Työeläkekuntoutuksen käsittely

Kuntoutuksen toimeenpano on Suomessa hajautettu usealle eri toimijalle.

Kuntoutus on perinteisesti jaettu eri osa-alueisiin, joita ovat

• lääkinnällinen kuntoutus
• ammatillinen kuntoutus
• kasvatuksellinen kuntoutus
• sosiaalinen kuntoutus.

Liikennevakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen kuntoutus on aina ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden. Epäselvissä tilanteissa korostuu eri kuntoutustahojen välisen yhteydenpidon ja yhteistyön merkitys.

Työnantajat voivat henkilöstöpoliittisin toimin parantaa ja ylläpitää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuolto, muu terveydenhuolto, Kela ja työ- ja elinkeinotoimistot arvioivat henkilön kuntoutustarvetta ja ohjaavat henkilön tarvittaessa kuntoutukseen.

Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on ensisijaista kuntoutusta

Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on aina ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden.

Jos kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on ensisijainen toimija kuntoutuksessa.

Tapaturmavakuutus vastaa sekä tapaturmissa vammautuneiden että ammattitautiin sairastuneiden ja liikennevakuutus liikennevahingossa vammautuneiden kuntoutuksen korvaamisesta. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus ei edellytä ansionmenetyskorvauksen saamista.

Tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen kuntoutusetuudet perustuvat henkilön lakisääteiseen oikeuteen saada kuntoutusta osana vahingon aiheuttaman ansion menetyksen korvausta.

Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen keinot

Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen keinoja ovat

• lääkinnällinen kuntoutus
• ammatillinen kuntoutus
• toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä kuntoutus
• apuvälineet
• asunnon muutostyöt vaikeasti vammaiselle
• sopeutumisvalmennus kuntoutujalle ja tarvittaessa perheenjäsenelle.

Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta

Työeläkelaitosten tukemaa kuntoutusta kutsutaan työeläkekuntoutukseksi.

Työeläkekuntoutus on työntekijöiden ja yrittäjien ammatillista kuntoutusta.

Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijällä tai yrittäjällä on

• työkyvyttömyyden uhka tai hän on työkyvytön työeläkelaeissa tarkoitetulla tavalla
• työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita kuntoutushakemusta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana vähintään 41 143,38 euroa (vuoden 2024 tasossa)
• työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta tai työkyvyttömäksi tuloa välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana tai hän on hoitanut tällä ajalla lastaan.
• työntekijällä tai yrittäjällä ei ole oikeutta liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutukseen.

Lisäksi edellytetään, että työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista. Työkyvyttömyyden uhka tarkoittaa, että lähivuosina työntekijällä tai yrittäjällä olisi ilman ammatillista kuntoutusta odotettavissa uhka siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää tai parantaa vakuutetun työ- ja ansiokykyä ja siten ehkäistä tai vähentää vakuutetun työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvia kustannuksia.

Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia työkyvyttömyyseläkkeenhakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä ilman erillistä kuntoutushakemusta.

Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät, eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Hylkäävää päätöstä ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

Kelan kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa mm. ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutuspsykoterapiaa.

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta vakuutetun

• työkyvyn tukemiseksi
• ansiokyvyn tukemiseksi
• työkyvyttömyyden estämiseksi.

Kelan on järjestettävä ammatillista kuntoutusta vakuutetulle, jolle asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikkenemisen.

Työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä Kelan on varmistettava, että hakijan kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty.

Kelan ammatillinen kuntoutus on laaja-alaisempaa kuin työeläkejärjestelmän kuntoutus. Kelalla on yleinen vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus. Kelan lakisääteisen ammatillisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat ensisijaisesti henkilöt, joiden osalta työeläkelaeissa säädetty ansiorajavaatimus ei täyty tai, joilla ei ole työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa. Nuorten ammatillinen kuntoutus tapahtuu yleensä Kelassa.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen keinot

Kelan järjestää seuraavaa ammatillista kuntoutusta:

• ammatillinen kuntoutusselvitys
• koulutuskokeilut
• KIILA-kuntoutus
• työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus
• koulutus (perus-, jatko- ja uudelleenkoulutus ammattiin tai työhön, joka sairauden, vian tai vamman rajoitukset huomioon ottaen on vakuutetulle sopivaa. Koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutus ja valmennus)
• työssä ja opiskelussa tarvittavat apuvälineet
• elinkeinotuki
• nuoren ammatillinen kuntoutus.

Kelan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus

Kela järjestää lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen ja työkyvyn menetyksen uhkan torjuminen. Kela järjestää myös vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena voi olla myös työkyvyn turvaaminen tai parantaminen.

Milloin Kela selvittää kuntoutustarvetta?

Kelan on tarvittaessa selvitettävä vakuutetun kuntoutustarve, kun vakuutetun sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä ylittää 60 päivää. Kelan on lisäksi tarvittaessa selvitettävä vakuutetun kuntoutustarve, kun vakuutetun sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä ylittää 150 tai 230 päivää.

Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö kuntoutusasioissa

Kela ja työeläkelaitokset ovat sopineet yhteistyömenettelystä kuntoutusasioissa. Tavoitteena työeläkelaitosten ja Kelan yhteistyössä on luoda sellainen kuntoutussuunnitelma, jolla kuntoutuja kykenee jatkamaan työelämässä ja saa tarvitsemansa kuntoutuspalvelut.

Kuntoutustoimenpiteet tulisi tarvittaessa suunnitella yhteistyössä siten, että asiakas voi olla esimerkiksi ensin Kelan järjestämässä kuntoutustoimenpiteessä ja siirtyä työeläkekuntoutuksen työkokeiluun siinä vaiheessa, kun työkokeilu on terveydentilan kannalta järkevää.

Kela selvittelee kuntouttavaa tahoa yhteistyössä työeläkelaitosten kanssa ja ohjaa työeläkekuntoutuksen asiakkaita ottamaan yhteyttä omaan työeläkelaitokseen.

Aloite kuntoutusyhteistyöhön voi tulla myös työeläkelaitoksesta Kelaan päin. Kuntoutustarve voi tulla selvitettäväksi esimerkiksi kuntoutustuen jatkoratkaisua pohdittaessa. Kuntoutustuella olevien henkilöiden osalta työeläkelaitoksen ja Kelan yhteistyötä tarvitaan silloin, kun työeläkelaitoksen asiakas hyötyisi Kelan kuntoutuspalveluista.

Ammatillisen kuntoutuksen tarve tulee usein esille Kelassa tehtävien selvitysten ja Kelan maksamien etuuksien käsittelyn yhteydessä esimerkiksi

• sairauspäivärahakaudella
• muun etuuden käsittelyn yhteydessä
• Kelan työkykyprosessissa
• Kelaan tulleen lääkärinlausunnon yhteydessä, kun hoitava lääkäri suosittelee ammatillista kuntoutusta.

Kela voi tukea ammatillista kuntoutusta, jos työeläkelaitoksen maksaman kuntoutusetuuden määrä jäisi alle Kelan minimikuntoutusrahan

Kela voi järjestää asiakkaalle asiakkaan tarvitseman kuntoutuksen, jos työeläkelaitoksen maksaman kuntoutusetuuden määrä jäisi alle Kelan minimikuntoutusrahan määrän. Kuntoutuksen ajan toimeentuloturva on näissä tilanteissa yleensä parempi Kelan kuntoutusetuudella kuin työeläkelaitoksen kuntoutusetuudella. Näissä tilanteissa työeläkelaitos ja Kela selvittävät yhteistyössä asiakkaan kanssa kuntoutuksen järjestävän tahon.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksama kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 799,75 uroa/kuukausi, 25 arkipäivää X 36,91 euroa päivä (vuoden 2024 tasossa).

