Kuntoutusraha määrätään
- kuntoutushakemuksen vireilletulohetken tai
- ensimmäisen sairauslomapäivän perusteella.
Kuntoutusraha lasketaan siten kuin henkilö olisi tullut työkyvyttömäksi kuntoutushakemuksen tullessa vireille tai siten kuin henkilö olisi tullut työkyvyttömäksi sairausloman alkaessa.
Kuntoutusrahaa määrättäessä otetaan huomioon henkilön koko työeläketurva. Yksityisten alojen rekisteröityä lisäeläkettä ei oteta huomioon.
Jos kuntoutusrahasta vähennetään LITA-etuus, ensin lasketaan peruseläke ja kuntoutuskorotus eli kuntoutusraha kokonaisuudessaan ja tästä vähennetään LITA-etuus.
Milloin kuntoutusrahan laskennassa käytetään hakemuksen vireilletulopäivää ja milloin sairausloman alkamista?
Pääsääntöisesti kuntoutusrahan laskennassa käytetään hakemuksen vireilletulohetkeä.
Jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle työsuhteessa olleessaan tai yrittäjä suoraan yritystoiminnastaan, ja kuntoutustarve oli olemassa sairausloman alkaessa, kuntoutusraha lasketaan siten kuin henkilö olisi tullut työkyvyttömäksi sairausloman alkaessa. Edellytyksenä on, että sairausloman alkamisajankohdan käyttäminen kuntoutusrahan laskennassa ei johda pienempään kuntoutusrahaan kuin määrättäessä kuntoutusraha hakemuksen vireilletulopäivän perusteella.
Kuntoutusrahan määräytyy pääsääntöisesti hakemuksen vireilletuohetken perusteella. Kuntoutusrahan laskennassa käytetään sairausloman alkamista silloin, kun kuntoutustarve oli olemassa sairausloman alkaessa ja kuntoutusraha olisi sairausloman alkamishetken perusteella laskettuna suurempi kuin käytettäessä laskennassa kuntoutushakemuksen vireilletulopäivää.
TELK on ratkaisussaan katsonut, että sairausloman alkamispäivää ei voi käyttää kuntoutusrahan laskennassa silloin, jo sillä olisi kuntoutusrahaa pienentävä vaikutus (TELK/4646/3099/2016, 20.6.2017).
Hallituksen esityksen HE 197/2006 perusteluissa todetaan, että sairausloman alkamispäivää koskevalla kuntoutusrahan laskentasäännöksellä varmistettaisiin, että sairauslomajakso ennen kuntoutuksen alkamista ei alenna kuntoutusrahan määrää. Lisäksi säännös varmistaa sen, ettei kuntoutusraha voisi jäädä määrältään pienemmäksi kuin se työkyvyttömyyseläke, jonka henkilö saisi, jos hänen kuntoutuksen sijaan katsottaisiinkin tulleen työkyvyttömäksi.
Täysi kuntoutusraha
Kuntoutusrahan määrä on yhtä suuri kuin työntekijän työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla.
Kuntoutusraha maksetaan täytenä,
- jos kuntoutuja ei aktiivisen kuntoutuksen aikana ole lainkaan ansiotyössä
- jos kuntoutuja on työssä, mutta palkka on enintään puolet vakiintuneesta ansiosta. Vakiintuneena ansiona pidetään eläkkeen tai kuntoutusrahan tulevan ajan osa ansiota.
Esimerkki: Kuntoutusraha, kun kuntoutuja työssä
Kuntoutujan tulevan ajan ansio on 2 697,60 euroa/kk. Puolet ansiosta on 1 348,80 euroa/kk.
Henkilölle maksetaan kuntoutuksen ajalta palkkaa. Palkan määrä lisineen on 1 324,93 euroa/kk.
Koska palkka on alle puolet vakiintuneesta ansiosta, myönnetään kuntoutusraha täytenä kuntoutuksen ajalle.
Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.
Kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana, jos kuntoutuja ansaitsee aktiivisen kuntoutuksen aikaisessa ansiotyössään yli puolet vakiintuneesta ansiosta. Vakiintuneena ansiona pidetään eläkkeen tai kuntoutusrahan tulevan ajan ansiota.
Kuntoutusraha kuukautta lyhyemmältä ajalta
Kuntoutusraha voidaan maksaa myös kuukautta lyhyemmältä ajalta. Tällöin kuntoutusrahan määrä jaetaan 30:llä ja kerrotaan maksupäivien lukumäärällä.
