Perhe-eläkkeen ratkaiseva eläkelaitos

Voit tarkastella tätä asiakokonaisuutta voimassaolopäivän perusteella.
Syötä päivämäärä.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2021 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2021
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty 1.1.2021 voimaantulleet lainmuutokset, joiden perusteella Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano siirtyi Kevalle 1.1.2021 alkaen. Suomen Pankin eläketurvaan sovelletaan pääsääntöisesti JuEL:a, mutta se säilyi vilmamenettelyn ulkopuolella. Suomen Pankki ei toimi 1.1.2021 alkaen enää eläkelaitoksena.

Viimeisen eläkelaitoksen periaate (vilma) tarkoittaa sitä, että viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos) toimii eläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena.

Vilmalaitos antaa päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan vilman piiriin kuuluneiden eläkejärjestelmien eläkkeistä. Eläkkeenhakija saa yhden päätösyhdistelmän kaikkien vilman piiriin kuuluvien työeläkelakien mukaisista eläkkeistä.

Vilmalaitos hoitaa päätösyhdistelmän mukaisten eläkkeiden maksamisen ja eläkkeisiin liittyvät muut tehtävät.

Vilmamenettelyyn kuuluu yksityisten alojen työeläkejärjestelmä sekä lähes kaikki JuEL:iin sisältyvät eläketurvat.

JuEL koskee

  • valtion palveluksessa olevien eläketurvaa,
  • Kevan jäsenyhteisöjen eli kuntien palveluksessa olevien eläketurvaa,
  • evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa olevien eläketurvaa,
  • Kelan palveluksessa olevien eläketurvaa, ja
  • Suomen Pankin henkilöstön eläketurvaa.

Suomen Pankin henkilöstön eläketurva ei kuulu vilmamenettelyyn, vaikka se kuuluu JuEL:n piiriin.

Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn liittyviä käsitteitä

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä käytetään seuraavia käsitteitä:

  • pääasiallinen laitos
  • päätösyhdistelmä
  • seurannaislaitos
  • tarkasteluaika
  • viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos)
  • vilmaeläke
  • vilmamenettely
  • vilmavapaakirjalaitos
  • yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Vilmamenettelyssä käytettäviä käsitteitä
Käsite Määritelmä
Pääasiallinen laitos Eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita tarkasteluaikana sellaisessa tilanteessa, jossa vilmamenettely ei tule sovellettavaksi.
Päätösyhdistelmä Eläkepäätösten yhdistelmä, joka sisältää vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeet.
Seurannaislaitos Vilmatilanteet: Muut päätöksen antavat eläkelaitokset kuin vilmalaitos (vilman ulkopuoliset eläkelaitokset).
Ei-vilmatilanteet: Muu eläkelaitos kuin pääasiallinen laitos.
Tarkasteluaika 2 vuoden aika, josta työansiot tutkitaan eläkehakemuksen ratkaisevan eläkejärjestelmän päättelyssä.

1 kuukauden aika yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä. Yksityisen alan sisäinen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään hakemuksen vireilletuloa edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden tarkasteluajan perusteella.

Viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos) Eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos tilanteissa, joissa henkilö on työskennellyt useamman vilman piiriin kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä.
Vilmaeläke Eläke, jossa on vähintään kahden eri vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeitä.
Vilmamenettely Eläkehakemuksen käsittely ja päätöksen antaminen tilanteessa, jossa eläkkeenhakija on työskennellyt vähintään kahden eri vilmamenettelyyn kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä.
Vilmavapaakirjalaitos Muu vilmamenettelyn piiriin kuuluva eläkelaitos kuin vilmalaitos.
Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos.

Mikä on vilmamenettelyn soveltamisala?

Vilmamenettely koskee tilanteita, joissa työntekijä tai yrittäjä on ollut sekä yksityisten alojen työeläkelainsäädännön että JuEL:n piirissä.

Useamman työeläkelain piirissä työskennelleen henkilön eläke on vilmaeläke, vaikka eläkettä ei myönnettäisikään samasta ajankohdasta kuin yhden eläkejärjestelmän mukaisena.

Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin.

Päättely tehdään eläkejärjestelmäkohtaisesti yksityisten alojen ja julkisten alojen (vilmaan kuuluvat, JuEL:ssa vakuutetut eläketurvat) välillä. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon JuEL:n piiriin kuuluvina työansioina ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä. 

Vilmalaitoksena toimii sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Jos työansioita on vakuutettu 2 vuoden tarkasteluajalla eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, eläkehakemuksen ratkaisee se yksityisen alan eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Yksityisen alan sisäinen ratkaisevan laitoksen päättely tehdään kaikissa etuuslajeissa hakemuksen vireilletuloa edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden työansioiden perusteella.  Viimeinen kalenterikuukausi on se kuukausi, jolta päättelyhetkellä löytyy viimeisin täydellisesti rekisteröity kuukausi.

Tarkemmat tiedot

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä työansiot korotetaan päättelyhetken tasoon palkkakertoimella ja ansioihin ei tehdä PTEL-vähennystä.