Työ- ja elinkeinohallinnon palvelut

Julkisia työvoimapalveluja ovat

• työnvälitys
• tieto- ja neuvontapalvelut
• palkkatuki
• työhönvalmentajan palvelut
• yhteishankintakoulutus ja
• maksulliset yritystoiminnan kehittämispalvelut.

Laissa julkisesta työvoimapalvelusta ei erotella henkilöasiakkaiden ja työnantaja-asiakkaiden palveluja.

Kaikki työ- ja elinkeinohallinnon palveluvalikoimaan kuuluvat palvelut ovat myös henkilöasiakkaiden käytössä. Työ- ja elinkeinohallinnon palvelut on jaettu kolmelle eri palvelulinjalle, joita ovat

• työnvälitys- ja yrityspalvelut
• osaamisen kehittämispalvelut
• tuetun työllistämisen palvelut.

Ammatillisena kuntoutuksena julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tarjotaan niille työnhakijoille, joilla on lääkärin toteama vamma tai sairaus. Sairauden tai vamman tulee vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä. Työ- ja elinkeinohallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat harkinnanvaraisia palveluja ja ne täydentävät muiden toimijoiden järjestämää ammatillista kuntoutusta.

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) selvittää aina asiakkaan mahdollisuudet lakisääteiseen ammatilliseen kuntoutukseen.

TE-toimisto ohjaa asiakkaan tarvittaessa ensisijaisten kuntoutuspalveluiden piiriin esimerkiksi työeläkekuntoutukseen tai Kelan kuntoutukseen.

Työnantaja ja työterveyshuolto ovat keskeisessä asemassa kuntoutustarpeen tunnistamisessa

Jokaisella työnantajalla on oltava työterveyshuolto.

Työterveyshuolto on avainasemassa ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamisessa. Työterveyshuoltolaissa korostetaan työterveyshuollon vastuuta työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa.

Työterveyshuollon on laadittava lausunto työntekijän työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on myönnetty 90 päiväksi. Työterveyshuollon lausunto sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä.

Työterveyshuollon on tarvittaessa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on tarvittaessa selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä myös ennen kuin työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa enimmäisaikaan laskettavilta 150 tai 230 arkipäivältä.

Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.

Terveydenhuollon kuntoutus

Julkisen terveyspalvelujärjestelmän on huolehdittava siitä, että asukkailla on käytössään tarvittavat terveydenhoitopalvelut ja lääkinnällinen kuntoutus.

Terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvät

• neuvonta
• kuntoutustarvetta ja – mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset
• työ- ja toimintakyvyn arviointi ja
• työkokeilu.

Lisäksi kunnallisen terveydenhuollon kuntoutuspalveluihin kuuluvat esimerkiksi

• fysioterapia
• toimintaterapia
• puheterapia
• neuropsykologinen kuntoutus
• apuvälineet.

Keskussairaaloissa on kuntoutustutkimusyksiköt, joihin sairaala- ja poliklinikkalääkärit voivat ohjata kuntoutusselvittelyn tarpeessa olevia asiakkaita.

Muita toimijoita työeläkekuntoutuksessa

Muita toimijoita työeläkekuntoutuksessa ovat esimerkiksi

• Eläketurvakeskus (ETK)
• Työeläkevakuuttajat Tela ry.

Kuntoutuksen asiakasyhteistyö on lakisääteinen velvollisuus

Hallintomenettely velvoittaa viranomaisia toimimaan yhteistyössä ja tarvittaessa siirtämään käsiteltävänä oleva asia oikean viranomaisen käsiteltäväksi.

Myös erityislainsäädännöt, esimerkiksi työeläkelait ja Kelan etuuslainsäädäntö, velvoittavat selvittämään kuntoutuksen tarpeen ja ohjaamaan asiakkaat oikealle kuntoutustaholle. Työvoiman palvelukeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon, Kelan ja sosiaalityön kanssa. Tässä yhteistyössä toteutuu myös asiakasyhteistyö.

Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta.

Ennen työeläkekuntoutuksen käynnistämistä kuntoutuksen hakijalla on oltava kuntoutussuunnitelma. 

Työeläkekuntoutuksen keinoja ovat

• työpaikkakuntoutus eli työkokeilu ja työhönvalmennus
• työhön tai ammattiin johtava koulutus
• elinkeinotuki eli tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen
• kustannusten korvaukset kuntoutuksen aiheuttamista tarpeellisista ja välttämättömistä kustannuksista. 

Työeläkekuntoutuksen keinon valinnassa on käytettävä tapauskohtaista harkintaa

Laissa mainittu luettelo työeläkekuntoutuksen keinoista ei ole tyhjentävä.

Kuntoutuksen keinot ja tarkoituksenmukainen työeläkekuntoutus perustuvat aina tapauskohtaiseen harkintaan.

Työkokeilu ja työhönvalmennus tapahtuvat omalla työpaikalla tai jollakin muulla työpaikalla. Työpaikalla tapahtuva kuntoutus on työpaikkakuntoutusta.

Jos työpaikkakuntoutuksen keinot eivät johda terveydentilan kannalta sopivissa työtehtävissä jatkamiseen, työeläkekuntoutus voidaan toteuttaa työhön tai ammattiin johtavana koulutuksena.

Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, yrittäjätoiminnan muuttamista tai ammatin harjoittamista varten.

Kustannusten korvaukset ovat esimerkiksi korvauksia työeläkekuntoutukseen liittyvistä opiskelutarvikkeista.

Mitä on kuntoutusneuvonta ja ohjaus? 

Työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa. Kuntoutusasiantuntijat neuvovat vakuutettuja, työnantajia sekä kuntoutuksen muuta yhteistyöverkostoa työeläkekuntoutukseen liittyvissä asioissa.

Kuntoutusasiantuntijat neuvovat ja ohjaavat asian käsittelyn eri vaiheissa kuntoutujaa sopivan kuntoutusohjelman suunnittelussa sekä järjestävät työeläkekuntoutuksen rahoitusta kuntoutustoimenpiteille.

Tarvittaessa kuntoutusasiantuntija keskustelee kuntoutujan luvalla työnantajan työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon edustajien kanssa kuntoutujan työkyvyttömyyden uhkasta sekä neuvottelee työpaikalla toteutettavien kuntoutusohjelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.

Myös esimerkiksi Kelan, työ- ja elinkeinotoimistojen, oppilaitosten ja yksityisten kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa voidaan keskustella eri vaihtoehdoista.

Kuntoutusasiantuntijat seuraavat ja ohjaavat kuntoutusohjelmien etenemistä ja toteutumista. Tällä tavoin kuntoutujaa tuetaan kuntoutusohjelman läpiviemisessä, jotta hän sen jälkeen pystyy jatkamaan työelämässä työ- ja toimintakyvylleen sopivissa tehtävissä.

Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino

Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino.

Jos työntekijän työsuhde on voimassa, selvitetään ensin mahdollisuudet töiden uudelleen järjestämiseksi hakijan omalla työpaikalla.