Esimerkki: Kuntoutusrahan määrä
- Henkilölle on myönnetty kuntoutusraha 15.3.–30.6.2017 toteutettavan kuntoutuksen ajaksi
- Kuntoutushakemus on tullut vireille 25.1.2017
- Kuntoutusraha lasketaan siten kuin henkilö olisi tullut työkyvyttömäksi kuntoutushakemuksen vireilletulopäivänä. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä on 1 800 euroa/kk.
Kuntoutusrahan määrä on työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla:
1 800 x 1,33 = 2 394 euroa/kk.
Maaliskuussa kuntoutusrahaa maksetaan 17 päivältä 15.–31.3.2017.
Ajalta 15.–31.3.2017 kuntoutusrahan määrä on 2 394 / 30 x 17 = 1 356,60 euroa.
Kun kuntoutusrahaa maksetaan vajailta kuukausilta esimerkiksi ajalta 15.-31.3.2017, menetellään seuraavasti:
- Päiväkohtainen etuuden määrä saadaan käyttämällä kuukausieläkkeen määrää, jossa otetaan huomioon 30 päivää/kuukausi.
- Jos kuntoutusrahaa maksetaan alle kuukauden ajalta, kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumispäiviltä, myös kuukauden 31. päivältä.
- Kuukausittaisen kuntoutusrahan maksupäiviä ei voi olla yli 30 päivää (kuukausieläkkeen määrä).
- Maaliskuulta kuntoutusrahaa maksetaan 17 päivältä.
Yrittäjän kuntoutusraha
Jos yrittäjä jatkaa yrittäjätoimintaansa aktiivisen kuntoutuksen aikana, hänelle maksetaan täysi kuntoutusraha tai osakuntoutusraha riippuen siitä, missä määrin yrittäjän työpanos yritystoiminnassa ja siten hänen työtulonsa pienenee.
Jos yrittäjä pystyy osoittamaan työpanoksensa ja työtulonsa pienentyneen alle puoleen aikaisemmasta vakiintuneesta ansiotasosta, hänellä on oikeus täyteen kuntoutusrahaan.
Jos työtulo ja työpanos ovat vähentyneet vähemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, yrittäjällä on oikeus osakuntoutusrahaan.
Kertakorotus ja kuntoutusraha
Kuntoutusrahaan lasketaan kertakorotus samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeeseen. Korotus tehdään koko kuntoutusrahan määrään.
Esimerkki: Kuntoutusraha entisin perustein ja kertakorotus
- Henkilön kuntoutushakemus on tullut vireille 35-vuotiaana vuonna 2014.
- Kuntoutusraha on alkanut aktiivisen kuntoutuksen alkamisajankohdasta 36-vuotiaana 1.7.2015.
- Kuntoutusrahaa on maksettu ensin 4 vuoden ajan 30.6.2019 asti.
- Kuntoutusraha myönnetään uudestaan entisin perustein 1.2.2021 alkaen
Viisi kalenterivuotta ensimmäisen kuntoutusrahan alkamisesta tulee täyteen 1.7.2020. Henkilö on seuraavan vuoden alussa (1.1.2021) 41-vuotias, jolloin kertakorotus on 15 prosenttia. Kertakorotus lisätään entisin perustein 1.2.2021 myönnettävään kuntoutusrahaan.
Kuntoutusrahan määrä (työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla) indeksitarkistusten jälkeen on 1 817,85 euroa/kk vuonna 2021.
Kertakorotuksen jälkeen kuntoutusraha on 1.2.2021 alkaen 1 817,85 + (1 817,85 x 0,15 ) = 2 090,53 euroa/kk.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kohtaa kuntoutusrahan myöntämisestä entisin perustein täsmennetty tilanteissa, joissa kuntoutuksen hakija on työskennellyt yli 2 vuoden ajan aiemman kuntoutusrahajakson tai kuntoutuskorotusjakson päättymisen jälkeen.
Kuntoutusrahaan sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen säännöksiä eläkkeen myöntämisestä entisin perustein.
Kuntoutusraha myönnetään entisin perustein
- jos kuntoutusrahaa aiemmin saaneelle henkilölle myönnetään uuden kuntoutuksen perusteella kuntoutusraha 2 vuoden kuluessa entisen päättymisestä.
- jos työkyvyttömyyden uhka aiheutuu samasta sairaudesta kuin aiemminkin, vaikka aikaisemman kuntoutusrahakauden päättymisestä olisi yli 2 vuotta.
- jos kuntoutusrahaa on maksettu harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena ja päättyneen kuntoutusavustuksen jälkeen tulee myönnettäväksi kuntoutusraha. Kuntoutusraha myönnetään entisin perustein kuntoutusavustuksen jälkeen vaikka varsinainen kuntoutus ei olisi käynnistynytkään.
