Työntekijällä ja yrittäjällä on oikeus työeläkekuntoutukseen enintään ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun asti, jos muut työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset täyttyvät.
Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä määräytyy työntekijän tai yrittäjän syntymävuoden mukaan.
Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä on
- vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneellä 63 vuotta
- vuonna 1955 syntyneellä 63 vuotta ja 3 kuukautta
- vuonna 1956 syntyneellä 63 vuotta ja 6 kuukautta
- vuonna 1957 syntyneellä 63 vuotta ja 9 kuukautta
- vuonna 1958 syntyneellä 64 vuotta
- vuonna 1959 syntyneellä 64 vuotta ja 3 kuukautta
- vuonna 1960 syntyneellä 64 vuotta ja 6 kuukautta
- vuonna 1961 syntyneellä 64 vuotta ja 9 kuukautta
- vuosina 1962—1964 syntyneellä 65 vuotta.
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneen työntekijän tai yrittäjän alin vanhuuseläkeikä sopeutetaan eliniän muutokseen ja ikä vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vuodelle, jona henkilö täyttää 62 vuotta.
Liikennevakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella myönnetty kuntoutus on ensisijaista työeläkekuntoutukseen nähden.
Työeläkekuntoutukseen ei ole oikeutta, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen liikenne- tai tapaturmavakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.
Tarkemmat tiedot
Jos hakija on vammautunut tapaturmassa tai liikennevahingossa, hänet ohjataan aina selvittämään mahdollisuudet liikenne- tai tapaturmavakuutuksen kuntoutukseen. Eläkelaitos tutkii asiaa työeläkekuntoutuksen hakemuksesta tai muista asiaan liittyvistä selvityksistä.
Milloin liikennevahingossa tai tapaturmassa vammautunutta kuntoutetaan työeläkekuntoutuksena?
Työeläkekuntoutus voi tulla kyseeseen,
- jos tapaturman tai liikennevahingon aiheuttama työkyvyttömyys pitkittyy tai uusiutuu ja liikenne ja tapaturmavakuutuslaitos hylkää kuntoutuksen jatkamista koskevan hakemuksen tai
- liikenne- tai tapaturmavakuutuslaitos hylkää kuntoutushakemuksen ja
- työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät (ansioraja, työkyvyttömyyden uhka, työeläkekuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus).
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kohtaa tulevan ajan ansiovaatimuksen ja 36 kalenterikuukauden työansiovaatimuksen täyttymisestä on täsmennetty tilanteissa, joissa tulevan ajan ansioedellytyksen ja 36 kalenterikuukauden työansioedellytyksen tutkimisessa sovelletaan entisin perustein säännöstä.
Työntekijällä tai yrittäjällä on oltava
- työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita vähintään 41 143,38 euroa (vuoden 2024 tasossa) tulevan ajan tarkasteluajalla ja
- työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta tai työkyvyttömäksi tuloa välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana tai henkilö on tämän ajan tai osan siitä hoitanut lastaan. Työansioiden 36 kalenterikuukauden edellytyksessä työeläkevakuutettujen työansioiden määrälle ei ole laissa säädetty alarajaa.
Miten tulevan ajan ansioedellytys tutkitaan, kun hakija ei ole eläkkeellä?
Jos hakija ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, eläkelaitos tutkii ansioedellytyksen seuraavasti:
- Ansioiden tarkastelussa otetaan huomioon vain työskentelystä saadut työeläkevakuutetut ansiot.
- Ansioiden tarkasteluaika on tulevan ajan tarkasteluaika. Tulevan ajan tarkasteluaika määräytyy siten kuin kuntoutuksen hakija olisi tullut työkyvyttömäksi kuntoutushakemuksen tullessa vireille.
- Ansiot korotetaan palkkakertoimella päättelyhetken tasoon.
- Ansioihin ei tehdä PTEL-vähennystä.
- Ansioita on oltava vähintään 41 143,38 euroa (vuoden 2024 tasossa).
- Ansiorajassa otetaan huomioon vain Suomessa työeläkevakuutetut työansiot.
Miten tulevan ajan ansioedellytys tutkitaan, kun hakija on työkyvyttömyyseläkkeellä?
Jos hakija on kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä, eläkelaitos tutkii ansioedellytyksen seuraavasti:
- Ansioiden tarkastelussa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio. Ansioiden tarkastelussa ovat mukana kaikki tulevan ajan ansioon kuuluvat ansiot, myös palkattomien aikojen etuuksien perusteena olevat ansiot.
- Tulevan ajan ansio korotetaan palkkakertoimella päättelyhetken tasoon.
- Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansion on oltava vähintään 41 143,38 euroa (vuoden 2024 tasossa).
Hakemuksen vireilletulokuukautta edeltävän 36 kalenterikuukauden työansiovaatimus
Tulevan ajan tarkasteluajan työansioiden lisäksi kuntoutuksenhakijalla on oltava työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta tai työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana.