Jos omalla työpaikalla tai työnantajalla ei löydy sellaista tehtävää, jossa työkyvyttömyyden uhkaa voidaan alentaa, selvitetään hakijan mahdollisuudet saada työtä muualta.

Jos työpaikkakuntoutuksen keinot eivät johda terveydentilan kannalta sopivassa työssä jatkamiseen, selvitetään mahdollisuudet uudelleenkoulutukseen.

Työpaikkakuntoutus on työkokeilua ja työhönvalmennusta

Työkokeilu ja työhönvalmennus ovat työeläkekuntoutuksen keinoja, joita käytetään ansiotyöhön palaamisen tukena.

Tavoitteena on aina työssä jatkaminen aikaisempaa ammattitaitoa ja työkokemusta hyödyntäen työkyvyn kannalta sopivissa tehtävissä.

Jos kuntoutujalla on voimassa oleva työsuhde, selvitetään aina ensin työjärjestelyjen tai sopivampien työtehtävien mahdollisuudet omalla työpaikalla. Suunnitelma syntyy tavallisesti kuntoutuksen hakijan, työpaikan edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä.

Työpaikkakuntoutus alkaa yleensä työkokeilulla ja tarvittaessa se voi jatkua työhönvalmennuksena. Tavoitteet vaihtelevat kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan.

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen pituus arvioidaan ja sovitaan yksilöllisesti kussakin tilanteessa.

Työkokeilujakso kestää tavallisesti muutamia kuukausia, mutta se voi jatkua tarvittaessa työhönvalmennuksena.

Työkokeilusta ja työhönvalmennuksesta tehdään kirjallinen sopimus.

Tarkemmat tiedot

Työkokeilu työkyvyttömyysjakson päättyessä

Työkokeiluja järjestetään myös pitkän sairausjakson jälkeen. Työkokeilu voidaan järjestää ja rahoittaa, kun kuntoutuja on palaamassa työkyvyttömyysjakson jälkeen ansiotyöhön eikä ole varmuutta työstä suoriutumisesta.

Työhön palattaessa saatetaan tarvita joustavuutta työajoissa, mahdollisuutta olla työssä ylimääräisenä henkilönä, aikaa perehtyä poissa ollessa tapahtuneisiin muutoksiin jne.

Työntekijä voi siirtyä työkyvyttömyysjaksolta työhön myös Kelan maksaman osa-sairauspäivärahan turvin, kun työkyky on siinä määrin palautunut, että hän kykenee tekemään työtään osa-aikaisesti.

Tarkemmat tiedot

Työkokeilu uudelleensijoittumistilanteessa

Työkokeilu voidaan toteuttaa, kun kuntoutuja siirtyy tehtävään, josta hänellä ei ole aikaisempaa kokemusta.

Kokeilun aikana selviää tehtävien sopivuus ja se, miten kuntoutujan on tarpeen vahvistaa tehtävässä tarvittavia ammatillisia valmiuksiaan.

Työkokeilu uudelleenkoulutusta suunniteltaessa

Työkokeilulla voidaan varmentaa uudelleenkoulutussuunnitelmia.

Kuntoutuja voi suunnittelemallaan koulutusalalla käytännön tehtävissä kokeillen tutustua ammattiin ja saada selkeämmän kuvan uuden työtehtävän soveltuvuudesta. Työkokeilu on tällaisessa tilanteessa yleensä lyhyt ja osa laajempaa kuntoutussuunnitelmaa.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennus on työssä tarvittavien ammatillisten taitojen hankkimista yksilöllisen ohjelman avulla.

Käytännön harjoittelun lisäksi työhönvalmennukseen voi liittyä myös työpaikan ulkopuolella annettavaa opetusta. Työhönvalmennusta edeltää tavallisesti työkokeilu.

Ennen työhönvalmennuksen aloittamista työnantajan ja kuntoutujan on laadittava vapaamuotoinen valmennusohjelma, joka on toimitettava työeläkelaitokseen.

Yrittäjän työkokeilu omassa yrityksessä

Yrittäjän työkokeilu voidaan järjestää myös yrittäjän omassa yrityksessä

• yrittäjän aikaisempiin työtehtäviin
• muokattuun työnkuvaan
• uuteen yritystoimintaan.

Työkokeilua omassa yrityksessä voidaan tukea, jos työkokeilun avulla varmistutaan terveydentilalle sopivista työjärjestelyistä  yritystoiminnan jatkamiseksi tai uuden yrityksen käynnistymisvaiheessa.

Työkokeilun kestossa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Suositeltavaa on, että työkokeilu omassa yrityksessä kestäisi vähintään yhden kuukauden ja enintään 6 kuukautta.

Yritystoiminnan käynnistymisvaiheessa yritystoiminnan muokkaamista terveydentilalle sopivaksi voidaan tukea omassa yrityksessä järjestettävän työkokeilun avulla, jos se on terveydentilan ja ensimmäisten yritystoimintakuukausien toimeentulon kannalta tarkoituksenmukaista.

Työkokeilun avulla eläkelaitos voi tukea yrittäjää siten, että työnkuva ja työtehtävät voidaan järjestää sellaisiksi, että ne tukevat työkyvyn säilymistä. 

Omassa yrityksessä tapahtuvan työkokeilun seuranta ja ohjaus

Omassa yrityksessä tapahtuvassa työkokeilussa eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että työkokeilun seuranta ja ohjaus on järjestetty kuntoutusohjelman toteutumista tukevalla tavalla.

Yrittäjän työkokeilun seurannassa ja valvonnassa apuna voi olla esimerkiksi kuntoutuksen palveluntuottaja.

Yrittäjän kanssa on ennen työkokeilun käynnistymistä asetettava selkeät tavoitteet omassa yrityksessä toteutettavalle työkokeilulle ja sovittava siitä, miten työkokeilun seuranta ja työkokeilusta raportointi eläkelaitokselle hoidetaan.

Tarkemmat tiedot

Työhön tai ammattiin johtava koulutus

Eläkelaitos voi tukea työeläkekuntoutuksena työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta.

Työhön tai ammattiin johtava koulutus on tarkoituksenmukainen työeläkekuntoutuksen keino, jos kuntoutuja ei voi muilla työeläkekuntoutuksen keinoilla siirtyä terveydentilalleen sopivaan työhön. Tavoitteena on, että kuntoutuja jatkaa koulutuksen jälkeen työskentelyä mahdollisimman pitkään.

Uudelleenkoulutuksen tarkoituksena on vähentää työkyvyttömyyden riskiä ja tarvetta uusiin työeläkekuntoutuksen toimenpiteisiin tai työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiin lähivuosien aikana.

Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena ei ole tukea

• perus- ja pohjakoulutuksen hankkimista 
• aiemman koulutustason nostamista.

Lähtökohtana työhön tai ammattiin johtavan koulutuksen tukemisessa on tavoitella vakiintuneen ammatin tasoista koulutusta.

Koulutuksen tukemiseen liittyvä ratkaisukäytäntö perustuu vuoden 2004 kuntoutusuudistuksen hallituksen esitykseen (HE 116/2002). Lakimuutoksia koulutuksen tukemiseen työeläkekuntoutuksena ei ole vuoden 2004 uudistuksen jälkeen tehty.