- jos työkyvyttömyyseläkettä aiemmin saaneelle henkilölle myönnetään kuntoutusraha 2 vuoden kuluessa työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä.
- jos työkyvyttömyyden uhka aiheutuu samasta sairaudesta, jonka perusteella aiempi työkyvyttömyyseläke on myönnetty, vaikka aikaisemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä olisi yli 2 vuotta.
Kuntoutusraha myönnetään entisin perustein, vaikka aiempi työkyvyttömyyseläke ei sisältäisi tulevan ajan eläkeosaa.
Kun kuntoutusraha myönnetään entisin perustein, aiemman kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotetaan työeläkeindeksillä uuden kuntoutusrahakauden alkamisvuoden tasoon.
Kuntoutusrahan myöntäminen entisin perustein ei välttämättä johda etuuden hakijan kannalta parempaan lopputulokseen. Hakija on voinut työskennellä edellisen kuntoutusetuuden päättymisen jälkeen niin pitkään, että hänen ansiotasonsa voidaan arvioida vakiintuneen uudelle tasolle. Mitä pidempi aika on kulunut aikaisemman etuuden päättymisestä, sitä epätodennäköisempää on, että kysymyksessä on saman sairauden uusiutuminen.
Jos kuntoutusraha myönnetään yli 2 vuotta ensiksi myönnetyn kuntoutusrahan päättymisen jälkeen saman sairauden perusteella kuin ensiksi myönnetty kuntoutusetuus, työeläkelaitos vertaa entisin ja uusin perustein myönnettävän etuuden suuruutta. Hakijalle myönnetään etuus joko entisin tai uusin perustein kokonaisarvioinnin perusteella.
Esimerkki: Kuntoutuja on työskennellyt kuntoutuksen jälkeen ja sama sairaus uusiutuu
- Kuntoutushakemus on tullut vireille eläkelaitokseen 8.8.2022.
- Henkilölle on aiemmin maksettu kuntoutusrahaa siten, että kuntoutusraha päättyi 22.12.2019.
- Henkilö on ollut sairauslomalla 6.3.2022 alkaen, sairauden syy on sama kuin vuonna 2019.
- Eläkelaitoksen arviolaskelman perusteella kuntoutusraha entisin perustein olisi 1 800 euroa kuukaudessa ja uusin perustein 2 400 euroa kuukaudessa.
- Henkilö on työskennellyt aiemman kuntoutusrahan päättymisen jälkeen ilman pitkiä katkoja 2 vuotta ja 9 kuukautta.
Kuntoutusraha tulisi myöntää uusin perustein, koska henkilö on työskennellyt melko pitkään aiemman kuntoutusrahan päättymisen jälkeen ja hänen ansiotasonsa on vakiintunut uudelle tasolle.
Esimerkki: Kuntoutusraha työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen
- Henkilö on syntynyt vuonna 1971
- Hänelle on myönnetty kuntoutustukea ajalla 1.1.2012–31.8.2016
- Kuntoutustuen määrä on ollut sen päättyessä 2 150 euroa/kk, josta perusturvan mukainen eläke on 2 100 euroa ja yksityisten alojen rekisteröity lisäeläke 50 euroa
- Hänelle myönnetään kuntoutuksen ajaksi kuntoutusrahaa ajalle 1.5.–31.7.2017
Kuntoutusraha myönnetään entisin perustein kuntoutustuen jälkeen, koska kuntoutusraha myönnetään alle 2 vuoden kuluessa kuntoutustuen päättymisestä.
Kuntoutustuen määrä tarkistetaan työeläkeindeksillä kuntoutusrahan alkamisvuoden tasoon. Vuoden 2016 työeläkeindeksi on 2519 ja vuoden 2017 työeläkeindeksi 2535.
Yksityisten alojen rekisteröityjä lisäeläkkeitä ei oteta huomioon.
Kuntoutusrahan määrä on 2 100 euroa/kk x 2535/2519 x 1,33 = 2 810,74 euroa/kk.
Kertakorotus lisätään kuntoutusrahaan sen alkaessa, koska 5 kalenterivuotta ensimmäisen eläkkeen alkamisesta on tullut täyteen 1.1.2017. Henkilö on 45-vuotias 1.1.2017, joten kertakorotus on 11 %.
Kertakorotuksen jälkeen kuntoutusrahan määrä on 2 810,74 euroa/kk x 1,11 = 3 119,92 euroa/kk.
Esimerkki: Kuntoutusraha aiemman kuntoutusrahan jälkeen
- Vuonna 1969 syntyneelle henkilölle on aiemmin myönnetty kuntoutusrahaa ajalla 1.1.2011–31.12.2015.
