Pääsääntöisesti eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen
Pääsääntöisesti eläke maksetaan täysi-ikäiselle eläkkeensaajalle itselleen.
Eläke maksetaan kuukausittain siten, että eläke on eläkepäätöksessä ilmoitettuna eräpäivänä nostettavissa eläkkeensaajan ilmoittamalta tililtä Suomessa toimivassa rahalaitoksessa.
Eläke voidaan eläkkeensaajan pyynnöstä maksaa myös eläkkeensaajan ulkomaisessa pankissa olevalle tilille.
Eläkelaitos maksaa eläkkeen kuukausittain sovittuna maksupäivänä suomalaiseen pankkiin. Suomalainen pankki välittää eläkkeen edelleen ulkomaiseen pankkiin. Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen myös suoraan SEPA-maan pankkiin.
Ulkomaille maksettaessa eläke ei ole eläkkeensaajan nostettavissa päätöksessä mainittuna maksupäivänä. Maksuviiveen johdosta eläkkeeseen ei makseta viivästyskorotusta.
Jatkuvan eläkkeen maksupäivä ilmoitetaan eläkepäätöksessä
Eläkkeensaajalle vahvistetaan eläkepäätöksessä eläkkeen maksupäivä. Eläkkeen maksupäivä on päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa. Eläkepäätöksessä vahvistettu maksupäivä on eläkelaitosta sitova eräpäivä.
Velkakirjalain mukaan eräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään, jos eräpäivä sattuu
- pyhäpäiväksi
- itsenäisyyspäiväksi
- vapunpäiväksi
- jouluaatoksi
- juhannusaatoksi tai
- arkilauantaiksi.
Eri eläkelaitosten maksupäiviä
Yksityisen alan eläkelaitosten yleisin eläkkeen maksupäivä on kuukauden 1. päivä. Jos kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä, eläke maksetaan kuukauden 1. pankkipäivänä.
Maksupäivää ei ole esimerkiksi verotussyistä mahdollista siirtää edellisen kuukauden puolelle niissä tapauksissa, joissa kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä.
Työeläkkeitä maksetaan myös muina päivinä. Säännöllisesti maksettavien eläkkeiden maksupäiviä ovat muun muassa:
- Mela 2. pankkipäivä
- kunta-alan eläkkeiden maksupäivä 3. arkipäivä
- valtion eläkkeiden maksupäivä 20. päivä
- kirkon ja Kelan henkilöstön eläkkeiden maksupäivä kuukauden 1. arkipäivä
- MEK kuukauden viimeinen päivä.
Eläkesäätiöiden ja –kassojen maksupäivät vaihtelevat eläkesäätiöittäin ja -kassoittain kuukauden 1. päivästä kuukauden viimeiseen päivään. Eläkkeen maksupäivä määritellään eläkesäätiön tai –kassan säännöissä.
Eläkkeen maksaminen, kun eläkkeensaaja on konkurssissa
Jos eläkkeensaaja on konkurssissa, eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle konkurssin ajalta. Eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.
Ennen 1.9.2004 alkaneissa konkursseissa osa velallisen eläkkeestä kuului konkurssipesälle. 1.9.2004 voimaantulleen konkurssilain mukaan luonnollisen henkilön konkurssipesään ei kuulu luonnollisen henkilön konkurssin alkamisen jälkeen saama omaisuus tai ansaitsema tulo. Tämän vuoksi 1.9.2004 jälkeen alkaneissa konkursseissa eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle.
Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksaminen, kun samalta ajalta on maksettu kuntoutusrahaa Kelasta
Jos eläkkeensaajalle on myönnetty työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke takautuvasti samalle ajalle, jolta eläkkeensaajalle on jo maksettu Kelan kuntoutusrahaa, maksetaan takautuvasta eläkkeestä eläkkeensaajalle vain kuntoutusrahan ylittävä osa.
Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä ei makseta minnekään siltä osin kuin takautuvasti myönnetty eläke vastaa Kelan kuntoutusrahaa.
Jos Kela on maksanut eläkkeensaajalle eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä tai työuraeläkkeestä ei vähennetä eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Tällöin koko takautuva eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.
Eläkkeensaajan kuntoutusrahan osuutta ei ole tarkoituksenmukaista vähentää työeläkkeestä, koska Kela tarkistaa kansaneläkkeen ja eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrän takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen vuoksi.
Kelan kuntoutuksen ajalta maksama ylläpitokorvaus on kuntoutusrahaetuus, jota ei huomioida kuntoutusrahaa eläkkeestä vähennettäessä.
Eläkelaitos selvittää eläkeasiaa ratkaistessaan eläkkeenhakijan Kelan kuntoutusrahatiedot
- oman käyttöliittymän kautta tai
- Arek-työpöydän käyttöliittymän kautta.
Eläkelaitos pidättää tarvittaessa takautuvan eläkkeen, jos takautuva eläke myönnetään Kelan kuntoutusraha-ajalle.
Kela saa tiedon myönnetystä eläkkeestä käyttöliittymän välityksellä ja ilmoittaa eläkelaitokselle kirjeellä maksetun kuntoutusrahan määrän.
Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksamista koskevaa ohjeistusta tilanteessa, jossa eläkkeensaajalle on jo maksettu samalta ajalta kuntoutusrahaa Kelasta, sovelletaan tilanteisiin, joissa takautuva aika ajoittuu 1.1.2017 tai sen jälkeiseen aikaan.
Laissa olevan säännöksen perusteella eläke voidaan maksaa muulle taholle
Vain laissa olevan säännöksen perusteella eläke tai osa eläkkeestä voidaan maksaa muulle taholle kuin eläkkeensaajalle.
Eläkettä ei saa siirtää toiselle eikä pantata
Eläkettä ei saa siirtää toiselle henkilölle.
Eläkettä ei saa myöskään pantata. Eläkkeen panttaamista tarkoittava sopimus on mitätön.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen, ja siten myös aiemmat kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät. Lisäksi ohjeeseen on päivitetty tieto siitä, että veroa ei pidätetä eläkkeestä, joka maksetaan Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi.
Regressioikeus
Henkilölle voi tulla myönnettäväksi ensisijainen etuus takautuvasti samalle ajalle, jolle henkilölle on jo myönnetty toissijaista etuutta. Toissijaista etuutta maksaneelle taholle voi tällöin tulla regressioikeus myöhemmin myönnettyyn ensisijaiseen etuuteen.
Muulla taholla voi olla regressioikeus
- koko eläkkeeseen tai
- eläkkeen osaan.
Muulla taholla on regressioikeus, jos
- toissijaista etuutta myönnettäessä ei ole ollut ennakoitavissa, että henkilölle myönnetään myöhemmin takautuvalle ajalle ensisijainen etuus. Myöhemmin myönnetty etuus voi olla joko aiemmin myönnetyn etuuden saamisen kokonaan estävä etuus tai etuuden määrää vähentävä etuus.
- toissijaista etuutta myönnettäessä voidaan ennakoida, että samalle ajalle tullaan todennäköisesti myöntämään ensisijainen etuus. Toissijainen etuus myönnetään esimerkiksi siksi, että jo ennakkoon arvioidaan ensisijaisen etuuden myöntämisen kestävän pitkään. Eläkkeenhakijan toimeentulo turvataan ensisijaisen etuuden käsittelyn ajaksi toissijaisen etuuden avulla.
Regressioikeus voi olla esimerkiksi
- sosiaalietuuksien maksajalla (esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysetuudet ja koulutusetuudet, Kelan eläkkeet)
- muulla taholla (esimerkiksi työnantaja ja hyvinvointialue), jonka maksaman suorituksen ajalta maksetaan myöhemmin takautuvasti työeläkettä.
Maksuvaatimus
Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeensaajan eläkettä muulle taholle vain, jos eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tullut eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
Eläkkeen maksupäivänä pidetään sitä päivää, jona eläkelaitos on antanut määräyksen eläkkeen maksamisesta. Eläkkeen maksupäivänä pidetään siten päivää, jolloin pankkiin toimitettava maksutiedosto tehdään eläkelaitoksessa.
Eläkkeen maksun alkamisajankohtaa ei ratkaista todellisen maksuhetken perusteella. Eläkkeen maksupäivä on eri päivä kuin se päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa ja johon päivään esimerkiksi viivästyskorotus lasketaan.
Eläkelaitos voi maksaa 2 viikon määräajan jälkeen tulleen ilmoituksen perusteella eläkkeen muulle taholle, jos eläkkeen maksaminen on käsittelyteknisesti mahdollista.
Regressiprosessi käytännössä
Käytännössä yleiset regressiprosessin vaiheet ovat:
- Muu taho, esim. Kela myöntää henkilölle etuutta
- Muu taho lähettää ennakkoilmoituksen takautuvan eläkkeen perinnästä. Vaihtoehtoisesti eläkelaitos tarkastaa muun etuuden Kelan etuustietojen kyselyllä.
- Eläkelaitos myöntää työeläkkeen takautuvasti samalle ajalle muun tahon myöntämän etuuden kanssa
- Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää, mille taholle takautuva eläke tulee maksaa
- Muu taho saa tiedon eläkelaitoksen myöntämästä eläkkeestä esim. eläkerekisteristä. Vaihtoehtoisesti eläkelaitos ilmoittaa takautuvan eläkkeen myönnöstä erikseen.
- Muu taho lähettää perimisilmoituksen, missä esitetään yksityiskohtainen vaatimus tietyn ajan ja määräisen takautuvan eläkkeen maksamisesta muulle taholle
- Eläkelaitos maksaa pidättämänsä takautuvan eläkkeen perimisilmoituksen perusteella muulle taholle
- Ylimenevä osa maksetaan eläkkeensaajalle itselleen
Menettelyt vaihtelevat eri etuuksissa. Tarkemmat menettelyt on kuvattu eri ohjeissa.
Takautuva eläke
Takautuvalla eläkkeellä tarkoitetaan kaikkia niitä eläke-eriä, jotka kohdistuvat eläkkeen säännöllisen maksun alkamista edeltävään aikaan.
Takautuvaa eläkettä määriteltäessä eläkkeen maksun alkamisajankohta johdetaan laskennallisesti eläkepäätöksen antamisesta.
Takautuvan eläkkeen pidätysaika
Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää erikseen, kenelle takautuva eläke tulee maksettavaksi. Takautuvan eläkkeen pidätysaika vaihtelee eri etuuksissa. Takautuvan eläkkeen pidätysaika voi olla esimerkiksi
- päätöksenantokuukauden loppuun tai
- päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden loppuun.
Takautuva eläke toiselle eläkelaitokselle eläkejärjestelyn vaihtuessa
Eläkejärjestelyn vaihtuessa eläkelaitoksesta toiseen voi käytännössä tulla tilanteita, joissa väärä eläkelaitos on maksanut eläkkeensaajalle eläkettä rekisteriviiveiden takia.
