päätöksessä viitattaisiin pääasiallisen eläkelaitoksen ratkaisuun. Pelkkä viittaus pääasiallisen eläkelaitoksen ratkaisuun ei täytä kielteisen päätöksen perustelemiselle asetettuja vaatimuksia.
Jos eläkelaitos hylkää työuraeläkehakemuksen ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää
- arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet lääketieteelliset seikat ja
- näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Jos eläkelaitos hylkää työuraeläkehakemuksen sillä perusteella, että työuraeläkkeenhakijan työ ei ole ollut rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä, eläkelaitoksen on perusteluissa esitettävä
- miltä osin työura ei ole rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa
- miksi jonkin työn ei katsota olevan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä.
Takautuvan työuraeläkkeen maksamisesta annetaan yleensä erillinen päätös
Takautuvan työuraeläkkeen maksamisesta annetaan yleensä erillinen päätös, jos työuraeläkettä maksetaan takautuvalta ajalta ja työuraeläkettä tulee maksettavaksi eläkkeensaajan lisäksi
- viranomaiselle
- laitokselle
- muulle taholle.
Takautuvan työuraeläkkeen maksamista koskevasta erillisestä päätöksestä mainitaan varsinaisessa päätöksessä.
Milloin annetaan väliaikainen päätös työuraeläkkeestä?
Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos oikeus työuraeläkkeeseen on selvää ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea.
Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.
Oikaisupäätös valituksen yhteydessä annetaan väliaikaisena päätöksenä
Väliaikainen päätös annetaan silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työuraeläkepäätöksensä vain osittain muutoksenhakijan vaatimalla tavalla.
Väliaikainen päätös annetaan esimerkiksi silloin, jos eläkelaitos oikaisee ansioita 1 vuodelta, vaikka muutoksenhakija on vaatinut oikaisua 2 vuodelta.
Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella valituksen käsittelyvaihetta muutoksenhakuelimeltä ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.
Muutoksenhakuelimen päätös työuraeläkkeestä osatyökyvyttömyyseläkkeensaajalle on työuraeläkkeen ennakkopäätös
Muutoksenhakuelin saattaa myöntää työuraeläkkeen henkilölle, jonka työuraeläkehakemus on eläkelaitoksessa hylätty, mutta jolle on myönnetty osatyökyvyttömyyseläke.
Tällaista muutoksenhakuelimen päätöstä pidetään työuraeläkkeen ennakkopäätöksenä.
Eläkkeenhakijan tulee voida itse päättää, haluaako hän jäädä työuraeläkkeelle vai jatkaako hän osatyökyvyttömyyseläkkeellä.
Eläkelaitoksen tulisi
- lähettää eläkkeenhakijalle kirje oikeudesta työuraeläkkeeseen ja
- ilmoittaa sitovuusaika, johon mennessä eläkkeenhakijan tulee ilmoittaa, ottaako eläkkeenhakija työuraeläkkeen vastaan.
Eläkkeenhakijalla on oikeus päättää osatyökyvyttömyyseläkkeen ja työuraeläkkeen välillä
Eläkkeenhakija on voinut hakea samanaikaisesti eri hakemuksilla sekä työkyvyttömyyseläkettä että työuraeläkettä. Henkilölle on voitu myöntää osatyökyvyttömyyseläke esimerkiksi sen vuoksi, että ansiot eivät ole alentuneet täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti. Samalla henkilön työuraeläkehakemus on hylätty.
Henkilö on voinut esittää muutoksenhaun yhteydessä lisäselvitystä esimerkiksi työuran pituudesta, työn rasittavuudesta tai kuluttavuudesta, jonka perustella henkilöllä katsotaan olevan oikeus työuraeläkkeeseen. Henkilöllä tulee näissä tilanteissa olla oikeus päättää, haluaako hän pitää myönnetyn osatyökyvyttömyyseläkkeen vai siirtyykö hän työuraeläkkeelle.
Eläkelaitoksella on velvollisuus neuvoa eri vaihtoehtojen vaikutuksesta vanhuuseläkkeen määrään, koska etenkin työuraeläkkeen voimaantulon alkuvaiheessa työuraeläkkeellä voidaan olla vain muutamia kuukausia.
Täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva asia on ratkaistava erikseen, jos osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen saanut henkilö hakee täyttä työkyvyttömyyseläkettä
Jos henkilölle on annettu työuraeläkekäsittelyn yhteydessä ennakkopäätös osatyökyvyttömyyseläkkeestä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva asia on ratkaistava eri päätöksellä.
Jos henkilö valittaa osatyökyvyttömyyseläkettä koskevasta päätöksestä ja vaatii täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä, täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä on annettava valituskelpoinen päätös.
