Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen

Voit tarkastella tätä asiakokonaisuutta voimassaolopäivän perusteella.
Syötä päivämäärä.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2022 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty, että eläke maksetaan täysi-ikäiselle etuudensaajalle itselleen ja että eläkelaitos voi maksaa eläkkeen SEPA-maan pankkiin.

Pääsääntöisesti eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen

Pääsääntöisesti eläke maksetaan täysi-ikäiselle eläkkeensaajalle itselleen.

Eläke maksetaan kuukausittain siten, että eläke on eläkepäätöksessä ilmoitettuna eräpäivänä nostettavissa eläkkeensaajan ilmoittamalta tililtä Suomessa toimivassa rahalaitoksessa.

Eläke voidaan eläkkeensaajan pyynnöstä maksaa myös eläkkeensaajan ulkomaisessa pankissa olevalle tilille.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos maksaa eläkkeen kuukausittain sovittuna maksupäivänä suomalaiseen pankkiin. Suomalainen pankki välittää eläkkeen edelleen ulkomaiseen pankkiin. Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen myös suoraan SEPA-maan pankkiin.

Ulkomaille maksettaessa eläke ei ole eläkkeensaajan nostettavissa päätöksessä mainittuna maksupäivänä. Maksuviiveen johdosta eläkkeeseen ei makseta viivästyskorotusta. 

Jatkuvan eläkkeen maksupäivä ilmoitetaan eläkepäätöksessä 

Eläkkeensaajalle vahvistetaan eläkepäätöksessä eläkkeen maksupäivä. Eläkkeen maksupäivä on päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa. Eläkepäätöksessä vahvistettu maksupäivä on eläkelaitosta sitova eräpäivä. 

Tarkemmat tiedot

Velkakirjalain mukaan eräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään, jos eräpäivä sattuu 

  • pyhäpäiväksi
  • itsenäisyyspäiväksi
  • vapunpäiväksi
  • jouluaatoksi
  • juhannusaatoksi tai
  • arkilauantaiksi.

Eri eläkelaitosten maksupäiviä 

Yksityisen alan eläkelaitosten yleisin eläkkeen maksupäivä on kuukauden 1. päivä. Jos kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä, eläke maksetaan kuukauden 1. pankkipäivänä. 

Maksupäivää ei ole esimerkiksi verotussyistä mahdollista siirtää edellisen kuukauden puolelle niissä tapauksissa, joissa kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä. 

Työeläkkeitä maksetaan myös muina päivinä. Säännöllisesti maksettavien eläkkeiden maksupäiviä ovat muun muassa: 

  • Mela 2. pankkipäivä
  • kunta-alan eläkkeiden maksupäivä 3. arkipäivä
  • valtion eläkkeiden maksupäivä 20. päivä
  • kirkon ja Kelan henkilöstön eläkkeiden maksupäivä kuukauden 1. arkipäivä
  • MEK kuukauden viimeinen päivä. 

Eläkesäätiöiden ja –kassojen maksupäivät vaihtelevat eläkesäätiöittäin ja -kassoittain kuukauden 1. päivästä kuukauden viimeiseen päivään. Eläkkeen maksupäivä määritellään eläkesäätiön tai –kassan säännöissä.

Eläkkeen maksaminen, kun eläkkeensaaja on konkurssissa

Jos eläkkeensaaja on konkurssissa, eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle konkurssin ajalta. Eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Ennen 1.9.2004 alkaneissa konkursseissa osa velallisen eläkkeestä kuului konkurssipesälle. 1.9.2004 voimaantulleen konkurssilain mukaan luonnollisen henkilön konkurssipesään ei kuulu luonnollisen henkilön konkurssin alkamisen jälkeen saama omaisuus tai ansaitsema tulo. Tämän vuoksi 1.9.2004 jälkeen alkaneissa konkursseissa eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksaminen, kun samalta ajalta on maksettu kuntoutusrahaa Kelasta

Jos eläkkeensaajalle on myönnetty työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke takautuvasti samalle ajalle, jolta eläkkeensaajalle on jo maksettu Kelan kuntoutusrahaa, maksetaan takautuvasta eläkkeestä eläkkeensaajalle vain kuntoutusrahan ylittävä osa.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä ei makseta minnekään siltä osin kuin takautuvasti myönnetty eläke vastaa Kelan kuntoutusrahaa.

Jos Kela on maksanut eläkkeensaajalle eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä tai työuraeläkkeestä ei vähennetä eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Tällöin koko takautuva eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan kuntoutusrahan osuutta ei ole tarkoituksenmukaista vähentää työeläkkeestä, koska Kela tarkistaa kansaneläkkeen ja eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrän takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen vuoksi.

Tarkemmat tiedot

Kelan kuntoutuksen ajalta maksama ylläpitokorvaus on kuntoutusrahaetuus, jota ei huomioida kuntoutusrahaa eläkkeestä vähennettäessä.

Eläkelaitos selvittää eläkeasiaa ratkaistessaan eläkkeenhakijan Kelan kuntoutusrahatiedot

  • oman käyttöliittymän kautta tai
  • Arek-työpöydän käyttöliittymän kautta.

Eläkelaitos pidättää tarvittaessa takautuvan eläkkeen, jos takautuva eläke myönnetään Kelan kuntoutusraha-ajalle.

Kela saa tiedon myönnetystä eläkkeestä käyttöliittymän välityksellä ja ilmoittaa eläkelaitokselle kirjeellä maksetun kuntoutusrahan määrän.

Tarkemmat tiedot

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksamista koskevaa ohjeistusta tilanteessa, jossa eläkkeensaajalle on jo maksettu samalta ajalta kuntoutusrahaa Kelasta, sovelletaan tilanteisiin, joissa takautuva aika ajoittuu 1.1.2017 tai sen jälkeiseen aikaan.

Laissa olevan säännöksen perusteella eläke voidaan maksaa muulle taholle

Vain laissa olevan säännöksen perusteella eläke tai osa eläkkeestä voidaan maksaa muulle taholle kuin eläkkeensaajalle.

Eläkettä ei saa siirtää toiselle eikä pantata

Eläkettä ei saa siirtää toiselle henkilölle.

Eläkettä ei saa myöskään pantata. Eläkkeen panttaamista tarkoittava sopimus on mitätön.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2022 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty, että lapseneläke maksetaan 18 vuotta täyttäneelle itselleen.

Kun henkilölle on määrätty edunvalvoja

Saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorittaa vain edunvalvojalle tai edunvalvojan osoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Oikeusministeriön antaman ohjeen mukaan edunvalvojan tehtävänä on

  • ilmoittaa eläkelaitokselle, mille tilille eläke tulee maksaa ja
  • ilmoittaa pankille, kuka saa nostaa päämiehen tilillä olevia varoja.

Jos eläkkeensaajalle on määrätty työeläkeasiassa puhevaltainen edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille.

Eläkelaitoksen ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa eläkettä osissa, esimerkiksi niin, että puolet eläkkeestä maksettaisiin edunvalvojalle ja puolet eläkkeensaajalle.

Kun henkilö on vajaavaltainen

18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen

Vajaavaltaiseksi julistetun eläkkeensaajan eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Lapseneläkkeensaaja

Alle 18-vuotias lapseneläkkeensaaja

Jos perhe-eläkkeen lapseneläkettä on hakenut 15–17 -vuotiaan vajaavaltaisen huoltaja tai muu edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Jos 15–17 –vuotias on itse hakenut perhe-eläkkeen lapseneläkettä, eläkkeen maksamiseksi tarvitaan huoltajan tai muun edunvalvojan suostumus. Edunvalvojan suostumuksella eläke voidaan maksaa alaikäiselle itselleen tai huoltajan ilmoittamalle muulle tilille.

Alle 15-vuotiaan eläke maksetaan aina edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille.

18 vuotta täyttänyt lapseneläkkeensaaja

Lapseneläke maksetaan 18 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lapsen ilmoittamalle tilille, ellei lapsi ole vajaavaltainen. Jos lapsi täyttää 18 vuotta kuukauden ensimmäisenä päivänä, voidaan myös 18 vuoden iän täyttämiskuukauden eläke maksaa lapsen ilmoittamalle tilille.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitokset selvittävät lapsen tilinumeron ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta. Jos tilinumeroa ei saada ennen 18-vuotispäivää, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen. Lapsen tultua täysi-ikäiseksi eläkkeen maksamista ei voida enää jatkaa huoltajan tilille.

Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia

Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia,

  • eläke maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon tai
  • eläke voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista, jos tehtävien jaosta ei ole päätetty.

Lähiomaisen tai muun henkilön puhevalta

Jos eläkettä on hakenut eläkkeensaajan puolesta eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muu henkilö eläkkeensaajan sairauden tai muun syyn perusteella, eläke voidaan maksaa ainoastaan eläkkeensaajan tilille.

Tämän varmistamiseksi lähiomaisen tai muun henkilön tulee esittää esimerkiksi

  • tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan eläkkeensaaja
  • pankin antama todistus siitä, että tili on eläkkeensaajan tili tai
  • muu vastaava selvitys.

Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös edellä esitetty selvitys.

Valtuutetun puhevalta

Jos eläkkeensaaja on valtakirjalla valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan eläkkeensaajan itsensä omistamalle tilille.

Valtuutetun tulee esittää tilin varmistamiseksi esimerkiksi tiliote tai muu selvitys siitä, että tilin omistaja on eläkkeensaaja.

Edunvalvontavaltuutetun puhevalta

Jos eläkkeensaaja on edunvalvontavaltuutuksella valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille.

Edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse esittää erillistä näyttöä siitä, että tili, jolle eläke maksetaan, on eläkkeensaajan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. Valtuuttajan rahavarat on esimerkiksi talletettava eri tilille kuin valtuutetun omat rahavarat (laki edunvalvontavaltuutuksesta 16 §).

Valtuutetulle säädetty velvollisuus laatia luettelo valtuuttajan omaisuudesta ja toimittaa luettelo holhousviranomaiselle antaa viranomaiselle mahdollisuuden valvoa valtuuttajan varallisuusasemassa tapahtuvia muutoksia ja valtuutetun toimintaa. Näin voidaan varmistaa se, että valtuutetun ilmoittamalle tilille maksettu eläke tulee käytetyksi eläkkeensaajan hyväksi.

Virheellinen maksu

Jos eläkkeensaajalle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitoksen tulee maksaa eläke edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle tilille.

Eläkkeensaajalle itselleen maksettu suoritus on pätemätön, jos eläkelaitos tiesi tai sen olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää, että eläkkeen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle. Eläkelaitos on tällöin velvollinen maksamaan eläkkeen edunvalvojalle ja perimään eläkkeen takaisin eläkkeensaajalta takaisinperintää koskevien säännösten mukaisesti.

Tarkemmat tiedot

Jos edunvalvontamääräys on asianmukaisesti rekisteröity holhousasioiden rekisteriin, eläkelaitoksen ”olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää”, että eläkkeen vastaanottaminen kuuluu edunvalvojalle.

Jos eläke on myönnetty toistaiseksi, eläkelaitoksen ei kuitenkaan edellytetä selvittävän joka suorituksen yhteydessä, onko eläkkeensaajalle tällä välin määrätty edunvalvoja.

Jatkopäätöksen yhteydessä voidaan lähtökohtaisesti luottaa siihen, että jo ensimmäisen päätöksen yhteydessä on selvitetty, kenelle eläke tulee maksaa. Jos on aihetta epäillä, että olosuhteet ovat muuttuneet, asia tulee selvittää.

Menettely maksun saajan muuttuessa

Jos eläke on maksettu eläkkeensaajalle itselleen ja eläkelaitos saa tiedon siitä, että henkilölle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitos ilmoittaa maksamisen muutoksesta eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä.

Samoin menetellään, jos edunvalvontamääräys päättyy tai määräys lakkautetaan, ja eläke maksetaan jatkossa eläkkeensaajalle itselleen.

Uutta eläkepäätöstä ei anneta, koska eläkepäätöksessä vahvistetut eläkkeen määrä ja perusteet eivät muutu. Muutos eläkkeen maksamisessa johtuu holhousviranomaisen eikä eläkelaitoksen päätöksestä.

Eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuus eläkelaitokselle

Työeläkelaeissa on säännöksiä, joiden mukaan eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan tietyistä muutoksista eläkelaitokselle.

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen saajan on ilmoitettava eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta, ryhtymisestään ansiotyöhön ja kuntoutuksen keskeytymisestä.

Ilmoittamisen osalta ovat voimassa samat periaatteet kuin toimimisesta eläkeasioissa toisen puolesta yleensä.

Vajaavaltaisen puolesta ilmoittamisesta vastaa edunvalvoja. Näin on myös silloin, kun henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu siten, että rajoitus kattaa eläkeasiat.

Eläkepäätöksessä on korostettava edunvalvojan ilmoitusvelvollisuutta silloin, kun päätös koskee sellaisen henkilön oikeutta, joka on vajaavaltainen, tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Päätöksessä on selkeästi kerrottava ne asiat, joista edellytetään ilmoitusvelvollisuutta eläkelaitokselle.

Edunvalvontamääräyksen päättymisestä ja edunvalvojan vaihtumisesta tulisi myös ilmoittaa eläkelaitokselle.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2023 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2023
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen, ja siten myös aiemmat kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät. Lisäksi ohjeeseen on päivitetty tieto siitä, että veroa ei pidätetä eläkkeestä, joka maksetaan Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi.

Regressioikeus 

Henkilölle voi tulla myönnettäväksi ensisijainen etuus takautuvasti samalle ajalle, jolle henkilölle on jo myönnetty toissijaista etuutta. Toissijaista etuutta maksaneelle taholle voi tällöin tulla regressioikeus myöhemmin myönnettyyn ensisijaiseen etuuteen.

Muulla taholla voi olla regressioikeus

  • koko eläkkeeseen tai
  • eläkkeen osaan.

Muulla taholla on regressioikeus, jos 

  • toissijaista etuutta myönnettäessä ei ole ollut ennakoitavissa, että henkilölle myönnetään myöhemmin takautuvalle ajalle ensisijainen etuus. Myöhemmin myönnetty etuus voi olla joko aiemmin myönnetyn etuuden saamisen kokonaan estävä etuus tai etuuden määrää vähentävä etuus.
  • toissijaista etuutta myönnettäessä voidaan ennakoida, että samalle ajalle tullaan todennäköisesti myöntämään ensisijainen etuus. Toissijainen etuus myönnetään esimerkiksi siksi, että jo ennakkoon arvioidaan ensisijaisen etuuden myöntämisen kestävän pitkään. Eläkkeenhakijan toimeentulo turvataan ensisijaisen etuuden käsittelyn ajaksi toissijaisen etuuden avulla. 

Regressioikeus voi olla esimerkiksi 

  • sosiaalietuuksien maksajalla (esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysetuudet ja koulutusetuudet, Kelan eläkkeet)
  • muulla taholla (esimerkiksi työnantaja ja hyvinvointialue), jonka maksaman suorituksen ajalta maksetaan myöhemmin takautuvasti työeläkettä. 

Maksuvaatimus

Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeensaajan eläkettä muulle taholle vain, jos eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tullut eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

Eläkkeen maksupäivänä pidetään sitä päivää, jona eläkelaitos on antanut määräyksen eläkkeen maksamisesta. Eläkkeen maksupäivänä pidetään siten päivää, jolloin pankkiin toimitettava maksutiedosto tehdään eläkelaitoksessa.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen maksun alkamisajankohtaa ei ratkaista todellisen maksuhetken perusteella. Eläkkeen maksupäivä on eri päivä kuin se päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa ja johon päivään esimerkiksi viivästyskorotus lasketaan.

Eläkelaitos voi maksaa 2 viikon määräajan jälkeen tulleen ilmoituksen perusteella eläkkeen muulle taholle, jos eläkkeen maksaminen on käsittelyteknisesti mahdollista.

Regressiprosessi käytännössä

Käytännössä yleiset regressiprosessin vaiheet ovat:

  • Muu taho, esim. Kela myöntää henkilölle etuutta
  • Muu taho lähettää ennakkoilmoituksen takautuvan eläkkeen perinnästä. Vaihtoehtoisesti eläkelaitos tarkastaa muun etuuden Kelan etuustietojen kyselyllä.
  • Eläkelaitos myöntää työeläkkeen takautuvasti samalle ajalle muun tahon myöntämän etuuden kanssa
  • Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää, mille taholle takautuva eläke tulee maksaa
  • Muu taho saa tiedon eläkelaitoksen myöntämästä eläkkeestä esim. eläkerekisteristä. Vaihtoehtoisesti eläkelaitos ilmoittaa takautuvan eläkkeen myönnöstä erikseen.
  • Muu taho lähettää perimisilmoituksen, missä esitetään yksityiskohtainen vaatimus tietyn ajan ja määräisen takautuvan eläkkeen maksamisesta muulle taholle
  • Eläkelaitos maksaa pidättämänsä takautuvan eläkkeen perimisilmoituksen perusteella muulle taholle
  • Ylimenevä osa maksetaan eläkkeensaajalle itselleen

Menettelyt vaihtelevat eri etuuksissa. Tarkemmat menettelyt on kuvattu eri ohjeissa.

Takautuva eläke 

Takautuvalla eläkkeellä tarkoitetaan kaikkia niitä eläke-eriä, jotka kohdistuvat eläkkeen säännöllisen maksun alkamista edeltävään aikaan.

Takautuvaa eläkettä määriteltäessä eläkkeen maksun alkamisajankohta johdetaan laskennallisesti eläkepäätöksen antamisesta.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää erikseen, kenelle takautuva eläke tulee maksettavaksi. Takautuvan eläkkeen pidätysaika vaihtelee eri etuuksissa. Takautuvan eläkkeen pidätysaika voi olla esimerkiksi

  • päätöksenantokuukauden loppuun tai
  • päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden loppuun.

Takautuva eläke toiselle eläkelaitokselle eläkejärjestelyn vaihtuessa

Eläkejärjestelyn vaihtuessa eläkelaitoksesta toiseen voi käytännössä tulla tilanteita, joissa väärä eläkelaitos on maksanut eläkkeensaajalle eläkettä rekisteriviiveiden takia. 

Eläkelaitosten välinen kustannustenjako oikaistaan niin, että eläkkeestä vastuussa oleva eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen bruttomääräisenä eläkkeen virheellisesti maksaneelle eläkelaitokselle. 

Yksityiskohtaisesta toimintatavasta sovitaan eläkelaitosten kesken.

Ennakkoilmoituksista on luovuttu useimmissa regressimaksuissa

Ennakkoilmoituksista on luovuttu useimmissa regressimaksuissa. Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä, onko eläkkeen takautuvalle ajalle myönnetty muita etuuksia.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Ennakkoilmoitus käytössä Kelan ja hyvinvointialueen toimeentulotuen regressissä

Toimeentulotuen regressiperinnässä on edelleen käytössä ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla on mahdollinen regressivaatimus takautuvaan työeläkkeeseen.

Ennakkoilmoitus käytössä työttömyyskassojen regresseissä

Työttömyyskassojen regressiperinnässä on edelleen käytössä ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla on mahdollinen regressivaatimus takautuvaan työeläkkeeseen.

Perimisilmoitukset lähetetään sähköpostitse

Perimisilmoitukset lähetetään sähköpostitse. Lähettämisestä postitse on luovuttu.

Perimisilmoituksen tiedot etuudesta tulolajikohtaisesti

Perimisilmoitukseen tulisi eritellä eri etuuksien tiedot tulolajikohtaisesti tulorekisterin tulolajien mukaan. Myös tulorekisterin tulolajikoodi olisi hyvä ilmoittaa perimisilmoituksessa.