Kielikoulutus osana työeläkekuntoutuksen toteutusta

Kielikoulutus voi olla osa työeläkekuntoutuksen ohjelmaa ja kielikoulutusta voidaan myöntää silloin, kun kielikoulutus on osa työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ja tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa.

Edellytyksenä kielikoulutuksen tukemiselle on, että uudessa terveydentilalle sopivassa työssä on sellainen kielitason vaatimus, jota ilman henkilö ei voi toimia työssään. Jos kuntoutus toteutaan uudelleenkoulutuksena, kielikoulutuksen tukeminen on tarkoituksenmukaista silloin, kun tarvittava kielikoulutus ei ole osa oppilaitoksen koulutusohjelmaa.

Pelkän kielikoulutuksen tukeminen työeläkekuntoutuksena ei ole tarkoituksenmukaista.

Kuntoutujan iän vaikutus eläkemenon säästön arvioinnissa, kun eläkelaitos harkitsee uudelleen koulutuksen tukemista

Jos kuntoutuja on lähellä 60 vuoden ikää, koulutusohjelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa lähtökohtana on jäljellä olevan työuran pituus ennen alinta vanhuuseläkeikää.  Nuoren henkilön kohdalla voidaan sitoutua pitempään koulutukseen, koska työuraa on koulutuksen jälkeen jäljellä pitkä aika ennen alinta vanhuuseläkeikää.  Eläkemenon säästöä voi arvioida esimerkiksi siten, että kuntoutujalla tulisi olla koulutuksen suorittamisen jälkeen ennen alinta vanhuuseläkeikää työvuosia jäljellä vähintään sen verran kuin koulutusohjelman pituus on ollut.

Opiskeluvalmiuksien arviointi

Kuntoutujan opiskeluvalmiudet on selvitettävä, jos kuntoutujan aiemmasta opiskelusta on pitkä aika, kuntoutujalla on aiemmin ollut oppimisvaikeuksia tai keskeytyneitä opintoja. 

Mitä on hyvä ottaa huomioon erimuotoisissa koulutuksissa?

Oppisopimuskoulutukset: Oppisopimuksessa kuntoutuja on työsuhteessa oppisopimustyönantajaansa. Oppisopimuskoulutuksissa tulee aina arvioida kuntoutujan mahdollisuus työllistymiseen kuntoutusohjelman päätyttyä oppisopimustyöpaikassa tai muussa työpaikassa.

Koulutussopimukset: Koulutussopimuksilla opiskelevat kuntoutujat eivät ole työsuhteessa.  

Opiskelu ulkomailla: Työeläkekuntoutuksena opiskeleva kuntoutuja voi suorittaa tutkintoon liittyviä opintoja ja työharjoitteluja ulkomailla. Kuntoutusetuuden maksamisen ajan kuntoutuja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Ulkomailla tapahtuvan opiskelun tulee olla sellaista tutkintoon johtavaa opiskelua, jota tuettaisiin työeläkekuntoutuksena Suomessa tapahtuvassa kuntoutuksessa. Ulkomailla tapahtuvien opiskelujen ja työharjoittelujen aikana kuntoutuja saattaa tarvita todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.

Koulutuksen tukemiseen liittyvää oikeuskäytäntöä

Muutoksenhakuasteiden koulutusohjelmien tukemista koskevat ratkaisut perustuvat tapauskohtaisiin kokonaisarviointeihin, mutta päätöksistä voi hakea perusteita samankaltaisten tapausten ratkaisemiseen.

Elinkeinotuki on tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen

Eläkelaitos voi myöntää työeläkekuntoutuksena tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen (elinkeinotuki).

Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista varten. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena.

Elinkeinotukea myönnettäessä selvitetään henkilön yrittäjäominaisuuksia ja varmistetaan yrityshankkeen toimintaedellytykset. Lisäksi huolehditaan, että itsenäiseksi yrittäjäksi aikovalla on tarvittava yrittäjäkoulutus.

Mitkä ovat elinkeinotuen myöntämisen edellytykset?

Elinkeinotuen myöntämisen edellytyksenä on se, että kuntoutuja saisi joko yrityksestään tai ammatin harjoittamisesta toimeentulon terveydentilalle sopivassa työssä.

Jotta tuettava yritys olisi taloudellisesti terveellä pohjalla, elinkeinotuen osuuden tulisi olla yrityshankkeen kokonaisrahoituksesta kolmannes, korkeintaan puolet.

Suositeltavaa on, että vakuutetun oman rahoituksen, ulkopuolisen rahoituksen ja elinkeinotuen osuudet muodostavat kukin noin kolmanneksen kokonaisrahoituksesta. Jos elinkeinotuki myönnetään lainana, lainan myöntämisen ehtona on yleensä pankkitakaus tai muu vastaava hyväksyttävä vakuus.

Elinkeinotukea myönnetään työvälineidein ja koneiden hankkimiseksi

Elinkeinotukea voidaan myöntää avustuksena ammatin harjoittamiseen liittyvien työvälineiden ja työkoneiden hankintakustannusten kattamiseen.

Eläkelaitos antaa asiasta päätöksen ja yksilöi päätöksessä avustuksen kohteen, määrän ja ajan, jonka kuluessa avustusta voidaan maksaa.

Lähtökohtana on, että avustus maksetaan asiakkaan toimittamien hankintatositteiden tai laskujen mukaan ja hankinnat tehdään kuntoutuksen oikeuspäätöksen voimassaolon eli enintään noin 1 vuoden kuluessa oikeuspäätöksen antamisesta. Eläkelaitos voi myös sopia kuntoutujan kanssa, että laitteen toimittaja laskuttaa hankinnasta suoraan eläkelaitosta.

Tarkemmat tiedot

Elinkeinotukea myönnetään yrittäjän apuvälineisiin ja –laitteisiin

Työeläkekuntoutuksena korvausta apuvälineistä voidaan myöntää yleensä vain yrittäjille.

Tarkemmat tiedot

Yleensä työnantaja hankkii vajaatyökykyisen työssään tarvitsemat apuvälineet ja –laitteet.

Oppilaitos hankkii vajaakykyiselle opiskelijalle opiskelussa tarvittavat apuvälineet ja –laitteet.

Kela kustantaa apuvälineitä vaikeavammaisille.

Työnantaja voi saada tukea vajaakuntoisen työntekijän apuvälineisiin esimerkiksi työ- ja elinkeinohallinnon kautta. Työnantaja voi selvittää mahdollisuuden saada työ- ja elinkeinohallinnon maksamaa työolosuhteiden järjestelytukea. Apuvälineitä kustantavat myös kunta vammaispalvelulain perusteella sekä Kela.

Kustannusten korvaukset

Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset.

Välttämättömiä ja tarpeellisia kustannuksia ovat esimerkiksi opiskelu- ja matkakulut.

Kustannustenkorvaukset määräytyvät Työeläkevakuuttajat Tela ry:n suositusten mukaisesti.

Kuntoutussuunnitelma

Ennen työeläkekuntoutuksen käynnistämistä kuntoutuksen hakijalla on oltava kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutussuunnitelmalle ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia. Kuntoutussuunnitelma on yleensä kuntoutushakemuksessa, hakemuksen liitteissä tai lääkärinlausunnossa.