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättely tehdään päättelyohjelman avulla, kun  hakemus ohjataan oikean eläkevakuuttajan käsiteltäväksi. Päättely ja ohjaus tehdään niiden rekisteritietojen perusteella, jotka ovat käytössä päättelyä tehtäessä. Jos eläkehakemuksen käsittelyn kuluessa henkilölle rekisteröidään lisää työansioita, hakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyä ei tehdä uudelleen. Hakemus ratkaistaan siinä eläkelaitoksessa, johon se on päättelyhetkellä ohjattu.

Yksityisen alan sisäisessä ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä YEL- ja MYEL -työtulosta käytetään kuukausitason työtuloksi muunnettua työtuloa. Yrittäjän vuosityötulo muunnetaan päättelyssä kuukauden työtuloksi päivätekniikalla.

Jos pääteltäviin ansioihin sisältyy vuosi-ilmoitustekniikalla ilmoitettuja ansioita, vuosiansio muutetaan kuukausitasolle jakamalla vuosi-ilmoittajan ilmoittama vuosiansio 12.

Esimerkki: Työansioiden päättely, kun eläkkeenhakijalla on työansioita julkisella ja yksityisellä alalla

Tarkasteluajalla on vakuutettu työansioita sekä yksityisten että julkisten alojen eläkejärjestelmässä ja useammassa eri yksityisten alojen eläkelaitoksessa

  • Keva:JuEL ansioita 45 000
  • Yksityisten alojen eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 11 000 euroa ja YEL-työtulo 25 000 euroa
  • Yksityisten alojen eläkelaitos 2: TyEL-ansioita 25 000 euroa
  • Yksityisen alojen eläkelaitos 2: TyEL ansioita viimeksi ennen hakemuksen vireilletulokuukautta 1 kuukauden aikana 600  euroa.
  • YEL-toiminta on päättynyt 6 kk ennen hakemuksen vireilletuloa.

Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä on vakuutettu ansioita 2 vuoden tarkasteluajalla yhteensä 61 000 euroa. Hakemus tulee yksityisten alojen eläkejärjestelmän ratkaistavaksi.

Yksityisten alojen eläkelaitos 2 on vakuuttanut eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden ajalta 600 euroa.

Yksityisten alojen eläkelaitos 2 on eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos ja se toimii vilmalaitoksena.

Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos on eniten työansioita viimeisen kalenterikuukauden aikana vakuuttanut eläkelaitos

Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos on kaikissa etuuslajeissa se eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen kalenterikuukauden aikana.

Työansioiden määrästä riippumatta vilmalaitoksena toimii tietyissä tilanteissa Keva, Merimieseläkekassa tai Mela ja yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena Merimieseläkekassa tai Mela

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättely ei kaikissa tilanteissa perustu työansioihin.

Nämä tilanteet liittyvät

  • julkisen alan lisäeläkeosuuteen
  • julkisen alan ammatilliseen eläkeikään
  • julkisen alan henkilökohtaiseen eläkeikään
  • ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän soveltamiseen
  • Melan erityisetuuksiin
  • MEL:n alempaan eläkeikään.

Keva on aina julkisten alojen vilmalaitos

Vilmamenettelyyn kuuluvien JuEL:n mukaan vakuutettujen työansioiden osalta vilmalaitos on aina Keva.

Vilman piiriin kuuluvien JuEL:n mukaisten eri eläketurvien (valtion eläketurva, kunnallinen eläketurva,  evankelisluterilaisen kirkon eläketurva ja Kelan toimihenkilöiden eläketurva) toimeenpano tapahtuu Kevassa. Myös Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano tapahtuu Kevassa, mutta Suomen Pankin henkilöstön eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn.

Viimeisenä eläkelaitoksena toimii Keva silloin, kun työansioita on vakuutettu Kevassa yhteensä enemmän kuin yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansiot eivät kuulu vilmaan.

Tarkemmat tiedot

Ennen vuotta 2017 päättely julkisissa työeläkelaeissa oli lakikohtaista. Julkisten alojen vilmaan kuuluvien eläkejärjestelmien osalta vilmalaitoksena toimi tällöin Keva. Julkisten alojen osalta päättely oli kuitenkin samaan tapaan eläkejärjestelmäkohtaista kuin yksityisten alojen eläkejärjestelmän osalta. Valtion eläkejärjestelmä (VaEL), kunnallinen eläkejärjestelmä (KuEL), evankelisluterilaisen kirkon eläkejärjestelmä (KiEL) ja Kelan toimisuhde-eläkkeet olivat kukin oma eläkejärjestelmänsä.

Vuoden 2017 alusta lukien KuEL:n, VaEL:n, KiEL:n tai Kelan toimihenkilöitä koskevien eläkesääntöjen mukaan vakuutetut työansiot lasketaan yhteen JuEL:n mukaisiksi työansioiksi vilmalaitosta määriteltäessä.

Eläkettä maksava eläkelaitos myöntää yleensä uuden eläkkeen

Eläkettä tai luopumistukea maksava eläkelaitos on yleensä vilmalaitos silloin, kun eläkkeensaajalle myönnetään uusi eläke.