Työansioiden 36 kalenterikuukauden vaatimus täyttyy myös, jo kuntoutuksenhakija on hoitanut lastaan 36 kalenterikuukauden tarkasteluaikana. Lapsenhoidon kestolle ei ole asetettu mitään aikaa.
Lastenhoitoedellytys tutkitaan vain niissä tilanteissa, joissa rekisteritiedoista ei löydy työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneiden 36 kalenterikuukauden ajalta. Edellytyksenä on, että
- lasten hoidon perusteella on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista vanhempainpäivärahaa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista lapsen kotihoidon tukea tai
- jos etuutta ei ole maksettu, kuntoutuksen hakija esittää eläkelaitokselle riittävän selvityksen ansiotyöstä estymisestään lapsen hoitamisen vuoksi.
Työansioiden 36 kalenterikuukauden ansiovaatimuksessa ei oteta huomioon seuraavia julkisen alan ansioita:
- omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 2 §:n mukainen omaishoitajan palkkiota
- julkisen työnantajan luottamushenkilön luottamustoimeen liittyviä palkkioita
- sellaisia ansioita, jotka henkilö on saanut toimimatta yrittäjänä, on tehnyt julkisen työnantajan kanssa toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai sopinut vastaavasta muusta järjestelystä eikä tätä toimintaa harjoiteta yhtiön tai muun yhteisön nimissä.
Tarkemmat tiedot
Jos kuntoutuksenhakijalle ei ole maksettu edellytyksessä mainittua lastenhoidon etuutta, edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän, jos kuntoutuksen hakija ilmoittaa hoitaneensa alle 3-vuotiasta lastaan. Eläkelaitoksen ei tarvitse näissä tilanteissa selvittää asiaa tarkemmin tai esimerkiksi ohjata hakijaa selvittämään Kelasta, olisiko etuuteen voinut olla oikeus.
Lapsenhoitoajan edellytys täyttyy myös silloin, kun hoidettavasta lapsesta etuuslainsäädännön mukaan voitaisiin maksaa etuutta 3 vuoden täyttämisen jälkeen. Nämä tilanteet koskevat yleensä vain adoptiolapsen vanhemman etuuskauden ulottumisesta pidemmälle kuin lapsen 3 vuoden ikään. Tarvittaessa kuntoutuksenhakijaa voi ohjata täydentämään selvitystään ohjaamalla hakija ottamaan yhteyttä Kelaan sen selvittämiseksi, olisiko etuuteen ollut oikeus.
Mikä on riittävä selvitys lapsen hoidosta, jos etuutta ei ole maksettu?
Eläkelaitos voi käyttää riittävän selvityksen arvioinnissa tapauskohtaista harkintaa.
Työeläkekuntoutuksen hakemuslomakkeella kysytään alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta ja hakemuksen täyttöohjeessa pyydetään kuntoutuksen hakijaa liittämään hakemukseen vapaamuotoinen selvitys lastenhoidosta niissä tilanteissa, joissa lastenhoidon etuuksia ei ole maksettu. Eläkelaitos voi myös tarvittaessa varmistaa väestörekisteritiedoista tai kuntoutuksenhakijalta, että kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen 36 kalenterikuukauden aikana kuntoutuksenhakijalla on ollut alle 3-vuotias lapsi.
Myös yli 3-vuotiaan adoptiolapsen hoitamisesta kysytään työeläkekuntoutuksen hakemuksessa. Jos lastenhoidon etuutta ei ole maksettu, kuntoutuksenhakijan on itse esitettävä eläkelaitokselle työeläkekuntoutuksen hakemukseen liitetty selvitys lastenhoidosta. Eläkelaitos voi harkintansa mukaan pyytää kuntoutuksenhakijalta tarkempia tietoja lapsenhoitoajasta tai kuntoutuksenhakija voidaan ohjata ottamaan yhteyttä Kelaan sen selvittämiseksi, olisiko yli 3-vuotiaan lapsen hoitamisen ajalta ollut oikeus edellytyksessä mainittuun etuuteen.
Selvitys voi olla vapaamuotoinen eikä sille ole laissa tai lain perusteluissa asetettu erityisiä muotovaatimuksia.
Tarkemmat tiedot
Eläkelaitoksen on selvitettävä oikeus työeläkekuntoutukseen työkyvyttömyyseläkekäsittelyn yhteydessä. Työkyvyttömyyseläkekäsittelyn yhteydessä lastenhoitoajan edellytystä tutkitaan eläkelaitoksella käytettävissä olevista rekisteritiedoista. Jos kaikki muut edellytykset ennakkopäätökselle täyttyisivät, mutta lastenhoitoajasta ei ole etuustietoja, hakijaan otetaan yhteyttä lastenhoitoajan selvittämiseksi. Henkilö voi aina myös hakea kuntoutusta itse erillisellä hakemuksella.
Miten menetellään, kun 36 kalenterikuukauden aikaan sisältyy kalenterikuukausia ennen vuotta 2019?