Kuntoutussuunnitelma voi olla valmiina jo työeläkekuntoutusta haettaessa. Usein suunnitelma vaatii tarkennuksia ja täydentämistä työeläkekuntoutuksen hakemisen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutussuunnitelman tulisi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:  

• Mitä ammatillisen kuntoutuksen toimia kuntoutuja suunnittelee työelämään paluunsa tai työelämässä pysymisensä tueksi?
• Mikä on tavoitteena oleva tehtävä tai ammatti?
• Mikä on kuntoutussuunnitelman toteutuspaikka?
• Mikä on suunniteltu aikataulu?
• Mitkä ovat työllistymismahdollisuudet?

Kuntoutussuunnitelman valmistelussa korostuu hakijan oma aktiivisuus sekä työnantajan, eläkelaitoksen ja tarvittaessa kuntoutuksen palveluntuottajien välinen yhteistyö. Eläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijan on annettava ohjausta ja neuvontaa kuntoutussuunnitelman valmistelussa.

Lähtökohtana kuntoutussuunnitelman valmistelussa on hakijan nykyinen työ ja hänen aikaisempi työkokemuksensa ja koulutuksensa. Hakijan henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman tavoitteena on työ tai ammatti, joka nykyistä paremmin sopii hänen työkyvylleen ja jossa hän jatkossa kykenee työskentelemään.

Kuntoutussuunnitelman lähtökohtana ovat työjärjestelyt omalla työpaikalla

Työeläkekuntoutuksen suunnittelussa lähtökohtana ovat kuntoutuksen hakijan omalla työpaikalla tehtävät työjärjestelyt.

Suunnittelu tapahtuu yleensä työpaikalla hakijan ja työnantajan yhteistyössä. Aluksi selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työkokeilun ja siihen liittyvien työjärjestelyjen avulla. Jos tämä ei ole mahdollista, tutkitaan mahdollisuudet sijoittua omalla työpaikalla muuhun työhön työkokeilun ja tarvittaessa työhönvalmennuksen avulla.

Jos työssä jatkaminen edellyttää lisä- tai uudelleenkouluttautumista, selvitetään oman työnantajan mahdollisuudet tarjota hakijalle uuden koulutuksen mukaista työtä.

Jos omalla työnantajalla ei ole tarjota ammatillisen lisä- tai uudelleenkoulutuksenkaan avulla sopivaa työtä, suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymisnäkymät on pyrittävä selvittämään.

Jos työnantajalla ei ole mahdollisuuksia työjärjestelyihin tai terveydentilalle sopiviin työtehtäviin, etsitään mahdollisuuksia työpaikkakuntoutukseen uudella työpaikalla. Myös silloin, kun työsuhde on jo päättynyt, suunnittelun lähtökohtana ovat mahdollisuudet palata työelämään työpaikkakuntoutuksen avulla.

Miten toimitaan, kun hakija ei ole hakemusvaiheessa esittänyt tarkoituksenmukaista suunnitelmaa?

Usein hakijan esittämä kuntoutussuunnitelma ja vaatimukset kuntoutuksen toimenpiteistä eivät ole täsmentyneet vielä siinä vaiheessa, kun arvioidaan oikeutta työeläkekuntoutukseen. Hakija voi esittää esimerkiksi useampia vaihtoehtoisia etenemistapoja kuntoutuksen toteuttamiseksi. Jos suunnitelmaa ei ole valmiina, korostuu yhteydenpidon merkitys asiakkaan ja kuntoutusasiassa mukana olevien yhteistyötahojen kanssa.

Jos kuntoutussuunnitelmaa ei hakemuksen yhteydessä ole esitetty tai esitettyä kuntoutussuunnitelmaa ei voida työeläkekuntoutuksena tukea, kuntoutussuunnitelman valmistelu käynnistyy eläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijan yhteydenotolla hakijaan.

Tarkemmat tiedot

Kun hakijalla on todettu olevan oikeus työeläkekuntoutukseen, mutta suunnitelma on vielä jäsentymätön, lähtökohtana voidaan pitää sitä, että hakijan kanssa yhteistyössä päädytään molempia osapuolia tyydyttävään kuntoutussuunnitelmaan. Hakijan, työnantajan ja tarvittavien muiden yhteistyötahojen kanssa pyritään keskustelemaan niin pitkään, että sopiva kuntoutussuunnitelma löytyy.

Jos eläkelaitos ja kuntoutuja eivät pääse yhteisymmärrykseen kuntoutuksen toimenpiteestä, eläkelaitos antaa haetusta toimenpiteestä hylkäyspäätöksen.

Käytännössä on tavallista, että kuntoutussuunnitelmasta tarvitaan lisätietoja ennen päätöksen tekemistä. Eläkelaitos hankkii niitä hakijalta ja usein myös kuntoutussuunnitelman valmistelussa mukana olleilta tahoilta.

Eläkelaitos voi antaa kuntoutuksen palveluntuottajalle toimeksiannon kuntoutussuunnitelman laatimiseksi

Jos kuntoutuksen hakija ei voi jatkaa omassa työpaikassaan, hänet voidaan ohjata kuntoutuksen palveluntuottajalle kuntoutussuunnitelman laatimiseksi työelämässä jatkamista varten.

Eläkelaitos voi hankkia kuntoutussuunnitelman laatimiseen liittyviä palveluja esimerkiksi työhönkuntoutumisen palveluverkostolta tai muilta palveluntuottajilta.

Kuntoutuksen hakija voi hakeutua työ- ja elinkeinotoimistoon hakiessaan uutta työtä tai suunnitellessaan uudelleenkoulutusta.

Eläkelaitos voi kustantaa erilaisia selvityksiä myös kuntoutuksen palvelun tuottajalla, jotta kuntoutuja saisi laadittua kuntoutussuunnitelman. Selvityksiä hankitaan yleensä tilanteissa, joissa on tarpeen hankkia lisäselvityksiä ammatillisista kuntoutusmahdollisuuksista.

Selvityksiä voidaan rahoittaa vain, kun henkilöllä on jo todettu oikeus työeläkekuntoutukseen, mutta kuntoutussuunnitelman saaminen edellyttää lisäselvityksiä. Lisäselvittelyjä ei rahoiteta sen selvittämiseksi, onko hakijalla oikeutta työeläkekuntoutukseen tai työkyvyn arviointia varten.

Eläkelaitos antaa palveluntuottajalle maksusitoumuksen ja myöntää henkilölle tarvittaessa kuntoutusetuuden selvittelyn ajaksi.

Myönteinen ennakkopäätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen

Eläkelaitos voi antaa myönteisen päätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen ennakkopäätöksenä.

Ennakkopäätös on voimassa 9 kuukauden ajan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Kuntoutuksen toteutuminen edellyttää, että hakija esittää eläkelaitokselle kuntoutussuunnitelman ennakkopäätöksen voimassaoloaikana.

Tarkemmat tiedot

Hylkäävä päätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen

Jos eläkelaitos katsoo, että hakijalla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen, eläkelaitos antaa hylkäävän päätöksen.

Hylkäävä päätös on aina perusteltava yksilöidysti.

Hakemuksen hylkäämisen syitä ovat

• hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella
• tulevan ajan tarkasteluajan tai 36 kalenterikuukauden työansioille asetettu rajamäärä ei täyty
• hakija ei ole työkyvytön / hakijalla ei ole työkyvyttömyyden uhkaa
• työeläkekuntoutus ei ole tarkoituksenmukaista.