Pääsääntö on, että vilmaeläkkeen jälkeen myönnettävä uusi eläke on vilmaeläke. Eläkkeensaajalle

  • vanhuuseläkettä,
  • työkyvyttömyyseläkettä,
  • työuraeläkettä,
  • osa-aikaeläkettä, tai
  • osittaista varhennettua vanhuuseläkettä

maksava eläkelaitos hoitaa vilmalaitoksen tehtävät, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi tai vanhuuseläkettä saavalle myönnetään uusi vanhuuseläke.

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu 2 viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana eniten

  • Suomen Pankin osalta JuEL:n 1 §:n
  • ortodoksisesta kirkosta annetun lain
  • Ahvenanmaan maakuntalain
  • tai vilmaan kuulumattoman erityiseläkkeen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on tarkasteluaikana vakuutettu eniten jonkin muun sellaisen eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Näitä muita eläkkeitä kutsutaan erityiseläkkeiksi. 

Vilmamenettelyn piiriin eivät kuulu seuraavat erityiseläkkeet:

  • valtioneuvoston ja kansanedustajien eläkkeet
  • tasavallan presidentin eläke
  • europarlamentaarikkojen eläkkeet
  • valtion taiteilija-apurahoihin perustuvat eläkkeet
  • muut julkisten alojen eläkkeet, jotka eivät perustu rekisteröityihin palvelussuhteisiin.

Jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä tai erityiseläkkeeseen oikeuttavan työskentelyn perusteella, vilmamenettelyä ei sovelleta seurannaisratkaisujenkaan osalta. Näin menetellään myös niissä tilanteissa, joissa henkilö ei hae eläkettä tällaisesta vilmamenettelyn piiriin kuulumattomasta työskentelystä.

Ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös muut päätökset

Osatyökyvyttömyyseläkkeen, kuntoutuksen ja työuraeläkkeen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös varsinaisen eläkepäätöksen ja muut asiaan liittyvät päätökset.

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn, kun kertasuoritetun eläkkeen jälkeen haetaan uutta eläkettä.

Jos eläke on kertasuoritettu ja myöhemmin haetaan uutta eläkettä, eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään uutta eläkettä haettaessa työansioiden perusteella.

Yksityisten alojen rekisteröidyt lisäeläkkeet ja vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Yksityisten alojen rekisteröidyt TEL- ja YEL -lisäeläkkeet ja yksityisten alojen vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn.

Eläkelaitokset voivat kuitenkin sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta, jos vilmamenettelyn noudattamatta jättäminen on eläkehakemuksen käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Työansioiden perusteella vilmalaitos olisi Keva, hakijalla on TEL-lisäeläketurvaa

Eläkkeenhakijalla on työuran aikana vakuutettu työansioita JuEL:n (KuEL:n) mukaan ja TyEL:n (TEL:n) mukaan. Tarkasteluajalla on vakuutettu eniten työansioita JuEL:n mukaan, jolloin vilmalaitokseksi määräytyisi ansioiden perusteella Keva. Eläkehakemuksen käsittely ja lisäturvan laskenta edellyttävät selvittelytyötä yksityisten alojen eläkelaitoksessa. Päätöksen antoon tulisi tarpeetonta viivytystä, jos TEL-lisäeläketurva myönnettäisiin Kevasta.

Keva ja yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos voivat sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta. Keva antaa päätöksen julkisten alojen eläketurvasta ja yksityisten alojen eläkelaitos yksityisten alojen eläketurvasta.

Eläkelaitokset voivat sopia, mikä eläkelaitos ratkaisee eläkehakemuksen

Jos eläkehakemuksen käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista, eläkelaitokset voivat sopia, että

  • vilmamenettelyä noudatetaan tilanteessa, jossa vilmamenettelyä ei lain mukaan olisi noudatettava
  • vilmalaitoksen tehtävät hoitaa jokin muu eläkelaitos kuin säädösten perusteella määräytyvä eläkelaitos
  • vilmamenettelyä ei noudateta.

Jos sopimismahdollisuutta käytetään, eläkkeenhakijalle on ilmoitettava, mikä eläkelaitos käsittelee eläkkeenhakijan eläkeasian.

Eläkelaitoksen tulee selvittää sopimisen vaikutukset rekistereiden toimintaan.

Eläketurvakeskuksen ratkaisuvalta toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittelyssä

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mikä eläkelaitos on toimivaltainen ratkaisemaan eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus ratkaisee asian eläkelaitoksen hakemuksesta.

Eläketurvakeskuksen päätökseen toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittämisestä ei saa hakea muutosta.

Ennen vuotta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnetyt eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn

Vuonna 2004 vilmamenettely laajentui julkisten alojen eläkejärjestelmiin. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen vilmamenettelyn voimaantulosäännöstä sovelletaan edelleen.

Vilmamenettelyä ei sovelleta hakijan omassa eläkkeessä seuraavissa tilanteissa:

  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa tai eläkkeenhakijalla on oikeus saada ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä.
  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea.
  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.

Mikä on ei-vilma perhe-eläke?

Vilmamenettelyä ei sovelleta perhe-eläkkeessä, jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu vilmamenettelyä.