Eläkelaitosten välinen kustannustenjako oikaistaan niin, että eläkkeestä vastuussa oleva eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen bruttomääräisenä eläkkeen virheellisesti maksaneelle eläkelaitokselle.
Yksityiskohtaisesta toimintatavasta sovitaan eläkelaitosten kesken.
Ennakkoilmoituksista on luovuttu useimmissa regressimaksuissa
Ennakkoilmoituksista on luovuttu useimmissa regressimaksuissa. Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä, onko eläkkeen takautuvalle ajalle myönnetty muita etuuksia.
Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella
- Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
- eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.
Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.
Ennakkoilmoitus käytössä Kelan ja hyvinvointialueen toimeentulotuen regressissä
Toimeentulotuen regressiperinnässä on edelleen käytössä ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla on mahdollinen regressivaatimus takautuvaan työeläkkeeseen.
Ennakkoilmoitus käytössä työttömyyskassojen regresseissä
Työttömyyskassojen regressiperinnässä on edelleen käytössä ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla on mahdollinen regressivaatimus takautuvaan työeläkkeeseen.
Perimisilmoitukset lähetetään sähköpostitse
Perimisilmoitukset lähetetään sähköpostitse. Lähettämisestä postitse on luovuttu.
Perimisilmoituksen tiedot etuudesta tulolajikohtaisesti
Perimisilmoitukseen tulisi eritellä eri etuuksien tiedot tulolajikohtaisesti tulorekisterin tulolajien mukaan. Myös tulorekisterin tulolajikoodi olisi hyvä ilmoittaa perimisilmoituksessa.
Tulolajikohtaiset tiedot tarvitaan, jotta eläkelaitos saa tarkat tiedot tulorekisteri-ilmoituksen tekemiseen ja tulorekisteri-ilmoituksen regressivähennys vastaisi tiedoiltaan Kelan etuusilmoituksia.
Vilmaeläkkeet
Vilmaeläkkeissä vilmalaitos hoitaa eläkkeen maksamisen muulle kuin eläkkeensaajalle.
Koko eläkkeen maksupäivä on vilmalaitoksen maksupäivä.
Liikamaksun palautus
Kela palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle, jos eläkelaitos on maksanut regressinä liikaa työeläkettä Kelalle.
Eläkelaitoksen on hyvä tarkistaa perittävä määrä Kelasta uudelleen, jos perimisilmoituksen saamisen ja työeläkkeen maksupäätöksen välissä on kulunut aikaa. Tämä voi vähentää liikamaksun palautuksia eläkelaitokseen.
Kela ei enää tulorekisteriaikana voi palauttaa liikamaksua suoraan eläkkeensaajalle.
Hyvinvointialueelle ja työnantajalle voi tulla maksettavaksi myös vastaista eläkettä
Hyvinvointialueelle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi maksettava eläke voi olla
- takautuvaa eläkettä tai
- vastaista eläkettä.
Työnantajalle voi tulla maksettavaksi
- kuntoutujalle takautuvasti myönnetty kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus
- vastainen kuntoutusetuus, jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutuksen ajalta.
Kenelle lisäeläke maksetaan?
Rekisteröity lisäeläke voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.
Eläkesäätiön tai –kassan säännöissä määrätään, voidaanko rekisteröimätön lisäeläke maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.
Kenelle vapaaehtoiseen TyEL-vakuutukseen perusturva eläke maksetaan?
Eläke, joka perustuu vapaaehtoisesti järjestettyyn TyEL:n mukaiseen eläketurvaan (esimerkiksi luottamustoimen perusteella maksettu eläke), voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.
Kenelle viivästyskorotus maksetaan?
Viivästyskorotus maksetaan yleensä vain eläkkeensaajalle.
Jos eläke maksetaan kuolinpesälle, myös viivästyskorotus maksetaan kuolinpesälle.
Viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myös
- työnantajalle
- hyvinvointialueelle
- ulosotolle.
Veron ennakonpidätys
Takautuvasta eläkkeestä pidätettävä vero määräytyy ennakkoperintälain ja -asetuksen sekä verohallituksen antamien päätösten mukaisesti.
Veroa ei pidätetä eläkkeestä, joka maksetaan:
- sairausvakuutusrahastolle
- työnantajalle
- työttömyyskassalle työttömyyspäivärahan ja koulutusetuuden korvaamiseksi
- Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi
- Kelalle työttömyyspäivärahan, koulutusetuuden, työmarkkinatuen, eläketuen ja opintorahan korvaamiseksi
- Kelalle aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaamiseksi.
Kun Kelalle maksetaan takautuvaa eläkettä Kelan aiemmin maksaman verovapaan etuuden (eläkkeensaajien asumistuki, ylimääräinen rintamalisä, perustoimeentulotuki, asumislisä) korvaukseksi, tästä osasta takautuvaa eläkettä pidätetään vero.
Päätös eläkkeensaajalle ja regressivaatimuksen tekijälle
Kun viranomainen, laitos tai muu taho on hakenut eläkkeensaajan eläkkeen maksamista itselleen, takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan yleensä päätös sekä eläkkeensaajalle että regressivaatimuksen tekijälle. Päätöksiin liitetään muutoksenhakuohje.
Päätöksen sijasta kirje eläkkeensaajalle
Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä eläkkeen maksamisesta ulosottoviranomaiselle. Eläkkeen maksamisesta ei tässä tilanteessa anneta päätöstä.
Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä myös siitä, että eläkkeestä aletaan periä YEL-vakuutusmaksuja. Eläkkeensaajan pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.
Päätöksen sijasta kirje regressivaatimuksen tekijälle
Regressivaatimuksen tekijälle ilmoitetaan kirjeellä, jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi ajalta, johon regressivaatimus kohdistuu. Asiasta ei anneta päätöstä regressivaatimuksen tekijälle.
Hyvinvointialueelle ilmoitetaan kirjeellä, jos eläkettä ei voida maksaa hyvinvointialueelle siksi, että eläkkeensaaja ei ole suostunut eläkkeen maksamiseen hyvinvointialueelle harkinnanvaraisin perustein. Hyvinvointialueen pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen, ja siten myös aiemmat kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät. Lisäksi ohjeen maksamisjärjestystä on päivitetty sairausvakuutusrahastolle maksamisen osalta lakiin 1.1.2023 tulleella säännöksellä, jonka mukaan työeläkekuntoutusetuus voi tulla maksettavaksi Kelalle Kelan kuntoutusrahan korvaukseksi.
Eläke maksetaan työeläkelaeissa säädetyssä maksamisjärjestyksessä silloin, kun
- eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen työeläkelakien tai muiden lakien perusteella ja
- kahdella tai useammalla viranomaisella, hyvinvointialueella, laitoksella, toimielimellä tai muulla taholla on oikeus eläkkeeseen.
Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa
Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa.
Jos eläke myönnetään takautuvasti sellaiselle ajalle, jolta muu taho on maksanut työeläkkeestä vähennettävää etuutta, maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun etuutta jää vähentämisen jälkeen maksettavaksi.
Esimerkki: Maksamisjärjestyksen soveltaminen, kun takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen ajalta on maksettu Kelan kuntoutusrahaa
- Henkilölle on myönnetty takautuva työkyvyttömyyseläke 1000 € samalle ajalle, jolta henkilö on saanut Kelan kuntoutusrahaa 400 € (muuta kuin eläkkeensaajan kuntoutusrahaa).
- Henkilö on lisäksi saanut Kelan työttömyyspäivärahaa 300 €.
- TyEL:n 43 §:n 3 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkettä maksetaan Kelan kuntoutusrahan ajalta vain kuntoutusrahan määrän ylittävä osa.
- Työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään ensin 400 € TyEL:n 43 §:n 3 momentin perusteella. Tätä osuutta takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei maksetaan millekään taholle.
- Tämän jälkeen ylitteestä 600 € (1000-400) maksetaan Kelalle työttömyyspäivärahan korvaamiseksi 300 €.
- Loput 300 € maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.
Työeläkelaissa säädetty muulle taholle maksamisen järjestys
Maksamisjärjestys on seuraava:
1. Sairausvakuutusrahasto
- sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
- osasairauspäiväraha
- tartuntatautilain mukainen tartuntatautipäiväraha (sairausvakuutuslaki 8 luku 1 a § ja 12 luku 3 § ja 5 §
- Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella myönnetty kuntoutusraha
2. Eläkelaitos
- YEL-vakuutusmaksupidätykset
- MYEL-vakuutusmaksupidätykset
3. Eläkelaitos
- aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperintä kuittaamalla
4. Työnantaja tai sairauskassa
- sairausajan palkka
- palkka kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta saavalle
- palkka tai sitä vastaava korvaus ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin
5. Työttömyyskassa tai Kela
- työttömyyspäiväraha
- työmarkkinatuki
- koulutuspäiväraha
- koulutustuki
- liikkuvuusavustus (työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
- vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaalaki 19 §, työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
- eläketuki (eläketukilaki 13 §)
6. Kela
- takautumisoikeus työeläkkeen valituksen ja tarkistamisen vuoksi
- takautumisoikeus perhe-eläkkeen myöntämisen vuoksi (kansaneläkelaki 72 § 1 ja 2 momentti, rintamasotilaseläkelaki 17 §, laki eläkkeensaajan asumistuesta 30 §)
7. Kela
- perustoimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)
8. Hyvinvointialue
- täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)
9. Hyvinvointialue
- laitoshoito
- laitoshuolto
- perhehoito
- lastensuojelusta aiheutuneet kustannukset (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 ja 14 §)
10. Kela
- opintotuki (opintotukilaki 28 §)
11. EU- tai ETA-maan laitos
- eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan (14.5.2010/354)
12. Ulosottoviranomainen
- ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 2 §:n mukaan (30.12.2008/1097)
13. EU- tai ETA-maan laitos
- muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan (14.5.2010/354)
14. Sosiaaliturvasopimusten mukaiset sosiaaliturvasopimusmaiden laitokset
- eläkkeen ja muun etuuden aiheeton maksu sosiaaliturvasopimuksen määräysten mukaan
15. Hyvinvointialue
- maksu suostumuksen ja harkinnanvaraisten perusteiden mukaisesti.
Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan takautuvan eläkkeen maksussa
Työeläkkeiden takautuvien eläke-erien maksussa sovelletaan maksamisjärjestystä silloin, kun takautuviin eläke-eriin kohdistuu useita maksuhetkellä tiedossa olevia päällekkäisiä vaatimuksia.
Päällekkäiset vaatimukset voivat kohdistua erilaisille ajanjaksoille, jotka ovat vain osittain päällekkäisiä. Takautuvasti maksettava eläke voi jakautua hyvinkin lyhyisiin ajanjaksoihin, joilta eläke maksetaan eri tahoille.
Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan jatkuvasti suoritettavan vastaisen eläkkeen maksussa
Maksamisjärjestystä sovelletaan myös silloin, kun jatkuvasti suoritettavaan eläkkeeseen kohdistuu eri tahojen päällekkäisiä vaatimuksia. Päällekkäisiä vaatimuksia voivat olla esimerkiksi:
- maksamattomien YEL- ja MYEL-vakuutusmaksujen periminen eläkkeestä
- aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla aiheeton maksu vastaisista eläke-eristä
- työnantaja perii itselleen kuntoutujan kuntoutusajalta maksettavaa kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta
- hyvinvointialue perii eläkettä laitoshoidon tai laitoshuollon, perhehoidon tai lastensuojelusta aiheutuneiden kustannusten korvaukseksi
- ulosottoviranomaisten vaatimus (eläkelaitokselle on toimitettu maksukielto)
- hyvinvointialue pyytää maksamaan eläkettä harkinnanvaraisten perusteiden nojalla ja eläkkeensaaja suostuu maksuun.
Veron ennakonpidätys, viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu
Takautuvaa eläkettä eri tahoille maksettaessa eläkkeen verotuskohtelu voi vaihdella.
Eroja on myös siinä, miten viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu käyttäytyvät maksettaessa takautuvaa eläkettä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty tieto siitä, että lapselle maksettavaan leskeneläkkeen osuuteen sovelletaan normaaleja regressisäännöksiä.
Mitä tarkoitetaan regressimenettelyllä?
Takautuva perhe-eläke voidaan maksaa Kelalle
- edunsaajan oman kansaneläkkeen
- kansaneläkkeen ja eläkkeensaajien asumistuen
- kansaneläkkeen ja ylimääräisen rintamalisän
- takuueläkkeen tai
- eläketuen korvaukseksi.
Menettelystä takautuvan eläkkeen maksamisessa käytetään nimeä regressimenettely.
Perhe-eläkkeen regressimenettely on ollut voimassa eläkelaitosten ja Kelan välillä 1.2.2011 lukien. Käytännössä Kelalle on voitu maksaa takautuvasti aikaisintaan 1.2.2011 lukien myönnettyjä perhe-eläkkeitä (eläketapahtuma tammikuussa 2011).
Regressimenettely on ollut keskeytettynä 1.5.2008 lukien. Regressimenettelyä ei noudateta sellaiseen perhe-eläkkeeseen, jonka edunjättäjä on kuollut 1.5.2008 ja 31.12.2010 välisenä aikana.
Käytännössä Kelalle tulee yleensä maksettavaksi
- leskeneläkettä
- edunjättäjän entisen puolison leskeneläkettä
- rekisteröidyn parisuhteen osapuolen leskeneläkettä
- lapseneläkettä, jos lapsi saa Kelan työkyvyttömyyseläkettä.
Lapseneläkkeen maksaminen Kelalle on harvinaista, koska lapseneläkkeensaajat ovat alle 18-vuotiaita.
Eläkelaitos antaa muutospäätöksen perhe-eläkkeestä, jos lesken osuus maksetaan lapselle. Tämän johdosta lapselle maksettavan perhe-eläkkeen määrä nousee. Jos päätös annetaan takautuen, takautuva perhe-eläke tulee pidättää Kelan regressiä varten, jos lapsi saa kansaneläkettä Kelasta. Kyseessä on normaali regressitilanne. Näissä tilanteissa tulee tarkistaa, onko lapsi kansaneläkkeen saaja.
Samalle ajalle myönnetty takautuva perhe-eläke maksetaan Kelalle
Kelalle maksetaan perhe-eläkettä vain, jos perhe-eläke myönnetään samalle ajalle, jolta edunsaaja on saanut
- omaa kansaneläkettä
- kansaneläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea
- kansaneläkettä ja ylimääräistä rintamalisää
- takuueläkettä tai
- eläketukea.
Kelalle maksetaan takautuvalta ajalta enintään Kelan maksamaa määrää vastaava perhe-eläke. Säännös perhe-eläkkeen maksamisesta Kelalle on ehdoton.
Kelan etuuksien maksupäivät
Kela maksaa seuraavat etuudet kuukauden 7. päivä:
- kansaneläke
- rintamalisä
- ylimääräinen rintamalisä.
Jos kuukauden 7. päivä ei ole pankkipäivä, Kela maksaa etuudet edellisenä pankkipäivänä.
Kela maksaa takuueläkkeen kuukauden 22. päivä.
Kela maksaa asumistuen kuukauden 4. päivä.
Kela maksaa eläketuen kuukauden 4. päivä.
Rekisteröity lisäeläke
Kelalle voidaan maksaa myös rekisteröidyn lisäeläkkeen osuutta.
Alle 10 euron takautuvaa maksusuoritusta ei makseta Kelalle
Eläkelaitos ei pidätä takautuvaa perhe-eläkettä kansaneläkeregressiä varten, jos takautuva maksusuoritus kokonaisuudessaan on alle 10 euroa. Raja on kiinteä ja ehdoton.
Eläkelaitos ei näissä tapauksissa ilmoita eläkepäätöksestä sähköpostitse Kelaan. Kela saa tiedon päätöksestä vain eläkerekisterin eläkepäätöshälytysten kautta.
Kela ei toimita perinnän rauettamisilmoitusta eläkelaitoksille näissä tilanteissa.
Minkä Kelan etuuden korvaukseksi?
Takautuvalla perhe-eläkkeellä korvataan Kelan etuudensaajalle maksamaa
- työkyvyttömyyseläkettä
- vanhuuseläkettä
- takuueläkettä tai
- eläketukea.
Eläkkeensaajien asumistukea tai ylimääräistä rintamalisää korvataan vain, jos perhe-eläkettä samalla maksetaan myös kansaneläkkeen korvaukseksi.
Eläkkeensaajien asumistukea voi saada myös sellainen henkilö, joka ei saa lainkaan kansaneläkettä.
Ylimääräisen rintamalisän maksaminen edellyttää, että henkilö saa kansaneläkettä.
Takuueläkettä maksetaan yleensä kansaneläkkeen kanssa.
Regressiprosessi eläkelaitoksen ja Kelan välillä
Perhe-eläkehakemus Kelan kautta
Jos perhe-eläkehakemus tulee Kelan kautta, Kelassa tarkistetaan, saako edunsaaja
- omaa kansaneläkettä ja sen lisäksi
- eläkkeensaajien asumistukea tai
- ylimääräistä rintamalisää
- takuueläkettä tai
- eläketukea.
Kela ei lähetä ennakkoilmoitusta.
Edunsaajia voivat olla
- leski
- edunjättäjän entinen puoliso
- rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyt osapuoli
- edunjättäjän lapsi
- lesken lapsi.
Perhe-eläkehakemus suoraan eläkelaitokseen
Eläkelaitoksen ei tarvitse ilmoittaa perhe-eläkehakemuksen vireilletulosta Kelaan. Perhe-eläkepäätöksestä muodostuva impulssi ohjautuu Kelassa suoraan regressejä käsittelevään yksikköön, joten sähköposti-ilmoitusta ei enää tarvita.
Takautuvan perhe-eläkkeen pidätysaika
Perhe-eläkepäätöstä antaessaan eläkelaitos tarkistaa Kelan edunsaajalle myöntämät etuudet Kelan etuustietojen kyselyllä.
Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella
- Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
- eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.
Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.
Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen 25. päivän säännön mukaan.
- Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
- Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.
Esimerkki Takautuvan perhe-eläkkeen pidättäminen
Edunjättäjä on kuollut 1.11.2015. Työeläkelaitos antaa perhe-eläkepäätöksen 3.12.2015. Työeläkelaitos pidättää päätöksenantokuukauden eli joulukuun eläkkeen. Tammikuun 2016 perhe-eläke maksetaan suoraan edunsaajalle.
Jos työeläkelaitos antaa perhe-eläkepäätöksen 27.12.2015, työeläkelaitos pidättää päätöksenantokuukauden eli joulukuun 2015 perhe-eläkkeen lisäksi päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eli tammikuun 2016 perhe-eläkkeen. Helmikuun 2016 perhe-eläke maksetaan suoraan edunsaajalle.
Eläkelaitos ei ilmoita antamastaan eläkepäätöksestä Kelaan
Eläkelaitos ei ilmoita antamastaan eläkepäätöksestä Kelaan.
Kelan lähettää perimisilmoituksen sähköpostilla
Kela lähettää eläkelaitokseen perimisilmoituksen sen jälkeen, kun eläkerekisterin eläkepäätösilmoitus on tallentunut Kelan omaan järjestelmään.
Kela lähettää eläkelaitokselle perimisilmoituksen tiedot sähköpostitse (eFaksi).
Jos Kela on maksanut useampaa kuin 1 etuutta takautuvasti myönnettävän perhe-eläkkeen ajalta, voi Kelasta tulla jokaisesta etuudesta oma perimisilmoituksensa. Jos takautuva perhe-eläke ei riitä kattamaan kaikkia Kelan samalta ajalta maksamia etuuksia, jakaa eläkelaitos takautuvan perhe-eläkkeen maksun siten, että maksu kattaa aina 1 tai useamman Kelan perimän etuuden liikamaksun kokonaan.
Esimerkki: Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaaminen
Takautuva perhe-eläke ajalla 1.8.2017–30.9.2017 2 x 150 euroa = 300 euroa
Kelan maksamat etuudet:
Kansaneläkkeen liikamaksu ajalla 1.8.2017–30.9.2017 2 x 100 euroa = 200 euroa
Takuueläkkeen liikamaksu ajalla 1.8.2017– 30.9.2017 2 x 75 euroa = 150 euroa
Takautuvasta perhe-eläkkestä kohdistetaan ensin joko 200 euroa kansaneläkkeeseen tai 150 euroa takuueläkkeeseen. Loppuosa takautuvasta perhe-eläkkeestä kohdistetaan siihen etuuteen, jota ei saada maksettua kokonaan takautuvasta perhe-eläkkeestä.
Pidätysajan jälkeinen perhe-eläke maksetaan edunsaajalle
Pidätysajan jälkeinen perhe-eläke on jatkuvaa perhe-eläkettä. Jatkuva perhe-eläke maksetaan edunsaajalle, jollei millään muulla taholla ole eläkkeen maksamisjärjestyksen mukaan oikeutta saada perhe-eläkettä.
Kelalle maksaminen, kun edunsaaja kuolee takautuvan perhe-eläkkeen pidätysaikana
Takautuva perhe-eläke maksetaan edellytysten täyttyessä Kelalle, vaikka edunsaaja kuolee takautuvan perhe-eläkkeen pidätysaikana. Kelalle voi tulla maksettavaksi vielä kuolinkuukauden perhe-eläke.
Kuolinpesälle maksetaan se perhe-eläke, joka ylittää Kelalle maksetun perhe-eläkkeen määrän.
Takautuva perhe-eläke eri eläkelaitoksista
Takautuvaa perhe-eläkettä voi tulla maksettavaksi eri eläkelaitoksista silloin, kun perhe-eläke ei ole vilmaeläke.