Jos 36 kalenterikuukauden tarkastelujaksolla on aikaa ennen vuotta 2019, käytetään päättelyssä vuosiansiotietoja. Työansioiden 36 kalenterikuukauden vaatimus täyttyy, jos tarkasteluaikaan osuu aikaan ennen vuotta 2019 ja tarkasteluun tulevalta vuodelta löytyy työansioita. Merkitystä ei ole sillä, minä kuukautena työansiot on maksettu. Näin menetellään, koska työeläkejärjestelmän rekisteritiedoissa ei ole käytettävissä kuukausikohtaisia tietoja työansioista ennen vuotta 2019.
Tarkemmat tiedot
Hallituksen esityksen 181/2022 vp. perusteluissa todetaan, että 36 kalenterikuukauden työansioihin liittyvä siirtymäsäännös mahdollistaisi sen, että toimeenpanossa voitaisiin myös näissä tilanteissa nojautua työeläkejärjestelmän tietoihin. Tarvittavat tiedot sisältyvät Tulorekisteriin vasta 1.1.2019 lukien. Ajalta ennen vuotta 2019 työeläkelaitoksien käytettävissä on ainoastaan tieto koko kalenterivuoden työansioista, ei kuukausikohtaisia tietoja. Jos kuntoutuksenhakijan työkyvyttömyys olisi alkanut esimerkiksi huhtikuussa 2021, hakemuksen vireilletulokuukautta edeltävän 36 kalenterikuukauden edellytyksen täyttymistä tarkasteltaisiin ajalta 1.1.2018 – 31.3.2021.
Tulevan ajan ansioedellytys ja 36 kalenterikuukauden työansiovaatimus voidaan tutkia entisin perustein
Tulevan ajan ansioedellytyksen ja 36 kalenterikuukauden työansiovaatimuksen tutkimiseen sovelletaan entisin perustein säännöstä, jos kuntoutushakemus tulee vireille ennen kuin on kulunut 2 vuotta aiemman työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan päättymisestä.
Tarkemmat tiedot
Työeläkekuntoutuksen ansioedellytysten tutkimisessa voidaan soveltaa entisin perustein sääntöä myös, jos kuntoutusetuus tulee saman sairauden perusteella myönnettäväksi entisin perustein yli 2 vuoden kuluttua aiemman kuntoutusraha- tai kuntoutuskorotusjakson päättymisestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen säännösviittaukset on päivitetty.
Oikeus työeläkekuntoutukseen edellyttää, että hakijalla on uhka tulla työkyvyttömäksi työeläkelaeissa tarkoitetulla tavalla.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan hakijan osalta edellytetään, että työkyvyttömyys jatkuu tai hakijalla on työkyvyttömyyden uhka.
Miten eläkelaitos arvioi työkyvyttömyyden uhkaa?
Eläkelaitos tekee työkyvyttömyyden uhkan arvioinnin samoilla perusteilla kuin työkyvyttömyyseläkkeen työkyvyn arvioinnin.
Työkyvyttömyyden uhka tarkoittaa, että hakijalle tulisi lähivuosina ilman kuntoutustoimenpiteitä myönnettäväksi työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke.
Jos hakija on kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä, työkyvyttömyyden tai työkyvyttömyyden uhkan tulee jatkua siten, että ilman kuntoutusta työkyvyttömyyseläke jatkuisi tai osatyökyvyttömyyseläke muuttuisi täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Työkyvyttömyyden uhkan arviointi tehdään aina hakijan yksilöllisen tilanteen perusteella. Eläkelaitos tarkastelee hakijan työ- ja toimintakykyä ja sen oletettavaa kehitystä lähivuosina.
Arvioinnissa eläkelaitoksen tulee ottaa huomioon hakijan kokonaistilanne.
Työkyvyttömyyden uhkan tulee olla todellinen. Tämä vaatimus täyttyy, jos eläkelaitos päätyy arviossaan siihen, että hakijalle tulisi ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä todennäköisesti myönnettäväksi lähivuosina täysi- tai osatyökyvyttömyyseläke.
Hakijan ei tarvitse olla eläkkeeseen oikeuttavasti työkyvytön uhkan arviointihetkellä, vaan lähivuosilla tarkoitetaan noin 5 vuoden ajanjaksoa. Lisäksi edellytetään, että työeläkekuntoutuksen keinoilla työkyvyttömyyden uhka voidaan poistaa tai sitä voidaan myöhentää.
Sairaus, vika tai vamma työkyvyttömyyden uhkan arvioinnissa
Työkyvyttömyyden uhkan arvioinnissa arvioidaan sairautta, jossa hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet on otettu huomioon.
Tämä ei tarkoita, että kaikki hoidot ja kuntoutukset olisi viety loppuun. Eläkelaitos ottaa arvioinnissaan huomioon hoidon ja kuntoutustoimenpiteiden odotettavissa olevan hyödyn.