Tarkemmat tiedot

Tulolajikohtaiset tiedot tarvitaan, jotta eläkelaitos saa tarkat tiedot tulorekisteri-ilmoituksen tekemiseen ja tulorekisteri-ilmoituksen regressivähennys vastaisi tiedoiltaan Kelan etuusilmoituksia.

Vilmaeläkkeet

Vilmaeläkkeissä vilmalaitos hoitaa eläkkeen maksamisen muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Koko eläkkeen maksupäivä on vilmalaitoksen maksupäivä. 

Liikamaksun palautus

Kela palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle, jos eläkelaitos on maksanut regressinä liikaa työeläkettä Kelalle.

Eläkelaitoksen on hyvä tarkistaa perittävä määrä Kelasta uudelleen, jos perimisilmoituksen saamisen ja työeläkkeen maksupäätöksen välissä on kulunut aikaa. Tämä voi vähentää liikamaksun palautuksia eläkelaitokseen.

Tarkemmat tiedot

Kela ei enää tulorekisteriaikana voi palauttaa liikamaksua suoraan eläkkeensaajalle.

Hyvinvointialueelle ja työnantajalle voi tulla maksettavaksi myös vastaista eläkettä 

Hyvinvointialueelle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi maksettava eläke voi olla

  • takautuvaa eläkettä tai
  • vastaista eläkettä. 

Työnantajalle voi tulla maksettavaksi 

  • kuntoutujalle takautuvasti myönnetty kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus
  • vastainen kuntoutusetuus, jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutuksen ajalta. 

Kenelle lisäeläke maksetaan?

Rekisteröity lisäeläke voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.

Eläkesäätiön tai –kassan säännöissä määrätään, voidaanko rekisteröimätön lisäeläke maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Kenelle vapaaehtoiseen TyEL-vakuutukseen perusturva eläke maksetaan?

Eläke, joka perustuu vapaaehtoisesti järjestettyyn TyEL:n mukaiseen eläketurvaan (esimerkiksi luottamustoimen perusteella maksettu eläke), voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.

Kenelle viivästyskorotus maksetaan?

Viivästyskorotus maksetaan yleensä vain eläkkeensaajalle. 

Jos eläke maksetaan kuolinpesälle, myös viivästyskorotus maksetaan kuolinpesälle. 

Viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myös 

  • työnantajalle
  • hyvinvointialueelle
  • ulosotolle.  

Veron ennakonpidätys 

Takautuvasta eläkkeestä pidätettävä vero määräytyy ennakkoperintälain ja -asetuksen sekä verohallituksen antamien päätösten mukaisesti. 

Veroa ei pidätetä eläkkeestä, joka maksetaan: 

  • sairausvakuutusrahastolle
  • työnantajalle
  • työttömyyskassalle työttömyyspäivärahan ja koulutusetuuden korvaamiseksi
  • Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi
  • Kelalle työttömyyspäivärahan, koulutusetuuden, työmarkkinatuen, eläketuen ja opintorahan korvaamiseksi
  • Kelalle aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaamiseksi. 

Kun Kelalle maksetaan takautuvaa eläkettä Kelan aiemmin maksaman verovapaan etuuden (eläkkeensaajien asumistuki, ylimääräinen rintamalisä, perustoimeentulotuki, asumislisä) korvaukseksi, tästä osasta takautuvaa eläkettä pidätetään vero.

Päätös eläkkeensaajalle ja regressivaatimuksen tekijälle 

Kun viranomainen, laitos tai muu taho on hakenut eläkkeensaajan eläkkeen maksamista itselleen, takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan yleensä päätös sekä eläkkeensaajalle että regressivaatimuksen tekijälle. Päätöksiin liitetään muutoksenhakuohje. 

Päätöksen sijasta kirje eläkkeensaajalle 

Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä eläkkeen maksamisesta ulosottoviranomaiselle. Eläkkeen maksamisesta ei tässä tilanteessa anneta päätöstä. 

Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä myös siitä, että eläkkeestä aletaan periä YEL-vakuutusmaksuja. Eläkkeensaajan pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.

Päätöksen sijasta kirje regressivaatimuksen tekijälle 

Regressivaatimuksen tekijälle ilmoitetaan kirjeellä, jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi ajalta, johon regressivaatimus kohdistuu. Asiasta ei anneta päätöstä regressivaatimuksen tekijälle. 

Hyvinvointialueelle ilmoitetaan kirjeellä, jos eläkettä ei voida maksaa hyvinvointialueelle siksi, että eläkkeensaaja ei ole suostunut eläkkeen maksamiseen hyvinvointialueelle harkinnanvaraisin perustein. Hyvinvointialueen pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2023 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2023
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen, ja siten myös aiemmat kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät. Lisäksi ohjeen maksamisjärjestystä on päivitetty sairausvakuutusrahastolle maksamisen osalta lakiin 1.1.2023 tulleella säännöksellä, jonka mukaan työeläkekuntoutusetuus voi tulla maksettavaksi Kelalle Kelan kuntoutusrahan korvaukseksi.

Eläke maksetaan työeläkelaeissa säädetyssä maksamisjärjestyksessä silloin, kun 

  • eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen työeläkelakien tai muiden lakien perusteella ja
  • kahdella tai useammalla viranomaisella, hyvinvointialueella, laitoksella, toimielimellä tai muulla taholla on oikeus eläkkeeseen.

Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa

Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa.

Jos eläke myönnetään takautuvasti sellaiselle ajalle, jolta muu taho on maksanut työeläkkeestä vähennettävää etuutta, maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun etuutta jää vähentämisen jälkeen maksettavaksi.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Maksamisjärjestyksen soveltaminen, kun takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen ajalta on maksettu Kelan kuntoutusrahaa

  • Henkilölle on myönnetty takautuva työkyvyttömyyseläke 1000 € samalle ajalle, jolta henkilö on saanut Kelan kuntoutusrahaa 400 € (muuta kuin eläkkeensaajan kuntoutusrahaa).
  • Henkilö on lisäksi saanut Kelan työttömyyspäivärahaa 300 €.
  • TyEL:n 43 §:n 3 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkettä maksetaan Kelan kuntoutusrahan ajalta vain kuntoutusrahan määrän ylittävä osa.
  • Työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään ensin 400 € TyEL:n 43 §:n 3 momentin perusteella. Tätä osuutta takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei maksetaan millekään taholle.
  • Tämän jälkeen ylitteestä 600 € (1000-400) maksetaan Kelalle työttömyyspäivärahan korvaamiseksi 300 €.
  • Loput 300 € maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Työeläkelaissa säädetty muulle taholle maksamisen järjestys

Maksamisjärjestys on seuraava:

1. Sairausvakuutusrahasto 

  • sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
  • osasairauspäiväraha
  • tartuntatautilain mukainen tartuntatautipäiväraha (sairausvakuutuslaki 8 luku 1 a § ja 12 luku 3 § ja 5 §
  • Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella myönnetty kuntoutusraha

2. Eläkelaitos 

  • YEL-vakuutusmaksupidätykset
  • MYEL-vakuutusmaksupidätykset

3. Eläkelaitos

  • aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperintä kuittaamalla

4. Työnantaja tai sairauskassa 

  • sairausajan palkka
  • palkka kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta saavalle
  • palkka tai sitä vastaava korvaus ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin

5. Työttömyyskassa tai Kela 

  • työttömyyspäiväraha
  • työmarkkinatuki
  • koulutuspäiväraha
  • koulutustuki
  • liikkuvuusavustus (työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
  • vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaalaki 19 §, työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
  • eläketuki (eläketukilaki 13 §)

6. Kela 

  • takautumisoikeus työeläkkeen valituksen ja tarkistamisen vuoksi
  • takautumisoikeus perhe-eläkkeen myöntämisen vuoksi (kansaneläkelaki 72 § 1 ja 2 momentti, rintamasotilaseläkelaki 17 §, laki eläkkeensaajan asumistuesta 30 §)

7. Kela

  • perustoimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)

8. Hyvinvointialue

  • täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)

9. Hyvinvointialue

  • laitoshoito
  • laitoshuolto
  • perhehoito
  • lastensuojelusta aiheutuneet kustannukset (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 ja 14 §)

10. Kela 

  • opintotuki (opintotukilaki 28 §)

11. EU- tai ETA-maan laitos

  • eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan (14.5.2010/354)

12. Ulosottoviranomainen

  • ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 2 §:n mukaan (30.12.2008/1097)

13. EU- tai ETA-maan laitos 

  • muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan (14.5.2010/354)

14.  Sosiaaliturvasopimusten mukaiset sosiaaliturvasopimusmaiden laitokset

  • eläkkeen ja muun etuuden aiheeton maksu sosiaaliturvasopimuksen määräysten mukaan

15.  Hyvinvointialue

  • maksu suostumuksen ja harkinnanvaraisten perusteiden mukaisesti.

Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan takautuvan eläkkeen maksussa 

Työeläkkeiden takautuvien eläke-erien maksussa sovelletaan maksamisjärjestystä silloin, kun takautuviin eläke-eriin kohdistuu useita maksuhetkellä tiedossa olevia päällekkäisiä vaatimuksia.

Päällekkäiset vaatimukset voivat kohdistua erilaisille ajanjaksoille, jotka ovat vain osittain päällekkäisiä. Takautuvasti maksettava eläke voi jakautua hyvinkin lyhyisiin ajanjaksoihin, joilta eläke maksetaan eri tahoille.

Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan jatkuvasti suoritettavan vastaisen eläkkeen maksussa                             

Maksamisjärjestystä sovelletaan myös silloin, kun jatkuvasti suoritettavaan eläkkeeseen kohdistuu eri tahojen päällekkäisiä vaatimuksia. Päällekkäisiä vaatimuksia voivat olla esimerkiksi: 

  • maksamattomien YEL- ja MYEL-vakuutusmaksujen periminen eläkkeestä
  • aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla aiheeton maksu vastaisista eläke-eristä
  • työnantaja perii itselleen kuntoutujan kuntoutusajalta maksettavaa kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta
  • hyvinvointialue perii eläkettä laitoshoidon tai laitoshuollon, perhehoidon tai lastensuojelusta aiheutuneiden kustannusten korvaukseksi
  • ulosottoviranomaisten vaatimus (eläkelaitokselle on toimitettu maksukielto)
  • hyvinvointialue pyytää maksamaan eläkettä harkinnanvaraisten perusteiden nojalla ja eläkkeensaaja suostuu maksuun. 

Veron ennakonpidätys, viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu

Takautuvaa eläkettä eri tahoille maksettaessa eläkkeen verotuskohtelu voi vaihdella

Eroja on myös siinä, miten viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu käyttäytyvät maksettaessa takautuvaa eläkettä.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 22.6.2021 – toistaiseksiJulkaistu 22.6.2021
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto siitä, että Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse.

Eläkelaitos selvittää eläkeasiaa ratkaistessaan eläkkeenhakijan sairauspäiväraha- ja tartuntatautipäivärahatiedot

  • oman käyttöliittymän kautta tai
  • Arek-työpöydän käyttöliittymän kautta.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää tarvittaessa takautuvan eläkkeen, jos takautuva eläke myönnetään sairauspäiväraha- tai tartuntatautipäiväraha-ajalle. Työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä ei kuitenkaan makseta sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi.

Kela saa tiedon myönnetystä eläkkeestä käyttöliittymän välityksellä ja tekee tarvittaessa perimisilmoituksen. Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa sairausvakuutusrahastolle.

Tarkemmat tiedot

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävää osuutta takautuvasta vanhuuseläkkeestä ei kuitenkaan makseta sairausvakuutusrahastolle, jos 

  • henkilö on työssä vanhuuseläkettä saadessaan ja
  • henkilö saa sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa vanhuuseläkkeen aikana tekemänsä työn perusteella.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävää osaa työkyvyttömyyseläkkeestä tai työuraeläkkeestä ei makseta sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi.

Käytännössä takautuva eläke maksetaan Kelan toimistojen ja työpaikkakassojen tilille

Käytännössä takautuva eläke maksetaan sairausvakuutusrahaston sijasta suoraan perimisilmoituksessa mainitulle Kelan tilille.

Eläke maksetaan työpaikkakassan tilille, kun sairauspäivärahan maksajana on vakuutuskassa (työpaikkakassa).

Eläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle myös työnantajalle maksetun sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan ajalta

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan takautuva eläke myös siltä ajalta, jolta sairausvakuutusrahasto on maksanut sairauspäivärahan työnantajalle työnantajan maksaman sairausajan palkan korvaukseksi.

Jos sairausvakuutusrahasto on maksanut tartuntatautipäivärahan työnantajalle työnantajan maksaman palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen korvaamiseksi ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, maksetaan takautuva vanhuuseläke, kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus sairausvakuutusrahastolle myös tältä ajalta.

Perimisilmoituksessa Kela ilmoittaa eläkelaitokselta perittävän eläkkeen aikaan ja määrään myös sen sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan, jonka Kela on maksanut työnantajalle. Ilmoituksessa on eritelty

  • miltä ajalta sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on maksettu työnantajalle sekä
  • sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan määrä.

Maksettavan eläkkeen määrääminen

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan koko kuukauden eläke, jos

  • sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa on maksettu kokonaiselta kuukaudelta ja
  • Kela on sen kuukauden aikana maksanut sairauspäivärahana tai tartuntatautipäivärahana ainakin eläkkeen suuruisen määrän.

Jos sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa ei ole maksettu kokonaiselta kuukaudelta, vastaava eläke-erä lasketaan päivän tarkkuudella. Päivää kohti tulevan eläkkeen määrä saadaan jakamalla kuukausieläke 30:llä.

Vajaalta kuukaudelta maksettua sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa vastaava eläkemäärä saadaan kertomalla päivää kohti tuleva eläke niiden päivien lukumäärällä (kertojalla), jotka sisältyvät tämän kuukauden osalle tulevaan sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan suoritusjaksoon.

Jos sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on alkanut keskellä kuukautta, tämän kuukauden kertoja saadaan vähentämällä luvusta 30 sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan alkamispäivä ja lisäämällä jäännökseen 1. Näin menetellään siitä riippumatta, kuinka monta päivää kuukaudessa todellisuudessa on.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki

Sairauspäivärahaa on maksettu 6.2. – 28.2. Kertoja on 30 – 6 + 1 = 25. Kertojalla 25 kerrotaan helmikuussa maksussa olevan, päivää kohti lasketun eläkkeen määrä.

Esimerkki

Sairauspäivärahaa on maksettu 4.7. – 31.7. Kertoja on 30 – 4 + 1 = 27. Kertojalla 27 kerrotaan heinäkuun päivää kohti lasketun eläkkeen määrä.

Kuukauden kertoja nähdään suoraan päivärahan päättymispäivästä, jos

  • sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on ollut maksussa jo kuukauden 1. päivänä ja
  • sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan maksu päättyy keskellä kuukautta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki

Sairauspäivärahaa on maksettu ajalta 1.6. – 15.6. Kertoja on 15. Kertojalla 15 kerrotaan kesäkuun päivää kohti lasketun eläkkeen määrä.

Maksetaan enintään päivärahan maksettu määrä

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan kanssa samalle ajalle myönnetty takautuva eläke enintään sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan määrään saakka.

Eläkettä useasta eläkelaitoksesta

Jos takautuvaa eläkettä maksetaan useammasta eläkelaitoksesta, Kelan perimisilmoituksessa on maininta siitä, mille eläkelaitoksille ilmoitus on lähetetty.

Tarkemmat tiedot

Takautuvaa eläkettä maksetaan useammasta eläkelaitoksesta silloin, kun eläke ei ole vilmaeläke.

Näissä tilanteissa eläkelaitokset selvittävät keskenään, onko toinen eläkelaitos jo maksanut sairausvakuutusrahastolle eläkettään ja mikä on maksetun eläkkeen määrä.

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan bruttoeläkkeestä

Sairausvakuutusrahastolle maksettavasta eläkkeestä ei pidätetä veron ennakkoa.

Lisäeläkkeet ja vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvat eläkkeet

Sairausvakuutusrahastolle ei makseta

  • rekisteröityjä lisäeläkkeitä
  • rekisteröimättömiä lisäeläkkeitä
  • vapaaehtoiseen TyEL-vakuutukseen (esimerkiksi luottamustoimet) perustuvia eläkkeitä.

Vapaaehtoinen YEL-vakuutus

Vapaaehtoiseen YEL-vakuutukseen perustuva eläke voidaan maksaa sairausvakuutusrahastolle.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty toimintaohje eläkkeen maksamisesta tilanteessa, jossa henkilölle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki takautuvasti samalle ajalle, jolta henkilölle jo on maksettu osittaista vanhuuseläkettä. Ohjeeseen on myös lisätty tieto, ettei työkyvyttömyyseläkettä makseta sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi. Ohjeessa on lisäksi päivitetty Kelan sähköpostiosoitetta sairauspäivärahan lisäpäivätietojen kysymiseksi.

Milloin työkyvyttömyyseläke voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle?

Työkyvyttömyyseläke voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta henkilölle on maksettu 

  • sairauspäivärahaa tai
  • osasairauspäivärahaa.

Työkyvyttömyyseläke ei voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi.

Tarkemmat tiedot

Sairausvakuutuslain sairauspäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan tartuntatautipäivärahaan vain osittain. Tartuntatautipäivärahaan ei esimerkiksi sovelleta sairausvakuutuslain 12 luvun 3 §:ää sairauspäivärahan ensisijaisuusajasta ja suhteesta työeläkelakien mukaiseen täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, koska tartuntatautipäivärahaan ei sovelleta ensisijaisuusaikaa.

Kun täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnetään takautuvasti samalle ajalle kuin sairauspäiväraha, takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle määräytyy sen perustella, onko työkyvyttömyyseläke myönnetty 

  • ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta (ESA-aika) vai
  • työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta ja
  • onko henkilölle myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä.

Työkyvyttömyyseläke on myönnetty ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

Kun täysi työkyvyttömyyseläke on myönnetty henkilölle, jolle on vahvistettu ESA-aika, menetellään seuraavasti:

  • Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa aikaisintaan ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.
  • ESA-ajan jälkeen maksetun sairauspäivärahan ajalle takautuvasti myönnetty työkyvyttömyyseläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se vastaa sairauspäivärahaa (sairauspäivärahan ajalta, enintään sairauspäivärahan määrään saakka).
  • Eläkkeensaajalle maksetaan se osa takautuvasta eläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan määrän.

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot sairauspäivärahan lisäpäivistä

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot henkilölle myönnetyistä sairauspäivärahan lisäpäivistä. Tiedot näkyvät Kelan käyttöliittymän kautta.

Jos tietoja ei ole saatavilla, eläkelaitos voi ottaa yhteyttä Kelaan ja selvittää, onko kyseessä lisäpäiväoikeus vai uusi sairaus.

  • Jos hakemus on työeläkelaitoksen lisäksi Kelassa vireillä, tiedot pyydetään sähköpostitse Kelan tk-ratkaisukeskuksesta.
  • Jos hakemus on vireillä ainoastaan työeläkepuolella, tiedot selvitetään Kelan viranomaisnumeroista.

Tarkemmat tiedot

Kun henkilö hakee sairauspäivärahaa uudelleen sen jälkeen kun edellisen ESA-ajan päättymisestä on kulunut ainakin 6 kuukautta, Kela joutuu ottamaan kantaa myös siihen, vahvistetaanko uusi ESA-aika vai ei.

Työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

Kun täysi työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, menetellään seuraavasti: 

  • Sairauspäivärahan kanssa päällekkäin menevää takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
  • Se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän, maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.
  • Sairauspäivärahaa vastaavaa takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen osuutta ei makseta minnekään. Sitä ei siis makseta myöskään muille eläkettä hakeneille tahoille (esimerkiksi sosiaalilautakunnalle).

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

Kun työkyvyttömyys alkaa ESA-ajan päättymisen jälkeen ja henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiselle ajalle sairauspäivärahan lisäpäiviä, työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

  • Takautuvasta eläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle vain samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan ylittävä osa.
  • Sairauspäivärahan kanssa päällekkäin menevää takautuvaa eläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
  • Sairauspäivärahaa vastaavaa takautuvan eläkkeen osuutta ei makseta minnekään (ei myöskään muille eläkettä hakeneille tahoille).

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

Eläkelaitos voi tapauskohtaisesti pitää sairauspäivärahan enimmäisajan päättymisen jälkeistä lyhyttä työskentelyä työkokeiluna, vaikka henkilölle on myönnetty työskentelyn jälkeen sairauspäivärahan lisäpäiviä. Työkyvyttömyyseläke myönnetään tällöin ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

  • ESA-ajan jälkeen maksetun sairauspäivärahan tai sairauspäivärahan lisäpäivien ajalle takautuvasti myönnetty eläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se vastaa sairauspäivärahaa (sairauspäivärahan ajalta, enintään sairauspäivärahan määrään saakka).
  • Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvasta eläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan tai lisäpäiviltä maksetun sairauspäivärahan määrän.

Henkilölle on myönnetty osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki

Takautuvasti myönnetyn osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen maksamisessa sairausvakuutusrahastolle menetellään seuraavasti:

  • Takautuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle, vaikka samalta ajalta on maksettu sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa.
  • Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvasta osatyökyvyttömyyseläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan tai osasairauspäivärahan määrän.
  • Jos takautuva osatyökyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa pienempi, osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta minnekään.

Osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki muuttuu takautuvasti täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi

ESA-aika vaikuttaa takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen sairausvakuutusrahastolle myös silloin, kun osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki muutetaan takautuvasti täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi.

ESA-aika on vahvistettu

  • Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa ESA-ajan päätyttyä. ESA-ajan päättymiseen saakka työkyvyttömyyseläke maksetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena.
  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle, jos ESA-ajan jälkeen on vielä maksettu sairauspäivärahaa ja takautuva täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle. Sairausvakuutusrahastolle maksetaan enintään sairauspäivärahan määrää vastaava työkyvyttömyyseläke.

ESA-aikaa ei ole vahvistettu

  • Takautuvaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotusta ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
  • Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän.
  • Jos takautuva työkyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa pienempi, eläkkeiden erotusta ei makseta minnekään.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta 

  • Takautuvaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotusta ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
  • Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän.
  • Jos takautuva työkyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa pienempi, eläkkeiden erotusta ei makseta minnekään.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle (näissä tilanteissa enimmäisajan päättymisen jälkeinen työskentely on katsottu työkokeiluksi, jolloin eläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta).
  • ESA-ajan päätymiseen asti työkyvyttömyyseläke maksetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena.

Kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke

Kertasuoritettavan työkyvyttömyyseläkkeen takautuvaa osaa ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena, vaan se maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä. 

Osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi

Jos henkilölle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki takautuvasti samalle ajalle, jolta henkilölle jo on maksettu osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä, osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke katsotaan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi.

Takautuvan täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotuksen maksaminen sairausvakuutusrahastolle määräytyy sen perusteella, onko henkilölle vahvistettu ESA-aika vai ei.

ESA-aika on vahvistettu

  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksu alkaa ESA-ajan päätyttyä.
  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle sairauspäivärahaa vastaavalta osin, jos ESA-ajan jälkeen on maksettu sairauspäivärahaa ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen ajalle takautuvasti myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke kohdistuu sairauspäivärahan maksuaikaan.
  • Osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä vastaavaa osaa takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

ESA-aikaa ei ole vahvistettu 

  • Sairausvakuutusrahastolle ei makseta takautuvasti myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, jonka osasuorituksena on osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke, vaikka takautuva työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle mahdollisen sairauspäivärahan kanssa.
  • Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen, jos työkyvyttömyyseläkkeen määrä ylittää sairauspäivärahan määrän. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeeksi katsotaan myös se osuus, joka jo on maksettu eläkkeensaajalle osittaisena vanhuuseläkkeenä tai osa-aikaeläkkeenä.
  • Eläkkeensaajalle ei jää maksettavaksi mitään lisää sairauspäivärahan maksuajalta, jos työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan erotus on pienempi kuin eläkkeensaajalle jo maksettu osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

  • Sairausvakuutusrahastolle ei makseta takautuvasti myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, jonka osasuorituksena on osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke, vaikka takautuva työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle sairauspäivärahan lisäpäivien kanssa.
  • Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen, jos työkyvyttömyyseläkkeen määrä ylittää sairauspäivärahan määrän. Työkyvyttömyyseläkkeeksi katsotaan myös se osuus, joka jo on maksettu eläkkeensaajalle osittaisena vanhuuseläkkeenä tai osa-aikaeläkkeenä.
  • Eläkkeensaajalle ei jää maksettavaksi lisää sairauspäivärahan maksuajalta, jos työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan erotus on pienempi kuin eläkkeensaajalle jo maksettu osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksu alkaa ESA-ajan päätyttyä, jos eläketapahtuma on ennen ESA-aikaa ja enimmäisajan päättymisen jälkeinen työskentely on katsottu työkokeiluksi.
  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle sairauspäivärahan lisäpäivien osalta, jos ESA-ajan jälkeen on maksettu sairauspäivärahaa ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen ajalle takautuvasti myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke kohdistuu sairauspäivärahan maksuaikaan.
  • Osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä vastaavaa osaa takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 31.1.2024 – toistaiseksiJulkaistu 31.1.2024
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto lapsikorotusten maksamisen päättymisestä 1.4.2024 alkaen. Lisäksi on päivitetty listauksia työttömyysetuuksista ja työllistymistä edistävistä palveluista.

Takautuva eläke työttömyysetuuden korvaukseksi

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos muu työeläke kuin osittainen vanhuuseläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyysetuutta. Työttömyysetuuksia ovat

  • työttömyyspäiväraha (ansiopäiväraha tai peruspäiväraha)
  • työmarkkinatuki ja
  • liikkuvuusavustus.
Tarkemmat tiedot

Tarkempi listaus työttömyysetuuksista:

  • Ansiopäiväraha
    • perusosa
    • ansio-osa ja korotettu ansio-osa
  • peruspäiväraha
  • työmarkkinatuki
  • korotusosa (työmarkkinatuki tai peruspäiväraha)
  • liikkuvuusavustus ja korotettu liikkuvuusavustus (työttömyysturvalaki)
  • kulukorvaus, korotettu kulukorvaus ja ulkomaan kulukorvaus (työttömyysetuus)
  • lapsikorotus (ansiopäiväraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja liikkuvuusavustus) 

Työttömyysturvalain lapsikorotusta koskeva 6 luvun 6 § on kumottu 1.1.2024 alkaen. Lapsikorotuksia maksetaan 31.3.2024 saakka.

Myös kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus voidaan maksaa työttömyyskassalle tai Kelalle.

Työeläkettä ei makseta työttömyyskassalle tai Kelalle muutosturvarahan korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Muutosturvan kokonaisuus muodostuu yhden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta ja enintään kahden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvakoulutuksesta. Muutosturvarahaan (työttömyysturvalain 9 luku) on oikeus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla muutosturvan piiriin kuuluvalla henkilöllä. Muutosturvakoulutus voidaan myöntää työttömäksi rekisteröityneelle 55 vuotta täyttäneelle, joka on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla tämän oltua saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta.

Muutosturvarahaan ei ole työttömyysetuus eikä siihen sovelleta työttömyysturvalain 11 luvun 14 §:n regressisäännöstä.

Missä tilanteissa työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea voidaan maksaa?

Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea maksetaan lähtökohtaisesti työttömyyden ajalta. Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea voidaan maksaa myös

  • ajalta, jolta työtön työnhakija osallistuu työllistämistä edistävään palveluun, vaikka työnhakijalla ei ole palvelun alkaessa oikeutta työttömyysetuuteen (työttömyysturvalain 10 luvun 2 §)
  • työvoimakoulutuksen ajalta henkilölle, joka ei ole työtön tai lomautettu taikka henkilölle, joka katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi (työttömyysturvalain 10 luvun 5 §)

Työllistämistä edistävä palvelu

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea osallistuessaan työllistämistä edistävään palveluun.

Tarkemmat tiedot

Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan (työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momnetti 15. kohta)

  • julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua
    • työnhakuvalmennusta
    • uravalmennusta
    • työvoimakoulutusta
    • työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua
    • kokeilua (koulutuskokeilu tai työkokeilu työpaikalle)
  • ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työvoimakoulutusta
  • kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22-24 §:ssä tarkoitettua omaehtoista opiskelua
  • kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua kuntouttavaa työtoimintaa.

Kulukorvaukset julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella

Kulukorvausta voidaan maksaa työllistymistä edistävään palveluun osallistuvalle työnhakijalle matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaamiseksi. Kulukorvaus on verotonta tuloa.

Tarkemmat tiedot

TE-toimisto voi maksaa kulukorvauksen tietyissä tapauksissa (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 § 3 momentti).

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut kulukorvausta.

Tarkemmat tiedot

Kulukorvausten myöntäminen perustuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 lukuun. Lain 9 luvun 5 §:n mukaiseen kulukorvaukseen sovelletaan muun muassa työttömyysturvalain 11 luvun 14 §:ää, jonka mukaan työttömyyskassalla ja Kelalla on oikeus periä työttömyysetuus takautuvasti suoritettavasta työeläkkeestä.

Missä tilanteessa liikkuvuusavustusta voidaan maksaa?

Liikkuvuusavustuksella korvataan työttömyysturvalaissa asetuettujen edellytysten täyttyessä työmatkasta tai muutosta aiheutuneita kustannuksia.

Tarkemmat tiedot

Liikkuvuusavustus myönnetään työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka vastaanottaa vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn tai aloittaa vähintään 2 kuukautta kestävään työsuhteessa tehtävään työhön liittyvän koulutuksen. Lisäksi edellytetään, että henkilön päivittäinen työmatka työn tai koulutuksen alkaessa on keskimäärin yli 3 tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli 2 tuntia tai henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn tai siihen liittyvän koulutuksen takia.

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyysetuutta liikkuvuusavustuksena.

Työeläkkeellä korvataan vain ajallisesti päällekkäistä etuutta

Työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan työttömyysetuuden kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke.

Työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan eläke enintään maksettua etuutta vastaavaan määrään saakka.

Jos takautuva eläke ja yhdenjaksoinen etuus kohdistuvat samaan aikaan, työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan koko takautuva eläke eli 7 päivältä viikossa tuleva eläke etuuden määrään saakka.

Tarkemmat tiedot

Takautuva eläke maksetaan 7 päivältä, vaikka työttömyysetuuksia maksetaan enintään 5 päivältä viikossa.

Jos työttömyysetuutta ei ole maksettu kokonaiselta kuukaudelta, vastaava eläke-erä lasketaan päivän tarkkuudella. Päiväeläkkeen suuruus on kuukausieläke jaettuna 30:llä.

Tarkemmat tiedot

Kuukausieläke jaetaan 30:llä, koska eläke katsotaan maksetuksi 30 päivältä kuukaudessa.

Jos etuuden maksu alkaa tai päättyy keskellä kuukautta, maksettavan eläkkeen määrä lasketaan samalla tavalla kuin sairausvakuutusrahastolle laskettaessa.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta työttömyyskassalle tai Kelalle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi työttömyyskassalle tai Kelalle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa työttömyyskassalle tai Kelalle työttömyysetuuden korvaamiseksi.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Eläkelaitos selvittää henkilölle myönnetyt työttömyysetuudet

Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä henkilölle myönnetyt työttömyysetuudet. Kela ei lähetä ennakkoilmoitusta.

Tiedot työttömyysetuuksista

Työttömyysetuuden hakeminen tai saaminen selviää yleensä eläkehakemuksesta.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen päätöksenantokuukauden loppuun.

Takautuvasti pidätetty osuus voidaan maksaa eläkkeestä vasta, kun Kelalta on tullut perimisilmoitus.

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse eläkerekisterin eläkepäätösilmoituksen saatuaan.

Eläkelaitos voi kiirehtiä perimisilmoituksia sähköpostiosoitteesta [email protected]. Kiireellisissä tilanteissa voi myös soittaa Kelan viranomaislinjalle 020 692 235.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja työttömyyskassojen välillä

Työttömyyskassa lähettää ennakkoilmoituksen

Työttömyyskassa lähettää eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen takautuvan työeläkkeen perinnästä. Ennakkoilmoitus lähetetään eläkelaitokselle suojatulla sähköpostilla. Eläkelaitokset eivät näe työttömyyskassojen maksamia korvauksia mistään.

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta ilmoittaa työttömyyskassalle, että henkilö on hakenut työeläkettä.

Eläkelaitos kuitenkin ottaa työttömyyskassaan yhteyttä, jos eläkelaitos eläkehakemusta ratkaistaessa huomaa, että työttömyysetuutta on maksettu ajalta, jolle eläkettä myönnetään takautuvasti.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Kun eläkelaitos on saanut työttömyyskassalta ennakkoilmoituksen, eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen päätöksenantokuukauden loppuun.

Puhelinsoitoista luovutaan eikä eläkelaitos selvitä työttömyyskassalta, mihin asti työttömyysetuutta on maksettu.

Eläkelaitos ilmoittaa takautuvasta päätöksestä sähköpostitse

Eläkelaitos ilmoittaa työttömyyskassalle takautuvasta päätöksestä suojatulla sähköpostilla.

Työttömyyskassan perimisilmoituksen tiedot

Eläkelaitos ja työttömyyskassa ovat sopineet perimisilmoituksella annettavista tiedoista. Sovitut tiedot lähetetään suojatulla sähköpostilla joko käyttäen

  • yhdessä valmisteltua lomaketta tai
  • vapaamuotoista sähköposti-ilmoitusta.

Perittävät määrät ilmoitetaan kalenterivuosittain

Työttömyyskassa ilmoittaa eläkelaitokselle perittävät määrät kalenterivuosittain eriteltyinä tulorekisterin vuoksi.

Ainoastaan erityistilanteissa yhteyttä puhelimitse

Ennakkoilmoitus, perimisilmoitus ja ilmoitus eläkepäätöksestä lähetetään suojatulla sähköpostilla eläkelaitosten ja työttömyyskassojen välillä. Postin lähettämisestä luovutaan.

Ainoastaan erityistilanteissa yhteyttä otetaan sähköpostin lisäksi puhelimitse.

Eläkettä useasta eläkelaitoksesta

Työttömyyskassa tai Kela lähettää perimisilmoituksen yhdelle eläkelaitokselle kerrallaan, jos useat eläkelaitokset ovat myöntäneet takautuvan eläkkeen.

Seuraavalta eläkelaitokselta peritään vain se määrä, jota edelliseltä eläkelaitokselta saatu eläke ei ole riittänyt korvaamaan.

Jos eläkelaitos on pidättänyt takautuvan eläkkeen eikä saa Kelasta kohtuullisessa ajassa perimisilmoitusta, asiaa voi tiedustella sähköpostiosoitteesta [email protected].

Eläkelaitos voi maksaa takautuvan eläkkeen eläkkeensaajalle vasta sitten, kun työttömyyskassa tai Kela on ilmoittanut, ettei se peri eläkettä.

Jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi

Jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi, jokainen työttömyyskassalta ennakkoilmoituksen saanut eläkelaitos lähettää asiasta ilmoituksen työttömyyskassalle.

Maksu bruttoeläkkeestä

Työttömyyskassalle ja Kelalle maksettava takautuva eläke maksetaan bruttoeläkkeestä.

Tarkemmat tiedot

Työttömyyskassa tai Kela on voinut maksaa eläkkeensaajalle verovapaita kulukorvauksia työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella. Eläkelaitos ei välttämättä tiedä, mikä osa takautuvan eläkkeen ajalta myönnetystä muusta etuudesta on ollut kulukorvausta. Jos eläkelaitos saa tietoonsa, että muu etuus on ollut kulukorvausta, tästä osasta takautuvaa eläkettä pidätetään vero.

Maksupäätös takautuvan eläkkeen maksamisesta

Takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan maksupäätös.

Työttömyyskassalle tai Kelalle ilmoitetaan sähköpostitse, jos eläkettä ei tule maksettavaksi työttömyyskassalle tai Kelalle esimerkiksi eläkkeen maksamisjärjestyksestä johtuen.

Regressimenettelyä sovelletaan vuorottelukorvaukseen

Regressimenettelyä sovelletaan vuorottelukorvaukseen.

Vuorotteluvapaan ajalta maksettavan vuorottelukorvauksen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke maksetaan hakemuksesta vuorottelukorvauksen maksajalle (vuorotteluvapaalain 19 §).

Vuorottelukorvauksen tiedot välitetään sanomatiedonvälityksessä työttömyysturvan peruspäivärahan nimellä. Regressi-ilmoituksessa vuorottelukorvaus ilmoitetaan edelleen vuorottelukorvauksen nimellä.

Regressimenettelyä sovelletaan aikuiskoulutustukeen

Takautuvasti myönnetty eläke tai kuntoutusraha voi tulla maksettavaksi Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi.

Työeläkelaeissa ei ole säännöstä takautuvan etuuden maksamisesta Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi. Aikuiskoulutusetuuksista annetussa laissa Työllisyysrahastolle on annettu oikeus periä työeläkelaitokselta aikuiskoulutustuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke tai kuntoutusraha (laki aikuiskoulutusetuuksista 21 b §).

Työllisyysrahaston on ilmoitettava työeläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksamista, että etuus tulee maksaa Työllisyysrahastolle.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty työuraeläkettä koskevat tiedot. Ohjeeseen on lisäksi lisätty tieto, ettei osittaista vanhuuseläkettä makseta työnantajalle tai sairauskassalle. Ohjeeseen on lisätty myös tartuntatautilain mukainen tartuntatautipäiväraha omana etuutenaan.

Milloin työnantajalle voi tulla maksettavaksi työntekijälle myönnettyä etuutta?

Työnantajalle voi tulla maksettavaksi työntekijälle myönnettyä etuutta seuraavissa tilanteissa:

  • Sairausajan palkkaa työntekijälleen maksaneelle työnantajalle voidaan maksaa sairausajan palkan ajalle takautuvasti myönnetty eläke.
  • Työnantaja voi saada itselleen kuntoutujalle suoritettavaa takautuvaa ja myös vastaista eläke-etuutta maksamansa palkan korvaukseksi, jos työnantaja maksaa tai on maksanut kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta saavalle työntekijälleen (kuntoutujalle) palkkaa työnteon perusteella.
  • Työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen sijasta myönnetty takautuva vanhuuseläke voidaan maksaa työnantajalle, kun työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa samalta ajalta, jolle vanhuuseläke myönnetään.
  • Takautuva työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen sijasta myönnetty vanhuuseläke voidaan maksaa työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle samalta ajalta sairausajan palkan sijasta irtisanomisajan palkkaa.
  • Palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta työntekijälleen maksaneelle työnantajalle voidaan maksaa takautuvasti myönnetty eläke ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta työnantajalle tai sairauskassalle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi työnantajalle tai sairauskassalle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa työnantajalle tai sairauskassalle.