- Kuntoutusrahan määrä on ollut 2 500 euroa/kk kuntoutusrahan päättyessä.
- Hänelle myönnetään uudelleen kuntoutuksen ajaksi kuntoutusrahaa ajalle 1.9.–31.12.2017.
Kuntoutusraha myönnetään entisin perustein aiemman kuntoutusrahan jälkeen, koska kuntoutusraha myönnetään alle 2 vuoden kuluessa edellisen kuntoutusrahan päättymisestä.
Aiemman kuntoutusrahan määrä tarkistetaan työeläkeindeksillä uuden kuntoutusrahan alkamisvuoden tasoon.
Kuntoutusrahan määrä on 2 500 euroa/kk x 2545/2519 = 2 525,80 euroa/kk.
Kuntoutusrahaan lisätään kertakorotus sen alkaessa, koska kuntoutusrahaa on maksettu yli 5 kalenterivuotta 1.1.2012.
Henkilö on 46-vuotias 1.1.2016, jolloin kertakorotus on 10 %.
Kertakorotuksen jälkeen kuntoutusrahan määrä on 2 525,80 euroa x 1,10 = 2 778,38 euroa/kk.
Uuden etuuden määräytyminen usean työkyvyttömyyseläkejakson ja/tai kuntoutusrahajakson jälkeen
Tilanteissa, joissa työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti kuntoutusrahan kanssa tai kuntoutusraha takautuvasti työkyvyttömyyseläkkeen kanssa kokonaan tai osittain samalle ajalle, kumpikin jakso jää rekisteriin päällekkäin.
Eläketapahtuma määrittää sen, määräytyykö ensimmäisenä myönnetyn etuuden kanssa takautuvasti päällekkäin myönnetty erilajinen etuus uusin vai entisin perustein. Jos myöhemmin myönnetyn etuuden eläketapahtuma on ennen ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtumaa, erilajinen etuus määräytyy uusin perustein. Jos taas ensimmäisenä myönnetyn etuuden kanssa takautuvasti päällekkäin myönnetyn etuuden eläketapahtuma on ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtuman jälkeen tai samaan aikaan kuin ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtuma, määräytyy erilajinen etuus entisin perustein.
Entisin perustein edellytykset tutkitaan
- työkyvyttömyyseläkkeiden välillä, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden välissä on myönnetty kuntoutusraha
- kuntoutusrahojen välillä, vaikka välissä on myönnetty työkyvyttömyyseläke
- välittömästi edeltävästä erilajisesta etuudesta silloin, kun entisin perustein myönnön edellytykset eivät edellä mainituissa tilanteissa täyty.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Elinaikakerrointa sovelletaan kuntoutusrahaan ja kuntoutuskorotuksen pohjana olevaan määräaikaiseen kuntoutustukeen kuten työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Kuntoutusraha
Kuntoutusrahan laskennassa käytettävä ansaittu eläke kerrotaan kuntoutushakemuksen vireilletulovuoden elinaikakertoimella.
Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotukseen ei sovelleta erikseen elinaikakerrointa. Elinaikakerrointa on sovellettu siihen kuntoutustukeen, jonka päälle kuntoutuskorotus lasketaan. Elinaikakerroin vaikuttaa näin kuntoutuskorotukseen sen pohjana olevan kuntoutustuen kautta. Kuntoutustuen ansaittu eläke kerrotaan eläketapahtumavuoden elinaikakertoimella.
Etuus uusin tai entisin perustein
Jos kuntoutustuki myönnetään uusin perustein, siihen sovelletaan tämän uusin perustein myönnetyn kuntoutustuen eläketapahtumavuoden elinaikakerrointa. Kuntoutusrahassa sovelletaan kuntoutushakemuksen vireilletulovuoden elinaikakerrointa.
Jos kuntoutusraha tai kuntoutustuki myönnetään entisin perustein, elinaikakerroin pysyy entisin perustein -myöntöketjun ensimmäisen etuuden tai eläkkeen mukaisena.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Työkyvyttömyyseläkkeen saajalle maksetaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi kuntoutuskorotus.
Kuntoutuskorotuksen määrä on 33 prosenttia maksussa olevan työeläkkeen määrästä. Jokainen kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä maksava työeläkelaitos maksaa omaan eläkkeeseensä 33 prosentin korotuksen.
Kuntoutuskorotuksen määrää laskettaessa yksityisten alojen eläkkeet otetaan huomioon peruseläkkeen suuruisena, eli lisäeläkkeitä ei oteta huomioon.