Sosiaaliset ja taloudelliset seikat työkyvyttömyyden uhkan arvioinnissa
Sairauden, vian tai vamman lisäksi eläkelaitoksen tulee ottaa arvioinnissa huomioon myös työntekijän tai yrittäjän työkykyyn vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset seikat.
Sosiaalisia ja taloudellisia seikkoja ovat esimerkiksi
- hakijan aiempi koulutus
- työkokemus
- ikä ja
- asumisolosuhteet.
Mitä ovat työkyvyttömyyden uhkan arviointia tukevat selvitykset?
Lääketieteellisen selvityksen lisäksi eläkelaitos voi käyttää työkyvyttömyyden uhkan arvioinnissa apuna esimerkiksi tietoja
- työssä selviytymisestä (työnantajan kuvaus hakijan työstä, työolosuhteista ja työssä selviytymisestä)
- sairauspoissaolojen määrästä
- työpaikalla tehdyistä työjärjestelyistä ja
- aiemmista toteutuneista lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu työelämään vakiintuneisuuden arviointia koskevat kohdat. Työelämään vakiintuneisuuden kriteeri poistui lainsäädännöstä 1.1.2023.
Eläkelaitoksen myöntämän ammatillisen kuntoutuksen edellytyksenä on, että työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista.
Tarkoituksenmukaisuuden arviointi on osa kuntoutusoikeuden kokonaisarviointia.
Oikeutta työeläkekuntoutukseen, kuntoutusohjelman sisältöä ja tarkoituksenmukaista työeläkekuntoutuksen keinoa on tarkasteltava kokonaisuutena.
Työeläkekuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi koskee sekä kuntoutusoikeutta että työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon
- työntekijän ikä
- ammatti
- aikaisempi toiminta
- koulutus
- johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen
- lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä.
Miten eläkelaitos arvioi, onko työeläkekuntoutus ylipäätään tarkoituksenmukainen kuntoutustoimenpide?
Kun eläkelaitos arvioi oikeutta työeläkekuntoutukseen, eläkelaitos arvioi kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta yleisellä tasolla.
Kuntoutusoikeuden tarkoituksenmukaisuutta pohdittaessa eläkelaitos arvioi, onko ylipäätään löydettävissä työeläkekuntoutuksen keinoja, joiden avulla hakija voisi jatkaa työelämässä ja joiden avulla syntyisi eläkemenon säästöä.
Miten eläkelaitos arvioi, mitkä työeläkekuntoutuksen keinot ovat tarkoituksenmukaisia?
Kun eläkelaitos arvioi työeläkekuntoutuksen keinojen ja kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta, korostuu tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa haetun kuntoutuksen sisältö ja soveltuvuus hakijan iän, edellytysten, toimintakyvyn ja sosiaalisen tilanteen kannalta.
Lisäksi eläkelaitoksen on arvioitava
- kuntoutussuunnitelman työllistävyys
- hakijan sitoutuneisuus esitettyyn suunnitelmaan ja
- suunnitelman aiheuttamat kustannukset suhteessa odotettavissa olevaan eläkemenon säästöön.
Sairaus, vika tai vamma kuntoutusoikeuden tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa
Hakijan sairaus, vika tai vamma vaikuttaa siihen, onko työeläkekuntoutus ylipäätään tarkoituksenmukaista.
Kun eläkelaitos arvioi oikeutta työeläkekuntoutukseen, kuntoutus on sairauden vian tai vamman kannalta tarkoituksenmukaista silloin, kun hakija voi sairaudestaan huolimatta jatkaa työelämässä terveydentilalle sopivassa työssä.
Työeläkekuntoutus ei ole tarkoituksenmukaista, jos sairaus on
- etenevä sairaus, joka todennäköisesti johtaa lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen tai
- sairaus, jonka etenemisen ennustetta on vaikea arvioida.
Jos sairauden hoito on vielä kesken eikä sairauden etenemistä voida arvioida, eläkelaitos ei voi arvioida työkyvyttömyyden uhkaa. Jos eläkelaitos ei voi arvioida hakijan työkyvyttömyyden uhkaa, eläkelaitoksen on annettava hylkäävä päätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen.
Eläkelaitoksen tulee kertoa päätöksessä, että työeläkekuntoutusta voi hakea myöhemmin uudestaan siinä vaiheessa, kun sairauden etenemisestä on käytettävissä tarkempaa tietoa ja työeläkekuntoutuksen toteutus on terveydentilan kannalta tarkoituksenmukaista.
Ammatillista kuntoutusta ei ole perusteltua tukea työeläkekuntoutuksena sellaisissa tapauksissa, joissa työeläkekuntoutusta haetaan sairauden hoidollisten tavoitteiden pohjalta. Työeläkekuntoutuksen tavoite on aina terveydentilalle sopivassa työssä jatkaminen tai työhönpaluu. Eläkelaitos voi tukea työhönpaluuta vain ammatillisen kuntoutuksen keinoilla.
Työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavan henkilön työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista myös silloin, kun terveydentilan arvioidaan parantuneen siinä määrin, että kuntoutustoimenpitein työelämään palaamista voidaan pitää realistisena, mutta toipumisesta huolimatta henkilöllä on edelleen työkyvyttömyyden uhka.
Osatyökyvyttömyyseläkettä saavan henkilön työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista lähinnä silloin, kun henkilön terveydentilan arvioidaan heikentyneen siinä määrin, että henkilöä uhkaa täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen ilman ammatillista kuntoutusta.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista myös silloin, kun osatyökyvyttömyyseläkettä saavalla henkilöllä olisi mahdollisuus päästä kuntoutuksen keinoin takaisin kokoaikaiseen työhön.
Sairaus, vika tai vamma kuntoutuksen keinon ja kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa
Jos kuntoutussuunnitelma ja kuntoutuksen keinot ovat tarkoituksenmukaisia, ne johtavat sairaudesta huolimatta terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen.
Kun eläkelaitos arvioi kuntoutussuunnitelman ja kuntoutuksen keinojen tarkoituksenmukaisuutta, sairaus, vika tai vamma vaikuttaa siten, että uuden työtehtävän tulee sopia hakijan jäljellä olevalle työ- ja toimintakyvylle.
Ikä, ammatti ja aikaisempi toiminta kuntoutusoikeuden tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa
Kun eläkelaitos arvioi oikeutta työeläkekuntoutukseen, ikä vaikuttaa siihen, millaiseen työhön työkyvyttömyyden uhkan arviointi kytkeytyy. Ikä on otettava huomioon, kun arvioidaan esimerkiksi aikaisemman koulutuksen, koulutusedellytysten ja työllistymismahdollisuuksien merkitystä.
Iäkkäämmällä henkilöllä omaan vakiintuneeseen työhön tai ammattiin liittyvä työkyvyn menettämisen uhka on painavampi kuntoutusta puoltava seikka kuin nuoremmalla.
Kun on kysymys nuoremmasta henkilöstä tai henkilöstä, jolla on koulutusta tai työkokemusta useammanlaisista tehtävistä, työkyvyttömyyden uhkaa arvioidaan paitsi entiseen työhön myös suhteessa muuhun sellaiseen työhön, jonka suorittamista hakijalta voidaan kohtuudella edellyttää.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa lähtökohtana on se, että mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään hakijan aikaisempaa työkokemusta ja koulutusta. Työeläkekuntoutus ei ole tarkoituksenmukaista, jos hakijalla on jo sellainen koulutus, joka mahdollistaa hänen työnsaantinsa tai työssä jatkamisen terveydentilalle sopivassa työssä.
Kuntoutuksen tukemista harkittaessa otetaan huomioon jäljellä olevan työuran pituus. Nuoren henkilön kohdalla voidaan sitoutua esimerkiksi pitempään koulutukseen kuin sellaisen henkilön kohdalla, jolla on odotettavissa enää vain muutaman vuoden työskentelyaika ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä.
Ikä, ammatti ja aikaisempi toiminta kuntoutuksen keinon ja kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa
Kun eläkelaitos arvioi kuntoutussuunnitelman ja kuntoutuksen keinojen tarkoituksenmukaisuutta, eläkelaitos ottaa huomioon hakijan iän, aikaisemman koulutustason ja opiskeluvalmiudet.
Kuntoutuksen keinon ja kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa eläkelaitos ottaa huomioon henkilön jäljellä olevan työuran pituuden, koulutustaustan ja aiemman työkokemuksen tuomat mahdollisuudet jatkaa terveydentilalle sopivassa työssä.
Aikaisemmalla toiminnalla on merkitystä varsinkin silloin, kun ammattikoulutus on hankittu niin kauan sitten, ettei sitä voi haetussa työeläkekuntoutuksessa sellaisenaan hyödyntää.
Eläkemenon säästö kuntoutusoikeuden tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa
Kun eläkelaitos arvioi oikeutta työeläkekuntoutukseen, eläkemenon säästöä arvioidaan yleisellä tasolla.
Eläkelaitos ottaa arvioinnissa huomioon sen, mikä olisi työeläkejärjestelmästä henkilölle myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen määrä, jos hän tulisi työkyvyttömäksi. Eläkelaitos vertaa työkyvyttömyyseläkekustannusta kuntoutuksen kustannuksiin.
Kun eläkelaitos arvioi eläkemenon säästöä, arvioinnissa otetaan huomioon seuraavia kysymyksiä:
- Estääkö työeläkekuntoutus työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen?
- Myöhentyykö työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ainakin siinä määrin, että kuntoutusohjelman voidaan katsoa maksaneen itsensä takaisin?
- Pystyykö osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työntekijä tai yrittäjä jatkamaan työelämässä siten, että eläke ei muutu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai myöhentyykö täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kuntoutuksen avulla?