Perhe-eläke ei ole vilmaeläke, jos edunjättäjä sai eläkettä useasta eläkelaitoksesta. Tällöin kukin eläkelaitos myöntää perhe-eläkkeen.
Perhe-eläke on vilmaeläke silloin, kun
- edunjättäjä ei ollut eläkkeellä tai
- edunjättäjän eläke on vilmaeläke.
Kela perii takautuvaa perhe-eläkettä yhdeltä eläkelaitokselta kerrallaan, vaikka useampi eläkelaitos on ilmoittanut perhe-eläkkeen myöntämisestä.
Muut eläkelaitokset voivat maksaa pidättämänsä takautuvan perhe-eläkkeen vasta, kun Kela on ilmoittanut, ettei Kelalla ole perittävää tältä eläkelaitokselta.
Kela ilmoittaa regressivaatimuksen raukeamisesta eläkelaitokselle
Kela ilmoittaa regressivaatimuksen raukeamisesta eläkelaitokselle sähköpostitse. Kela ilmoittaa samalla, minkä etuuden raukeamisesta on kyse.
Takautuvaa eläkettä maksetaan sekä ennakonpidätyksellä vähennettynä että ilman ennakonpidätystä
Eläkelaitos maksaa takautuvan perhe-eläkkeen Kelalle bruttoeläkkeestä, kun perhe-eläkettä maksetaan Kelan eläkkeen korvaukseksi.
Perhe-eläkkeestä pidätetään vero, kun perhe-eläkettä maksetaan
- eläkkeensaajien asumistuen tai
- ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi.
Eläkkeensaajien asumistuki ja ylimääräinen rintamalisä ovat verottomia etuuksia.
Kela erittelee maksupyynnössään verottomat ja verolliset etuudet.
Esimerkki
Takautuvan perhe-eläkkeen bruttomäärä on 1 000 euroa. Kela perii regressinä 200 euron kansaneläkettä ja lisäksi eläkkeensaajien asumistukea ja/tai ylimääräistä rintamalisää.
- Takautuva työeläke bruttona on 1 000 euroa
- Kelalle maksettava kansaneläke on 200 euroa
- Verotettava työeläke on 800 euroa
- Vero 300 euroa
Tällöin nettoeläke on 500 euroa, josta maksetaan Kelalle eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän osuus.
Työeläkelaitos myöntää perhe-eläkkeen ensisijaisen perhe-eläkkeen viivästyessä
Työeläkelaitos ja LITA-laitos voivat sopia, että työeläkelaitos maksaa perhe-eläkettä, jos perhe-eläkkeen käsittely LITA-laitoksessa viivästyy.
LITA-laitos korvaa myöhemmin myöntämästään perhe-eläkkeestä työeläkelaitokselle sen osuuden, joka olisi vähentänyt työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä. LITA-laitos maksaa työeläkelaitokselle koko sen määrän, jonka työeläkelaitos on maksanut perhe-eläkkeenä LITA-laitoksen puolesta.
Työeläkelaitos maksaa näissä tilanteissa Kelalle takautuvan perhe-eläkeosuuden, jos takatuvan perhe-eläkkeen Kelalle maksamista koskevat ehdot täyttyvät.
Regressimenettely Suomen perhe-eläkkeestä, jos perhe-eläkettä haetaan Suomen lisäksi toisesta EU-/ETA-maasta tai sosiaaliturvasopimusmaasta
Kansaneläkkeensaaja asuu Suomessa
Regressimenettelyä sovelletaan Suomesta myönnettävään työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeeseen, jos kansaneläkettä saava edunsaaja asuu Suomessa.
Perhe-eläkehakemus Kelan kautta
Kela ei lähetä ennakkoilmoitusta takautuvan työeläkkeen perimisestä.
Perhe-eläkehakemus suoraan eläkelaitokseen
Jos eläkehakemus tulee suoraan eläkelaitokseen eikä hakemuksella haeta perhe-eläkettä Kelasta, eläkelaitos ilmoittaa perhe-eläkehakemuksen vireilletulosta Kelan sähköpostilaatikkoon [email protected].
Takautuva perhe-eläke pidätetään kokonaan.
Ulkomailta myönnettävään perhe-eläkkeeseen Kela ei tässä tilanteessa sovella regressimenettelyä.
Kansaneläkkeensaaja ei asu Suomessa
Jos kansaneläkettä saava edunsaaja ei asu Suomessa, regressisäännöstä ei sovelleta Suomesta eikä ulkomailta tulevaan perhe-eläkkeeseen.
Näissä tilanteissa Suomenkaan takautuvaa perhe-eläkettä ei pidätetä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty, että jos eläkkeensaaja on todennäköisesti kuollut, eläkelaitos lakkauttaa eläkkkeen arvioimaansa eläkkeensaajan todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. Jos perhe-eläke on myönnetty tämän lain perusteella ja myöhemmin ilmenee, että edunjättäjä on elossa, perhe-eläke lakkautetaan selvityksen saamista seuraavan kuukauden alusta.
Eläkkeen maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa. Normaalisti eläke maksetaan
- eläkkeen päättymispäivään asti, esimerkiksi määräaikainen eläke tai
- kuolinkuukauden loppuun asti.
Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen
Eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä.
Edellytyksenä eläkkeen maksamisen keskeyttämiselle on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei ole esittänyt tällaista selvitystä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.
Eläke voidaan keskeyttää esimerkiksi, jos
- ulkomailla asuvan eläkkeensaajan elossaolosta ei saada varmistusta eikä eläkkeensaaja vastaa eläkelaitoksen lähettämään asuin- ja yhteystietoja koskevaan kyselyyn
- eläkkeensaajan ilmoittama pankkitili ei enää ole käytössä, eikä eläkkeensaajalta saada uusia tilitietoja
- eläkelaitos saa uskottavaan selvitykseen perustuvan pyynnön keskeyttää eläke, esimerkiksi tiedon eläkkeensaajan katoamisesta.
Näissä tapauksissa keskeytystä seuraa yleensä eläkkeen lakkautus.
Valituskelpoinen päätös
Eläkkeen maksun keskeyttämisestä annetaan valituskelpoinen päätös, jos päätöksen antaminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Eläkelaitos antaa pyynnöstä aina päätöksen eläkkeen maksun keskeyttämisestä.
Joissakin tilanteissa esimerkiksi omaisilla ja mahdollisilla perhe-eläkkeen edunsaajilla voi olla tarve saada asiassa päätös.
Keskeyttämispäätöksessä tulee olla ainakin
- eläkkeen keskeyttämisen syy
- tieto siitä, mitä tietoja eläkelaitos tarvitsee eläkkeen maksamisen jatkamiseksi.
Keskeyttämispäätös voidaan toimittaa eläkkeensaajan viimeiseen tiedossa olleeseen osoitteeseen.
Keskeyttämispäätöstä ei tarvitse antaa tiedoksi esimerkiksi haastemiehen tai virallisen lehden kautta.
Keskeyttämisen jälkeiset toimet
Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen on väliaikaista. Keskeyttäminen päättyy, kun
- eläkkeensaajalta saadaan selvitys, jonka perusteella eläkkeen maksaminen voidaan aloittaa uudestaan tai
- eläkelaitos saa vahvistuksen sille, että eläkeoikeutta ei enää ole.
Etenkin ulkomaille maksettavien eläkkeiden keskeyttäminen voi kestää pitkään.
Eläkelaitos selvittää takautuvasti maksettavien eläke-erien mahdollisen viivästyskorotuksen ja maksuerien vanhentumisen, jos eläke laitetaan maksuun keskeytyksen jälkeen.
Eläkkeen lakkauttaminen eläkkeensaajan katoamispäivään
Eläkelaitos lakkauttaa eläkkeen eläkkeensaajan todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alkuun, jos eläkkeensaajan kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että eläkkeensaaja on kuollut
- hukkumisen
- muun onnettomuuden tai
- muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.
Eläkelaitos arvioi todennäköisen kuolinpäivän poliisille tehdyn katoamisilmoituksen tai muun vastaavan selvityksen perusteella.
Eläkkeen lakkauttamispäivä ja eläkkeensaajan kuolleeksi julistamispäivä voivat olla eri päiviä.
Jos perhe-eläke on myönnetty tämän lain perusteella ja myöhemmin ilmenee, että edunjättäjä on elossa, perhe-eläke lakkautetaan selvityksen saamista seuraavan kuukauden alusta.
Kuolleeksi julistamisesta annetun lain (127/2005) säännöksistä johtuen kuolleeksi julistamispäivä voi olla myöhempi päivä kuin eläkkeensaajan katoamispäivä. Työeläkelaeissa oleva säännös mahdollistaa eläkkeen lakkauttamisen, vaikka eläkkeensaaja ei ole vielä väestökirjanpidon tietojen mukaan kuollut.
Eläkkeen lakkauttaminen on mahdollista, kun eläkkeensaajan kuolemaa voidaan pitää todennäköisenä, mutta henkilön rekisteröiminen kuolleeksi vaatii tuomioistuimen päätöksen.
Valituskelpoinen päätös
Eläkkeen lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.
Eläkkeestä voidaan antaa keskeyttämispäätös ennen lakkautuspäätöksen antamista. Keskeyttämispäätöksen antaminen ei ole välttämätöntä. Keskeyttämispäätöksen antaminen harkitaan tapauskohtaisesti henkilön katoamisesta saatavan selvityksen perusteella.
Päätös toimitetaan henkilölle, joka hoitaa kadonneen henkilön asioita.
Eläkelaitos ei anna asiassa uutta päätöstä, kun tuomioistuin määräajan kuluttua julistaa henkilön kuolleeksi.
Lakkautuspäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan mahdollinen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.
Lakkautuspäätöksen jälkeiset toimet
Eläkkeen lakkautuksen jälkeen on mahdollista, että eläkkeensaajan todellisesta kuolinpäivästä saadaan uutta tarkempaa tietoa.
Kuolinpäiväksi voidaan myöhemmin todeta eri päivä kuin alun perin on arvioitu.
Näin voi olla silloin, kun eläkkeensaajan eläke on lakkautettu katoamisen perusteella, mutta myöhemmin saadaan kiistaton selvitys siitä, että eläkkeensaaja on kuollut myöhemmin. Eläkkeensaajan esimerkiksi luullaan kadonneen kotimaassa, mutta hänen todetaan siirtyneen ulkomaille ja kuolleen siellä myöhemmin.
Eläkkeen saajan oma eläke maksetaan kuolinpäiväkuukauden loppuun asti perikunnalle, jos eläkkeensaajan kuolinpäivä uuden selvityksen mukaan on myöhäisempi kuin eläkkeen lakkautuspäivä. Eläkelaitos voi näissä tilanteissa joutua hakemaan virheellisen perhe-eläkepäätöksen poistamista.