Kun hakemus hylätään sillä perusteella, että hakijalla ei ole työkyvyttömyyden uhkaa, hylkäyspäätöksessä ei yleensä tarvitse ottaa kantaa kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuteen hakijan kohdalla.

Jos työkyvyttömyyden uhka on, mutta kuntoutusta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, on päätös perusteltava tarkoituksenmukaisuusperusteilla.

Jos eläkelaitos hylkää kuntoutushakemuksen ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää

• arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet lääketieteelliset seikat ja
• näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Päätöksen perusteluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota silloin, kun eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta. Jos korvaus evätään niukoin perustein, etuudenhakijalle voi syntyä käsitys siitä, ettei kaikkea etuudenhakijan ja hoitavan lääkärin toimittamaa terveydentilatietoa ole otettu riittävällä tavalla huomioon etuusasiaa ratkaistaessa.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutuksen oikeutta koskevan hylkäyspäätöksen perusteleminen, kun työeläkekuntoutus ei ole tarkoituksenmukaista

Jos eläkelaitos hylkää hakemuksen sillä perusteella, että kuntoutuksen tukeminen ei ole tarkoituksenmukaista, eläkelaitoksen on esitettävä hylkäyspäätöksessä ne seikat, joiden perusteella eläkelaitos ei pidä kuntoutusta tarkoituksenmukaisena.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos ohjaa hylkäävän päätöksen saaneen henkilön selvittämään muita kuntoutusmahdollisuuksia

Jos eläkelaitos antaa hylkäävän päätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen, hylkäävän päätöksen saaneelle henkilölle

• annetaan tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista ja
• hänet ohjataan tarvittaessa selvittämään mahdollisuutensa kuntoutukseen tai muihin palveluihin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.

Kuntoutusoikeuden tutkiminen ja ennakkopäätöksen antaminen työkyvyttömyyseläkehakemusta tai työuraeläkehakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Jos ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät, eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Tämä ennakkopäätös on muotoseikoiltaan samanlainen kuin kuntoutushakemuksen perusteella annettu ennakkopäätös.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen kuntoutuksesta ilman kuntoutushakemusta. Hylkäävää päätöstä ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

Työuraeläkehakemusta käsiteltäessä eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen kuntoutuksesta, jos

• työuraeläkehakemus hylätään ja
• kuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Tarkemmat tiedot

Miten menetellään, kun työkyvyttömyyseläkettä hakenut toimittaa eläkelaitokselle myös kuntoutushakemuksen? 

Jos työkyvyttömyyseläkkeenhakija toimittaa eläkelaitokselle myös kuntoutushakemuksen, eläkelaitos antaa päätöksen

• sekä oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen että
• oikeudesta työeläkekuntoutukseen.

Myönteinen päätös kuntoutuksen sisällöstä

Kun hakijalle on ennakkopäätöksellä myönnetty oikeus työeläkekuntoutukseen, tulee hakijan ennakkopäätöksen voimassaoloaikana esittää kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmasta on käytävä ilmi haluttu kuntoutuksen keino.

Jos eläkelaitos pitää kuntoutussuunnitelmaa ja keinoja kuntoutuksen toteuttamiseksi tarkoituksenmukaisena, eläkelaitos antaa kuntoutuksen sisällöstä myönteisen päätöksen. Päätöksessä todetaan, että hakijalla on oikeus hänen hakemaansa kuntoutustoimenpiteeseen.

Jos jo kuntoutushakemuksen liitteenä on kuntoutussuunnitelma, jota eläkelaitos pitää tarkoituksenmukaisena, voidaan samalla päätöksellä ratkaista sekä oikeus kuntoutukseen että kuntoutuksen sisältö.

Tarkemmat tiedot

Hylkäävä päätös kuntoutuksen sisällöstä

Jos kuntoutussuunnitelman valmistelun aikana eläkelaitos ja hakija ovat erimielisiä kuntoutuksen sisällöstä, on hakijan esitettävä eläkelaitokselle kirjallinen suunnitelma kuntoutuksesta.

Eläkelaitoksen on sen perusteella annettava viivytyksettä valituskelpoinen päätös kuntoutuksen sisällöstä.

Kuntoutuksen sisältöä koskevassa hylkäävässä päätöksessä on perusteltava, miksi eläkelaitos ei pidä haettua kuntoutuksen sisältöä tarkoituksenmukaisena.

Päätöksessä on lisäksi syytä todeta, että oikeus työeläkekuntoutukseen on edelleen voimassa, kunhan hakija esittää tarkoituksenmukaisen suunnitelman. Päätöksenannon yhteydessä eläkelaitos kertoo hakijalle, millaista kuntoutusta eläkelaitos pitää tarkoituksenmukaisena.

Miten menetellään, jos henkilö esittää kuntoutussuunnitelman ennakkopäätöksen voimassaoloajan jälkeen?

Jos henkilö esittää kuntoutussuunnitelman ja vaatii sen toteuttamista ennakkopäätöksen 9 kuukauden voimassaoloajan jälkeen, häneltä tulisi pyytää uusi kuntoutushakemus ja lääkärinlausunto sekä selvitys työssä ja olosuhteissa tapahtuneista muutoksista.

Eläkelaitos pyytää tarvittaessa uuden selvityksen myös työnantajalta.

Uusien selvitysten perusteella eläkelaitos tutkii, täyttyvätkö kuntoutusedellytykset edelleen. Eläkelaitos antaa uuden valituskelpoisen päätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen.

Maksupäätös kuntoutusrahasta tai kuntoutuskorotuksesta

Eläkelaitos antaa päätöksen kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen maksamisesta, kun eläkelaitos saa tiedon aktiivisen kuntoutuksen alkamisajankohdasta. Kuntoutuja toimittaa kuntoutuksen alkaessa eläkelaitokselle tarvittavat selvitykset, esimerkiksi todistuksen opiskelun alkamisesta.

Maksupäätöksessä mainitaan etuuden maksuaika, määrä sekä maksupaikka. Etuuden perusteet ilmenevät päätöksen laskelmaosasta.

Maksupäätöksessä voidaan todeta, että kuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta ei makseta tietyltä ajalta, esimerkiksi opiskelun loma-ajalta. Jos asia on todettu maksupäätöksessä, eläkelaitoksen ei tarvitse antaa erikseen uutta päätöstä siitä, että etuuden maksaminen loma-ajaksi katkeaa.

Kuntoutusrahaa ja kuntoutuskorotusta koskeva päätös voidaan antaa tarvittaessa väliaikaisena.

Päätös kuntoutusavustuksesta

Eläkelaitos antaa valituskelpoisen päätöksen myös kuntoutusavustuksen myöntämisestä ja maksamisesta.

Eläkelaitos voi ratkaista molemmat samalla päätöksellä tai antaa maksupäätöksen erikseen sen jälkeen, kun hakija on toimittanut maksun alkamista varten tarvittavan selvityksen. Tällainen selvitys on esimerkiksi hyväksymisilmoitus oppilaitokseen odotusajan kuntoutusrahan maksamista varten.

Päätös kustannusten korvauksesta

Eläkelaitos antaa valituskelpoisen päätöksen kuntoutuskustannusten korvaamisesta.

Jos kuntoutuksen sisältöä koskevassa päätöksessä on todettu, että kustannukset korvataan Tela Ry:n suositusten mukaisesti, ei erillistä päätöstä tarvitse antaa.