- Pystyykö täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva työntekijä tai yrittäjä jatkamaan työelämässä siten, että eläke muuttuisi osatyökyvyttömyyseläkkeeksi?
Eläkemenon säästö kuntoutuksen keinon ja kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa
Kun eläkelaitos arvioi eläkemenon säästöä kuntoutussuunnitelman ja kuntoutuksen keinojen näkökulmasta, arvioinnissa otetaan huomioon kuntoutusohjelman kustannukset suhteessa säästyvään eläkemenoon.
Esimerkki: 62-vuotias kuntoutuja esittää kuntoutussuunnitelmana 2 vuoden koulutuksen
Eläkelaitos ei pidä 2 vuoden koulutusta tarkoituksenmukaisena työeläkekuntoutuksena, koska kuntoutujan ikäluokan alin vanhuuseläkeikä on jo niin lähellä. Kuntoutusohjelman kustannukset olisivat kohtuuttomat verrattuna säästyvään eläkemenoon.
Yhteistyössä kuntoutujan kanssa päädytään kuntoutussuunnitelmaan, jossa työntekijä jatkaa omalla työpaikallaan terveydentilalle sopivassa työssä. Työeläkekuntoutuksen toimenpiteenä on 3 kuukauden työkokeilu.
Työuraeläkkeen saajan kuntouttaminen työeläkekuntoutuksena ei ole tarkoituksenmukaista
Jos työntekijälle tai yrittäjälle myönnetään työuraeläke, työeläkekuntoutus ei ole tarkoituksenmukaista.
Työuraeläke edellyttää, että työntekijän tai yrittäjän mahdollisuudet jatkaa työssä ovat pysyvästi heikentyneet rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehdyn pitkän työuran ja työkyvyn heikentymisen vuoksi.
Työuraeläke myönnetään aina toistaiseksi ja työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Tämän vuoksi työuraeläkkeen saajan kuntoutusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena eikä se toisi työeläkemenon säästöä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Osa-aikaeläkettä koskevat kohdat on poistettu ohjeesta, koska osa-aikaeläkkeitä ei enää ole maksussa. Ohjeen säännösviittaukset on päivitetty.
Kuntoutustuen saajan oikeus työeläkekuntoutukseen
Kuntoutustuensaajalla on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset täyttyvät.
Kuntoutustuen lisäksi työeläkekuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutuskorotusta.
Kuntoutuksen ajalta osakuntoutustuki voidaan muuttaa täydeksi kuntoutustueksi.
Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeensaajan oikeus työeläkekuntoutukseen
Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset täyttyvät.
Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi työeläkekuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutuskorotusta.
Kuntoutuksen ajalta osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Osittaisen vanhuuseläkkeensaajan oikeus työeläkekuntoutukseen
Osittaista vanhuuseläkettä saavalla on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset täyttyvät.
Työuraeläkkeensaajalla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen
Työuraeläkkeensaajalla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen.
Työuraeläkkeensaajan työeläkekuntoutusta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
Vanhuuseläkkeensaajalla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen
Vanhuuseläkkeellä olevalla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen, koska työeläkekuntoutukseen voi olla oikeus enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään asti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.
Eläkelaitoksen on ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista
- selvitettävä henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen
- varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäännön mukaiseen kuntoutukseen, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, on selvitetty.
Kuntoutusmahdollisuuksien tarkempi selvittäminen ei ole tarpeen, jos
- henkilön terveydentilan perusteella on selvää, ettei henkilö ole kuntoutettavissa työelämään, esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on parantumaton sairaus, joka ei mahdollista paluuta työelämään
- henkilöllä on sellainen parantuva sairaus, että henkilön työkyky palautuu kuntoutustuen aikana ja henkilö pystyy palaamaan työhön ilman kuntoutustoimenpiteitä
- vanhuuseläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan
- työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään
- lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun
- henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen.
Eläkelaitoksella on velvollisuus selvittää oikeus ammatilliseen kuntoutukseen
Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.
Eläkelaitoksen on selvitettävä oikeus ammatilliseen kuntoutukseen myös, jos työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään.
Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen aina, kun käsitellään
- hakemusta työkyvyttömyyseläkkeestä (osa ja täysi) ensimmäisen kerran
- hakemusta kuntoutustuesta (osa ja täysi) ensimmäisen kerran
- kuntoutustuen jatkohakemusta
- osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
- täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
- osakuntoutustuen muuttamista täydeksi kuntoutustueksi
- täyden kuntoutustuen muuttamista osakuntoutustueksi
- työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista.
Eläkelaitoksen on selvitettävä oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, vaikka henkilön kuntoutusmahdollisuuksia on aikaisemmin selvitetty muualla, esimerkiksi Kelassa.
Myös silloin, kun kuntoutustuki on myönnetty hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimista varten, oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tulee selvittää jatkohakemuksen yhteydessä.
Eläkelaitos tutkii oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien mukaan samalla tavalla kuin oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkittaisiin käsiteltäessä kuntoutushakemusta.