Eläke sairauskassalle

Sairauskassan maksama täydennyspäiväraha vastaa työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta.

Tarkemmat tiedot

Sairauskassasta säädetään vakuutuskassalaissa.

Sairauskassalle voi tulla maksettavaksi työntekijän takautuva eläke siltä osin kuin sairausajan palkka tai palkka tai palkkaa vastaava korvaus on maksettu työntekijälle täydennyspäivärahana.

Maksu ensin sairausvakuutusrahastolle

Eläkkeestä, kuntoutusrahasta ja kuntoutuskorotuksesta maksetaan ensin sairausvakuutusrahastolle menevä osuus.

Sairausvakuutusrahastolle menevän osuuden jälkeen eläkkeestä, kuntoutusrahasta ja kuntoutuskorotuksesta maksetaan työnantajalle tai sairauskassalle menevä osuus.

Työnantaja tai sairauskassa on jo saanut korvauksen maksamastaan palkasta muun lain perusteella

Jos työnantaja tai sairauskassa on jo saanut maksamastaan palkasta korvauksen muun lain perusteella, ei työnantajalla tai sairauskassalla ole oikeutta saada eläkettä.

Tarkemmat tiedot

Käytännössä muun lain mukaiset korvaukset voivat olla esimerkiksi

  • sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia tai
  • työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia.

Ennakonpidätystä ei tehdä

Työnantajalle tai sairauskassalle maksettavasta etuudesta ei peritä veron ennakkoa.

Viivästyskorotus voidaan maksaa

Työnantajalle tai sairauskassalle voi tulla maksettavaksi etuuden viivästyskorotus.

Rekisteröity lisäeläke voidaan maksaa

Työnantajalle tai sairauskassalle voi tulla maksettavaksi rekisteröidyn lisäeläkkeen osuus.

Palkan tai täydennyspäivärahan korvaamiseksi maksettu eläke voidaan maksaa työnantajalle

Sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan korvaamiseksi maksettu eläke

Kun työnantajalle maksetaan takautuvaa eläkettä sairausajan palkan tai palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen korvaamiseksi, työnantaja voi saada korvauksen vain siitä palkasta tai palkkaa vastaavasta korvauksesta, jonka työnantaja on maksanut työntekijälle

  • sairausajalta tai
  • ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Lomarahaa tai lomakorvausta ei voida korvata eläkkeestä

Työnantajan maksamaa lomarahaa tai lomakorvausta ei voida korvata eläkkeestä. Näin on myös silloin, kun sairauskassa on maksanut palkan täydennyspäivärahana.

Työnteon perusteella maksetun palkan korvaukseksi maksettu etuus (kuntoutusetuus)

Kun työnantajalle maksetaan kuntoutujan kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta työnteon perusteella maksetun palkan korvaukseksi, korvattavaksi voi tulla

  • varsinainen palkka
  • työnteon ajalta kertynyt osuus lomakorvauksesta ja lomarahasta
  • työnteon ajalta kertynyt osuus muista vastaavista eristä (=ansaittua palkkaa).

Mille työnantajille eläke maksetaan?

Eläke maksetaan eläkettä hakeneille työnantajille työnantajien maksamien palkkojen suhteessa, jos työntekijä on saanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta 2 tai useammalta työnantajalta.

Näin on myös silloin, kun sairauskassa on maksanut sairausajan palkan tai palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen sijasta täydennyspäivärahaa. 

Vilmaeläke

Vilmaeläkkeissä yksityisen alan työskentelystä karttunut eläke maksetaan hakemuksesta myös julkisen alan työnantajalle.

Julkisen alan työskentelystä karttunut eläke maksetaan hakemuksesta myös yksityisen alan työnantajalle.

Ei-vilmaeläke

Ei-vilmaeläkkeissä yksityisen alan työskentelystä karttunutta eläkettä ei makseta julkisen alan työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle palkkaa.

Julkisen alan työskentelystä karttunutta eläkettä ei makseta yksityisen alan työnantajalle.

Yrittäjät

Yrittäjäeläkelakien mukaan vakuutetun yrittäjän eläkettä ei makseta korvauksena yritykselle, vaikka yrittäjä ilmoittaa nostaneensa yrityksestään sairausajan palkkaa tai palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta ajalta, jolloin yrittäjä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Yritykselle voidaan maksaa eläkettä vain yrityksen palveluksessa olevan työntekijän palkan korvaukseksi.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty toimintaohje eläkkeen maksamisesta työnantajalle tai sairauskassalle tilanteessa, jossa työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki työnantajalle tai sairauskassalle

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksetaan takautuvasti työnantajalle, jos työnantaja on maksanut työntekijälle samalta ajalta

  • sairausajan palkkaa tai
  • palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Työnantajalle maksetaan enintään palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen määrää vastaava takautuva työkyvyttömyyseläke.

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle työnantajan hakemuksen perusteella.

Sairauskassa on maksanut täydennyspäivärahaa

Jos sairausajan palkka tai palkka tai palkkaa vastaava korvaus on maksettu täydennyspäivärahana, takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan hakemuksesta sairauskassalle.

Osa-aikatyöstä sairauslomalle jääneelle työntekijälle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke

Takautuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle, jos osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ajalle, jolta työntekijä on saanut osa-aikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa tai palkkaa tai korvausta ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Tarkemmat tiedot

Laissa ei ole eroteltu täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen maksamista työnantajalle, mutta käytännössä lainkohtaa sovelletaan vain täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistilanteisiin. Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana osa-aikatyössä olevan henkilön toimeentulo on tarkoitettu turvata palkalla ja palkan rinnalle myönnetyllä osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Jos sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta vastaava osatyökyvyttömyyseläke maksettaisiin työnantajalle, osa henkilön toimeentuloturvasta jäisi pois.

Kokoaikatyöstä sairauslomalle jääneelle työntekijälle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke

Takautuva osatyökyvyttömyyseläke maksetaan sairausajalta työnantajalle, jos henkilö

  • jää kokoaikatyöstä sairauslomalle
  • saa sairausloman ajalta sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta ja jos
  • henkilölle myönnetään myöhemmin osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, jolta henkilö on saanut sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle työkokeiluajalta

Työnantajalle ei makseta takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä työntekijän työkokeiluajalta. Työntekijä saa työkokeiluajalta sekä palkan että takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen.

Tarkemmat tiedot

Milloin työskentelyä voidaan pitää työkokeiluna?

Jos kuntoutustuella ollut työntekijä on kuntoutustuen päättymisen jälkeen ollut jonkin aikaa työssä ennen sairauslomalle jäämistään, työkyvyttömyyseläke voi tulla myönnettäväksi takautuvasti jo kuntoutustuen päättymisestä lukien. Tällöin välittömästi ennen sairauslomaa olevaa työskentelyaikaa pidetään työkokeiluna.

Työnantaja on saanut työkokeilun ajalta työntekijän työpanoksen hyväkseen eikä tätä ole tarkoitettu korvattavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työnantajalle voidaan maksaa takautuva työkyvyttömyyseläke vain siltä ajalta,

  • jonka työntekijä on ollut poissa työstä sairauden tai tartuntataudin leviämisen estämisen vuoksi ja
  • jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle, jos eläkkeensaaja on ollut työssä työkyvyttömyyden alkamisajankohdan jälkeen

Työnantajalle ei makseta takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ja eläkkeensaaja on ollut työssä työkyvyttömyyden alkamisajankohdan jälkeen. 

Tarkemmat tiedot

Työnantajalla ei ole oikeutta saada samalta ajalta maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä, koska työnantaja on saanut hyödykseen työntekijän työpanoksen.

Työnantajan tai sairauskassan hakemus vähintään 2 viikkoa ennen maksupäivää

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle tai sairauskassalle vain, jos maksamista koskeva hakemus on tehty eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivää.

Vapaamuotoinen hakemus

Työnantajan tai sairauskassan hakemus työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseksi on vapaamuotoinen.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

  • kyse on sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan maksun korvaamisesta
  • sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan määrä
  • mihin aikaan sairausajan palkka, palkka tai palkkaa vastaava korvaus tai täydennyspäiväraha kohdistuu.

Eläkelaitoksen yhteydenotto työnantajaan tai sairauskassaan

Työnantaja tai sairauskassa ei aina huomaa ilmoittaa eläkelaitokselle hakevansa eläkkeen maksamista itselleen. Eläkelaitos ottaa työnantajaan tai sairauskassaan yhteyttä, jos eläkelaitos saa tiedon siitä, että

  • työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta tai
  • sairauskassa on maksanut täydennyspäivärahaa.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos voi saada tiedon esimerkiksi työsuhteen päättymisilmoituksesta tai muulla tavoin.

Yhteydenotossa eläkelaitos kertoo työnantajalle tai sairauskassalle mahdollisuudesta hakea takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan korvaukseksi.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen, kun työntekijä on sairastunut irtisanomisaikana

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan hakemuksesta työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle samalta ajalta sairausajan palkan sijasta irtisanomisajan palkkaa.

Tarkemmat tiedot

Jos työntekijä sairastuu irtisanomisaikana, työnantajan maksamaa irtisanomisajan palkkaa ei muuteta sairausajan palkaksi, vaikka työntekijä on tosiasiallisesti tullut työkyvyttömäksi.

Työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle enintään irtisanomisajalta maksetun palkan määräisenä.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2021 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2021
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto siitä, että Kela lähettää perimisilmoitukset sähköpostitse postin sijaan. Ohjeeseen on lisäksi päivitetty, että etuuksien maksutietoja voi katsoa tulorekisteristä 1.1.2021 lukien.

Työeläkkeet ovat ensisijaisia opintotukeen nähden

Työeläkkeet ja työeläkelakien mukainen kuntoutusraha ovat ensisijaisia opintotukeen nähden.

Osatyökyvyttömyyseläke ei ole ensisijainen opintotukeen nähden.

Opintotuen saamisen estävät eläkkeet

Henkilöllä ei ole oikeutta opintotukeen siltä ajalta, jolta henkilö saa työeläkelakien mukaista

  • täyttä työkyvyttömyyseläkettä
  • työuraeläkettä
  • kuntoutusrahaa samaan koulutukseen
  • työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta samaan koulutukseen
  • vanhuuseläkettä
  • osittaista vanhuuseläkettä tai
  • varhennettua vanhuuseläkettä.

Yllä mainitut eläkkeet ovat opintotuen saamisen estäviä eläkkeitä. Yllä mainittua eläkettä saavalle henkilölle ei myönnetä opintotukea. Myönnetty opintotuki lakkautetaan, jos opintotuen saajalle myönnetään joku yllä mainituista eläkkeistä.

Tarkemmat tiedot

Kela maksaa opintotukea muun muassa

  • korkeakouluopiskelijoille
  • ammattikorkeakouluopiskelijoille
  • lukio-opiskelijoille
  • ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.

Osatyökyvyttömyyseläke ei ole estävä eläke

Opintotuen myöntämistä ja maksamista eivät estä

  • toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke
  • osakuntoutustuki
  • toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus tai
  • osakuntoutustuki ja kuntoutuskorotus.

Opintotuen saajan osatyökyvyttömyyseläke otetaan tulona huomioon maksamisajankohdan mukaan.

Takautuvasti opintotuen ajalle myönnetty työeläke maksetaan Kelalle

Jos opiskelijalle myönnetään työeläke takautuvasti samalle ajalle, jolta opiskelija on saanut opintotukea, Kela saa periä työeläkelaitokselta samalta ajalta takautuvasti maksettavan eläkkeen opintotuen määrään saakka.

Tarkemmat tiedot

Koska työuraeläkettä tai osittaista vanhuuseläkettä ei voida myöntää takautuvasti, voi takautuvan työuraeläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen maksutilanteita tulla lähinnä eläkehakemuksen käsittelyn ajalta.

Regressiperintää hoitavat

  • Kelan opintotukikeskus
  • Kelan toimistot
  • opintotukilautakunnat yliopistojen ja korkeakoulujen osalta.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Eläkelaitos selvittää henkilölle myönnetyn opintotuen

Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä henkilölle myönnetyn opintotuen. Kela ei lähetä ennakkoilmoitusta.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen 25. päivän säännön mukaan.

  • Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
  • Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Takautuvasti pidätetty osuus voidaan maksaa eläkkeestä vasta, kun Kelalta on tullut perimisilmoitus.

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse eläkelaitokselle eläkerekisterin eläkepäätösilmoituksen saatuaan.

Eläkelaitos voi kiirehtiä perimisilmoituksia sähköpostiosoitteesta [email protected].

Useita eläkelaitoksia

Kela lähettää perimisilmoituksen vain yhdelle eläkelaitokselle kerrallaan, vaikka usea eläkelaitos on myöntänyt takautuvan eläkkeen. Seuraavalle eläkelaitokselle lähetetään perimisilmoitus vain, jos Kelalle jää vielä perittävää.

Eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen eläkkeensaajalle vasta, kun Kela ilmoittaa, ettei sillä ole perittävää eläkettä maksavalta eläkelaitokselta.

Takautuvan eläkkeen maksamisessa Kelalle opintotuen korvaukseksi menetellään pääosin samalla tavalla kuin työttömyys- ja koulutusetuuksien korvaamisessa Kelalle tai työttömyyskassalle.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2023 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2023
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen, ja siten myös aiemmat kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät.

Toimeentulotuen muodot

Toimeentulotuki muodostuu

  • perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
  • täydentävästä toimeentulotuesta ja
  • ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kela.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää ja maksaa hyvinvointialue.

Tarkemmat tiedot

Sote-uudistukseen liittyvät lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaen. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu. Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa on aikaisemmin hoitanut kunnan määräämä sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n mukainen monijäseninen toimielin, josta on käytetty nimitystä sosiaalilautakunta. Sosiaalihuoltolain 6 § on kumottu 1.1.2023 alkaen.

Hyvinvointialueella on 1.1.2023 alkaen mahdollisuus itse päättää, minkälaisia toimielimiä se hallintosäännössään määrittelee sekä siitä, miten toimivaltaa siirretään (laki hyvinvointialueesta 35 §, 95 § ja 96 §). Hyvinvointialueet voivat siten itse päättää, miten entisten kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät hyvinvointialueella järjestetään. 

Ohjeessa mainitulla hyvinvointialueella tarkoitetaan myös Helsingin kaupunkia sen vastatessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan, sekä Ahvenanmaan maakunnan kuntia.

Ahvenanmaalla kunnat myöntävät ja maksavat myös perustoimeentulotuen.

Toimeentulotuen ennakko

Kela tai hyvinvointialue voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen, jos Kela tai hyvinvointialue on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.

Kela tai hyvinvointialue voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on myönnetty.

Kelalle maksetaan perustoimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty Kelan ilmoittama rahamäärä.

Hyvinvointialueelle maksetaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty 

  • eläke kokonaisuudessaan tai
  • hyvinvointialueen ilmoittama rahamäärä.

Miltä ajalta eläke maksetaan Kelalle tai hyvinvointialueelle?

Eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseltä ajalta

Kelalle tai hyvinvointialueelle voidaan maksaa ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi yleensä vain sellaisia eläke-eriä, jotka 

  • kohdistuvat eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseen aikaan
  • kohdistuvat samaan aikaan myönnetyn toimeentulotuen ennakon kanssa. 

Kelan ja hyvinvointialueen asiana on toimeentulotukea myöntäessään tarkistaa, että eläkehakemus on vireillä.

Ennen eläkehakemuksen vireilletuloa maksettua toimeentulotukea ei yleensä voida pitää ennakonluonteisena.

Poikkeustapauksissa eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävältä ajalta

Takautuvasti myönnettävä eläke voidaan poikkeustapauksissa maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle jo ennen eläkehakemuksen vireilletuloa myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi.

Kelan tai hyvinvointialueen tulee perustella poikkeus.

Eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävälle ajalle kohdistuvan eläkkeen maksaminen Kelalle tai hyvinvointialueelle on perusteltua esimerkiksi silloin, kun 

  • eläkkeensaaja joutuu odottamaan työkyvyttömyyseläkkeen jatkamiseen tarvittavaa lääkärinlausuntoa
  • eläkettä on haettu hyvin pian toimeentulotuen myöntämisen jälkeen (Kela tai sosiaaliviranomaiset ovat neuvoneet henkilöä hakemaan eläkettä toimeentulotukea myöntäessään)
  • ensimmäinen eläkehakemus on hylätty ja myöhemmin uuden eläkehakemuksen perusteella myönnetään eläke. Näissä tilanteissa voi olla perusteltua maksaa eläke takautuvasti Kelalle tai hyvinvointialueelle myös ajalta ennen uuden eläkehakemuksen vireilletuloa.

Regressiprosessi eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Kela lähettää ennakkoilmoituksen

Kela lähettää eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen siitä, että Kela tulee mahdollisesti perimään itselleen ennakkona myönnetyn perustoimentulotuen ajalle takautuvasti myönnettyä työeläkettä.

Kela lähettää ennakkoilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse.

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta ilmoittaa Kelalle, että henkilö on hakenut työeläkettä.

Eläkelaitos kuitenkin ottaa Kelaan yhteyttä, jos eläkelaitos eläkehakemusta ratkaistaessa huomaa, että toimeentulotukea on maksettu ajalta, jolle eläkettä myönnetään takautuvasti.

Eläkelaitoksen ilmoitus eläkepäätöksestä Kelaan sähköpostitse

Eläkelaitos ilmoittaa Kelaan työeläkkeen takautuvasta myönnöstä ja pyytää Kelasta tarkat perimistiedot. Sähköposti lähetetään osoitteeseen [email protected]. Sähköposti otsikoidaan "Toimeentulotuen maksuvaatimus".

Sähköpostin sisällöstä on sovittu yhdessä eläkelaitosten ja Kelan kesken.

Sähköpostissa kerrotaan:

  • asiakkaan nimi
  • asiakkaan henkilötunnus
  • ajanjaksot, joilta työeläkelakien mukainen etuus maksetaan
  • tiedustelun lähettävän henkilön nimi
  • organisaatio
  • yhteyspuhelinnumero.

Kela ilmoittaa perimisilmoituksen tiedot eläkelaitokselle sähköpostitse

Kela lähettää sähköpostilla eläkelaitokselle vastauksen tiedusteluun ja ilmoittaa samalla sähköpostilla perimisilmoituksen tiedot.

Kela sitoutuu vastaamaan sähköpostiin 2 työpäivän kuluessa (tiedustelupäivä + seuraava päivä).

Yksittäisissä tapauksissa lisäselvitystä voi kysyä soittamalla Kelan valtakunnalliselle viranomaislinjalle.

Yhteystiedot:

  • puhelin 020 692 235 (arkisin klo 9-16).

Hyvinvointialueelle maksaminen

Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä

Hyvinvointialueelle maksetaan koko kuukauden eläke, jos

  • toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä ja
  • eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä.

Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen 

Hyvinvointialueelle maksetaan puolen kuukauden eläke, jos 

  • toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen ja
  • eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä. 

Käytännössä hyvinvointialueelle maksetaan usein koko maksuunpanokuukauden eläke 

Hyvinvointialue pyytää yleensä maksamaan eläkkeen itselleen eläkkeen ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun asti, koska toimeentulotukea joudutaan usein maksamaan vielä eläkkeen maksun alkamiskuukauden aikanakin. 