Kuolleeksi julistaminen vuoden odotusajan perusteella
Eläkkeen lakkautuspäivä ja tuomioistuimen määräämä eläkkeensaajan kuolinpäivä voivat erota toisistaan myös silloin, kun tuomioistuin julistaa henkilön kuolleeksi vuoden odotusajan perusteella. Tuomioistuin määrää näissä tilanteissa kuolinpäiväksi päivän, jona henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut. Eläkkeensaajan eläke lakkautetaan kuitenkin katoamispäivään.
Eläkelaitos voi oikaista eläkkeen lakkautuspäätöksen, jos tuomioistuimen ja eläkelaitoksen kuolinpäivän määrittelyn erot johtaisivat muutokseen henkilön eläkeoikeudessa. Jos eläkkeen lakkautuspäätöksen antamisen jälkeen on annettu perhe-eläkepäätös, oikaisu ei ole tarpeen.
Kuolinpäivän määrittelyn eroksi eläkelaitoksen ja tuomioistuimen välillä ei katsota tilanteita, joissa tuomioistuin määrää kuolinpäivän vain kadoksissaoloajan perusteella (5 vuotta siitä, kun henkilö on viimeksi ollut elossa).
Eläkkeen lakkautuspäätös poistetaan, jos myöhemmin osoittautuu, että henkilö on elossa. Eläkelaitos maksaa eläkkeeseen tarvittaessa viivästyskorotuksen. Jos lakkauttamisesta on pitkä aika, vanhimmat eläke-erät voivat olla vanhentuneita.
Kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen
Kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi tuomioistuimen tai maistraatin päätöksellä kuolleeksi julistamisesta annetun lain mukaisella menettelyllä.
Eläkelaitoksella ei ole oikeutta hakea henkilön kuolleeksi julistamista.
Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä ilman odotusaikaa
Kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi voidaan hakea välittömästi katoamisen jälkeen, jos
- kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai siihen rinnastettavassa tilanteessa
- ei ole syytä olettaa kadonneen henkilön pelastuneen.
Esimerkkejä onnettomuudesta ovat muun muassa
- lento-onnettomuudet
- merihaverit
- tulipalot
- räjähdykset.
Näissä tilanteissa uhreja ei voida tunnistaa, mutta kadonnut henkilö on luotettavan selvityksen mukaan ollut aluksella, rakennuksessa, lentokoneessa tms.
Tuomioistuin vahvistaa kuolinpäiväksi katoamispäivän.
Katoamistilanteet ovat eläkeoikeuden päättymisen kannalta selkeitä, koska katoamiseen ei liity epävarmuustekijöitä. Myös tuomioistuimen päätös asiassa saadaan yleensä nopeasti. On mahdollista, että tapaukset etenevät niin nopeasti, että eläkelaitos ei ole ehtinyt vielä antaa eläkkeen lakkautuspäätöstä.
Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä odotusajan kuluttua
Muissa tapauksissa kuolleeksi julistamista voidaan hakea niin sanotun odotusajan kuluttua. Odotusajan pituus riippuu henkilön katoamisolosuhteista. Odotusajan laskenta aloitetaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.
Odotusaika on yksi vuosi, jos
- katoaminen on tapahtunut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaaraa tai
- olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että henkilö on kuollut.
Vuoden odotusaikaa sovelletaan tilanteissa, joissa olosuhteet ja muut seikat selvästi viittaavat siihen, että henkilön kadoksissaolo johtuu henkilön kuolemasta.
Odotusaika on 5 vuotta, jos henkilö katoaa, mutta mitään erityistä katoamiseen vaikuttavaa onnettomuutta tai tapahtumien kulkua ei ole.
Tuomioistuin määrää henkilön kuolinpäivän samalla kun se julistaa henkilön kuolleeksi. Kuolinpäiväksi on määrättävä
- päivä, jona kadonnut henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut tai
- viimeistään se päivä, jona on kulunut 5 vuotta siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.
Eläkkeen lakkautuspäivä voi olla eri päivä kuin tuomioistuimen määräämä kuolinpäivä, jos
- kuolleeksi julistaminen tapahtuu odotusajan jälkeen ja
- kuolinpäivä määrätään 5 vuoden säännön perusteella.
Kuolleeksi julistaminen maistraatin päätöksellä
Henkilö voidaan julistaa maistraatin päätöksellä kuolleeksi, kun on kulunut
- 100 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on syntynyt ja
- 5 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö tiettävästi on viimeksi ollut elossa.
Maistraatin tulee vuosittain omasta aloitteestaan selvittää, onko väestökirjanpitojärjestelmän tietojen mukaan elossa sellaisia henkilöitä, joiden kohdalla edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Maistraatti määrää henkilön kuolinpäiväksi 1.1. sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut
- 100 vuotta henkilön syntymästä ja
- 5 vuotta siitä, kun henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.
Jos asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan määrittää se päivä, jona henkilö todennäköisesti on kuollut, määrätään tämä päivä kuolinpäiväksi.
Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, jos kuolleeksi julistaminen tapahtuu maistraatin päätöksellä. Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, vaikka kuolinpäivä olisi laskennallinen tammikuun 1. päivä.
Eläke lakkautetaan aina maistraatin määräämään kuolinpäivään, koska työeläkelaeissa säädetty lakkautusmahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa kuolema on tapahtunut hukkumisen tai muun vastaavan onnettomuuden perusteella. Määrävuosien täyttäminen ei ole tällainen tapahtuma.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen, ja siten myös aiemmat kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät.
Toimeentulotuen muodot
Toimeentulotuki muodostuu
- perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
- täydentävästä toimeentulotuesta ja
- ehkäisevästä toimeentulotuesta.
Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kela.
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää ja maksaa hyvinvointialue.
Sote-uudistukseen liittyvät lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaen. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu. Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa on aikaisemmin hoitanut kunnan määräämä sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n mukainen monijäseninen toimielin, josta on käytetty nimitystä sosiaalilautakunta. Sosiaalihuoltolain 6 § on kumottu 1.1.2023 alkaen.
Hyvinvointialueella on 1.1.2023 alkaen mahdollisuus itse päättää, minkälaisia toimielimiä se hallintosäännössään määrittelee sekä siitä, miten toimivaltaa siirretään (laki hyvinvointialueesta 35 §, 95 § ja 96 §). Hyvinvointialueet voivat siten itse päättää, miten entisten kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät hyvinvointialueella järjestetään.
Ohjeessa mainitulla hyvinvointialueella tarkoitetaan myös Helsingin kaupunkia sen vastatessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan, sekä Ahvenanmaan maakunnan kuntia.
Ahvenanmaalla kunnat myöntävät ja maksavat myös perustoimeentulotuen.
Toimeentulotuen ennakko
Kela tai hyvinvointialue voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen, jos Kela tai hyvinvointialue on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.
Kela tai hyvinvointialue voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on myönnetty.
Kelalle maksetaan perustoimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty Kelan ilmoittama rahamäärä.
Hyvinvointialueelle maksetaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty
- eläke kokonaisuudessaan tai
- hyvinvointialueen ilmoittama rahamäärä.
Miltä ajalta eläke maksetaan Kelalle tai hyvinvointialueelle?
Eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseltä ajalta
Kelalle tai hyvinvointialueelle voidaan maksaa ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi yleensä vain sellaisia eläke-eriä, jotka
- kohdistuvat eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseen aikaan
- kohdistuvat samaan aikaan myönnetyn toimeentulotuen ennakon kanssa.
Kelan ja hyvinvointialueen asiana on toimeentulotukea myöntäessään tarkistaa, että eläkehakemus on vireillä.
Ennen eläkehakemuksen vireilletuloa maksettua toimeentulotukea ei yleensä voida pitää ennakonluonteisena.
Poikkeustapauksissa eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävältä ajalta
Takautuvasti myönnettävä eläke voidaan poikkeustapauksissa maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle jo ennen eläkehakemuksen vireilletuloa myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi.
Kelan tai hyvinvointialueen tulee perustella poikkeus.
Eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävälle ajalle kohdistuvan eläkkeen maksaminen Kelalle tai hyvinvointialueelle on perusteltua esimerkiksi silloin, kun
- eläkkeensaaja joutuu odottamaan työkyvyttömyyseläkkeen jatkamiseen tarvittavaa lääkärinlausuntoa
- eläkettä on haettu hyvin pian toimeentulotuen myöntämisen jälkeen (Kela tai sosiaaliviranomaiset ovat neuvoneet henkilöä hakemaan eläkettä toimeentulotukea myöntäessään)
- ensimmäinen eläkehakemus on hylätty ja myöhemmin uuden eläkehakemuksen perusteella myönnetään eläke. Näissä tilanteissa voi olla perusteltua maksaa eläke takautuvasti Kelalle tai hyvinvointialueelle myös ajalta ennen uuden eläkehakemuksen vireilletuloa.
Regressiprosessi eläkelaitoksen ja Kelan välillä
Kela lähettää ennakkoilmoituksen
Kela lähettää eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen siitä, että Kela tulee mahdollisesti perimään itselleen ennakkona myönnetyn perustoimentulotuen ajalle takautuvasti myönnettyä työeläkettä.
Kela lähettää ennakkoilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse.
Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty
Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta ilmoittaa Kelalle, että henkilö on hakenut työeläkettä.
Eläkelaitos kuitenkin ottaa Kelaan yhteyttä, jos eläkelaitos eläkehakemusta ratkaistaessa huomaa, että toimeentulotukea on maksettu ajalta, jolle eläkettä myönnetään takautuvasti.
Eläkelaitoksen ilmoitus eläkepäätöksestä Kelaan sähköpostitse
Eläkelaitos ilmoittaa Kelaan työeläkkeen takautuvasta myönnöstä ja pyytää Kelasta tarkat perimistiedot. Sähköposti lähetetään osoitteeseen [email protected]. Sähköposti otsikoidaan "Toimeentulotuen maksuvaatimus".
Sähköpostin sisällöstä on sovittu yhdessä eläkelaitosten ja Kelan kesken.
Sähköpostissa kerrotaan:
- asiakkaan nimi
- asiakkaan henkilötunnus
- ajanjaksot, joilta työeläkelakien mukainen etuus maksetaan
- tiedustelun lähettävän henkilön nimi
- organisaatio
- yhteyspuhelinnumero.
Kela ilmoittaa perimisilmoituksen tiedot eläkelaitokselle sähköpostitse
Kela lähettää sähköpostilla eläkelaitokselle vastauksen tiedusteluun ja ilmoittaa samalla sähköpostilla perimisilmoituksen tiedot.
Kela sitoutuu vastaamaan sähköpostiin 2 työpäivän kuluessa (tiedustelupäivä + seuraava päivä).
Yksittäisissä tapauksissa lisäselvitystä voi kysyä soittamalla Kelan valtakunnalliselle viranomaislinjalle.