Milloin eläkelaitos antaa kuntoutuksesta ennakkopäätöksen?
Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.
Ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Oikeus kuntoutukseen arvioidaan samalla tavalla kuin käsiteltäisiin kuntoutusasiaa, mikä on tullut vireille kuntoutushakemuksen perusteella.
Kaikkien seuraavien kuntoutuksen saamisen edellytysten tulee täyttyä:
- sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan/hakija on työkyvytön
- ansiorajaedellytys täyttyy
- henkilöllä ei ole oikeutta liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen ja
- kuntoutus on tarkoituksenmukaista.
Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen ilman kuntoutushakemusta.
Hylkäävää päätöstä ammatillisesta kuntoutuksesta ei anneta ilman kuntoutushakemusta.
Ennakkopäätös oikeudesta kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkevalitusta käsiteltäessä
Henkilö voi toimittaa eläkelaitokseen uutta selvitystä, kun työkyvyttömyyseläkettä koskeva valitus on käsittelyssä muutoksenhakuasteessa. Valituksen tehnyt henkilö voi toimittaa eläkelaitokselle esimerkiksi uuden lääkärinlausunnon terveydentilastaan tai muuta selvitystä.
Eläkelaitos arvioi kuntoutusoikeuden myös silloin, kun työkyvyttömyyseläkehakemuksen hylkäyksen saanut henkilö toimittaa eläkelaitokselle uutta selvitystä.
Jos eläkelaitos arvioi uuden selvityksen perusteella, että henkilöllä on oikeus kuntoutukseen, eläkelaitos antaa kuntoutuksesta ennakkopäätöksen.
Milloin eläkelaitos ei anna kuntoutuksesta ennakkopäätöstä?
Kuntoutuksen ennakkopäätöstä ei anneta, jos
- täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi
- työkyvyttömyyseläkkeenhakija kykenee palaamaan työhön muun kuntoutuksen avulla, esimerkiksi, kun henkilön työkyky palautuu jo lääkinnällisen kuntoutuksen aikana, jolloin ammatillinen kuntoutus ei enää ole tarkoituksenmukaista
- työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyn yhteydessä ei vielä voida arvioida henkilön työkyvyttömyyden uhkaa tai kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta, esimerkiksi, kun kuntoutustuki myönnetään pidemmäksi ajaksi kuin ennakkopäätös on voimassa
- kuntoutuksen saamisen edellytykset eivät täyty.
Näissä tilanteissa oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tulee uudelleen arvioitavaksi esimerkiksi
- kuntoutustuen jatkohakemuksen yhteydessä tai
- erillisen kuntoutushakemuksen perusteella.
Mitä tarkoittaa muun lainsäädännön mukaisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen?
Eläkelaitoksen on varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.
Kuntoutusmahdollisuudet tutkitaan työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista.
Kuntoutusmahdollisuuksien selvittelystä saadaan tietoja esimerkiksi
- työkyvyttömyyseläkehakemuksesta
- työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitetyistä terveydentilaselvityksistä
- työnantajan kuvauksesta (TAK-lomake)
- muista työkyvyttömyyseläkehakemukseen liittyvistä selvityksistä.
Eläkelaitos ei tutki oikeutta muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.
Eläkelaitoksen on ohjattava hakija kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen
Eläkelaitoksen tulee ohjata hakija selvittämään kuntoutusmahdollisuuksia, jos eläkelaitos huomaa työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään, että muun lainsäädännön mukaista kuntoutusta ei ole riittävästi selvitetty.
Kuntoutusmahdollisuuksia ohjataan selvittämään esimerkiksi
- Kelasta
- työterveyshuollosta
- terveydenhuoltojärjestelmästä.
Jos eläkelaitos esimerkiksi kuntoutustukiratkaisun yhteydessä huomaa, että hoito- ja kuntoutussuunnitelma on puutteellinen, eläkelaitoksen tulee ohjata hakija esimerkiksi terveydenhuoltoon täydentämään puutteellista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.
Myös pitkään työttömänä olleiden henkilöiden osalta eläkelaitoksen tulee ohjata henkilö hankkimaan riittävät terveydentilaselvitykset. Tarvittaessa hakija on ohjattava TE-toimostoon. TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät, joiden työkyky tulee arvioida ja ohjata henkilöt terveystarkastukseen.
Hylkäävä ratkaisu ja ohjaus muuhun kuntoutukseen
Jos työkyvyttömyyseläkehakemus tai ammatillista kuntoutusta koskeva hakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että
- eläkkeenhakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista
- eläkkeenhakija ohjataan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen ja muihin palveluihin yhteistyössä palveluja järjestävien tahojen kanssa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu kohta opiskeluna tuettavan kuntoutuksen pitemmiltä loma-ajoilta maksettavasta kuntoutusrahasta. Koulutusreformin myötä opiskeluohjelmat ovat entistä yksilöllisempiä ja lähtökohtana on, että kuntoutusrahaa maksetaan koko aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Pitempinä loma-aikoina kuntoutujaa ohjataan etsimään työpaikka ja loma-aikojen työskentelyä voidaan tukea työkokeiluna.
Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaan on oikeus niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana työeläkekuntoutuja on estynyt tekemästä ansiotyötä työeläkekuntoutuksen vuoksi.
Kuntoutusrahaan on oikeus vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.
Opiskeluna tuettavan työeläkekuntoutuksen pidempinä loma-aikoina kuntoutujaa ohjataan etsimään työpaikka. Työskentely opintojen pitempinä loma-aikoina tukee kuntoutujan paluuta työelämään kuntoutuksen jälkeen. Eläkelaitos voi tukea lomakauden työskentelyä työkokeiluna, jollei kuntoutuja saa palkallista työtä.
Kuntoutusraha kuntoutustuen jälkeen
Jos kuntoutustukea saanutta henkilöä ei voida pitää työkyvyttömänä, kuntoutustukea ei jatketa.
Jos työkyvyttömyyden uhka kuitenkin on edelleen olemassa, eläkelaitos myöntää työeläkekuntoutuksen ajaksi kuntoutusrahan. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden uhkaa voidaan torjua työeläkekuntoutuksen keinoilla.
Kuntoutusavustuksena maksettava kuntoutusraha
Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus
Eläkelaitos voi myöntää työkyvyttömyyseläkkeen suuruista kuntoutusrahaa kuntoutusavustuksena
- työeläkekuntoutuksen odotusajalta
- työeläkekuntoutuksen väliaikojen ajalta ja
- työeläkekuntoutuksen suunnitelman laatimisen ajalta.
Oikeus kuntoutusavustukseen on ainoastaan silloin, kun aktiivinen kuntoutus ei ole käynnissä ja henkilölle ei makseta palkkaa tai hänen toimeentuloaan ei ole turvattu muilla etuuksilla, esimerkiksi sairauspäivärahalla tai työttömyyspäivärahalla.
Kuntoutusavustus odotusajalle
Kun kuntoutujalla on todettu olevan oikeus kuntoutukseen, mutta aktiivinen kuntoutus ei ole vielä käynnistynyt, kuntoutujalla on oikeus harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen.
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta odotusajalle voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja opiskelupaikan saatuaan odottaa opiskelun alkamista. Odotusajan kuntoutusavustus voi olla tarpeen myös niissä tilanteissa, joissa työn tekeminen ennen kuntoutuksen alkamista ei ole terveydentilan kannalta suotavaa.
Kuntoutusavustus eri kuntoutusjaksojen väliselle ajalle
Eläkelaitos voi myöntää kuntoutusavustusta myös erillisten kuntoutusjaksojen väliselle ajalle.
Kuntoutusavustus työeläkekuntoutuksen suunnitelman laatimisen ajalle
Eläkelaitos voi myöntää kuntoutusavustusta työeläkekuntoutuksen suunnitelman laatimisen ajalle. Avustuksen myöntäminen kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi edellyttää aina, että hakijalla on todettu oikeus työeläkekuntoutukseen.
Kuntoutusavustus työllistymisen tukemiseksi
Yrittäjäeläkelakien ja julkisten alojen eläkelain perusteella eläkelaitos voi myöntää kuntoutusavustusta myös työllistymisen tukemiseksi.
Kuinka pitkäksi ajaksi eläkelaitos myöntää kuntoutusavustuksen?
Kuntoutusavustukseen on oikeus 3 kalenterikuukaudelta kalenterivuotta kohden erikseen laskettuna
- kuntoutuksen odotusajalta ja
- kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta.
Kun kuntoutusavustukseen on oikeus kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutuksen väliajoilta, kuntoutusavustukseen on oikeus enintään 3 kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin avustuksen osalta erikseen.
3 kuukauden aikaa voidaan soveltaa myös silloin, kun eläkelaitos myöntää avustuksen työeläkekuntoutuksen suunnitelman laatimiseksi.
Jos työeläkekuntoutuksen toteutumisen kannalta on perusteltua, eläkelaitos voi myöntää kuntoutusavustusta myös 3 kuukautta pidemmälle ajalle.
Työkyvyttömyyseläkkeensaajan kuntoutuskorotus
Työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavalla henkilöllä on työeläkekuntoutuksen ajalta oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja kuntoutuskorotukseen.
Kuntoutuskorotukseen on oikeus yleensä vain, jos kuntoutustoimenpide kestää ainakin 1 kalenterikuukauden ajan.
Työeläkelakien mukaan eläkelaitos voi myöntää kuntoutuskorotuksen myös 1 kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos aktiivinen kuntoutus kestää alle 1 kuukauden.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Kuntoutusrahan, kuntoutuskorotuksen ja kuntoutusavustuksen yhteydessä ei makseta lisäeläketurvan mukaista eläkettä.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen säännösviittaukset on päivitetty.