Hyvinvointialueelle voidaan maksaa koko maksun alkamiskuukauden eläke, vaikka eläkkeen säännöllinen maksu alkaisi jo kuukauden 16. päivänä. 

Hyvinvointialueelle voidaan siis maksaa myös viimeisen puolen kuukauden eläke, vaikka se ei enää olekaan takautuvaa eläkettä. 

Hyvinvointialueelle maksettavan eläkkeen määrä 

Jos hyvinvointialue ilmoittaa eläkelaitokselle hakemansa eläkkeen tarkan euromäärän, hyvinvointialueelle maksetaan hyvinvointialueen ilmoittama euromäärä. 

Hyvinvointialueen ei tarvitse hakemuksessaan ilmoittaa lopullista euromäärää, jos toimeentulotuen maksaminen jatkuu edelleen. Hyvinvointialueelle voidaan tällöin maksaa koko takautuva eläke eläkehakemuksen vireilletulosta ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun. Edellytyksenä on, että toimeentulotukea on maksettu koko tänä aikana. 

Eläkelaitoksen on eläkepäätöstä antaessaan tarkistettava toimeentulotuen määrä hyvinvointialueelta, jos toimeentulotuen maksaminen ei ole jatkuvaa.

Hyvinvointialueen maksamat kertakorvaukset 

Hyvinvointialue on voinut maksaa eläkkeensaajalle kertakorvauksen erittelemättä sitä ennakonluontoisesta toimeentulotuesta. 

Tarkemmat tiedot

Kertakorvauksia ovat esimerkiksi vuokra tai lääkkeet päivystystilanteissa.

Jos hyvinvointialue hakee itselleen takautuvaa eläkettä eläkkeensaajalle myönnetyn kertakorvauksen korvaamiseksi, eläkelaitos voi maksaa hyvinvointialueelle joko erilliskorvauksen määrän tai esimerkiksi yhden kuukauden eläkkeen. 

Hyvinvointialueen tulee maksaa kustannusten yli jäävä osa eläkkeestä eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Hyvinvointialueen on korvauksen maksuvaiheessa pitänyt tehdä päätös, että maksettu kertakorvaus peritään takaisin eläkkeestä toimeentulotukilain 23 §:n perusteella.

Valtakirjan perusteella ei voi maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle

Eläkettä ei voi maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle valtakirjan tai vastaavan asiakirjan perusteella.

Hyvinvointialueen hakemus

Hyvinvointialue hakee eläkkeen maksua itselleen joko määrämuotoisella tai vapaamuotoisella hakemuksella.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. 

Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin: 

  • eläkkeensaajaa koskevat tiedot
  • eläkelaitosta koskevat tiedot
  • tieto siitä, että hyvinvointialue hakee eläkettä toimeentulotuen ennakon korvaukseksi (myös lainkohta)
  • tieto siitä, mille ajalle ennakko kohdistuu ja jatkuuko ennakon maksu edelleen
  • aika, jolta eläke pyydetään maksamaan hyvinvointialueelle
  • maksettavaksi haetun eläkkeen määrä hyvinvointialueelle silloin, kun eläkkeen määrä on hakemusta tehtäessä mahdollista ilmoittaa
  • tilinumero, minne etuus maksetaan.

Lähtökohtana on, että Kelan tai hyvinvointialueen viranomaisen antama selvitys on oikea. Eläkelaitoksen vastuulla on varmistaa, että hakemus on asianmukainen ja hakemuksessa on riittävät tiedot.

Eläkepäätös ja maksupäätös 

Päätös toimeentulotuen ennakon korvaamisesta eläkkeestä tehdään yleensä jo eläkeasiaa ratkaistaessa, koska kyse on takautuvasti myönnetyn eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle. 

Sekä hyvinvointialueelle että eläkkeensaajalle annettavassa päätöksessä tulee ilmoittaa ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.

Tarkemmat tiedot

Kela toivoo, että eläkelaitokset eivät lähettäisi Kelaan päätöstä takautuvan eläkkeen maksun jakautumisesta tilanteissa, joissa eläke maksetaan Kelaan perustoimeentulotuen korvaamiseksi.

Jos eläkkeenhakijalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos voi ilmoittaa hylkäävästä päätöksestä hyvinvointialueelle kirjeellä. 

Myöhemmät maksupäätökset Kelalle tai hyvinvointialueelle

Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös. 

Eläkelaitos selvittää Kelan tai hyvinvointialueen aiemman ennakkoilmoituksen perusteella, tuleeko Kelalle tai hyvinvointialueelle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke 

  • muutoksenhaun
  • itseoikaisun tai
  • uuden hakemuksen perusteella. 

Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa Kelalta tai hyvinvointialueelta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita.

Eläkelaitoksen tulee tarkistaa Kelan tai hyvinvointialueen oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus kohdistuu.

Liikamaksun palautus

Kelan tai hyvinvointialueen on maksettava toimeentulotuen takaisinperintään käytetyn eläkkeen jäljelle jäävä eläke takaisin eläkelaitokselle

Tarkemmat tiedot

Tulorekisteriaikana Kela palauttaa mahdolliset regressin liikamaksut takaisin eläkelaitokselle, jotta tulorekisterin tiedot saadaan oikeiksi. Tulorekisterin etuuksien voimaantuloon asti jatketaan menettelyä, jonka mukaan Kela voi maksaa liikamaksun suoraan asiakkaalle. Etuudet ilmoitetaan tulorekisteriin 1.1.2020 lukien.

Jos takautuvasti myönnetty eläke on suurempi kuin samalta ajalta myönnetty ennakonluontoinen toimeentulotuki, Kela tai hyvinvointialue ei voi käyttää yli jäävää eläkettä ennen eläkkeen alkamista annetun toimeentulotuen korvaamiseen.

Kelan tai hyvinvointialueen on maksettava yli menevä osa takaisin eläkelaitokselle.

Eläkelaitoksen on hyvä tarkistaa perittävä määrä Kelasta uudelleen, jos perimisilmoituksen saamisen ja työeläkkeen maksupäätöksen välissä on kulunut aikaa. Tämä voi vähentää liikamaksun palautuksia eläkelaitokseen.

Myös tilanteissa, joissa regressipyyntöjä on usealta eri taholta, liikamaksu palautetaan takaisin eläkelaitokselle. Kela kysyy liikamaksun palauttamista varten tarvitsemansa tiedot eläkelaitoksesta, ja tiedot saatuaan palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle.

Jos liikamaksu on maksettu hyvinvointialueelle, eläkelaitoksen tulee ottaa yhteyttä hyvinvointialueeseen ja pyytää liikamaksun palauttamista takaisin eläkelaitokselle.

Maksamisjärjestys 

Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen Kelalle perustoimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 7.

Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 8

Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee Kelan tai hyvinvointialueen vaatimuksen edelle. 

Kelan tai hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Kelan tai hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Kelalle tai hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko

Viivästyskorotus 

Kelalle ei makseta mahdollista eläkkeen viivästyskorotusta. Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Kelalle tai hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Eläkehakemus ei ole vireillä

Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta. 

Jos Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää ennakkoilmoituksen eläkelaitokselle, kun rekisteriin tulee ilmoitus eläkehakemuksesta.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2023 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2023
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen. Lisäksi ohjeesta on poistettu tiedot lomakkeista, joilla kunta on voinut hakea eläkkeen maksamista itselleen, koska lomakkeet eivät ole enää käytössä.

Laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito

Hyvinvointialue voi laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon korvaukseksi saada itselleen eläkkeensaajan eläkkeen.

Tarkemmat tiedot

Sote-uudistukseen liittyvät lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaen. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu.

Ohjeessa mainitulla hyvinvointialueella tarkoitetaan myös Helsingin kaupunkia sen vastatessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan, sekä Ahvenanmaan maakunnan kuntia.

Eläkelaitoksen on hyvinvointialueen vaatimuksesta maksettava eläkkeensaajan eläke hyvinvointialueelle, jos hyvinvointialue on järjestänyt eläkkeensaajalle 

  • laitoshoitoa
  • laitoshuoltoa tai
  • perhehoitoa. 

Tarkemmat tiedot

Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa

  • sairaalassa
  • hoitolaitoksessa tai
  • muussa vastaavassa toimintayksikössä.

Hoito on aina laitoshoitoa, kun se on järjestetty

  • sairaalan vuodeosastolla
  • terveyskeskuksen vuodeosastolla
  • vanhainkodissa
  • kehitysvammaisten erityishuollon laitoksessa
  • päihdehuollon laitoksessa.

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön

  • hoidon
  • kasvatuksen tai
  • muun ympärivuorokautisen ylläpidon järjestämistä henkilön oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa.

Eläke maksetaan laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon ajalta.

Vaatimus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi kohdistua vain hoidettavan tai huollettavan henkilön omaan eläkkeeseen.

Tarkemmat tiedot

Hyvinvointialue ei voi vaatia lapsen vanhemman eläkettä maksettavaksi itselleen, vaikka hyvinvointialue voi periä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvausta sekä

  • lapsen vanhemmilta
  • lapsen tai nuoren omista tuloista, korvauksista ja saamisista.

Milloin maksu hyvinvointialueelle voi alkaa?

Jos laitoshoidossa, laitoshuollossa tai perhehoidossa olevalle henkilölle myönnetään eläke, eläke maksetaan hyvinvointialueen vaatimuksesta hyvinvointialueelle eläkkeen alkamista seuraavan kuukauden alusta

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös takautuvaa eläkettä

Eläke voidaan maksaa hyvinvointialueelle aikaisintaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta, jos hyvinvointialueen hakemus tulee eläkelaitokselle, kun eläke on jo maksussa.

Miltä ajalta ja minkä määräisenä eläke maksetaan hyvinvointialueelle?

Hyvinvointialue voi periä eläkkeensaajan eläkkeen jatkuvasti niin kauan kuin eläkkeensaajalle järjestetty laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito jatkuu. 

Hyvinvointialueelle maksetaan koko kuukauden eläke

Hyvinvointialueen tulee käyttää eläke hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen. Hyvinvointialueen on huolehdittava, että henkilön käyttöön jää laissa säädetyt käyttövarat. 

Hyvinvointialueella on velvollisuus maksaa mahdollinen hoitomaksun yli menevä eläke eläkkeensaajalle itselleen. 

Hyvinvointialueen hakemus 

Hyvinvointialue voi hakea eläkkeen maksua itselleen Kelan lomakkeella EV 255. 

Hyvinvointialueen hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. 

Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin: 

  • eläkkeensaajaa koskevat tiedot
  • eläkelaitosta koskevat tiedot
  • tieto siitä, että hyvinvointialue hakee eläkettä laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi (myös lainkohta)
  • tieto siitä, milloin hoito on alkanut
  • tieto siitä, jatkuuko hoito vai onko hoito jo päättynyt
  • tieto siitä, mistä alkaen eläke pyydetään maksamaan hyvinvointialueelle. 

Maksupäätökset 

Hyvinvointialueelle ja eläkkeensaajalle annettavissa päätöksissä tulee olla ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.

Jos eläkkeensaajalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos ilmoittaa hyvinvointialueelle kirjeellä hylkäävästä ratkaisusta. Näissä tilanteissa hyvinvointialueelle ei anneta päätöstä. 

Myöhemmät maksupäätökset hyvinvointialueelle

Hyvinvointialueen hakemus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös. 

Eläkelaitos selvittää hyvinvointialueen aiemman hakemuksen perusteella, tuleeko hyvinvointialueelle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke 

  • muutoksenhaun
  • itseoikaisun tai
  • uuden hakemuksen perusteella. 

Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa hyvinvointialueelta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita. 

Eläkelaitoksen tulee tarkistaa hyvinvointialueen oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon hyvinvointialueen hakemus kohdistuu.

Eläkehakemus ei ole vireillä 

Hyvinvointialueen hakemus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta. 

Jos hakemus on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää sen eläkelaitokselle, kun ilmoitus eläkehakemuksesta tulee rekisteriin. 

Jos eläkehakemus ei tule kohtuullisessa ajassa, Eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen tulee ilmoittaa asiasta hyvinvointialueelle. 

Maksamisjärjestys 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi on sijalla 9

Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee hyvinvointialueen vaatimuksen edelle. 

Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2023 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2023
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen, ja siten myös aiemmat kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät. Lisäksi ohjeesta on poistettu tiedot lomakkeista, joilla sosiaalilautakunta on voinut hakea eläkkeen maksamista itselleen, koska lomakkeet eivät ole enää käytössä.

Milloin eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi hyvinvointialueelle?

Eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi hyvinvointialueelle joko 

  • ehdottomien perusteiden tai
  • harkinnanvaraisten perusteiden perusteella.

Tarkemmat tiedot

Eläke maksetaan hyvinvointialueelle ehdottomien perusteiden perusteella, jos hyvinvointialue on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.

Tarkemmat tiedot

Sote-uudistukseen liittyvät lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaen. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu. Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa on aikaisemmin hoitanut kunnan määräämä sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n mukainen monijäseninen toimielin, josta on käytetty nimitystä sosiaalilautakunta. Sosiaalihuoltolain 6 § on kumottu 1.1.2023 alkaen.

Hyvinvointialueella on 1.1.2023 alkaen mahdollisuus itse päättää, minkälaisia toimielimiä se hallintosäännössään määrittelee sekä siitä, miten toimivaltaa siirretään (laki hyvinvointialueesta 35 §, 95 § ja 96 §). Hyvinvointialueet voivat siten itse päättää, miten entisten kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät hyvinvointialueella järjestetään.

Ohjeessa mainitulla hyvinvointialueella tarkoitetaan myös Helsingin kaupunkia sen vastatessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan, sekä Ahvenanmaan maakunnan kuntia.

Harkinnanvaraiset perusteet 

Eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan hyvinvointialueelle

Edellytyksenä hyvinvointialueelle maksamiselle on, että eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eläkkeensaajan 

  • elämäntapojen
  • sairauden tai
  • muun erityisen syyn vuoksi eikä eläkkeensaajalle ole määrätty edunvalvojaa. 

Tarkemmat tiedot

Menettelyllä voidaan välttyä hakemasta eläkkeensaajalle edunvalvojaa.

Hyvinvointialue hakee ja käyttää harkinnanvaraisilla perusteilla maksetun eläkkeen eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan perheen huoltoon. 

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan perheellä tarkoitetaan niitä henkilöitä, joiden elatuksesta eläkkeensaaja on velvollinen huolehtimaan. Elatusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotuesta annetun lain 2 §:ssä.

Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön velvollisuutta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Eläkkeensaajalla on velvollisuus pitää huolta puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muissa laeissa säädetään.

Eläkettä ei makseta elatustuen korvaukseksi

Työeläkelaeissa tai elatustukilaissa ei ole säännöstä, jonka perusteella eläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Elatustuki on siirtynyt 1.4.2009 alkaen Kelan maksettavaksi. Elatustukilaissa tai työeläkelaeissa ei toistaiseksi ole säännöstä, jonka perusteella työeläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi.

Eläke elatusavun korvaukseksi

Hyvinvointialue voi hakea itselleen lapsen elatusavun suuruista osaa eläkkeensaajan eläkkeestä, jos eläkkeensaaja on laiminlyönyt elatusavun maksamisen. Edellytyksenä hyvinvointialueelle maksamiselle on 

  • eläkkeensaajan suostumus ja
  • harkinnanvaraisen maksamisen edellytysten täyttyminen.

Eläke maksetaan hyvinvointialueelle enintään siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Hyvinvointialue hankkii eläkkeensaajan suostumuksen 

Hyvinvointialue hankkii eläkkeensaajan suostumuksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle. 

Suostumuksen on oltava riittävän yksilöity. Suostumuksessa on oltava ainakin 

  • eläkkeensaajan selkeä suostumus siihen, että eläke maksetaan hyvinvointialueelle
  • päiväys
  • allekirjoitus. 

Eläkelaitos lähettää hyvinvointialueen hakemuksen takaisin hyvinvointialueelle täydentämistä varten, jos eläkelaitos on saanut hyvinvointialueelta hakemuksen, josta puuttuvat perustelut tai eläkkeensaajan suostumus.

Hyvinvointialueen on esitettävä harkinnanvaraisten perusteiden olemassaolo 

Hyvinvointialueen on esitettävä hakemuksessaan vakuuttavat ja asialliset perustelut sille, miksi eläke tulisi maksaa hyvinvointialueelle eikä eläkkeensaajalle itselleen. Hakemuksessa tulee yksilöidä myös säännökset. 

Hyvinvointialueen velvollisuutena on osoittaa eläkkeensaajan huollettavina olevat henkilöt. 

Pelkästään eläkkeensaajan normaalista poikkeava elämäntapa ei riitä perusteeksi sille, että eläke tulisi maksaa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen tulee näyttää, että eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan huollettavien toimeentulo on vaarantunut.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan elämäntapa tai elämänasenne voi olla sellainen, että eläkkeensaajan rahankäyttöä on tarpeellista valvoa eläkkeensaajan suostumuksen perusteella. Kyseessä voi olla esimerkiksi henkilö, joka on 

  • sairas
  • vammainen
  • päihdeongelmainen tai
  • peliriippuvainen.

Eläkelaitoksen harkintavalta hyvinvointialueen esittämistä perusteista 

Eläkelaitoksen ei tarvitse vaatia hyvinvointialueelta yksityiskohtaista arviota henkilön tilanteesta. Hyvinvointialueen hakemuksessa riittää tieto siitä, että henkilön toimeentulo voi vaarantua, jos eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen. 

Eläke voidaan maksaa hyvinvointialueelle, vaikka eläkkeensaaja ei saisi 

  • toimeentulotukea
  • muuta tukea
  • huoltoa tai hoitoa. 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle ei ole mahdollista, jos eläkkeensaaja ei ole antanut suostumustaan eläkkeen maksamiseksi hyvinvointialueelle. 

Eläkettä ei voida ilman suostumusta maksaa hyvinvointialueelle, vaikka hyvinvointialueen esittämät perusteet puoltaisivat maksamista. 

Hyvinvointialueen hakemus 

Hyvinvointialue voi hakea eläkkeen maksua harkinnanvaraisin perustein erillisellä hakemuksella. 

Lain edellyttämä suostumus katsotaan annetuksi, kun hakemuksessa esitetty suostumus on riittävästi yksilöity siten, että suostumuksesta käy selvästi ilmi eläkkeensaajan suostumus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle. 

Suostumuksessa tulee aina olla päiväys ja allekirjoitus. 

Muun tahon kuin hyvinvointialueen hakemus 

Esityksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä myös muu taho kuin hyvinvointialue. Muita tahoja ovat 

  • eläkkeensaaja
  • eläkkeensaajan puoliso
  • muu omainen
  • muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii eläkkeensaajasta. 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle edellyttää perusteltua hakemusta ja eläkkeensaajan suostumusta. 

Hyvinvointialuetta on kuultava, jos esityksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle tekee muu taho kuin hyvinvointialue. 

Päätös 

Jos eläke maksetaan hyvinvointialueelle, päätös maksamisesta annetaan sekä eläkkeensaajalle että hyvinvointialueelle. Päätökseen liitetään valitusosoitus. 

Jos eläkkeensaaja ei anna suostumusta, hyvinvointialueelle ilmoitetaan kirjeellä siitä, ettei hyvinvointialueen hakemusta voi hyväksyä. Hyvinvointialueen pyynnöstä asiasta annetaan päätös. 

Eläkkeensaaja vaatii hyvinvointialueelle maksettavaa eläkettä maksettavaksi itselleen 

Eläkkeensaaja voi milloin tahansa peruuttaa aiemmin antamansa suostumuksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle. 