Yhteystiedot:
- puhelin 020 692 235 (arkisin klo 9-16).
Hyvinvointialueelle maksaminen
Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä
Hyvinvointialueelle maksetaan koko kuukauden eläke, jos
- toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä ja
- eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä.
Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen
Hyvinvointialueelle maksetaan puolen kuukauden eläke, jos
- toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen ja
- eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä.
Käytännössä hyvinvointialueelle maksetaan usein koko maksuunpanokuukauden eläke
Hyvinvointialue pyytää yleensä maksamaan eläkkeen itselleen eläkkeen ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun asti, koska toimeentulotukea joudutaan usein maksamaan vielä eläkkeen maksun alkamiskuukauden aikanakin.
Hyvinvointialueelle voidaan maksaa koko maksun alkamiskuukauden eläke, vaikka eläkkeen säännöllinen maksu alkaisi jo kuukauden 16. päivänä.
Hyvinvointialueelle voidaan siis maksaa myös viimeisen puolen kuukauden eläke, vaikka se ei enää olekaan takautuvaa eläkettä.
Hyvinvointialueelle maksettavan eläkkeen määrä
Jos hyvinvointialue ilmoittaa eläkelaitokselle hakemansa eläkkeen tarkan euromäärän, hyvinvointialueelle maksetaan hyvinvointialueen ilmoittama euromäärä.
Hyvinvointialueen ei tarvitse hakemuksessaan ilmoittaa lopullista euromäärää, jos toimeentulotuen maksaminen jatkuu edelleen. Hyvinvointialueelle voidaan tällöin maksaa koko takautuva eläke eläkehakemuksen vireilletulosta ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun. Edellytyksenä on, että toimeentulotukea on maksettu koko tänä aikana.
Eläkelaitoksen on eläkepäätöstä antaessaan tarkistettava toimeentulotuen määrä hyvinvointialueelta, jos toimeentulotuen maksaminen ei ole jatkuvaa.
Hyvinvointialueen maksamat kertakorvaukset
Hyvinvointialue on voinut maksaa eläkkeensaajalle kertakorvauksen erittelemättä sitä ennakonluontoisesta toimeentulotuesta.
Kertakorvauksia ovat esimerkiksi vuokra tai lääkkeet päivystystilanteissa.
Jos hyvinvointialue hakee itselleen takautuvaa eläkettä eläkkeensaajalle myönnetyn kertakorvauksen korvaamiseksi, eläkelaitos voi maksaa hyvinvointialueelle joko erilliskorvauksen määrän tai esimerkiksi yhden kuukauden eläkkeen.
Hyvinvointialueen tulee maksaa kustannusten yli jäävä osa eläkkeestä eläkkeensaajalle itselleen.
Hyvinvointialueen on korvauksen maksuvaiheessa pitänyt tehdä päätös, että maksettu kertakorvaus peritään takaisin eläkkeestä toimeentulotukilain 23 §:n perusteella.
Valtakirjan perusteella ei voi maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle
Eläkettä ei voi maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle valtakirjan tai vastaavan asiakirjan perusteella.
Hyvinvointialueen hakemus
Hyvinvointialue hakee eläkkeen maksua itselleen joko määrämuotoisella tai vapaamuotoisella hakemuksella.
Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.
Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin:
- eläkkeensaajaa koskevat tiedot
- eläkelaitosta koskevat tiedot
- tieto siitä, että hyvinvointialue hakee eläkettä toimeentulotuen ennakon korvaukseksi (myös lainkohta)
- tieto siitä, mille ajalle ennakko kohdistuu ja jatkuuko ennakon maksu edelleen
- aika, jolta eläke pyydetään maksamaan hyvinvointialueelle
- maksettavaksi haetun eläkkeen määrä hyvinvointialueelle silloin, kun eläkkeen määrä on hakemusta tehtäessä mahdollista ilmoittaa
- tilinumero, minne etuus maksetaan.
Lähtökohtana on, että Kelan tai hyvinvointialueen viranomaisen antama selvitys on oikea. Eläkelaitoksen vastuulla on varmistaa, että hakemus on asianmukainen ja hakemuksessa on riittävät tiedot.
Eläkepäätös ja maksupäätös
Päätös toimeentulotuen ennakon korvaamisesta eläkkeestä tehdään yleensä jo eläkeasiaa ratkaistaessa, koska kyse on takautuvasti myönnetyn eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle.
Sekä hyvinvointialueelle että eläkkeensaajalle annettavassa päätöksessä tulee ilmoittaa ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.
Kela toivoo, että eläkelaitokset eivät lähettäisi Kelaan päätöstä takautuvan eläkkeen maksun jakautumisesta tilanteissa, joissa eläke maksetaan Kelaan perustoimeentulotuen korvaamiseksi.
Jos eläkkeenhakijalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos voi ilmoittaa hylkäävästä päätöksestä hyvinvointialueelle kirjeellä.
Myöhemmät maksupäätökset Kelalle tai hyvinvointialueelle
Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös.
Eläkelaitos selvittää Kelan tai hyvinvointialueen aiemman ennakkoilmoituksen perusteella, tuleeko Kelalle tai hyvinvointialueelle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke
- muutoksenhaun
- itseoikaisun tai
- uuden hakemuksen perusteella.
Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa Kelalta tai hyvinvointialueelta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita.
Eläkelaitoksen tulee tarkistaa Kelan tai hyvinvointialueen oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus kohdistuu.
Liikamaksun palautus
Kelan tai hyvinvointialueen on maksettava toimeentulotuen takaisinperintään käytetyn eläkkeen jäljelle jäävä eläke takaisin eläkelaitokselle.
Tulorekisteriaikana Kela palauttaa mahdolliset regressin liikamaksut takaisin eläkelaitokselle, jotta tulorekisterin tiedot saadaan oikeiksi. Tulorekisterin etuuksien voimaantuloon asti jatketaan menettelyä, jonka mukaan Kela voi maksaa liikamaksun suoraan asiakkaalle. Etuudet ilmoitetaan tulorekisteriin 1.1.2020 lukien.
Jos takautuvasti myönnetty eläke on suurempi kuin samalta ajalta myönnetty ennakonluontoinen toimeentulotuki, Kela tai hyvinvointialue ei voi käyttää yli jäävää eläkettä ennen eläkkeen alkamista annetun toimeentulotuen korvaamiseen.
Kelan tai hyvinvointialueen on maksettava yli menevä osa takaisin eläkelaitokselle.
Eläkelaitoksen on hyvä tarkistaa perittävä määrä Kelasta uudelleen, jos perimisilmoituksen saamisen ja työeläkkeen maksupäätöksen välissä on kulunut aikaa. Tämä voi vähentää liikamaksun palautuksia eläkelaitokseen.
Myös tilanteissa, joissa regressipyyntöjä on usealta eri taholta, liikamaksu palautetaan takaisin eläkelaitokselle. Kela kysyy liikamaksun palauttamista varten tarvitsemansa tiedot eläkelaitoksesta, ja tiedot saatuaan palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle.
Jos liikamaksu on maksettu hyvinvointialueelle, eläkelaitoksen tulee ottaa yhteyttä hyvinvointialueeseen ja pyytää liikamaksun palauttamista takaisin eläkelaitokselle.
Maksamisjärjestys
Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen Kelalle perustoimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 7.
Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 8.
Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee Kelan tai hyvinvointialueen vaatimuksen edelle.
Kelan tai hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä
Kelan tai hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Kelalle tai hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko.
Viivästyskorotus
Kelalle ei makseta mahdollista eläkkeen viivästyskorotusta. Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus.
Rekisteröity lisäeläke
Kelalle tai hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.
Eläkehakemus ei ole vireillä
Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta.
Jos Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää ennakkoilmoituksen eläkelaitokselle, kun rekisteriin tulee ilmoitus eläkehakemuksesta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen. Lisäksi ohjeesta on poistettu tiedot lomakkeista, joilla kunta on voinut hakea eläkkeen maksamista itselleen, koska lomakkeet eivät ole enää käytössä.
Laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito
Hyvinvointialue voi laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon korvaukseksi saada itselleen eläkkeensaajan eläkkeen.
Sote-uudistukseen liittyvät lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaen. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu.
Ohjeessa mainitulla hyvinvointialueella tarkoitetaan myös Helsingin kaupunkia sen vastatessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan, sekä Ahvenanmaan maakunnan kuntia.
Eläkelaitoksen on hyvinvointialueen vaatimuksesta maksettava eläkkeensaajan eläke hyvinvointialueelle, jos hyvinvointialue on järjestänyt eläkkeensaajalle
- laitoshoitoa
- laitoshuoltoa tai
- perhehoitoa.
Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa
- sairaalassa
- hoitolaitoksessa tai
- muussa vastaavassa toimintayksikössä.
Hoito on aina laitoshoitoa, kun se on järjestetty
- sairaalan vuodeosastolla
- terveyskeskuksen vuodeosastolla
- vanhainkodissa
- kehitysvammaisten erityishuollon laitoksessa
- päihdehuollon laitoksessa.
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön
- hoidon
- kasvatuksen tai
- muun ympärivuorokautisen ylläpidon järjestämistä henkilön oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa.
Eläke maksetaan laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon ajalta.
Vaatimus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi kohdistua vain hoidettavan tai huollettavan henkilön omaan eläkkeeseen.
Hyvinvointialue ei voi vaatia lapsen vanhemman eläkettä maksettavaksi itselleen, vaikka hyvinvointialue voi periä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvausta sekä
- lapsen vanhemmilta
- lapsen tai nuoren omista tuloista, korvauksista ja saamisista.
Milloin maksu hyvinvointialueelle voi alkaa?
Jos laitoshoidossa, laitoshuollossa tai perhehoidossa olevalle henkilölle myönnetään eläke, eläke maksetaan hyvinvointialueen vaatimuksesta hyvinvointialueelle eläkkeen alkamista seuraavan kuukauden alusta.
Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös takautuvaa eläkettä.
Eläke voidaan maksaa hyvinvointialueelle aikaisintaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta, jos hyvinvointialueen hakemus tulee eläkelaitokselle, kun eläke on jo maksussa.
Miltä ajalta ja minkä määräisenä eläke maksetaan hyvinvointialueelle?
Hyvinvointialue voi periä eläkkeensaajan eläkkeen jatkuvasti niin kauan kuin eläkkeensaajalle järjestetty laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito jatkuu.
Hyvinvointialueelle maksetaan koko kuukauden eläke.
Hyvinvointialueen tulee käyttää eläke hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen. Hyvinvointialueen on huolehdittava, että henkilön käyttöön jää laissa säädetyt käyttövarat.
Hyvinvointialueella on velvollisuus maksaa mahdollinen hoitomaksun yli menevä eläke eläkkeensaajalle itselleen.
Hyvinvointialueen hakemus
Hyvinvointialue voi hakea eläkkeen maksua itselleen Kelan lomakkeella EV 255.