Eläkelaitos tiedustelee osatyökyvyttömyyseläkepäätökseen muutosta hakeelta henkilöltä, tarkoittiko henkilö valituksen myös hakemukseksi täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Jos henkilö ilmoittaa hakevansa myös täyttä työkyvyttömyyseläkettä, eläkelaitos antaa valituskelpoisen hylkäyspäätöksen täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Erillistä hakemusta täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä ei tarvita, jos eläkelaitoksella on kaikki tarvittavat tiedot täyden työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemiseksi sekä todennettavissa oleva henkilön tahdonilmaisu täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta.
Henkilön on valitettava täyden työkyvyttömyyseläkkeen hylkäyksestä erikseen. Eläkelaitoksen on hyvä ilmoittaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen hylkäyksestä TELK:lle samalla, kun osatyökyvyttömyyseläkettä koskeva eläkelaitoksen lausunto ja valitus siirretään TELK:lle. Jos henkilö valittaa osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen lisäksi myös täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskevasta hylkäyksestä, TELK:ssä on käsittelyssä kaksi valitusta. Näin on myös silloin, kun henkilö on alun perin itse hakenut ensin osatyökyvyttömyyseläkettä ja sen jälkeen täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja henkilö valittaa molemmista päätöksistä.
Päätös työuraeläkkeen lepäämään jättämisestä ja lepäämisen päättymisestä
Työuraeläkkeen lepäämään jättämisestä on annettava valituskelpoinen päätös.
Jos työuraeläke on jätetty lepäämään toistaiseksi, eläkkeen uudelleen maksuun palauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.
Jos työuraeläke on jätetty lepäämään määräajaksi, työuraeläkkeen maksaminen jatkuu lepäämisjakson päätyttyä eikä asiasta tarvitse antaa päätöstä.
Lepäämään jättämisestä annettavassa päätöksessä ilmoitetaan
- mistä lähtien työuraeläke jätetään lepäämään
- määräaikaisessa lepäämisessä lepäämisen päättymisajankohta
- lainkohdat, joihin päätös perustuu
- mihin muutoksiin eläkkeensaajan ansiotuloissa ratkaisu on perustunut.
Päätös toistaiseksi lepäämään jätetyn työuraeläkkeen palauttamisesta maksuun
Kun toistaiseksi lepäämään jätetty työuraeläke palautetaan maksuun, päätöksessä ilmoitetaan
- mistä lähtien työuraeläkkeen maksu alkaa
- mitkä ovat maksuun palauttamisen perusteet
- lainkohdat, joihin päätös perustuu
- mihin muutoksiin eläkkeensaajan ansiotuloissa ratkaisu on perustunut.
Kuntoutuksen ennakkopäätös työuraeläkehakemusta käsiteltäessä
Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos työuraeläkehakemus hylätään ja hakemusta käsiteltäessä todetaan, että henkilöllä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.
Ammatillista kuntoutusta ei tarvitse hakea. Hylkäävää päätöstä kuntoutuksesta ei voida antaa ilman kuntoutushakemusta.
Jos työuraeläkettä ja ammatillista kuntoutusta haetaan erillisillä hakemuksilla, molempiin hakemuksiin annetaan päätös. Näissä tilanteissa ammatillisesta kuntoutuksesta annetaan myös hylkäävä päätös, koska ammatillista kuntoutusta on erikseen haettu.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Työuraeläkepäätökseen haetaan muutosta TELK:ltä.
TELK:n päätökseen haetaan muutosta VakO:lta.
Miten menetellään, jos eläkkeenhakija toimittaa uuden työuraeläkehakemuksen ja/tai lääkärinlausunnon muutoksenhakuaikana?
Eläkkeenhakija saattaa hylkäävän työuraeläkepäätöksen saatuaan hakea työuraeläkettä uudelleen lähettämällä muutoksenhakuaikana uuden eläkehakemuksen tai uuden lääkärinlausunnon.
Eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen muutoksenhakuohjeineen heti, jos eläkelaitos hyväksyy uuden selvityksen perusteella vaatimukset kaikilta osin.
Muutoksenhakuaikana toimitettua eläkehakemusta ei sellaisenaan katsota valitukseksi
Eläkehakemuksessa ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia, joten eläkehakemusta ei voida pitää hallintolainkäyttölain mukaisena eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena (ELK 1085/03, 15.9.2003).
Jos valitusaikana uuden eläkehakemuksen tehneen tai uuden lääkärinlausunnon lähettäneen eläkkeenhakijan vaatimuksia ei voida hyväksyä kaikilta osin, eläkelaitoksen olisi hyvä tiedustella, onko eläkkeenhakijan tarkoituksena hakea muutosta.
Jos eläkkeenhakija ilmoittaa hakevansa muutosta, eläkelaitos pyytää eläkkeenhakijaa täydentämään vaatimustaan ja täydennyksen saatuaan toimittaa eläkehakemuksen/lääkärinlausunnon lisäselvityksineen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi.
Muutoin työuraeläkehakemus käsitellään valitusajan kuluttua umpeen.
Miten menetellään, jos eläkkeenhakija toimittaa uuden lääkärinlausunnon valitusajan jälkeen?
Lainvoimaisen hylkäävän työuraeläkepäätöksen jälkeen eläkkeenhakija voi toimittaa eläkelaitokseen uuden lääkärinlausunnon.