Eläkkeensaajan tulee kirjallisesti vaatia eläkkeen maksamista itselleen. Vaatimukselle ei tarvitse ilmoittaa mitään perustetta. Eläkelaitoksella ei ole harkintavaltaa asiassa.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkkeensaajan vaatimuksesta ja maksunsaajan muuttumisesta hyvinvointialueelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin hyvinvointialue voi neuvotella asiasta eläkkeensaajan kanssa ja harkita edunvalvojamääräyksen hakemista. 

Uusi päätös maksunsaajan muuttuessa 

Eläkelaitos antaa uuden maksupäätöksen, jos maksunsaaja muuttuu 

  • suostumuksen peruuttamisen tai
  • eläkkeensaajan vaatimuksen vuoksi. 

Päätös osoitetaan sekä eläkkeensaajalle että hyvinvointialueelle. 

Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.9.2021 – toistaiseksiJulkaistu 16.10.2021
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tieto siitä, alle 10 euron takautuvaa maksusuoritusta ei makseta Kelalle.

Kelalla on ehdoton oikeus saada takautuva työeläke

Kelalla on ehdoton oikeus saada työeläke itselleen, jos työeläke myönnetään takautuvasti

  • muutoksenhaun perusteella
  • työeläkkeen jatkamistilanteissa
  • työeläkkeen oikaisutilanteissa
  • työeläkkeen tarkistamistilanteissa.

Edellytyksenä on lisäksi, että työeläke myönnetään takautuvasti ajalle, jolta henkilö on saanut

  • kansaneläkettä
  • eläkkeensaajien asumistukea
  • ylimääräistä rintamalisää tai
  • takuueläkettä
  • eläketukea.

Takautuva työeläke voidaan maksaa Kelalle eläketuen korvaamiseksi myös silloin, kun eläkelaitos myöntää työeläkkeen.

Eläkkeensaajien asumistuen korvaaminen työeläkkeellä

Eläkkeensaajien asumistuen korvaaminen työeläkkeellä edellyttää aina, että takautuvaa työeläkettä maksetaan samalla myös Kelan liikaa maksaman kansaneläkkeen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajien asumistukea voi saada myös sellainen eläkettä saava henkilö, joka ei saa lainkaan kansaneläkettä.

Ylimääräisen rintamalisän korvaaminen työeläkkeellä

Työeläkelaeissa ei ole säännöstä ylimääräisen rintamalisän korvaamisesta työeläkkeellä.

Ylimääräinen rintamalisä voi kuitenkin tulla korvattavaksi takautuvalla työeläkkeellä, koska ylimääräisestä rintamalisästä annetussa laissa oleva säännös oikeuttaa Kelan perimään työeläkettä ylimääräisen rintamalisän korvaamiseksi.

Tarkemmat tiedot

Ylimääräisen rintamalisän saaminen edellyttää, että henkilö saa kansaneläkettä.

Eläkkeensaajien asumistukea ja ylimääräistä rintamalisää koskee sama, mitä tässä ohjeessa kerrotaan takautuvan työeläkkeen maksamisesta kansaneläkkeen korvaukseksi. Veron ennakon pidättämisessä on kuitenkin eroa.

Alle 10 euron takautuvaa maksusuoritusta ei makseta Kelalle

Eläkelaitos ei pidätä takautuvaa eläkettä kansaneläkeregressiä varten, jos takautuva maksusuoritus kokonaisuudessaan on alle 10 euroa. Raja on kiinteä ja ehdoton.

Eläkelaitos ei näissä tapauksissa ilmoita eläkepäätöksestä sähköpostitse Kelaan. Kela saa tiedon päätöksestä vain eläkerekisterin eläkepäätöshälytysten kautta.

Kela ei toimita perinnän rauettamisilmoitusta eläkelaitoksille näissä tilanteissa.

Kelan oikeus saada takautuva työeläke muutoksenhakutilanteissa

Kelalla on ehdoton oikeus saada takautuvasti myönnetty työeläke seuraavissa muutoksenhakutilanteissa:

  • työeläke myönnetään valituksen johdosta takautuvasti ja Kela on maksanut samalta ajalta väliaikaisesti liian suurta kansaneläkettä tai
  • eläkelaitos oikaisee valituksen johdosta päätöksensä ja myöntää takautuvasti työeläkkeen samalle ajalle, jolta Kela on maksanut väliaikaisesti liian suurta eläkettä.

Jos työeläkehakemus on hylätty tai eläkelaitos on myöntänyt osatyökyvyttömyyseläkkeen, Kela voi maksaa eläkettä väliaikaisesti tarkistettuaan, että päätökseen on haettu muutosta.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä muutoksenhakutilanteissa

Jos työeläkepäätös muuttuu muutoksenhakuelimen päätöksen johdosta, eläkelaitos tarkistaa muutoksenhakuelimen päätöksen jälkeistä takautuvaa päätöstä antaessaan henkilön saamat etuudet Kelan etuustietojen kyselyllä.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää takautuvan työeläkkeen. Takautuva työeläke voidaan maksaa vasta, kun Kelan perimisilmoitus on saatu.

Takautuvan työeläkkeen pidätysaika

Takautuva työeläke pidätetään 25. päivän säännön mukaan.

  • Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
  • Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan

Eläkelaitos ilmoittaa antamastaan eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan sähköpostitse osoitteella [email protected]. Sähköposti tulisi lähettää Kelaan samana päivänä, kun eläkepäätös annetaan.

Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse

Kun varsinainen eläkerekisterin eläkepäätösilmoitus on tallentunut Kelan järjestelmään, Kela antaa kansaneläkepäätöksen ja lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse (eFaksi) eläkettä maksavan eläkelaitoksen yhteissähköpostilaatikkoon.

Perittävässä määrässä on otettu huomioon toiselta eläkelaitokselta mahdollisesti jo peritty osuus.

Vilmaeläketapauksissa Kela lähettää perimisilmoituksen vilmalaitokselle.

Jos eläkettä maksaa usea eläkelaitos, perimisilmoitus lähetetään kaikille niille eläkelaitoksille, joiden päätöksistä on valitettu.

Yksi ilmoitus kattaa kaikki Kelan väliaikaisesti eri aikoina myöntämät eläkkeet.

Kelan perimisilmoituksen raukeaminen

Kela ilmoittaa eläkelaitokselle sähköpostitse perimisvaatimuksen raukeamisesta. Samalla Kela ilmoittaa eläkelaitokselle, minkä etuuden raukeamisesta on kyse.

Jos työeläkevalitus hylätään

Jos työeläkevalitus hylätään, eläkelaitos ilmoittaa sähköpostitse Kelalle työeläkevalituksen hylkäämisestä, kun päätös on lainvoimainen. Kela antaa omasta eläkkeestään lopullisen päätöksen.

Ilmoitus työeläkevalituksen hylkäämisestä lähetetään sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Kelan oikeus saada eläke lainvoimaisen päätöksen itseoikaisu-, tarkistus- ja jatkamistilanteissa

Kelalla on ehdoton regressioikeus takautuvaan työeläkkeeseen silloin, kun eläkelaitos

  • itseoikaisee lainvoimaista päätöstään tai muuten tarkistaa eläkkeen määrää suuremmaksi
  • myöntää muutoksenhakuelimen päätöksen jälkeen jatkopäätöksellä työeläkettä muutoksenhakuelimen päättämää määräaikaa pidemmälle ajalle
  • myöntää määräaikaisen oikaisupäätöksen antamisen jälkeen eläkkeelle takautuvasti jatkoa uudella päätöksellä.

Tarkemmat tiedot

Ehdotonta regressisäännöstä on sovellettu eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet 1.1.2011 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 2011 Kelalla oli regressioikeus työeläkkeeseen ainoastaan silloin, kun takautuvaa työeläkettä tuli maksettavaksi yhteensä vähintään 500 euroa. Määrä ei ollut eläkelaitoskohtainen, vaan määrä koostui usean eläkelaitoksen takautuvasta eläkkeestä. Määrä oli sovittu Kelan kanssa.

Milloin takautuvan eläkkeen voi laittaa heti maksuun?

Eläkelaitos voi laittaa takautuvan eläkkeen heti maksuun, jos

  • eläke ennen oikaisua tai tarkistusta tai myönnetty jatkoeläke on yli sen rajamäärän, jolla kansaneläkettä ei enää tule maksettavaksi (rajamäärä on vuonna 2021 yksinäisellä henkilöllä 1 373,30 euroa/kk ja puolisoilla 1 230,63 euroa/kk)
  • regressimenettelyä ei sovelleta sen vuoksi, että takautuva eläkkeenosa on eläkkeen maksamisjärjestyksen perusteella jo maksettava muulle taholle.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä työeläkkeen itseoikaisu-, tarkistus- ja jatkamistilanteissa

Eläkelaitos tarkistaa oikaisu-, tarkistus- tai jatkopäätöstä antaessaan henkilön Kelasta saamat etuudet Kelan etuustietojen kyselyllä.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen. Takautuva eläke voidaan maksaa vasta, kun Kelan perimisilmoitus on saatu.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Takautuva työeläke pidätetään 25. päivän säännön mukaan.

  • Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
  • Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan

Eläkelaitos ilmoittaa antamastaan oikaisu-, tarkistus- tai jatkopäätöksestä välittömästi Kelaan sähköpostitse osoitteella [email protected].

Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse

Kun varsinainen eläkerekisterin eläkepäätösilmoitus on tallentunut Kelan järjestelmään, Kela antaa kansaneläkepäätöksen ja lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse (eFaksi) eläkettä maksavan eläkelaitoksen yhteissähköpostilaatikkoon.

Kelan perimisilmoituksen raukeaminen

Kela ilmoittaa eläkelaitokselle sähköpostitse perimisvaatimuksen raukeamisesta. Samalla Kela ilmoittaa eläkelaitokselle, minkä etuuden raukeamisesta on kyse.

Eläke useasta eläkelaitoksesta

Kela perii takautuvaa eläkettä yhdeltä eläkelaitokselta kerrallaan. Kaikille eläkkeestä ilmoittaneille eläkelaitoksille tulee joko

  • perimisilmoitus tai
  • ilmoitus siitä, ettei Kelalla ole perittävää.

Miltä ajalta ja minkä määräisenä työeläke maksetaan Kelalle?

Kelalle voidaan maksaa takautuvaa eläkettä yhteensä enintään se määrä, jonka Kela on maksanut kansaneläkkeenä siltä ajalta, jolle takautuva työeläke myönnetään.

Tarkemmat tiedot

Jos Kela on maksanut useampaa kuin yhtä etuutta takautuvasti myönnettävän työeläkkeen ajalta, voi Kelasta tulla jokaisesta etuudesta oma perimisilmoituksensa. Jos takautuva työeläke ei riitä kattamaan kaikkia Kelan samalta ajalta maksamia etuuksia, jakaa eläkelaitos takautuvan työeläkkeen maksun siten, että maksu kattaa aina yhden tai useamman Kelan perimän etuuden liikamaksun kokonaan.

Esimerkki Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaaminen

Takautuva työeläke ajalla 1.8.2017–30.9.2017  2 x 150 euroa = 300 euroa

Kelan maksamat etuudet:

Kansaneläkkeen liikamaksu ajalla 1.8.2017–30.9.2017  2 x 100 euroa = 200 euroa

Takuueläkkeen liikamaksu ajalla 1.8.2017– 30.9.2017  2 x 75 euroa = 150 euroa

Takautuvasta työeläkkeestä kohdistetaan ensin joko 200 euroa kansaneläkkeeseen tai 150 euroa takuueläkkeeseen. Loppuosa takautuvasta työeläkkeestä kohdistetaan siihen etuuteen, jota ei saada maksettua kokonaan takautuvasta työeläkkeestä.

Milloin korvaus maksetaan bruttoeläkkeestä?

Kun Kelalle maksetaan työeläkettä Kelan liikaa maksaman kansaneläkkeen, takuueläkkeen tai eläketuen korvaukseksi, korvaus maksetaan bruttoeläkkeestä.

Milloin korvaus maksetaan nettoeläkkeestä?

Eläkkeensaajien asumistuki ja ylimääräinen rintamalisä ovat verottomia etuuksia. Niiden osuutta maksettaessa työeläkkeestä pidätetään vero ja korvaus maksetaan nettoeläkkeestä.

Kela erittelee maksupyynnössään verottomat ja verolliset etuudet.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 13.5.2014 – toistaiseksiJulkaistu 13.5.2014

Eläkkeen maksamiseen kuolinpesälle vaikuttaa se, onko eläkkeenhakijalle, eläkkeensaajalle tai edunjättäjälle annettu päätös lainvoimainen vai ei.

Tarkemmat tiedot

Päätös tulee lainvoimaiseksi, kun päätöksestä ei ole valitettu laissa säädetyn valitusajan kuluessa.

Päätös ei ole lainvoimainen

Eläkehakemus vireillä

Kuolinpesällä on oikeus jatkaa eläkeprosessia, jos

  • eläkehakemus on laitettu vireille eläkkeenhakijan eläessä, mutta
  • eläkkeenhakija kuolee ennen eläkepäätöksen antamista.

Mahdollinen eläke maksetaan kuolinpesälle.

Kuolinpesä ei voi hakea eläkettä kuolleen henkilön puolesta.

Kuolinpesän valitusoikeus

Kuolinpesällä on oikeus valittaa eläkepäätöksestä kuolleen henkilön puolesta, jos eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee valitusaikana ennen kuin eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Valitusoikeus on kaikilla kuolinpesän osakkailla. Muita osakkaita on kuultava valituksen johdosta.

Mahdollinen eläke tai eläkkeen korotus maksetaan kuolinpesälle.

Muutoksenhakuprosessin jatkaminen

Kuolinpesällä on oikeus jatkaa vireilläolevaa muutoksenhakuprosessia, jos

  • eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja on eläessään valittanut eläkepäätöksestä, mutta
  • eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee muutoksenhaun vireilläolon aikana.

Mahdollinen takautuva eläke maksetaan kuolinpesälle.

Perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös ei ole lainvoimainen

Jos perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätös, ei ole lainvoimainen, kuolinpesällä on oikeus

  • hakea muutosta eläkepäätökseen tai
  • jatkaa vireillä olevaa muutoksenhakuprosessia.

Kuolinpesälle tulee maksaa mahdollinen maksamatta jäänyt eläke.

Päätös on lainvoimainen

Kuolinpesä ei voi vaatia päätöksen oikaisua, jos eläkkeenhakijan tai eläkkeensaajan eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Edunjättäjä ei ole hakenut oikaisua

Kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia oikaisua edunjättäjän eläkkeeseen, jos edunjättäjä ei ole itse eläessään hakenut muutosta lainvoimaiseen eläkepäätökseen.

Kuolinpesälle ei siksi makseta edunjättäjälle maksamatta jäänyttä osuutta.

Tarkemmat tiedot

Vakuutusoikeus on 14.6.2001 antamillaan päätöksillä 1159/98/1549 ja 7765/98 katsonut, että kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia eläkettä,

  • johon edunjättäjällä olisi ollut oikeus, mutta
  • jota edunjättäjä ei ollut eläessään hakenut.

Edunjättäjän leski tai kuolinpesän osakkaat eivät voi edunjättäjän kuoltua vaatia myöskään edunjättäjän omaan eläkkeeseen oikaisua, jos

  • päätös on saanut lainvoiman ja
  • edunjättäjä ei ole itse hakenut päätökseen oikaisua eläessään.

Perhe-eläke lasketaan kuitenkin niin, että perhe-eläkkeen perusteena on oikean suuruinen eläke.

Edunjättäjä on hakenut oikaisua

Jos edunjättäjä on itse hakenut oikaisua lainvoimaiseen päätökseen, mutta kuolee ennen päätöksen oikaisemista, kuolinpesä voi jatkaa oikaisuprosessia.

Mahdollinen maksamatta jäänyt eläke tulee tällöin maksaa kuolinpesälle.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2022 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty, että jos eläkkeensaaja on todennäköisesti kuollut, eläkelaitos lakkauttaa eläkkkeen arvioimaansa eläkkeensaajan todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. Jos perhe-eläke on myönnetty tämän lain perusteella ja myöhemmin ilmenee, että edunjättäjä on elossa, perhe-eläke lakkautetaan selvityksen saamista seuraavan kuukauden alusta.

Eläkkeen maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa. Normaalisti eläke maksetaan

  • eläkkeen päättymispäivään asti, esimerkiksi määräaikainen eläke tai
  • kuolinkuukauden loppuun asti.

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen

Eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä.

Edellytyksenä eläkkeen maksamisen keskeyttämiselle on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei ole esittänyt tällaista selvitystä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.

Eläke voidaan keskeyttää esimerkiksi, jos

  • ulkomailla asuvan eläkkeensaajan elossaolosta ei saada varmistusta eikä eläkkeensaaja vastaa eläkelaitoksen lähettämään asuin- ja yhteystietoja koskevaan kyselyyn
  • eläkkeensaajan ilmoittama pankkitili ei enää ole käytössä, eikä eläkkeensaajalta saada uusia tilitietoja
  • eläkelaitos saa uskottavaan selvitykseen perustuvan pyynnön keskeyttää eläke, esimerkiksi tiedon eläkkeensaajan katoamisesta.

Näissä tapauksissa keskeytystä seuraa yleensä eläkkeen lakkautus.

Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen maksun keskeyttämisestä annetaan valituskelpoinen päätös, jos päätöksen antaminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Eläkelaitos antaa pyynnöstä aina päätöksen eläkkeen maksun keskeyttämisestä.

Tarkemmat tiedot

Joissakin tilanteissa esimerkiksi omaisilla ja mahdollisilla perhe-eläkkeen edunsaajilla voi olla tarve saada asiassa päätös.

Keskeyttämispäätöksessä tulee olla ainakin

  • eläkkeen keskeyttämisen syy
  • tieto siitä, mitä tietoja eläkelaitos tarvitsee eläkkeen maksamisen jatkamiseksi.

Keskeyttämispäätös voidaan toimittaa eläkkeensaajan viimeiseen tiedossa olleeseen osoitteeseen.

Keskeyttämispäätöstä ei tarvitse antaa tiedoksi esimerkiksi haastemiehen tai virallisen lehden kautta.

Keskeyttämisen jälkeiset toimet

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen on väliaikaista. Keskeyttäminen päättyy, kun

  • eläkkeensaajalta saadaan selvitys, jonka perusteella eläkkeen maksaminen voidaan aloittaa uudestaan tai
  • eläkelaitos saa vahvistuksen sille, että eläkeoikeutta ei enää ole.

Etenkin ulkomaille maksettavien eläkkeiden keskeyttäminen voi kestää pitkään.

Eläkelaitos selvittää takautuvasti maksettavien eläke-erien mahdollisen viivästyskorotuksen ja maksuerien vanhentumisen, jos eläke laitetaan maksuun keskeytyksen jälkeen.

Eläkkeen lakkauttaminen eläkkeensaajan katoamispäivään

Eläkelaitos lakkauttaa eläkkeen eläkkeensaajan todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alkuun, jos eläkkeensaajan kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että eläkkeensaaja on kuollut

  • hukkumisen
  • muun onnettomuuden tai
  • muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Eläkelaitos arvioi todennäköisen kuolinpäivän poliisille tehdyn katoamisilmoituksen tai muun vastaavan selvityksen perusteella.

Eläkkeen lakkauttamispäivä ja eläkkeensaajan kuolleeksi julistamispäivä voivat olla eri päiviä.