Mikä on vilmapäätösyhdistelmä?

Vilmapäätösyhdistelmä on vilmamenettelyn piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkepäätösten yhdistelmä. Kunkin eläkejärjestelmän itsenäisyys säilyy päätöksenteossa.

Vilmalaitos ei anna juridisesti päätöstä toisen eläkejärjestelmän eläkkeestä, vaan muun eläkejärjestelmän päätös sisältyy vilmalaitoksen yhteenvetopäätökseen.

Vilmapäätösyhdistelmässä on päätösosa ja laskelmaosa.

Vilmapäätösyhdistelmän päätösosassa ilmoitettavia tietoja

Päätösosassa eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksen tosiasiaperustelut ja oikeudelliset perustelut.

  • Tosiasiaperusteluna ilmoitetaan päätöksen perusteena olevat pääasialliset syyt.
  • Oikeudellisena perusteluna ilmoitetaan ratkaisun perusteena olevat säännökset ja määräykset.

Päätösyhdistelmään liitetään valitusosoitus.

Tarkemmat tiedot

Päätösosan perustiedot

  • Päätösosassa kerrotaan vireilletulo-, päätös- ja postituspäivämäärä, päätösnumero sekä eläkkeenhakijan henkilötiedot.
  • Päätösyhdistelmässä ilmoitetaan eläkelaji ja eläkkeen alkaminen.
  • Kuntoutustukea koskevassa päätöksessä kerrotaan eläkkeen päättymisajankohta.
  • Jos eläkelaitos antaa samalla päätösyhdistelmällä päätöksen eläkkeestä, jonka osat alkavat eri ajankohdasta, kaikki alkamisajat ilmoitetaan erikseen. Kun eläkkeen eri osat alkavat eri aikaan, alkamisajankohtien yhteydessä ilmoitetaan paitsi tuolloin alkavan eläkkeen osan määrä, myös eläkkeen kokonaismäärä.
  • Eläkkeen määrä merkitään euroissa/kk eläkkeen alkamishetken tasossa.
  • Päätösosassa mainitaan säännökset ja sovelletut lainkohdat niissä tapauksissa, joissa hakijan hakemus on hylätty.
  • Kun päätöksessä on myönnetty eläke eläkehakemuksen mukaisena, päätösosaan merkitään ainoastaan sovelletut säännökset.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitettavia tietoja

Laskelmaosassa toistetaan eläkkeensaajan nimi ja henkilötunnus sekä päätöksen antopäivämäärä.

Laskelmaosa suositellaan jaettavaksi siten, että laskelmassa erotetaan

  • 31.12.2004 mennessä olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke
  • 1.1.2005 alkaen olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke.

Laskelmaosassa kerrotaan, että eläkkeen perusteena olevat ansiot ja eläkkeet on tarkistettu eläkkeen alkamishetken tasoon.

Ansiot on suositeltavaa ilmoittaa myös ansaintavuoden tasossa, jotta vakuutetun on mahdollista tarkistaa eläkkeen perusteena olevat ansionsa. Ansiot voivat olla joko työntekijän työeläkevakuutusmaksulla vähennettyjä tai vähentämättömiä.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 31.12.2004 asti

31.12.2004 asti karttuneen eläkkeen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Laskelmassa ilmoitetaan eläkkeen perusteena oleva ansiotoiminta.
  • Laskelmassa ilmoitetaan eläkepalkka.
  • Laskelmassa ilmoitetaan kustakin ansiotoiminnasta karttunut eläke.

Ansiotoiminnasta laskelmassa ilmoitetaan työnantajan nimi tai ansiotoiminta yksilöidään muulla tavoin (esim. yrittäjätoiminta).

Ansiotoiminnasta ilmoitetaan alkamis- ja päättymisaika sekä eläkepalkka eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL -työskentelystä sekä julkisen alan lyhytpalvelusta ilmoitetaan työskentelyvuodet ja työskentelystä karttunut eläke.

Julkisen alan työskentelyn keskeytykset voidaan ilmoittaa joko keskeytystä sisältävän palvelun jälkeen tai erikseen laskelmaosan lopussa.

Tiedot ansiotoiminnasta voidaan ilmoittaa laskelmassa ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle tai kronologisessa järjestyksessä palvelusuhteen tai yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.

Tarkemmat tiedot

Ansiotoiminta voidaan päätösyhdistelmällä ryhmitellä joko eri eläkejärjestelmien mukaan tai kronologisessa järjestyksessä.

ETK suosittelee, että ansiotoiminnan ilmoittamisessa päätösyhdistelmissä käytetään seuraavia periaatteita.