Hyvinvointialueen hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.
Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin:
- eläkkeensaajaa koskevat tiedot
- eläkelaitosta koskevat tiedot
- tieto siitä, että hyvinvointialue hakee eläkettä laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi (myös lainkohta)
- tieto siitä, milloin hoito on alkanut
- tieto siitä, jatkuuko hoito vai onko hoito jo päättynyt
- tieto siitä, mistä alkaen eläke pyydetään maksamaan hyvinvointialueelle.
Maksupäätökset
Hyvinvointialueelle ja eläkkeensaajalle annettavissa päätöksissä tulee olla ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.
Jos eläkkeensaajalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos ilmoittaa hyvinvointialueelle kirjeellä hylkäävästä ratkaisusta. Näissä tilanteissa hyvinvointialueelle ei anneta päätöstä.
Myöhemmät maksupäätökset hyvinvointialueelle
Hyvinvointialueen hakemus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös.
Eläkelaitos selvittää hyvinvointialueen aiemman hakemuksen perusteella, tuleeko hyvinvointialueelle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke
- muutoksenhaun
- itseoikaisun tai
- uuden hakemuksen perusteella.
Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa hyvinvointialueelta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita.
Eläkelaitoksen tulee tarkistaa hyvinvointialueen oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon hyvinvointialueen hakemus kohdistuu.
Eläkehakemus ei ole vireillä
Hyvinvointialueen hakemus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta.
Jos hakemus on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää sen eläkelaitokselle, kun ilmoitus eläkehakemuksesta tulee rekisteriin.
Jos eläkehakemus ei tule kohtuullisessa ajassa, Eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen tulee ilmoittaa asiasta hyvinvointialueelle.
Maksamisjärjestys
Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi on sijalla 9.
Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee hyvinvointialueen vaatimuksen edelle.
Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä
Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko.
Viivästyskorotus
Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus.
Rekisteröity lisäeläke
Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty tieto sote-uudistukseen liittyvistä muutoksista. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2023 alkaen, ja siten myös aiemmat kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät. Lisäksi ohjeesta on poistettu tiedot lomakkeista, joilla sosiaalilautakunta on voinut hakea eläkkeen maksamista itselleen, koska lomakkeet eivät ole enää käytössä.
Milloin eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi hyvinvointialueelle?
Eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi hyvinvointialueelle joko
- ehdottomien perusteiden tai
- harkinnanvaraisten perusteiden perusteella.
Eläke maksetaan hyvinvointialueelle ehdottomien perusteiden perusteella, jos hyvinvointialue on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.
Sote-uudistukseen liittyvät lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaen. Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille on siirtynyt kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu. Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa on aikaisemmin hoitanut kunnan määräämä sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n mukainen monijäseninen toimielin, josta on käytetty nimitystä sosiaalilautakunta. Sosiaalihuoltolain 6 § on kumottu 1.1.2023 alkaen.
Hyvinvointialueella on 1.1.2023 alkaen mahdollisuus itse päättää, minkälaisia toimielimiä se hallintosäännössään määrittelee sekä siitä, miten toimivaltaa siirretään (laki hyvinvointialueesta 35 §, 95 § ja 96 §). Hyvinvointialueet voivat siten itse päättää, miten entisten kuntien sosiaalilautakuntien tehtävät hyvinvointialueella järjestetään.
Ohjeessa mainitulla hyvinvointialueella tarkoitetaan myös Helsingin kaupunkia sen vastatessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan, sekä Ahvenanmaan maakunnan kuntia.
Harkinnanvaraiset perusteet
Eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan hyvinvointialueelle.
Edellytyksenä hyvinvointialueelle maksamiselle on, että eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eläkkeensaajan
- elämäntapojen
- sairauden tai
- muun erityisen syyn vuoksi eikä eläkkeensaajalle ole määrätty edunvalvojaa.
Menettelyllä voidaan välttyä hakemasta eläkkeensaajalle edunvalvojaa.
Hyvinvointialue hakee ja käyttää harkinnanvaraisilla perusteilla maksetun eläkkeen eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan perheen huoltoon.
Eläkkeensaajan perheellä tarkoitetaan niitä henkilöitä, joiden elatuksesta eläkkeensaaja on velvollinen huolehtimaan. Elatusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotuesta annetun lain 2 §:ssä.
Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön velvollisuutta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Eläkkeensaajalla on velvollisuus pitää huolta puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muissa laeissa säädetään.
Eläkettä ei makseta elatustuen korvaukseksi
Työeläkelaeissa tai elatustukilaissa ei ole säännöstä, jonka perusteella eläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi.
Elatustuki on siirtynyt 1.4.2009 alkaen Kelan maksettavaksi. Elatustukilaissa tai työeläkelaeissa ei toistaiseksi ole säännöstä, jonka perusteella työeläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi.
Eläke elatusavun korvaukseksi
Hyvinvointialue voi hakea itselleen lapsen elatusavun suuruista osaa eläkkeensaajan eläkkeestä, jos eläkkeensaaja on laiminlyönyt elatusavun maksamisen. Edellytyksenä hyvinvointialueelle maksamiselle on
- eläkkeensaajan suostumus ja
- harkinnanvaraisen maksamisen edellytysten täyttyminen.
Eläke maksetaan hyvinvointialueelle enintään siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Hyvinvointialue hankkii eläkkeensaajan suostumuksen
Hyvinvointialue hankkii eläkkeensaajan suostumuksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle.
Suostumuksen on oltava riittävän yksilöity. Suostumuksessa on oltava ainakin
- eläkkeensaajan selkeä suostumus siihen, että eläke maksetaan hyvinvointialueelle
- päiväys
- allekirjoitus.
Eläkelaitos lähettää hyvinvointialueen hakemuksen takaisin hyvinvointialueelle täydentämistä varten, jos eläkelaitos on saanut hyvinvointialueelta hakemuksen, josta puuttuvat perustelut tai eläkkeensaajan suostumus.
Hyvinvointialueen on esitettävä harkinnanvaraisten perusteiden olemassaolo
Hyvinvointialueen on esitettävä hakemuksessaan vakuuttavat ja asialliset perustelut sille, miksi eläke tulisi maksaa hyvinvointialueelle eikä eläkkeensaajalle itselleen. Hakemuksessa tulee yksilöidä myös säännökset.
Hyvinvointialueen velvollisuutena on osoittaa eläkkeensaajan huollettavina olevat henkilöt.
Pelkästään eläkkeensaajan normaalista poikkeava elämäntapa ei riitä perusteeksi sille, että eläke tulisi maksaa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen tulee näyttää, että eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan huollettavien toimeentulo on vaarantunut.
Eläkkeensaajan elämäntapa tai elämänasenne voi olla sellainen, että eläkkeensaajan rahankäyttöä on tarpeellista valvoa eläkkeensaajan suostumuksen perusteella. Kyseessä voi olla esimerkiksi henkilö, joka on
- sairas
- vammainen
- päihdeongelmainen tai
- peliriippuvainen.
Eläkelaitoksen harkintavalta hyvinvointialueen esittämistä perusteista
Eläkelaitoksen ei tarvitse vaatia hyvinvointialueelta yksityiskohtaista arviota henkilön tilanteesta. Hyvinvointialueen hakemuksessa riittää tieto siitä, että henkilön toimeentulo voi vaarantua, jos eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.
Eläke voidaan maksaa hyvinvointialueelle, vaikka eläkkeensaaja ei saisi
- toimeentulotukea
- muuta tukea
- huoltoa tai hoitoa.
Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle ei ole mahdollista, jos eläkkeensaaja ei ole antanut suostumustaan eläkkeen maksamiseksi hyvinvointialueelle.
Eläkettä ei voida ilman suostumusta maksaa hyvinvointialueelle, vaikka hyvinvointialueen esittämät perusteet puoltaisivat maksamista.
Hyvinvointialueen hakemus
Hyvinvointialue voi hakea eläkkeen maksua harkinnanvaraisin perustein erillisellä hakemuksella.
Lain edellyttämä suostumus katsotaan annetuksi, kun hakemuksessa esitetty suostumus on riittävästi yksilöity siten, että suostumuksesta käy selvästi ilmi eläkkeensaajan suostumus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle.
Suostumuksessa tulee aina olla päiväys ja allekirjoitus.
Muun tahon kuin hyvinvointialueen hakemus
Esityksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä myös muu taho kuin hyvinvointialue. Muita tahoja ovat
- eläkkeensaaja
- eläkkeensaajan puoliso
- muu omainen
- muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii eläkkeensaajasta.
Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle edellyttää perusteltua hakemusta ja eläkkeensaajan suostumusta.
Hyvinvointialuetta on kuultava, jos esityksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle tekee muu taho kuin hyvinvointialue.
Päätös
Jos eläke maksetaan hyvinvointialueelle, päätös maksamisesta annetaan sekä eläkkeensaajalle että hyvinvointialueelle. Päätökseen liitetään valitusosoitus.
Jos eläkkeensaaja ei anna suostumusta, hyvinvointialueelle ilmoitetaan kirjeellä siitä, ettei hyvinvointialueen hakemusta voi hyväksyä. Hyvinvointialueen pyynnöstä asiasta annetaan päätös.
Eläkkeensaaja vaatii hyvinvointialueelle maksettavaa eläkettä maksettavaksi itselleen
Eläkkeensaaja voi milloin tahansa peruuttaa aiemmin antamansa suostumuksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle.
Eläkkeensaajan tulee kirjallisesti vaatia eläkkeen maksamista itselleen. Vaatimukselle ei tarvitse ilmoittaa mitään perustetta. Eläkelaitoksella ei ole harkintavaltaa asiassa.
Eläkelaitos ilmoittaa eläkkeensaajan vaatimuksesta ja maksunsaajan muuttumisesta hyvinvointialueelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin hyvinvointialue voi neuvotella asiasta eläkkeensaajan kanssa ja harkita edunvalvojamääräyksen hakemista.
Uusi päätös maksunsaajan muuttuessa
Eläkelaitos antaa uuden maksupäätöksen, jos maksunsaaja muuttuu
- suostumuksen peruuttamisen tai
- eläkkeensaajan vaatimuksen vuoksi.
Päätös osoitetaan sekä eläkkeensaajalle että hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä
Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko.
Viivästyskorotus
Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus.
Rekisteröity lisäeläke
Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläkkeen maksamiseen kuolinpesälle vaikuttaa se, onko eläkkeenhakijalle, eläkkeensaajalle tai edunjättäjälle annettu päätös lainvoimainen vai ei.
Päätös tulee lainvoimaiseksi, kun päätöksestä ei ole valitettu laissa säädetyn valitusajan kuluessa.
Päätös ei ole lainvoimainen
Eläkehakemus vireillä
Kuolinpesällä on oikeus jatkaa eläkeprosessia, jos
- eläkehakemus on laitettu vireille eläkkeenhakijan eläessä, mutta
- eläkkeenhakija kuolee ennen eläkepäätöksen antamista.