Jos perhe-eläke on myönnetty tämän lain perusteella ja myöhemmin ilmenee, että edunjättäjä on elossa, perhe-eläke lakkautetaan selvityksen saamista seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Kuolleeksi julistamisesta annetun lain (127/2005) säännöksistä johtuen kuolleeksi julistamispäivä voi olla myöhempi päivä kuin eläkkeensaajan katoamispäivä. Työeläkelaeissa oleva säännös mahdollistaa eläkkeen lakkauttamisen, vaikka eläkkeensaaja ei ole vielä väestökirjanpidon tietojen mukaan kuollut.

Eläkkeen lakkauttaminen on mahdollista, kun eläkkeensaajan kuolemaa voidaan pitää todennäköisenä, mutta henkilön rekisteröiminen kuolleeksi vaatii tuomioistuimen päätöksen.

Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeestä voidaan antaa keskeyttämispäätös ennen lakkautuspäätöksen antamista. Keskeyttämispäätöksen antaminen ei ole välttämätöntä. Keskeyttämispäätöksen antaminen harkitaan tapauskohtaisesti henkilön katoamisesta saatavan selvityksen perusteella.

Päätös toimitetaan henkilölle, joka hoitaa kadonneen henkilön asioita.

Eläkelaitos ei anna asiassa uutta päätöstä, kun tuomioistuin määräajan kuluttua julistaa henkilön kuolleeksi.

Lakkautuspäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan mahdollinen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.

Lakkautuspäätöksen jälkeiset toimet

Eläkkeen lakkautuksen jälkeen on mahdollista, että eläkkeensaajan todellisesta kuolinpäivästä saadaan uutta tarkempaa tietoa.

Kuolinpäiväksi voidaan myöhemmin todeta eri päivä kuin alun perin on arvioitu.

Tarkemmat tiedot

Näin voi olla silloin, kun eläkkeensaajan eläke on lakkautettu katoamisen perusteella, mutta myöhemmin saadaan kiistaton selvitys siitä, että eläkkeensaaja on kuollut myöhemmin. Eläkkeensaajan esimerkiksi luullaan kadonneen kotimaassa, mutta hänen todetaan siirtyneen ulkomaille ja kuolleen siellä myöhemmin.

Eläkkeen saajan oma eläke maksetaan kuolinpäiväkuukauden loppuun asti perikunnalle, jos eläkkeensaajan kuolinpäivä uuden selvityksen mukaan on myöhäisempi kuin eläkkeen lakkautuspäivä. Eläkelaitos voi näissä tilanteissa joutua hakemaan virheellisen perhe-eläkepäätöksen poistamista.

Kuolleeksi julistaminen vuoden odotusajan perusteella

Eläkkeen lakkautuspäivä ja tuomioistuimen määräämä eläkkeensaajan kuolinpäivä voivat erota toisistaan myös silloin, kun tuomioistuin julistaa henkilön kuolleeksi vuoden odotusajan perusteella. Tuomioistuin määrää näissä tilanteissa kuolinpäiväksi päivän, jona henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut. Eläkkeensaajan eläke lakkautetaan kuitenkin katoamispäivään.

Eläkelaitos voi oikaista eläkkeen lakkautuspäätöksen, jos tuomioistuimen ja eläkelaitoksen kuolinpäivän määrittelyn erot johtaisivat muutokseen henkilön eläkeoikeudessa. Jos eläkkeen lakkautuspäätöksen antamisen jälkeen on annettu perhe-eläkepäätös, oikaisu ei ole tarpeen.

Tarkemmat tiedot

Kuolinpäivän määrittelyn eroksi eläkelaitoksen ja tuomioistuimen välillä ei katsota tilanteita, joissa tuomioistuin määrää kuolinpäivän vain kadoksissaoloajan perusteella (5 vuotta siitä, kun henkilö on viimeksi ollut elossa).

Eläkkeen lakkautuspäätös poistetaan, jos myöhemmin osoittautuu, että henkilö on elossa. Eläkelaitos maksaa eläkkeeseen tarvittaessa viivästyskorotuksen. Jos lakkauttamisesta on pitkä aika, vanhimmat eläke-erät voivat olla vanhentuneita.

Kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen

Kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi tuomioistuimen tai maistraatin päätöksellä kuolleeksi julistamisesta annetun lain mukaisella menettelyllä.

Eläkelaitoksella ei ole oikeutta hakea henkilön kuolleeksi julistamista.

Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä ilman odotusaikaa

Kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi voidaan hakea välittömästi katoamisen jälkeen, jos

  • kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai siihen rinnastettavassa tilanteessa
  • ei ole syytä olettaa kadonneen henkilön pelastuneen.

Tarkemmat tiedot

Esimerkkejä onnettomuudesta ovat muun muassa

  • lento-onnettomuudet
  • merihaverit
  • tulipalot
  • räjähdykset.

Näissä tilanteissa uhreja ei voida tunnistaa, mutta kadonnut henkilö on luotettavan selvityksen mukaan ollut aluksella, rakennuksessa, lentokoneessa tms.

Tuomioistuin vahvistaa kuolinpäiväksi katoamispäivän.

Tarkemmat tiedot

Katoamistilanteet ovat eläkeoikeuden päättymisen kannalta selkeitä, koska katoamiseen ei liity epävarmuustekijöitä. Myös tuomioistuimen päätös asiassa saadaan yleensä nopeasti. On mahdollista, että tapaukset etenevät niin nopeasti, että eläkelaitos ei ole ehtinyt vielä antaa eläkkeen lakkautuspäätöstä.

Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä odotusajan kuluttua

Muissa tapauksissa kuolleeksi julistamista voidaan hakea niin sanotun odotusajan kuluttua. Odotusajan pituus riippuu henkilön katoamisolosuhteista. Odotusajan laskenta aloitetaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Odotusaika on yksi vuosi, jos

  • katoaminen on tapahtunut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaaraa tai
  • olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että henkilö on kuollut.

Vuoden odotusaikaa sovelletaan tilanteissa, joissa olosuhteet ja muut seikat selvästi viittaavat siihen, että henkilön kadoksissaolo johtuu henkilön kuolemasta.

Odotusaika on 5 vuotta, jos henkilö katoaa, mutta mitään erityistä katoamiseen vaikuttavaa onnettomuutta tai tapahtumien kulkua ei ole.

Tuomioistuin määrää henkilön kuolinpäivän samalla kun se julistaa henkilön kuolleeksi. Kuolinpäiväksi on määrättävä

  • päivä, jona kadonnut henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut tai
  • viimeistään se päivä, jona on kulunut 5 vuotta siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Eläkkeen lakkautuspäivä voi olla eri päivä kuin tuomioistuimen määräämä kuolinpäivä, jos

  • kuolleeksi julistaminen tapahtuu odotusajan jälkeen ja
  • kuolinpäivä määrätään 5 vuoden säännön perusteella.

Kuolleeksi julistaminen maistraatin päätöksellä

Henkilö voidaan julistaa maistraatin päätöksellä kuolleeksi, kun on kulunut

  • 100 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on syntynyt ja
  • 5 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö tiettävästi on viimeksi ollut elossa.

Maistraatin tulee vuosittain omasta aloitteestaan selvittää, onko väestökirjanpitojärjestelmän tietojen mukaan elossa sellaisia henkilöitä, joiden kohdalla edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

Maistraatti määrää henkilön kuolinpäiväksi 1.1. sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut

  • 100 vuotta henkilön syntymästä ja
  • 5 vuotta siitä, kun henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Jos asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan määrittää se päivä, jona henkilö todennäköisesti on kuollut, määrätään tämä päivä kuolinpäiväksi.

Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, jos kuolleeksi julistaminen tapahtuu maistraatin päätöksellä. Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, vaikka kuolinpäivä olisi laskennallinen tammikuun 1. päivä.

Tarkemmat tiedot

Eläke lakkautetaan aina maistraatin määräämään kuolinpäivään, koska työeläkelaeissa säädetty lakkautusmahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa kuolema on tapahtunut hukkumisen tai muun vastaavan onnettomuuden perusteella. Määrävuosien täyttäminen ei ole tällainen tapahtuma.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 21.9.2017 – toistaiseksiJulkaistu 21.9.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty takuueläke.

Taulukossa on kerrottu

  • pidätetäänkö muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen suoritettavasta etuudesta veron ennakko
  • maksetaanko saajataholle rekisteröity lisäeläke
  • maksetaanko saajataholle viivästyskorotus.
     
Taulukko verotuksesta, lisäeduista ja viivästyskorotuksesta
Suorituksen saaja Ennakonpidätys Rekisteröity lisäeläke Viivästyskorotus

Eläkelaitos

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla

Riippuu takaisinperintävuodesta

Kyllä Kyllä
EU/ETA -maan laitos Kyllä Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti Ei

Kela

Aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Vanhuuseläke Kelan kuntoutusrahan korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Opintorahan korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Asumislisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perustoimeentulotuen korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Eläketuen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perhe-eläke edunsaajan oman kansaneläkkeen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perhe-eläke eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Sairausvakuutusrahasto

Työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke sairauspäivärahan korvaukseksi

Ei Ei Ei

Sosiaalilautakunta

Ehdottomin perustein ja harkinnanvaraisin perustein

Kyllä Kyllä Kyllä

Sosiaaliturvasopimus-

maan laitos

Kyllä Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti Ei

Työnantaja

Sairausajan palkan korvaukseksi

Ei Kyllä Kyllä

Työnantaja

Irtisanomisajan palkan korvaukseksi, jos työntekijä on sairaana irtisanomisaikana

Ei Kyllä Kyllä

Työnantaja

Työnteosta maksetun palkan korvaukseksi

Ei Kyllä Kyllä

Työttömyyskassa

Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi

Ei Kyllä Ei
Ulosotto Kyllä Kyllä Kyllä
YEL/MYEL -laitos Kyllä Kyllä Ei

 

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 11.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 11.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on täydennetty, että kertasuorituskertoimia sovelletaan työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin, myös yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan eläkkeisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksella kertasuorituskertoimet ja niiden määräytymisen perusteet.

Kertasuorituskertoimet on määritelty ottaen huomioon, mikä on eläkkeensaajan keskimääräinen jäljellä oleva elinikä kertasuoritushetkellä. Kuolevuuden muutoksista johtuen kertoimet tarkistetaan aika ajoin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella antamia kertasuorituskertoimia sovelletaan työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin, myös yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan eläkkeisiin. Naisiin ja miehiin sovelletaan samoja kertoimia.

Kertasuorituksen laskennassa käytetään kertasuorituksen ajankohtana voimassa olevia kertasuorituskertoimia.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2024 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2024
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeen rahamäärät on päivitetty vuoden 2024 tasoon.

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta, jos eläke ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on pienempi kuin 32,74 euroa/kk (vuoden 2024 tasossa).

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena eläkkeensaajan suostumuksella, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on vähintään 32,74 euroa/kk, mutta enintään 81,85 euroa/kk (vuoden 2024 tasossa).

Kertasuorituksen rajamääriä korotetaan vuosittain palkkakertoimella.

Tarkemmat tiedot

Kertasuorituksen rajamäärää tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella kun taas eläkettä tarkistetaan työeläkeindeksillä. Indeksien eroista johtuen voi eläkkeen määrä ajan myötä jäädä kertasuoritusrajaa pienemmäksi. Eläke voidaan maksaa kertasuorituksena siitä ajankohdasta, josta sen määrä jää kertasuorituksen rajamäärää pienemmäksi.

Eläkkeensaajan suostumus

Eläkelaitoksen on pyydettävä eläkkeensaajalta suostumus, kun kertasuoritettavana on eläke, jonka määrä on vähintään 32,74 euroa/kk, mutta enintään 81,85 euroa/kk (vuoden 2024 tasossa).

Eläkelaitoksen on ilmoitettava eläkkeensaajalle eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena ja annettava tälle mahdollisuus kohtuullisessa ajassa vastustaa maksutapaa.

Suostumuksen pyytämisen yhteydessä eläkelaitos informoi eläkkeensaajaa siitä, mikä vaikutus valitulla maksutavalla on uuden eläkkeen karttumiseen ja mahdollista perhe-eläkettä määrättäessä leskeneläkkeen vähentämiseen.

Eläkkeet, jotka otetaan huomioon kertasuorituksen rajamäärää tarkasteltaessa

Kun tarkastellaan, jääkö eläkkeen määrä alle rajamäärän, otetaan huomioon kertasuorituksen ajankohtana eläkkeensaajan saama

  • työeläke
  • rekisteröity lisäeläke.

Vilmalaitos ottaa tarkastelussa huomioon

  • päätösyhdistelmään sisältyvien eläkkeiden yhteismäärän
  • eläketapahtumahetkeen mennessä vilmajärjestelmän piirissä ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei vielä ole myönnetty.

Ei-vilmatilanteissa eläkelaitos ottaa huomioon maksamansa eläkkeen määrän. Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ottaa huomioon myös eläketapahtumahetkeen mennessä yksityisten alojen eläkelakien mukaan ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2021 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2021
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on tarkennettu, että myös kuntoutusraha, kuntoutusavustus ja kuntoutuskorotus voidaan maksaa kertasuorituksena.

Kertasuoritus on eläkkeen maksutapa, jonka eläkelaitos voi harkintansa mukaan edellytysten täyttyessä valita kuukausittaisen eläkkeen maksamisen sijasta.

Milloin voidaan maksaa kertasuorituksena

Eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena

  • toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen
  • täyden kuntoutustuen
  • täyden kuntoutusrahan tai kuntoutusavustuksen ja
  • eläkkeisiin liittyvän kuntoutuskorotuksen.

Eläkelaitos voi maksaa työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksena, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on kertasuorituksen rajamäärää pienempi.

Jos työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena ja sen jälkeen eläkkeensaajalle karttuu uutta eläkettä, voidaan myös uuden karttuman perusteella myönnetty eläke maksaa kertasuorituksena, jos sen määrä on kertasuorituksen rajamäärää pienempi.

Milloin ei makseta kertasuorituksena

Osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista kuntoutusetuutta ei voi maksaa kertasuorituksena.

Vilmatilanteissa kuukausittain maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla eläkeaikaisen työskentelyn perusteella vilmajärjestelmän piirissä karttunut uusi eläke liitetään jo maksussa olevaan eläkkeeseen, vaikka uusi karttunut eläke olisi määrältään alle kertasuoritusrajan.

Eläkelaitoksen ei tulisi maksaa eläkettä kertasuorituksena ennen kuin on todennäköistä, että eläkkeeseen ei tule enää muutoksia. Tällainen muutos ei ole työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus.

 

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2021 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2021
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on tarkennettu, että myös kuntoutusraha, kuntoutusavustus ja kuntoutuskorotus voidaan maksaa kertasuorituksena.

Eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena

  • toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen
  • täyden kuntoutustuen
  • täyden kuntoutusrahan tai kuntoutusavustuksen ja
  • eläkkeisiin liittyvän kuntoutuskorotuksen.

Jos eläkelaitos maksaa toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksena, sen on maksettava samalla kertasuorituksena myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke.

Tarkemmat tiedot

Jos vuoden 2004 säännösten mukainen toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke (vapaakirjaeläke) maksetaan kertasuorituksena, kertasuorituksena maksetaan vain työkyvyttömyyseläke. Samalla ei makseta kertasuorituksena työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävää vanhuuseläkettä.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena, vaan se maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä.  Takautuvaa eläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Kun työkyvyttömyyseläke maksetaan kertasuorituksena, takautuva eläke maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä myös siltä ajalta, jolta työntekijä on saanut kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Kertasuorituksesta valituskelpoinen päätös

Eläkelaitos antaa kertasuorituksesta päätöksen, johon tulee liittää laskelma kertasuorituksen määrästä sekä valitusosoitus.

Vilmatilanteissa päätöksen antaa vilmalaitos. Ei-vilmatilanteissa päätöksen antaa kukin eläkkeen myöntävä eläkelaitos.

Kertasuoritettu työeläke ei estä eläketukea

Kertasuoritettu työeläke ei estä 1.6.2017 voimaantulleen eläketuen myöntöä.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2024 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2024
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty esimerkit vuoden 2024 tasoon.

Kertasuorituksen määrään vaikuttavat eläkkeensaajan kuukausieläkkeen määrä ja eläkkeensaajan ikä kertasuorituksen ajankohtana. Kertasuoritus lasketaan kertasuorituspäätöksen jälkeiselle ajanjaksolle.

Kertasuorituksen ajankohtana maksussa oleva kuukausieläke kerrotaan luvulla 12, jolloin saadaan eläkkeensaajan vuotuisen eläkkeen määrä. Kertasuoritus lasketaan kertomalla vuotuinen eläke eläkkeensaajan ikää vastaavalla kertoimella. Kuukausieläkkeen määrästä vähennetään ensisijainen etuus ennen kuin sen määrä muutetaan vuotuiseksi eläkkeeksi.

Eläkkeensaajan ikä

Eläkkeensaajan ikä määritellään kuukauden tarkkuudella kertasuorituksen ajankohtana. Täysien kuukausien yli meneviä päiviä ei oteta huomioon.

Kuukauden 1. päivänä syntyneet

Kuukauden 1. päivänä syntyneen ikä on sama kuin kaikilla muillakin samassa kuussa syntyneillä. Esimerkiksi, jos henkilö on syntynyt 1.6.1962 ja kertasuorituksen ajankohta on 1.4.2015, niin eläkkeensaajan ikä on 52 vuotta 9 kuukautta.

Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertasuoritus

Kun toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke maksetaan kertasuorituksena, samalla kertasuorituksena maksetaan myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen maksettava vanhuuseläke. Kertasuorituskertoimena käytetään Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuorituskertoimet -taulukon kerrointa. Taulukosta valitaan kerroin, joka vastaa eläkkeensaajan ikää kertasuorituksen ajankohtana.

Kun eläkelaitos maksaa kertasuorituksena toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen ja samalla myös vastaisen vanhuuseläkkeen, kertasuoritettavaan eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta. Kertakorotus voi sisältyä kertasuoritettavaan eläkkeeseen, jos työkyvyttömyyseläkkeeseen kertasuoritusajankohtana on jo tehty kertakorotus.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuoritus

  • Henkilö on syntynyt 15.9.1988
  • Henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläke 1.11.2024 alkaen
  • Eläkkeen määrä on 29,00 euroa, joten eläkelaitoksella on oikeus suorittaa eläke kertasuorituksena

Eläkelaitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeen ja siihen liittyvän vanhuuseläkkeen kertasuorituksesta 15.10.2024.

Kertasuorituksen ajankohta on 1.11.2024.

Eläkkeensaajan ikä kertasuorituksen ajankohtana on 36 vuotta ja 1 kuukautta.

Vuotuinen eläke on 12 x 29,00 euroa eli 348,00 euroa ja kerroin 27,69 (taulukko Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuorituskertoimet).

Kertasuorituksen määrä on 27,49 x 348,00 eli 9 636,12 euroa.

Vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen kertasuoritus

Jos vuoden 2004 säännösten mukainen toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke (vapaakirjaeläke) maksetaan kertasuorituksena, kertasuorituksena maksetaan vain työkyvyttömyyseläke, mutta ei sen jälkeen maksettavaa vanhuuseläkettä. Kertasuorituskerroin valitaan taulukosta Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet. Taulukosta valitaan kerroin, joka vastaa aikaa kertasuoritushetkestä 65 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Esimerkki: Vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen (vapaakirjaeläke) kertasuoritus

  • Henkilö on syntynyt 15.4.1966 eli on kertasuoritushetkellä 54 vuotta 6 kk
  • Aikaa kertasuoritushetkestä (1.11.2020) 65 vuoden ikään on 10 vuotta 6 kk
  • Eläkkeen määrä on 28,00 euroa, joten eläkelaitoksella on oikeus maksaa eläke kertasuorituksena

Eläkelaitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksesta 15.10.2020.