Ansiotoiminta ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmien mukaan:

  • Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta ilmoitetaan laskelmalla ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle.
  • Se eläkelaitos, joka tekee päätösyhdistelmän, voi ilmoittaa omat tietonsa ensin.
  • Työsuhteesta ilmoitetaan työnantajan nimi ja kunnallisesta palvelussuhteesta työnantajana ollut kunta tai muu jäsenyhteisö.
  • Valtion palvelussuhteista vapaakirjasanomalla ilmoitetaan työnantajan nimi siinä muodossa kuin se on rekisteriin merkitty.
  • Valtiotyönantajan nimeä ei tarvitse ilmoittaa päätösyhdistelmässä sellaisenaan, vaan vilmalaitos voi päättää, kuinka asian ilmoittaa.
  • LEL:n ja TaEL:n osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
  • Kirkon osalta ilmoitetaan viimeinen työnantaja, jos työskentely on jatkunut keskeytyksettä.
  • Julkisen alan lyhytpalvelusten osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
  • Työ- tai palvelussuhteesta tai yrittäjätoiminnasta näytetään alkamis- ja päättymisaika. Eläkkeen perusteena olevana ansiona ilmoitetaan eläkepalkka ja työtulo euroina kuukaudessa.
  • LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisten alojen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisen palvelussuhteen keskeytysajat (esim. virkavapaat) voidaan merkitä kyseisen palvelussuhteen alle. Palvelussuhteen keskeytykset voidaan merkitä myös laskelmaosan loppuun kohtaan, jossa ilmoitetaan se ansiotoiminta, josta ei kartu eläkettä.

Ansiotoiminta kronologisessa järjestyksessä:

  • Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta voidaan ilmoittaa laskelmalla aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.
  • Yksityisen alan työskentelystä ilmoitetaan työnantajan nimi.
  • Valtion työskentelyn osalta työnantajan nimen tilalle voidaan merkitä valtion palvelu.
  • YEL:n osalta laskelmalle voidaan merkitä  yrittäjätoiminta ja MYEL:n osalta maatalousyrittäjätoiminta.
  • Mikäli julkisten alojen työskentelyyn liittyy keskeytyksiä, keskeytykset voidaan merkitä kyseisen työskentelyjakson jälkeen.
  • Laskelmaan merkitään kustakin työskentelystä eläkkeeseen oikeuttava aika, eläkkeen perusteena ollut ansio ja karttunut eläke.
  • LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisten alojen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 1.1.2005 alkaen

Vuodesta 2005 alkaen ansiotoiminta voidaan ilmoittaa joko eläkejärjestelmittäin eriteltynä tai kronologisessa järjestyksessä.

Tarkemmat tiedot

Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi työ- ja palvelussuhteista:

  • työnantaja
  • kunkin vuoden vuosiansio
  • ansiot kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta yhteensä
  • kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta karttunut eläke

Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi yrittäjätoiminnasta:

  • kunkin yrittäjäjakson työtulo/vuosi
  • yrittäjäjakson vuosityötulot yhteensä
  • yrittäjäjaksosta karttunut eläke

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan eläkkeeseen tulevat korotukset ja vähennykset

Yhteenlaskettujen eläkkeiden summan jälkeen merkitään erikseen eläkkeeseen tehtävät korotukset ja vähennykset.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosaan tehdään yhteenveto

On suositeltavaa, että eläkelaitos ilmoittaa laskelmassa yhteenvedon.

Yhteenvedossa kerrotaan

  • eläkkeen määrät erikseen yksityisiltä aloilta, valtiolta, kunnalta, evankelisluterilaiselta kirkolta sekä Kelan toimisuhteista
  • eläkkeiden yhteismäärä.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen

Laskelmaosan lopussa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen.

Vilmapäätösyhdistelmien erityistilanteet

Eläkelaitos voi antaa eri ajankohdista alkavista eläkkeistä eri päätökset

Vilmaeläkkeet voivat alkaa eri aikaan ja vilmalaitoksen tulee antaa eläkkeestä kaksi tai useampia päätöksiä.

Esimerkiksi vanhuuseläkkeet voivat alkaa eri ajankohdista, kun eläkkeenhakijalla on yhden tai useamman, mutta ei kaikkien, eläkejärjestelmän mukaisessa vanhuuseläkkeessään alennettu eläkeikä.

Tarkemmat tiedot

Vanhuuseläkkeet eri ajankohdasta

Kun eri eläkejärjestelmissä on erilainen vanhuuseläkeikä, eläkkeistä annetaan erilliset päätökset.

Ensimmäinen päätös, jos päätös sisältää vain yhden järjestelmän eläkkeen, ei ole vilmapäätösyhdistelmä. Kun toisen järjestelmän eläke myönnetään myöhemmästä ajankohdasta, toinen päätös on vilmapäätösyhdistelmä. Tässä päätösyhdistelmässä mainitaan paitsi sen eläkkeen määrä, joka tällä päätöksellä myönnetään, myös tällä päätöksellä myönnettävän eläkkeen ja aikaisemmin myönnetyn eläkkeen yhteismäärä.

Päätösyhdistelmän laskelmaosassa ei toisteta ensimmäisellä päätöksellä myönnetyn eläkkeen laskelmaa, vaan päätösyhdistelmän laskelmaosaan otetaan eläkelaskelma vain uudesta eläkkeestä.

Työkyvyttömyyseläkkeen vilmaneuvottelusta kerrotaan päätösyhdistelmässä

Vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa työkyvyttömyyseläkepäätöksissä ilmoitetaan, että Keva on pyytänyt arvion eläkkeenhakijan työkyvystä yksityisten alojen eläkelaitokselta.