Jos osa kuntoutustuista tai eläkkeistä on maksettu kertasuorituksena, niistä ei lasketa kuntoutuskorotusta.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan kuntoutuskorotus
Kun osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä ryhdytään kuntouttamaan, kuntoutuskorotuksen määrä on 33 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeestä.
Jos osatyökyvyttömyyseläke maksetaan kuntoutuksen ajalta täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena, kuntoutuskorotus lasketaan täyden eläkkeen määrästä.
LITA-vähennys ja kuntoutuskorotus
Jos kuntoutustuen tai eläkkeen määrä muuttuu LITA-vähennyksen vuoksi, myös kuntoutuskorotuksen määrä muuttuu. Jos eläkkeen määrä putoaa 0 euroksi, myös kuntoutuskorotus on 0 euroa.
Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun työeläkekuntoutusetuutta saava vammautuu liikenteessä. Näissä tilanteissa kuntoutus usein keskeytyy tai lakkaa. Vastuu kuntoutuksesta voi myös siirtyä liikennevakuutusyhtiölle. Joissakin tapauksissa työeläkekuntoutus voi kuitenkin jatkua jonkin ajan kuluttua, jos vamma ei haittaa työeläkekuntoutusta.
Kertakorotus ja kuntoutuskorotus
Kertakorotushetkellä eläkkeeseen maksettavaan kuntoutuskorotukseen ei tule kertakorotusta.
Jos kuntoutus alkaa kertakorotuksen tekemisen jälkeen, lasketaan kuntoutuskorotus kertakorotuksen sisältävään eläkkeeseen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Harkinnanvarainen kuntoutusavustus voidaan myöntää työeläkekuntoutuksen odotus- ja väliajalta sekä kuntoutussuunnitelman laatimisajalta.
Kuntoutusavustus on määrältään työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen.
Kuntoutusavustuksessa ei oteta huomioon yksityisten alojen rekisteröityä lisäeläkettä.
Kuntoutusavustus voidaan myöntää myös osa-avustuksena. Osa-avustuksen määrä on puolet täyden avustuksen määrästä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Kuntoutujalle korvataan työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset.
Välttämättömiä ja tarpeellisia kustannuksia ovat esimerkiksi opiskelu- ja matkakulut.
Korvaus maksetaan Työeläkevakuuttajat Tela ry:n suositusten mukaisesti normikorvauksena.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Rekisteröityä lisäeläkettä ei makseta kuntoutusrahaan, kuntoutuskorotukseen eikä kuntoutusavustukseen. Näiden etuuksien ajalta ei kartu lisäeläkettä.
Kuntoutusraha lasketaan aina uusin perustein osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen. Kuntoutusrahan määrä on yhtä suuri kuin työkyvyttömyyseläkkeen määrä osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen korotettuna 33 prosentilla. Työkyvyttömyyseläke, johon korotus lasketaan, sisältää siten myös maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen.
Kuntoutusraha osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen lasketaan siten kuin työntekijä olisi tullut työkyvyttömäksi kuntoutushakemuksen tullessa vireille. Jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle työsuhteessa olleessaan ja kuntoutustarve oli olemassa sairausloman alkaessa, kuntoutusraha lasketaan siten kuin hakija olisi tullut työkyvyttömäksi sairausloman alkaessa.
Kuntoutusrahaa edeltävän osittaisen vanhuuseläkkeen ajalta eläkettä on voinut karttua mahdollisista työansioista ja palkattomista ajoista. Osittaisen vanhuuseläkkeen ajasta ei muodostu eläkettä kartuttavaa jaksoa.
Kuntoutusrahaa määrättäessä otetaan huomioon henkilön koko työeläketurva. Yksityisten alojen rekisteröityä lisäeläkettä ei oteta huomioon.
Osakuntoutusraha osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen
Osakuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.
Elinaikakerroin
Elinaikakerroin säilyy ennallaan osittaisen vanhuuseläkkeen osuudessa.
Säästöosuus ja karttunut eläke tarkistetaan
- omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos kuntoutushakemus tulee vireille 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
- kuntoutushakemuksen vireilletulovuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos kuntoutushakemus tulee vireille ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.
Tulevan ajan osuutta ei tarkisteta elinaikakertoimella.
Elinaikakerrointa aletaan soveltaa myös tulevan ajan eläkeosuuteen vuodesta 2027 alkaen, kun ikäluokan alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.
Indeksointi
Osittainen vanhuuseläke korotetaan työeläkeindeksillä kuntoutusrahan alkamisvuoteen. Säästöosuus sekä osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen ansaittu eläke korotetaan palkkakertoimella kuntoutusrahan alkamisvuoteen.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty esimerkki kuntoutusrahasta ja kertakorotuksesta.