Vuotuinen eläke on 12 x 28,00 euroa = 336,00 euroa ja kerroin on 8,49 (Taulukko kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet)

Kertasuorituksen määrä on 336,00 x 8,49 = 2 852,64 euroa.

Tarkemmat tiedot

Vuoden 2004 säännösten mukaan vain vapaakirjaeläke voidaan maksaa kertasuorituksena. Koska vuoden 2004 säännösten mukaan vanhuuseläkettä ei voida myöntää entisin perustein vapaakirjaeläkkeen jälkeen, vapaakirjana myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke lasketaan aina uusin perustein. Tästä syystä vuoden 2004 säännösten mukaan myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä kertasuoritettaessa ei samalla voida maksaa kertasuorituksena myös vastaista vanhuuseläkettä.

Kuntoutustuen kertasuoritus

Kun kuntoutustuki maksetaan kertasuorituksena, kertasuorituskertoimena käytetään kuntoutustuen keston mukaan määräytyvää kerrointa. Tämä kuntoutustuen keston mukaan määräytyvä kerroin valitaan taulukosta Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet.

Esimerkki: Kuntoutustuen kertasuoritus

  • Työntekijä on syntynyt 6.6.1966
  • Hänelle myönnetään kuntoutustuki 2 vuodeksi
  • Kuntoutustuen määrä on 20,00 euroa (240,00 euroa/v), joten eläkelaitoksella on oikeus suorittaa eläke kertasuorituksena

Kerroin kahden vuoden kuntoutustuelle on 1,92 (taulukko Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet).

1,92 x 240,00 euroa = 460,80 euroa

Kuntoutustuen kertasuoritus ja kertakorotus

Henkilölle voidaan myöntää kuntoutustukea kertasuoritettuina jatkopäätöksinä usean vuoden ajan peräkkäin. Seuraava kuntoutustukijakso on tällöin aina myönnetty entisin perustein. Entisin perustein myönnettäessä eläkkeen määrä pysyy muuten samana, mutta sitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.

Kertakorotus tehdään, kun entisin perustein myöntöketjun ensimmäisen kuntoutustuen myöntämisestä on kulunut 5 kalenterivuotta. Sillä ei ole merkitystä, onko entisin perustein myönnetyt kuntoutustuet maksettu kertasuorituksena vai jatkuvamaksuisena.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 4.3.2024 – toistaiseksiJulkaistu 4.3.2024
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on tarkennettu lykkäyskorotusta.

Jos eläke maksetaan kertasuorituksena, eläkkeensaajalla ei ole enää oikeutta eläkkeeseen niiden työansioiden perusteella, joihin kertasuoritus perustui.

Jos kuitenkin 2004 säännösten mukaan myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuoritettuna, eläkkeensaajalla on hakemuksesta oikeus vanhuuseläkkeeseen niiden vapaakirjan perusteena olleiden työsuhteiden perusteella, jotka on maksettu kertasuorituksena.

Kertasuoritus on eläkkeen maksutapa, joten kertasuorituksen saaja on eläkkeensaaja. Kertasuoritetun eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuvan eläkkeen kannalta kertasuoritettu eläke ei kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin jatkuvamaksuinen eläke. Kertasuoritetun eläkkeen saaja kartuttaa uutta eläkettä iän mukaisten karttumisprosenttien mukaisesti.

Eläkettä karttuu kertasuoritetun eläkkeen rinnalla

Kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa, kuitenkin siirtymäsäännöksen mukaisesti vuoden 2025 loppuun työansioista karttuu 1,7 prosenttia vuodessa 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. Vastaavasti myös palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttuu eläkettä.

Jos eläkettä ennen kertasuorituspäätöstä on maksettu kuukausieläkkeenä, eläkettä karttuu vastaavalla tavalla.

Ulkomailta maksettavan eläkkeen vaikutus

Työeläkettä alkoi karttua iän mukaisin karttumin ulkomaisen eläkkeen ajalta 1.1.2017 alkaen.

Tarkemmat tiedot

VakO Dnro 3888/2011/1512

Vakuutusoikeuden päätös: Vakuutetun ei voida katsoa olevan eläkkeellä, koska hänelle Ruotsista myönnetty vanhuuseläke jää määrältään Suomen työeläkejärjestelmässä määritellyn kertasuorituksen rajamäärän alapuolelle. Siten hänen työskentelystään Suomessa eläkettä karttuu 4,5 prosenttia eläkkeen perusteena olevista vuosiansioista.

Eläke kertasuoritetun työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen jälkeen

Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen, eläkelaitos maksaa työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksen yhteydessä samalla myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen.

Jos toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena ja myöhemmin uusien ansioiden perusteella myönnetään uusi työkyvyttömyyseläke, kertasuoritettua eläkettä tai sen perusteena olevia ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksen yhteydessä vanhuuseläkekin on kertasuoritettu, voi henkilö saada lykkäykorotuksen, jos hän ansaitsee uutta eläkettä kertasuorituksen jälkeen ja hakee sen alkavaksi vasta alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.

Jos edunjättäjän toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, sen perusteella myönnettävä perhe-eläke lasketaan entisin perustein. Perhe-eläkettä laskettaessa kertasuoritetun eläkkeen pohjana oleva kuukausieläke tarkistetaan työeläkeindeksillä eläkkeen alkamisvuoden tasosta perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Jos edunjättäjän kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta on kulunut vähintään 5 kalenterivuotta, edunjättäjän eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen korotusprosentin mukaan, jota olisi sovellettu, jos eläke olisi ollut jatkuvasti maksussa. Lisäksi perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen aikana ansaitsema eläke.

Oikeus vanhuuseläkkeeseen kertasuoritetun vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Henkilöllä on oikeus hakemuksesta vanhuuseläkkeeseen vuoden 2004 säännösten mukaisen kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen aikaisintaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vanhuuseläke myönnetään uusin perustein.

Työskentely kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla

Jos henkilöllä on

  • vuoden 2004 säännöin kertasuoritettu toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke yksityiseltä alalta ja
  • jatkuvamaksuinen työkyvyttömyyseläke julkiselta alalta ja
  • hän työskentelee yksityisellä alalla työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ja
  • tulee työkyvyttömäksi tähän työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehtävään työhön

henkilölle myönnetään jatkuvan työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttunut eläke vasta vanhuuseläkkeenä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttunut eläke voidaan myöntää aiemmin, jos jatkuva työkyvyttömyyseläke on päättynyt ja sen jälkeen myönnetään uusi työkyvyttömyyseläke uusin perustein. Sillä ei ole eroa, onko kyseessä sama vai eri sairaus. Näin toimitaan myös silloin, jos jatkuva eläke on myönnetty vuoden 2005 säännöin.

Jos eläkkeensaajalla on vuoden 2004 säännösten mukaan kertasuoritetut, toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet sekä julkiselta että yksityiseltä alalta, hän tekee töitä eläkkeen rinnalla ja tulee työkyvyttömäksi tässä työssä, voidaan henkilölle myöntää uusi työkyvyttömyyseläke eläkkeiden rinnalla tehdystä työstä. Tämä edellyttää, että uusi eläketapahtuma on kertasuoritetun eläkkeen eläketapahtumaa myöhäisempi.

Jos kyseessä on sama sairaus ja eläketapahtuma määritellään samaksi kuin kertasuoritetun eläkkeen eläketapahtuma, uutta työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää. Jos kyseessä on eri sairaus ja voidaan määrittää uusi eläketapahtuma, voidaan myöntää uusi työkyvyttömyyseläke.

Kuntoutustuen jälkeen

Jos kuntoutustuki on maksettu kertasuorituksena, uusi eläke myönnetään entisin perustein, jos

  • uusi työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke alkaa ennen kuin aikaisemman eläkkeen päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai
  • työkyvyttömyyseläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aikaisempi eläke.

Kahden vuoden aika lasketaan siitä ajankohdasta, jona kuntoutustuki olisi päättynyt, jos se olisi ollut kuukausittain maksussa. Kun uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, kertasuoritetun kuntoutustuen aikana tai sen päättymisen jälkeen ansaittu uusi eläke myönnetään vasta vanhuuseläkeiässä.

Laskettaessa kertasuoritetun kuntoutustuen jälkeen myönnettyä eläkettä uusin perustein, myös kuntoutustuen eläkesuhdeaika (tulevan ajan eläkeosan sisältävän eläkkeen aika) kartuttaa uutta eläkettä. Jos uuden eläkkeen tarkasteluaikaan kohdistuu kertasuoritetun eläkkeen eläkesuhde, se otetaan huomioon tulevan ajan ansioiden laskennassa. Eläkeajalta tulevan ajan ansiona otetaan huomioon kertasuoritetun eläkkeen perusteena oleva tulevan ajan ansio.

Ensisijaisen etuuden vähentäminen kertasuoritetun eläkkeen jälkeen myönnettävästä uudesta eläkkeestä

Eläkkeestä vähennetään ensisijainen etuus ennen kuin sen määrä muutetaan kertasuoritukseksi.

Jos tällaisen kertasuoritetun eläkkeen jälkeen myöhemmin myönnetään uusi eläke uusin perustein ja myös siitä olisi vähennettävä ensisijainen etuus, uudesta eläkkeestä vähennetään vain se osuus ensisijaisesta etuudesta, jota ei ole jo vähennetty kertasuoritetusta eläkkeestä.

Jos eläkelaitoksella ei kuitenkaan ole tietoa kertasuoritetusta eläkkeestä vähennetystä ensisijaisesta etuudesta, voidaan ensisijainen etuus vähentää kokonaisuudessaan uusin perustein myönnetystä eläkkeestä.

Lesken oman kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen vaikutus leskeneläkkeen vähentämisessä

Jos leskelle myönnetty oma eläke on kertasuoritettu ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä, kertasuoritettua eläkettä ei oteta huomioon leskeneläkettä vähennettäessä.

Leskeneläkettä ei tarkisteta, jos leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettu lesken oma jatkuvana maksettu eläke myöhemmin maksetaan kertasuorituksena.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Päivitetty ohjeeseen liittyvät säännösviittaukset, sekä velan vanhentumisesta annettuun lakiin tehdyt muutokset.

Oikeus saada työeläkelakien mukaan myönnettyä eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.

Eläkkeen vanhentumista koskevaa säännöstä sovelletaan myös

  • kuntoutusrahan
  • kuntoutuskorotuksen
  • kuntoutusavustuksen
  • rekisteröidyn lisäeläkkeen
  • palkattomien aikojen (mukaan lukien opiskelu ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito) perusteella karttuneen eläkkeen 

maksamisen vanhentumiseen.

Viiden vuoden vanhentumisaika

Oikeus saada eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003, vanhentumislaki) säädetään joko 10 §:n mukaisilla vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.

Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että etuudensaaja yksilöi velan katkaisutoimessa. Etuudensaajan on siten yksilöitävä velka ja ilmoitettava eläkelaitokselle vaatimuksensa määrä ja peruste kohtuudella vaadittavalla tavalla, jollei velan määrä ja peruste ole eläkelaitoksen tiedossa.

Vapaamuotoiset katkaisutoimet

Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

  • etuudensaaja vaatii maksua tai muutoin muistuttaa eläkelaitosta maksusta
  • eläkelaitos maksaa saatavaa tai muuten tunnustaa sen
  • osapuolet sopivat esimerkiksi saatavan maksujärjestelyistä.

Oikeudelliset katkaisutoimet

Velan vanhentumisen katkaiseminen oikeudellisella katkaisutoimella tarkoittaa, että

  • velkoja panee vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa tai laissa säädetyssä muussa toimielimessä tai menettelyssä, jossa voidaan antaa ratkaisu tai ratkaisusuositus, taikka toimielimessä, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle;
  • velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta tai velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä
  • velkoja laittaa vireille ulosottoasian tai velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä (VakO 2945/95, VakO 3394/95).
  • saatava otetaan käsiteltäväksi tuomioistuinsovittelussa tai sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (394/2011) säädetään.

Eläkkeen maksamisen 5 vuoden vanhentumisaika voi pidentyä vuodella siten kuin vanhentumislain 11 §:n 3 momentissa säädetään.

Tarkemmat tiedot

Jos velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely päättyy muusta syystä ilman, että velalliselle on toimitettu sellaista tiedoksiantoa tai muuta velkojan vaatimusta koskevaa ilmoitusta, joka lain mukaan olisi ollut toimitettava, vanhentumisajan ei katsota katkenneen.Tällöin velka vanhentuu kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain kerran. (vanhentumislaki 11 § 3).

Vanhentumisaika alkaa kulua jokaisen eläke-erän osalta siitä hetkestä, jona kyseinen eläke-erä olisi pitänyt maksaa.

Eläkkeen maksupäivä vahvistetaan eläkkeensaajalle eläkepäätöksessä, jonka jälkeen se on eläkelaitosta sitova eräpäivä.

Vanhentuminen keskeytyy velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa mainituissa tilanteissa. Vanhentuminen katsotaan katkenneeksi sinä päivänä, jona lainvoimaiseksi tullut tuomio on annettu tai asian käsittely on muutoin päättynyt.

Eläkepäätökseen perustuva saaminen

Eläkepäätökseen perustuva saaminen on voinut syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa

  • eläkelaitos on maksanut henkilölle myönnettyä eläkettä jostain syystä liian pienenä
  • eläke-erä on eläkkeen maksamisessa tapahtuneen virheen vuoksi jäänyt kokonaan maksamatta
  • henkilölle on virheellisesti jäänyt maksamatta jokin eläkkeeseen liittyvä erä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kuntoutuskorotus.

Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen tai muun etuuden lisäys (esimerkiksi kuntoutuskorotus) takautuvasti vanhenee 5 vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jona eläke tai etuus olisi pitänyt maksaa. Eläkelaitos voi halutessaan maksaa myös vanhentuneen eläke-erän.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki Eläkkeen lisäyksen vanhentuminen

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.11.2013 alkaen toistaiseksi. Eläkepäätöksen mukaan eläke maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.

Eläkelaitos on maksatusvirheen vuoksi maksanut eläkkeen alusta lukien liian pienenä. Asia huomataan 20.11.2019. Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeen erotus viivästyskorkoineen 5 vuodelta takautuvasti (asian vireille tulosta laskettuna) eli 1.12.2014 alkaen.

Eläkkeen maksun korotus ajalta 1.11.2013 – 30.11.2014 on vanhentunut, koska marraskuussa 2014 (1.11.2014) maksamatta jäänyt eläkkeen lisäys olisi pitänyt maksaa tai vanhentuminen olisi pitänyt katkaista viimeistään 1.11.2019 ja virhe huomattiin vasta 20.11.2019.

Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa erotuksen myös vanhentuneelta ajalta.

Eläkepäätökseen perustuvasta saamisesta on kyse myös silloin, jos eläkkeensaajalle lisätään eläkepäätöksen antamisen jälkeen eläkkeeseen oikeuttavia työansioita.

Eläkepäätös oikaistaan eläkkeen alusta lukien niin, että puuttuvat ansiot huomioidaan eläkkeen määrässä. Oikeus saada takautuvasti eläkkeen lisäystä näiden ansioiden perusteella vanhenee kuitenkin 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki Takautuva eläkkeen lisäys puuttuvien ansioiden johdosta

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.7.2014 lukien. Päätöksen antamisen jälkeen 1.8.2020 saadun selvityksen perusteella henkilöllä on ollut eläkkeeseen oikeuttavia työansioita vuonna 2012.

Eläkepäätös oikaistaan niin, että puuttuvat työansiot huomioidaan eläkkeessä eläkkeen alusta 1.7.2014 lukien.

Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen lisäys on vanhentunut ajalta ennen 1.8.2015 (selvityksen esittämisestä 1.8.2020 laskien 5 vuotta taaksepäin). Eläkkeensaajalle ei näin ollen makseta eläkkeen lisäystä ajalta 1.7.2014 – 31.7.2015.

Eläkelaitos voi halutessaan maksaa eläkkeen lisäyksen eläkkeensaajalle myös vanhentuneelta ajalta.

Vanhentumisen katkaisemisesta uusi 5 vuoden vanhentumisaika

Kunkin eläke-erän osalta lasketaan 5 vuoden vanhentumisaika siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt eläkepäätöksen mukaan maksaa. Jos vanhentuminen 5 vuoden määräajan kuluessa katkaistaan, katkaisemisesta alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika.

Vanhentumisen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajan oikeus maksun saamiseen ei vanhene, jos katkaisuun johtava toimi tehdään ennen vanhentumisajan umpeutumista.

Eläkelaitoksen on saatava tieto katkaisutoimesta ennen vanhentumisajan umpeutumista, jotta katkaisuvaikutus syntyy.

Vanhentuminen katkeaa vanhentumislain 10 §:n vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.

Tarkemmat tiedot

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.6.2013 lukien toistaiseksi. Eläke on maksettu alusta lukien liian pienenä. Eläkkeensaaja huomaa asian 15.5.2018 ja vaatii eläkelaitokselta maksua.

Eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen 1.6.2013 maksetun eläke-erän osalta olisi vanhentunut 1.6.2018, mutta koska vanhentumisen katkaisemisesta 15.5.2018 alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika, eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen vanhenee vasta 15.5.2023.

Vanhentumisen vaikutukset

Jos saatava on työeläkelakien vanhentumissäännösten nojalla vanhentunut, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa vanhentunutta eläke-erää tai etuutta eläkkeensaajalle.

Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa eläkkeensaajalle myös vanhentuneita eläkkeitä tai etuuksia.

Eläkeoikeuden vanhentuminen

Eläkeoikeus ei itsessään vanhene, vaan eläkkeeseen oikeutettu voi hakea eläkettään miten myöhään tahansa.

Työeläkelaeissa on kuitenkin erityissäännökset siitä, miltä ajalta eläke voidaan myöntää takautuvasti eläkkeen hakemisesta lukien.

Eläkkeen maksamisen vanhentumista koskevaa säännöstä ei sovelleta seuraavissa tilanteissa:

  • Eläkkeenhakija on lähettänyt eläkehakemuksen, mutta eläkepäätöstä ei ole jostain syystä annettu. Eläkettä maksetaan siitä lukien, kun sitä aikanaan tehdyn hakemuksen perusteella olisi tullut maksaa.
  • Eläkelaitos on hylännyt esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen useasti ja myöhemmin valitusvaiheessa saadaan selvitys, jonka perusteella eläke tulee myönnettäväksi alkuperäisen hakemuksen perusteella. Eläke tulee maksaa alkuperäisen hakemuksen nojalla alusta lukien mahdollisine viivästyskorotuksineen.

Vanhentumisajat siirtymäaikana (2007 – 2012)

Ennen vuotta 2007 maksetun eläkkeen vanhentumisaika on lyhentynyt 10 vuodesta 5 vuoteen asteittain niin, että nykyistä 5 vuoden vanhentumisaikaa on sovellettu vuodesta 2013 alkaen.

Tarkemmat tiedot

Siirtymäaikana eli vuosina 2007 – 2012 vanhentumisaika vuosina 2008 ja 2009 on 10 vuotta, vuonna 2009 yhdeksän, vuonna 2010 kahdeksan, vuonna 2011 seitsemän ja vuonna 2012 kuusi vuotta.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.