Perhe-eläkkeen päätösyhdistelmällä huomioitavia asioita

Leskeneläkkeen laskelmalla esitetään leskeneläkkeen vähentämiseen liittyvät tiedot ja leskeneläkkeen vähentämisessä käytetty lesken laskennallisen eläkkeen määrä.

Perhe-eläkkeen korotuksen ajankohta ja prosentti ilmoitetaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

Perhe-eläkepäätösyhdistelmässä kerrotaan edunjättäjän kuolinpäivä.

Päätösosassa voidaan mainita leskeneläkkeen ja lapseneläkkeiden kokonaismäärät sekä perhe-eläkkeen alkamisaika.

Milloin eläkkeelläoloaika ilmoitetaan päätösyhdistelmällä?

Mikäli henkilölle tulee myöhemmin myönnettäväksi eläke siten, että eläkkeelläoloajasta on karttunut uutta eläkettä, ilmoitetaan eläkkeelläoloaika ja eläkkeelläoloajasta karttunut eläke laskelmalla.

Vilmalaitos voi antaa päätöksen selvistä hylkäyksistä ilman vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan

Vilmalaitos voi päätösyhdistelmällään hylätä niin sanotut selvät hylkäykset ilman, että vilmalaitos pyytää vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan.

Tarkemmat tiedot

Yksityisten alojen työskentelyjen selvät hylkäykset

  • TEL-työsuhde on päättynyt ennen 8.7.1961
  • TEL-työsuhde tai yrittäjätoiminta on päättynyt alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005, eikä työsuhteeseen liity tulevan ajan oikeutta
  • MEL-palvelussuhde on päättynyt ennen 1.6.1956
  • YEL- tai MYEL -toiminta on päättynyt ennen 1.1.1970

Kunnallisten palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Kunnallinen palvelus alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.7.1971 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
  • Alle 1 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.1.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
  • Kaikki kunnalliset palvelussuhteet ovat päättyneet ennen 8.7.1961

Valtion palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967, eikä hakijalla ole myöhempää yli kuukauden kestävää valtion palvelusta
  • Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aiempaan VEL-palvelukseen
  • Kaikki VEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962

Kelan toimisuhdepalvelusten selvät hylkäykset

  • Alle 21-vuotiaana palveltu aika ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 31.12.1966 eikä henkilöllä ole 1.1.1967 jälkeen yhtään vähintään yhden kuukauden pituista palvelussuhdetta

Kirkon palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967
  • Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aikaisempaan KiEL-palvelukseen
  • Kaikki KiEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962

Kokonaishylkäys

  • Kun vilmalaitos antaa eläkkeen kokonaishylkäyksen, ei vapaakirjalaitoksen kantaa tai tietoja tarvitse selvittää.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2020 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2020
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty 1.1.2020 voimaantullut yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen muutos. Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos määräytyy hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kuukauden työansioiden perusteella.

Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, perhe-eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitos määräytyy vakuutettujen työansioiden perusteella.

Jos edunjättäjä oli kuollessaan eläkkeellä, perhe-eläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, joka maksoi edunjättäjän eläkettä.

Tarkemmat tiedot

Vuoden 2017 alusta lukien KuEL:n, VaEL:n, KiEL:n tai Kelan toimihenkilöitä koskevien eläkesääntöjen mukaan vakuutetut työansiot lasketaan yhteen JuEL:n mukaisiksi työansioiksi vilmalaitosta koskevaa päättelyä tehtäessä.

Eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos, kun edunjättäjä ei ollut eläkkeellä

Jos edunjättäjällä oli vakuutettuja työansioita sekä julkisella että yksityisellä alalla, perhe-eläkehakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos (vilmalaitos), jossa edunjättäjän työansioita on vakuutettu eniten 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Yksityisen alojen eläkejärjestelmän sisäinen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään vakuutettujen työansioiden perusteella. Yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena toimii se yksityisten alojen eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten edunjättäjän työansiota viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

2 vuoden tarkasteluaika

Perhe-eläkkeen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä 2 vuoden tarkasteluajalla tarkoitetaan

  • sitä vuotta, jona edunjättäjällä oli vakuutettuja työansioita viimeksi ennen kuolinvuotta ja
  • tätä vuotta välittömästi edeltävää vuotta.

1 kuukauden tarkasteluaika

Perhe-eläkkeen yksityisten alojen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä 1 kuukauden tarkasteluajalla tarkoitetaan perhe-eläkehakemuksen vireilletulokuukautta edeltänyttä kalenterikuukautta. Mikäli eläkehakemuksen vireilletulokuukautta edeltävänä kalenterikuukautena ei ole ollut vakuutettuja työansioita, tarkastellaan sitä kalenterikuukautta, jolloin edunjättäjällä viimeksi oli yksityisen alan vakuutettuja työansioita.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Ratkaisevan eläkelaitoksen päättely, kun edunjättäjä ei ollut eläkkeellä ja vakuutettuja työansioita tarkasteluajalla yksityisen ja julkisen alan eläkejärjestelmissä

Edunjättäjän kuolinvuosi on 2019 ja perhe-eläkehakemus on tullut vireille huhtikuussa 2020. Edunjättäjän kunnallinen palvelussuhde on päättynyt ennen eläketapahtumaa. Edunjättäjällä ei ollut KuEL:n mukaan oikeutta lisäeläkeosuuteen tai henkilökohtaiseen eläkeikään.