Jos kustannusten korvaamisesta syntyy kiistaa kuntoutujan kanssa, kuntoutujan on esitettävä erillinen kirjallinen vaade kustannusten korvaamisesta.

Tarkemmat tiedot

Päätöksenantomenettely tilanteissa, joissa liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutus myönnetään takautuvasti samalle ajalle työeläkekuntoutuksen kanssa

Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutusasian käsittely kestää joissain tilanteissa niin kauan, että työeläkekuntoutuksen toteutus on ehditty jo aloittaa tai työeläkekuntoutus on jo päättynyt ennen tietoa liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiön ratkaisusta. Jos liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiö myöntää kuntoutuksen samalla ajalle työeläkekuntoutuksen kanssa, eläkelaitos ratkaisee työeläkekuntoutusasian uudelleen ja antaa uuden valituskelpoisen hylkäyspäätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen, työeläkekuntoutuksen sisällöstä ja kuntoutusrahasta. 

Eläkelaitos esittää takautuvasti maksetuista työeläkekuntoutuksen etuuksista regressivaatimuksen liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiölle.

Tarkemmat tiedot

Hakijalla on oikeus hakea muutosta työeläkekuntoutusta koskevaan päätökseen.

Eläkkeen muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan myös työeläkekuntoutusta koskevien päätösten muutoksenhakuun.

Tarkemmat tiedot

Valitus toimitetaan siihen eläkelaitokseen, joka on antanut työeläkekuntoutusta koskevan päätöksen.

Myös valitus TELK:n päätöksestä toimitetaan siihen eläkelaitokseen, joka on antanut työeläkekuntoutusta koskevan päätöksen.

Miten menetellään, kun eläkelaitos hyväksyy valituksessa esitetyt vaatimukset kaikilta osin?

Jos eläkelaitos hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset, eläkelaitos antaa asiasta valituskelpoisen oikaisupäätöksen. On suositeltavaa, että oikaisupäätös annetaan muutoksenhakuajan kuluttua umpeen. Asiaa ei siirretä muutoksenhakuelimeen.

Jos eläkelaitos katsoo, että valituksessa esitetyn uuden selvityksen perusteella hakijalla on oikeus työeläkekuntoutukseen, mutta hakijalla ei ole vielä toteuttamiskelpoista kuntoutussuunnitelmaan, oikaisupäätös annetaan ennakkopäätöksenä.

Jos eläkelaitos hyväksyy osittain valituksessa esitetyt vaatimukset, eläkelaitos antaa asiasta väliaikaisen päätöksen ja siirtää asian muutoksenhakuelimeen. Eläkelaitos liittää asiaan lausuntonsa ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle väliaikaisesta päätöksestä.

Tarkemmat tiedot

Miten menetellään, jos eläkelaitos ei hyväksy valituksessa esitettyjä vaatimuksia?

Jos eläkelaitos ei hyväksy valituksessa esitettyjä vaatimuksia tai ei hyväksy niitä kaikilta osin, eläkelaitos siirtää asian muutoksenhakuelimeen ja liittää asiaan eläkelaitoksen lausunnon (vastineen).

Eläkelaitoksen lausunnossa eläkelaitos esittää kantansa valittajan vaatimuksiin.

Eläkelaitoksen päätöstä koskeva valitus siirretään TELK:aan ja TELK:n päätöstä koskeva valitus VakO:een.

Miten menetellään, kun eläkelaitos on hylännyt kuntoutushakemuksen pelkästään sillä perusteella, että työkyvyttömyyden uhkaa ei ole?

Kun eläkelaitos on hylännyt oikeuden työeläkekuntoutukseen pelkästään sillä perusteella, että hakijalla ei ole työkyvyttömyyden uhkaa, eläkelaitos ei päätöksessään ole ottanut kantaa kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuteen.

Valituksen yhteydessä voi muutoksenhakijan terveydentilasta tulla sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella muutoksenhakuelin saattaisi katsoa, että työkyvyttömyyden uhkan edellytys täyttyy.

Eläkelaitoksen on hyvä muutoksenhakuelimelle antamassaan lausunnossa ottaa kantaa sekä työkyvyttömyyden uhkaan että kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuteen. Kanta kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuteen kannattaa ilmoittaa siitä syystä, että muutoksenhakuelimen ei tarvitsisi pyytää eläkelaitokselta lisälausuntoa tästä asiasta erikseen.

Muutoksenhaku työeläkekuntoutuksen sisällöstä

Jos hakijalle on myönnetty oikeus työeläkekuntoutukseen, mutta suunniteltua kuntoutustoimenpidettä ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena, lausunnossaan muutoksenhakuelimelle eläkelaitos ilmoittaa, miksi haettu kuntoutuksen sisältö ei ole tarkoituksenmukainen.

Eläkelaitoksen on lausunnossaan hyvä tuoda esille myös se, minkä tyyppiset työeläkekuntoutuksen toimenpiteet ovat eläkelaitoksen mielestä hakijan kohdalla tarkoituksenmukaisia.

Kuntoutuksen hakijaa on jo ratkaisuvaiheessa ohjattu tarkoituksenmukaisen kuntoutussuunnitelman valmisteluun, mutta yhteistä suunnitelmaa ei löytynyt.

Tarkemmat tiedot

Muutoksenhaku sekä oikeudesta työeläkekuntoutukseen että työeläkekuntoutuksen sisällöstä

Kun kuntoutuksen saamisen edellytyksiä ja kuntoutuksen sisältöä koskevat ratkaisut on annettu samalla päätöksellä ja hakija valittaa koko päätöksestä, eläkelaitos ilmoittaa lausunnossaan kantansa molempiin asioihin.

Muutoksenhaku kustannustenkorvauksesta

Valitusoikeus koskee myös kustannusten korvaamista koskevaa päätöstä.

Eläkelaitos ilmoittaa lausunnossaan, mihin suosituksiin korvaukset perustuvat ja miksi hakijan vaatimuksiin ei ole suostuttu.

Miten menetellään, jos henkilö esittää uutta selvitystä muutoksenhakuelimeen siirtämisen jälkeen?

Muutoksenhakija saattaa toimittaa uutta selvitystä sen jälkeen, kun asia on jo siirretty muutoksenhakuelimeen.

Uuden selvityksen perusteella eläkelaitos antaa muutoksenhakuelimelle lisälausunnon. Jos eläkelaitos uuden selvityksen perusteella hyväksyy valituksessa esitetyt vaatimukset, eläkelaitos antaa asiasta väliaikaisen päätöksen ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle väliaikaisesta päätöksestä.

Jos hakija valitusprosessin edetessä esittää uuden kuntoutussuunnitelman ja eläkelaitos katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, eläkelaitos antaa kuntoutuksen sisällöstä väliaikaisen päätöksen ja ilmoittaa siitä muutoksenhakuelimelle.

Jos eläkelaitoksen mielestä uudenkaan kuntoutussuunnitelman perusteella kuntoutusta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, eläkelaitos käsittelee asian valituksen lisävaatimuksena ja antaa asiasta lisälausunnon muutoksenhakuelimelle.

Muutoksenhakuelimen päätösten toimeenpano

Jos muutoksenhakuelin on muuttanut eläkelaitoksen päätöksen ja myöntänyt hakijalle oikeuden kuntoutukseen, muutoksenhakuelimen päätöstä on pidettävä ennakkopäätöksenä.