- Lääkärinausunto voidaan hyväksyä uudeksi työuraeläkehakemukseksi edellyttäen, että lääkärinlausunto on saapunut lyhyehkön ajan, noin puolen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
- Kun uusi lääkärinlausunto on toimitettu eläkelaitokseen jonkin verran puolen vuoden jälkeen, eläkelaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä lääkärinlausunnon uudeksi hakemukseksi tai pyytää eläkkeenhakijaa täyttämään hakemuksen.
Työuraeläkkeen alkuvaiheessa eläke voi olla maksussa vuonna 2018 enintään 3 kuukauden ajan ja vuonna 2019 enintään 6 kuukauden ajan jne.
Jos uusi lääkärinlausunto saapuu lähellä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää tai ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, eläkelaitos ottaa yhteyttä eläkkeenhakijaan ja neuvoo henkilöä mahdollisuudesta hakea vanhuuseläkettä.
Milloin työuraeläkkeestä annetaan väliaikainen päätös?
Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos henkilön oikeus työuraeläkkeeseen on selvä ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea.
Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.
Oikaisupäätös valituksen yhteydessä annetaan väliaikaisena päätöksenä
Väliaikainen päätös annetaan myös silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työuraeläkepäätöksen vain osittain eläkkeenhakijan vaatimalla tavalla.
Eläkelaitos antaa väliaikaisen päätöksen esimerkiksi silloin, kun työuraeläke myönnetään uuden selvityksen perusteella ja työuraeläkkeenhakija on vaatinut eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi rekisteritiedoista puuttuvan työskentelyn, jonka selvittely on kesken.
Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella puhelimitse valituksen käsittelyvaihetta ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.
Miten menetellään, jos työuraeläkkeensaajalle myönnetään muutoksenhaun seurauksena työkyvyttömyyseläke?
Muutoksenhaun seurauksena työuraeläkkeensaajalle voi tulla myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työuraeläkettä.
Takautuva työkyvyttömyyseläke myönnetään muutoksenhakuelimen päätöksen mukaisesti. Työkyvyttömyyseläkepäätös kumoaa aiemman työuraeläkepäätöksen. Aiheettomasti maksettu työuraeläke on perittävä takaisin työkyvyttömyyseläkkeensaajalta.
Työeläkelaeissa ei ole säännöstä siitä, että jo maksettu työuraeläke voitaisiin katsoa takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi. Lähtökohtaisesti aiheettomasti maksettu työuraeläke on perittävä takaisin normaalilla takaisinperintämenettelyllä.
Jos henkilö antaa suostumuksen siihen, että työuraeläke katsotaan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi, voidaan takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä maksaa vain työuraeläkkeen ylimenevä osa. Takaisinperintä voidaan hoitaa myös kuittaamalla aiheettomasti maksettu työuraeläke vastaisista eläke-eristä.
Esimerkki: Työuraeläkkeensaaja on hakenut aiemmin työkyvyttömyyseläkettä ja henkilö on valittanut työkyvyttömyyseläkepäätöksestä
- Työuraeläkkeensaaja on hakenut työkyvyttömyyseläkettä.
- Työkyvyttömyyseläkkeestä on annettu hylkäävä päätös 29.1.2018.
- Henkilö on valittanut työkyvyttömyyseläkettä koskevasta päätöksestä.
- Henkilö on tämän jälkeen hakenut työuraeläkettä.
- Työuraeläke on myönnetty 1.3.2018 alkaen.
- TELK on päätöksellään todennut, että henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen 1.1.2018 alkaen.
- Eläkelaitos perii takaisin ajalta 1.3.2018-31.5.2018 aiheettomasti maksetun työuraeläkkeen.
- Jos henkilö antaa suostumuksensa, aiheettomasti maksettu työuraeläke voidaan katsoa takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi.
- Jos henkilö ei anna suostumustaan siihen, että työuraeläke katsotaan takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi, eläkelaitos perii takaisin aiheettomasti maksetun työuraeläkkeen normaalilla takaisinperintämenettelyllä.
- Takaisinperintä voidaan hoitaa myös kuittaamalla aiheettomasti maksettu työuraeläke vastaisista eläke-eristä.
Työuraeläkkeen alkuvaiheessa liikamaksua ei synny montaa kuukautta, koska vuonna 2018 työuraeläke voi olla maksussa enintään 3 kuukautta, vuonna 2019 työuraeläke voi olla maksussa enintään 6 kuukautta, jne.
Työuraeläkkeestä ei käydä Kelan ja työeläkelaitosten ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä (ns. enni-menettely).
Ennakkoilmoitusmenettelyä ei käydä silloinkaan, jos työuraeläkehakemuksen perusteella todetaan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja henkilö suostuu työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen.
Kela saa rekisteristä tiedon eläkelaitoksen päätöksestä.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty, että täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva asia on ratkaistava erikseen, jos osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen saanut hakee täyttä eläkettä.