Edunjättäjällä on vakuutettuja työansioita seuraavasti:

Vuonna 2019

  •  Keva: KuEL-ansioita 15 000 euroa

Vuonna 2018

  • Yksityisen alan eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 10 000 euroa
  • Yksityisen alan eläkelaitos 2: YEL-työtulo 20 000 euroa
  • Keva: KuEL-ansioita 35 000 euroa

Vuonna 2017

  • Yksityisen alan eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 25 000 euroa
  • Yksityisen alan eläkelaitos 2: YEL-työtulo 20 000 euroa
  • Yksityisen alan eläkelaitos 3: TyEL-ansioita 20 000 euroa
2016 2017 2018 2019 2020

 

 

 

TyELlaitos 1:

25 000

YELlaitos 2: 

 20 000 YEL

TyELlaitos 3:  

20 000 TyEL

TyELlaitos 1:  

10 000 TyEL

-joulukuu 1500e

TyELlaitos 2:  

20 000 TyEL

-joulukuussa

2 000 e

Keva: 35 000 JuEL

Edunjättäjän kuolinvuosi

Keva: 15 000 JuEL

 

 

Hakemus vireille

Työansioiden 2 vuoden tarkasteluaika vilmatilanteessa on vuosi, jona edunjättäjällä oli vakuutettuja työansioita viimeksi ennen kuolinvuotta ja tätä vuotta välittömästi edeltävä vuosi. Tarkasteluaika on vuodet 2018 ja 2017. Tarkasteluajalla yksityisen alan eläkejärjestelmässä on vakuutettu työansioita yhteensä 95 000 euroa ja julkisen alan eläkejärjestelmässä 35 000 euroa. Perhe-eläkehakemuksen ratkaisee yksityisen alan eläkelaitos. Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos määräytyy perhe-eläkehakemuksen vireilletuloa edeltäneen kalenterikuukauden vakuutettujen työansioiden perusteella, tai mikäli työansioita ei tällöin ole ollut, sen kalenterikuukauden työansioiden perusteella, jolloin edunjättäjällä viimeksi on ollut yksityisen alan vakuutettuja työansioita. Perhe-eläkehakemuksen ratkaisee TyELlaitos 2, joka on vakuuttanut eniten yksityisen alojen työansiota viimeksi (2000e).

Milloin päättelyssä ei käytetä työansioita

Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta perhe-eläkehakemus ratkaistaan tietyissä tilanteissa aina Kevassa, Merimieseläkekassassa tai Melassa.

Keva vilmalaitoksena

Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta perhe-eläkehakemuksen ratkaisee Keva, jos

  • edunjättäjän virka- tai työsuhteeseen perustuva eläketurva oli eläketapahtumahetkellä järjestetty vain julkisten alojen eläkelain mukaan tai
  • edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 5 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen lisäeläkeosuuteen tai
  • jos edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain mukaiseen henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään.

Tarkemmat tiedot

Virka- tai työsuhteita eivät ole perhehoitajan, omaishoitajan ja luottamushenkilön tehtävät tai toimeksianto- tai konsulttisopimus. Valtion puolella luottamushenkilöitä ja luottamushenkilöihin verrattavia ovat mm. lautamiehet. Vaikka julkisten alojen vilmalaitoksena toimii aina Keva, päättely on lakikohtaista. Rekisteriteknisesti vilmalaitos on esimerkiksi Valtiokonttori, jos jatkuva virkasuhde on valtion palveluksessa.

Merimieseläkekassa vilmalaitoksena tai yksityisen alan ratkaisevana eläkelaitoksena

Ansioiden määrästä riippumatta perhe-eläkehakemuksen ratkaisee Merimieseläkekassa, jos edunjättäjällä olisi ollut oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Merimieseläkekassa ei kuitenkaan ole vilmalaitos, jos

  • edunjättäjän virka- tai työsuhteeseen perustuva eläketurva oli eläketapahtumahetkellä järjestetty vain julkisten alojen eläkelain mukaan tai
  • edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 5 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen lisäeläkeosuuteen tai
  • jos edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain mukaiseen henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään.

Mela vilmalaitoksena tai yksityisen alan ratkaisevana eläkelaitoksena

Ansioiden määrästä riippumatta perhe-eläkehakemuksen ratkaisee Mela, jos edunjättäjä sai kuollessaan luopumiseläkettä tai luopumistukea.

Mela ei kuitenkaan ole vilmalaitos, jos

  • edunjättäjän virka- tai työsuhteeseen perustuva eläketurva oli eläketapahtumahetkellä järjestetty vain julkisten alojen eläkelain mukaan
  • edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 5 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen lisäeläkeosuuteen tai
  • jos edunjättäjällä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain mukaiseen henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään tai
  • edunjättäjällä olisi ollut oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Työansioita vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä, perhe-eläkkeeseen ei sovelleta vilmamenettelyä.