Eläkelaitos ei anna asiasta uutta ennakkopäätöstä. Eläkelaitos lähettää hakijalle kirjeen, jossa se ilmoittaa, mihin asti ennakkopäätös on voimassa. 9 kuukauden aika lasketaan siitä, kun muutoksenhakuelimen päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Jos muutoksenhakuelin on päätöksessään katsonut, että muutoksenhakijalla on lain tarkoittama työkyvyttömyyden uhka, mutta ei ole ottanut kantaa kuntoutustoimenpiteen tarkoituksenmukaisuuteen, se palauttaa asian eläkelaitokselle käsiteltäväksi kuntoutuksen sisällön osalta.  Eläkelaitoksen on annettava valituskelpoinen päätös kuntoutuksen sisällöstä.

Jos muutoksenhakuelin on muuttanut eläkelaitoksen päätöksen kuntoutuksen sisällöstä ja ottanut kantaa kuntoutuksen keinoon, eläkelaitos ei anna asiasta uutta valituskelpoista päätöstä kuntoutuksen sisällöstä.

Eläkelaitos lähettää hakijalle kirjeen, jossa selostetaan menettely muutoksenhakuelimen päätöksen toimeenpanemiseksi. Uusi valitusosoituksella varustettu päätös kuitenkin annetaan niiden asioiden osalta, joihin muutoksenhakuelin ei ole ratkaisussaan ottanut kantaa.

Tarkemmat tiedot

Jos muutoksenhakuelimen päätöksessä on otettu kantaa kuntoutusetuuden määrään tai maksuaikaan, eläkelaitos ei anna asiasta uutta päätöstä.

Jos muutoksenhakuelin palauttaa asian eläkelaitoksen käsiteltäväksi eikä ota kantaa etuuden määrään tai maksuaikaan, eläkelaitos antaa asiasta uuden valituskelpoisen päätöksen.

Valitus työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä annetusta ennakkopäätöksestä

Työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä annettu ennakkopäätös oikeudesta ammatillisen kuntoutukseen tuo henkilölle oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen, mutta ei velvoita päätöksensaanutta henkilöä ryhtymään toimenpiteisiin.

Yleensä myönteisen ennakkopäätöksen saaneella henkilöllä ei ole intressiä valittaa myönnetystä oikeudesta.

Jos henkilö valittaa työkyvyttömyyseläkekäsittelyn yhteydessä annetusta kuntoutuksen ennakkopäätöksestä, asia on siirrettävä muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.

Eläkelaitos toteaa lausunnossaan, että valitus on aiheeton. Päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen on myönnetty, koska työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä on selvitetty oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Kuntoutuksen käynnistymiseksi on aina esitettävä kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuksen toimenpiteistä annetaan valituskelpoinen päätös erikseen.

Hylkäävää päätöstä oikeudesta kuntoutukseen ei anneta työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä

Hylkäävää päätöstä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ei anneta ilman erillistä kuntoutushakemusta.

Jos työkyvyttömyyseläkepäätöksen saanut henkilö ottaa yhteyttä eläkelaitokseen ja tiedustelee päätöstä kuntoutuksesta, eläkelaitos kertoo henkilölle, mitä kuntoutusoikeuden tutkiminen työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyssä tarkoittaa.

Jos henkilö vaatii valituskelpoista päätöstä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, henkilön on haettava kuntoutusta erikseen.

Työkyvyttömyyseläkevalituksen käsittelyn aikana tulee uutta selvitystä, jonka perusteella todetaan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen

Jos työkyvyttömyyseläkettä koskevan päätöksen valituskäsittelyn aikana eläkelaitokselle tulee sellaista uutta selvitystä,  jonka perusteella eläkelaitos toteaa, että henkilöllä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa asiasta kuntoutuksen ennakkopäätöksen.

Työhönvalmennuksessa tai työkokeilussa oleva kuntoutuja on vakuutettava työeläkelakien ja työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan.

Työhönvalmennuksen tai työkokeilun ajalle voidaan ottaa vastuuvakuutus kuntoutujan aiheuttamien vahinkojen varalta.

Kuntoutuja voi tulla vakuutetuksi joko työnantajan pakollisissa vakuutuksissa tai eläkelaitoksen ottamassa tapaturmavakuutuksessa ja vastuuvakuutuksessa.

Yrittäjän on vakuutettava yrittäjätoimintansa YEL:n tai MYEL:n mukaan, jos vakuuttamisen edellytykset täyttyvät kuntoutuksen aikana.

Kuntoutujan vakuuttaminen, kun työkokeilu tai työhönvalmennus tapahtuu työsuhteessa

Jos työkokeilu tai työhönvalmennus tapahtuu työsuhteessa, työnantajan on vakuutettava työsuhteessa työskentelevä työeläkekuntoutuja sekä työeläkelakien että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan.

Myös oppisopimuskoulutuksessa oleva kuntoutuja on työsuhteessa.

Kuntoutujan vakuuttaminen, kun kuntoutuja ei ole työsuhteessa työkokeilun tai työhönvalmennuksen aikana

Eläkelaitos ottaa kuntoutujalle työpaikkakuntoutuksen ajaksi tapaturmavakuutuksen, jos kuntoutuja ei ole työkokeilun tai työhönvalmennuksen aikana työsuhteessa siihen työnantajaan, jossa kuntoutus tapahtuu.

Vakuutus on työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutus.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutujan vastuuvakuuttaminen työkokeilun ja työhönvalmennuksen aikana

Yleensä työnantaja vastaa kuntoutujan aiheuttamista vahingoista työkokeilun tai työhönvalmennuksen aikana. Useimmiten työnantajilla on vapaaehtoinen vastuuvakuutus, josta vahingot ensisijaisesti korvataan.

Eläkelaitos voi ottaa ylimääräisen vastuuvakuutuksen, joka korvaa kuntoutujan aiheuttamat vahingot, jos niiden syntyminen johtuu siitä vammasta tai sairaudesta, jonka vuoksi henkilö on kuntoutettavana.

Vastuuvakuutus on vapaaehtoinen ja sen ehdot vaihtelevat yhtiöittäin ja sopimuksittain.

Tarkemmat tiedot

Yrittäjän ja maatalousyrittäjän vakuuttaminen kuntoutuksen aikana

Jos yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä toimivan kuntoutujan työnteko jatkuu kuntoutuksen aikana, YEL- tai MYEL-vakuutus on pidettävä voimassa, jos yrittäjän työpanos täyttää vakuuttamisen edellytykset.

Jos yrittäjällä ei ole tapaturmavakuutusta, yrittäjä voidaan vakuuttaa työpaikkakuntoutuksen aikana työtapaturman varalta samoin kuin kuntoutuksessa oleva työntekijä.

Yrittäjän työtulon tarkistaminen kuntoutuksen aikana

Yrittäjän työtulo tarkistetaan pienemmäksi, jos työpanos kuntoutuksen vuoksi olennaisesti alenee.

Yrittäjän ja maatalousyrittäjän työtulo voidaan kuntoutushakemuksen käsittelyn yhteydessä tarkistaa myös takautuvasti vastaamaan tosiasiallista työskentelyä.

Myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleva yrittäjätoimintaa harjoittava kuntoutuja on vakuutettava YEL:n tai MYEL:n mukaan, jos toiminta on sen laajuista, että se täyttää lain piiriin kuulumisen edellytykset.