Perhe-eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos, kun edunjättäjä sai eläkettä

Jos edunjättäjä sai kuollessaan eläkettä, perhe-eläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, joka maksoi edunjättäjän eläkettä.

Jos edunjättäjä sai eläkettä useammasta eri eläkelaitoksesta, kukin eläkettä maksanut eläkelaitos myöntää perhe-eläkkeen. Vilmamenettelyä ei näissä tilanteissa sovelleta.

Sopiminen perhe-eläkkeen ratkaisevasta eläkelaitoksesta

Hakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä käytetään niitä rekisteritietoja, jotka ovat käytettävissä hakemuksen vireilletulohetkellä. Päättelyssä ei ole käytettävissä kaikkia sellaisia tietoja, joiden perusteella hakemus voitaisiin kaikissa tilanteissa suoraan ohjata siihen eläkelaitokseen, joka pystyy tarkoituksenmukaisimmin käsittelemään hakemuksen ilman tarpeetonta käsittelyviivettä. Tämän vuoksi on sovittu, että perhe-eläkehakemus siirretään tietyissä tilanteissa käsiteltäväksi yksityisen alan lisäeläketurvan vakuuttaneeseen eläkelaitokseen, Kevaan tai Merimieseläkekassaan. 

Nämä tilanteet liittyvät

  • yksityisen alan TEL- ja YEL-lisäeläketurvaan
  • edunsaajien määrän vaihteluun eri eläkejärjestelmissä
  • MEL:n mukaiseen perhe-eläkeoikeuteen. 

Yksityisen alan rekisteröity TEL- tai YEL-lisäeläketurva ja suojattu vapaamuotoinen lisäeläketurva

Perhe-eläkkeen parannetut ehdot eivät vaikuta hakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyyn. Eläkelaitokset voivat sopia, että hakemus käsitellään siinä eläkelaitoksessa, jonka vakuuttamaan työskentelyyn parannetut ehdot liittyvät.

Tarkemmat tiedot

Alennettujen eläkeikien sekä perhe-eläkkeen saamista koskevien ehtojen laajennusten vakuuttaminen perusturvassa on lopetettu 31.12.2004. Jos henkilö tuona ajankohtana oli eläkkeellä, johon työsuhteen ehtojen mukaan liittyvässä lisäturvassa oli vakuutettu perhe-eläkkeen ehtojen laajennukset, säilyvät oikeudet laajennettuihin perhe-eläkkeen ehtoihin tämän eläkkeen jälkeisessä perhe-eläkkeessä. Sama koskee mainitun järjestelyn piiriin kuuluvaa vakuutettua, joka 1.1.2005 oli täyttänyt lisäeläketurvan eläkeiän.

Tällaisen henkilön jälkeen yksityisellä alalla perhe-eläkkeessä voi olla parannetut perhe-eläkkeen saamisehdot: lapsen eläkkeen pääteikä voi olla 21 tai 24 vuotta ja/tai lesken iältä ja avioliiton kestolta ei vaadita samoja edellytyksiä kuin perusedussa.

Eri eläkejärjestelmissä eri edunsaajat

Perhe-eläkkeessä voi myös tulla tilanteita, joissa edunsaajien määrä vaihtelee yksityisen ja julkisen alan eläkejärjestelmissä. Näin voi olla esimerkiksi tilanteissa, joissa entisen KuEL:n mukaista perhe-eläkettä haetaan entiselle puolisolle avioeron yhteydessä elatusavusta laaditun muun kuin sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen perusteella. Tällaiset sopimukset ovat erittäin harvinaisia.

Jos vilmalaitos näissä tilanteissa on jokin muu kuin Keva ja perhe-eläkkeessä ei ole muita edunsaajia kuin sopimusleski eikä eläkeoikeutta ole yksityisen alan eläkejärjestelmästä, hakemus siirretään Kevaan. Keva myöntää ja maksaa eläkkeen.

Erityistilanteet merenkulkijoille

MEL:ssa perhe-eläkeoikeus on myös ennen 1.7.1955 syntyneellä lapsettomalla naisleskellä, vaikka leski on solminut avioliiton vasta 50 vuotta täytettyään. Tällaisissa tapauksissa asia siirretään Merimieseläkekassan käsiteltäväksi. Merimieseläkekassa myöntää ja maksaa eläkkeen.

Tarkemmat tiedot

MEL:ssa perhe-eläkeoikeus on myös ennen 1.7.1955 syntyneellä lapsettomalla naisleskellä, jos 

  • avioliitto oli solmittu ennen 1.7.1990
  • edunjättäjä oli avioliittoa solmittaessa alle 65-vuotias
  • avioliitto oli edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme vuotta.

Merimieseläkekassa ratkaisee pelkästään MEL:n osalta myös perhe-eläkehakemukset, jotka on myönnetty sellaisen edunjättäjän jälkeen, jonka MEL-eläkkeen eläketapahtuma on sattunut ennen 1.1.1991.

Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.

Vaihda voimassaolopäivää.

Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.