Mahdollinen eläke maksetaan kuolinpesälle.
Kuolinpesä ei voi hakea eläkettä kuolleen henkilön puolesta.
Kuolinpesän valitusoikeus
Kuolinpesällä on oikeus valittaa eläkepäätöksestä kuolleen henkilön puolesta, jos eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee valitusaikana ennen kuin eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.
Valitusoikeus on kaikilla kuolinpesän osakkailla. Muita osakkaita on kuultava valituksen johdosta.
Mahdollinen eläke tai eläkkeen korotus maksetaan kuolinpesälle.
Muutoksenhakuprosessin jatkaminen
Kuolinpesällä on oikeus jatkaa vireilläolevaa muutoksenhakuprosessia, jos
- eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja on eläessään valittanut eläkepäätöksestä, mutta
- eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee muutoksenhaun vireilläolon aikana.
Mahdollinen takautuva eläke maksetaan kuolinpesälle.
Perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös ei ole lainvoimainen
Jos perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätös, ei ole lainvoimainen, kuolinpesällä on oikeus
- hakea muutosta eläkepäätökseen tai
- jatkaa vireillä olevaa muutoksenhakuprosessia.
Kuolinpesälle tulee maksaa mahdollinen maksamatta jäänyt eläke.
Päätös on lainvoimainen
Kuolinpesä ei voi vaatia päätöksen oikaisua, jos eläkkeenhakijan tai eläkkeensaajan eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.
Edunjättäjä ei ole hakenut oikaisua
Kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia oikaisua edunjättäjän eläkkeeseen, jos edunjättäjä ei ole itse eläessään hakenut muutosta lainvoimaiseen eläkepäätökseen.
Kuolinpesälle ei siksi makseta edunjättäjälle maksamatta jäänyttä osuutta.
Vakuutusoikeus on 14.6.2001 antamillaan päätöksillä 1159/98/1549 ja 7765/98 katsonut, että kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia eläkettä,
- johon edunjättäjällä olisi ollut oikeus, mutta
- jota edunjättäjä ei ollut eläessään hakenut.
Edunjättäjän leski tai kuolinpesän osakkaat eivät voi edunjättäjän kuoltua vaatia myöskään edunjättäjän omaan eläkkeeseen oikaisua, jos
- päätös on saanut lainvoiman ja
- edunjättäjä ei ole itse hakenut päätökseen oikaisua eläessään.
Perhe-eläke lasketaan kuitenkin niin, että perhe-eläkkeen perusteena on oikean suuruinen eläke.
Edunjättäjä on hakenut oikaisua
Jos edunjättäjä on itse hakenut oikaisua lainvoimaiseen päätökseen, mutta kuolee ennen päätöksen oikaisemista, kuolinpesä voi jatkaa oikaisuprosessia.
Mahdollinen maksamatta jäänyt eläke tulee tällöin maksaa kuolinpesälle.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty takuueläke.
Taulukossa on kerrottu
- pidätetäänkö muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen suoritettavasta etuudesta veron ennakko
- maksetaanko saajataholle rekisteröity lisäeläke
-
maksetaanko saajataholle viivästyskorotus.
| Suorituksen saaja | Ennakonpidätys | Rekisteröity lisäeläke | Viivästyskorotus |
|---|---|---|---|
|
Eläkelaitos Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla |
Riippuu takaisinperintävuodesta |
Kyllä | Kyllä |
| EU/ETA -maan laitos | Kyllä | Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti | Ei |
|
Kela Aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Ei |
|
Kela Eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi |
Kyllä | Kyllä | Ei |
|
Kela Vanhuuseläke Kelan kuntoutusrahan korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Ei |
|
Kela Opintorahan korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Ei |
|
Kela Asumislisän korvaukseksi |
Kyllä | Kyllä | Ei |
|
Kela Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Ei |
|
Kela Perustoimeentulotuen korvaukseksi |
Kyllä | Kyllä | Ei |
|
Kela Eläketuen korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Ei |
|
Kela Perhe-eläke edunsaajan oman kansaneläkkeen korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Ei |
|
Kela Perhe-eläke eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi |
Kyllä | Kyllä | Ei |
|
Sairausvakuutusrahasto Työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke sairauspäivärahan korvaukseksi |
Ei | Ei | Ei |
|
Sosiaalilautakunta Ehdottomin perustein ja harkinnanvaraisin perustein |
Kyllä | Kyllä | Kyllä |
|
Sosiaaliturvasopimus- maan laitos |
Kyllä | Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti | Ei |
|
Työnantaja Sairausajan palkan korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Kyllä |
|
Työnantaja Irtisanomisajan palkan korvaukseksi, jos työntekijä on sairaana irtisanomisaikana |
Ei | Kyllä | Kyllä |
|
Työnantaja Työnteosta maksetun palkan korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Kyllä |
|
Työttömyyskassa Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi |
Ei | Kyllä | Ei |
| Ulosotto | Kyllä | Kyllä | Kyllä |
| YEL/MYEL -laitos | Kyllä | Kyllä | Ei |
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on täydennetty, että kertasuorituskertoimia sovelletaan työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin, myös yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan eläkkeisiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksella kertasuorituskertoimet ja niiden määräytymisen perusteet.
Kertasuorituskertoimet on määritelty ottaen huomioon, mikä on eläkkeensaajan keskimääräinen jäljellä oleva elinikä kertasuoritushetkellä. Kuolevuuden muutoksista johtuen kertoimet tarkistetaan aika ajoin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella antamia kertasuorituskertoimia sovelletaan työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin, myös yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan eläkkeisiin. Naisiin ja miehiin sovelletaan samoja kertoimia.
Kertasuorituksen laskennassa käytetään kertasuorituksen ajankohtana voimassa olevia kertasuorituskertoimia.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen rahamäärät on päivitetty vuoden 2024 tasoon.
Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta, jos eläke ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on pienempi kuin 32,74 euroa/kk (vuoden 2024 tasossa).
Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena eläkkeensaajan suostumuksella, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on vähintään 32,74 euroa/kk, mutta enintään 81,85 euroa/kk (vuoden 2024 tasossa).
Kertasuorituksen rajamääriä korotetaan vuosittain palkkakertoimella.
Tarkemmat tiedot
Kertasuorituksen rajamäärää tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella kun taas eläkettä tarkistetaan työeläkeindeksillä. Indeksien eroista johtuen voi eläkkeen määrä ajan myötä jäädä kertasuoritusrajaa pienemmäksi. Eläke voidaan maksaa kertasuorituksena siitä ajankohdasta, josta sen määrä jää kertasuorituksen rajamäärää pienemmäksi.
Eläkkeensaajan suostumus
Eläkelaitoksen on pyydettävä eläkkeensaajalta suostumus, kun kertasuoritettavana on eläke, jonka määrä on vähintään 32,74 euroa/kk, mutta enintään 81,85 euroa/kk (vuoden 2024 tasossa).
Eläkelaitoksen on ilmoitettava eläkkeensaajalle eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena ja annettava tälle mahdollisuus kohtuullisessa ajassa vastustaa maksutapaa.
Suostumuksen pyytämisen yhteydessä eläkelaitos informoi eläkkeensaajaa siitä, mikä vaikutus valitulla maksutavalla on uuden eläkkeen karttumiseen ja mahdollista perhe-eläkettä määrättäessä leskeneläkkeen vähentämiseen.
Eläkkeet, jotka otetaan huomioon kertasuorituksen rajamäärää tarkasteltaessa
Kun tarkastellaan, jääkö eläkkeen määrä alle rajamäärän, otetaan huomioon kertasuorituksen ajankohtana eläkkeensaajan saama
- työeläke
- rekisteröity lisäeläke.
Vilmalaitos ottaa tarkastelussa huomioon
- päätösyhdistelmään sisältyvien eläkkeiden yhteismäärän
- eläketapahtumahetkeen mennessä vilmajärjestelmän piirissä ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei vielä ole myönnetty.
Ei-vilmatilanteissa eläkelaitos ottaa huomioon maksamansa eläkkeen määrän. Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ottaa huomioon myös eläketapahtumahetkeen mennessä yksityisten alojen eläkelakien mukaan ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Kertasuoritus on eläkkeen maksutapa, jonka eläkelaitos voi harkintansa mukaan edellytysten täyttyessä valita kuukausittaisen eläkkeen maksamisen sijasta.
Eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena lesken- ja lapseneläkkeen, joka ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on kertasuorituksen rajamäärää pienempi.
Leskeneläke voidaan maksaa kertasuorituksena, jos se leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen jää kertasuoritusrajaa pienemmäksi.
Eläkelaitoksen ei tulisi maksaa lesken- ja lapseneläkettä kertasuorituksena ennen kuin on todennäköistä, että eläkkeeseen ei tule enää muutoksia. Koska lesken- ja lapseneläkkeen määrä muuttuu edunsaajien lukumäärän muuttuessa, voidaan kertasuorituksena maksaa
- lapseneläke, jos lapseneläkettä maksetaan vain 1 lapselle
- vanhimman lapsen lapseneläke, jos lapseneläkettä maksetaan useammalle lapselle
- leskeneläke, jos edunsaajana on vain leski ja leskeneläkkeen vähentäminen on tehty leskelle myönnetyn eläkkeen tai hänen laskennallisen vanhuuseläkkeensä perusteella.
Jos kuitenkin kokonaisperhe-eläkkeen määrä on ensimmäistä päätöstä annettaessa kertasuorituksen alempaa rajamäärää pienempi, perhe-eläke voidaan maksaa kokonaisuudessaan heti kertasuorituksena.
Eläkelaitoksen ei tulisi maksaa eläkettä kertasuorituksena myöskään silloin, jos se taho, jolle eläke maksetaan, voi vaihtua. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun eläke maksetaan laitoshoidon, -huollon tai perhehoidon ajalta kunnalle tai kuntayhtymälle.
Eläkelaitos voi maksaa lesken- ja lapseneläkkeen kertasuorituksena, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on kertasuoritusrajaa pienempi. Takautuvalta ajalta lesken- ja lapseneläke maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä.
Kun tarkastellaan, jääkö lesken- ja lapseneläkkeen määrä alle kertasuoritusrajan, kunkin edunsaajan eläkettä pidetään erillisenä eläkkeenä.
Leskeneläke voidaan maksaa kertasuorituksena, jos se leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen, mutta ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä, jää kertasuoritusrajaa pienemmäksi.
Eläke maksetaan kertasuorituksena vain osalle edunsaajista
Jos leskeneläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on yli kertasuorituksen edellytyksenä olevan rajamäärän, mutta lapseneläke sen sijaan jää alle tämän rajamäärän, lapseneläke maksetaan kertasuorituksena. Leskeneläkettä sen sijaan maksetaan kuukausittain.
Jos leskeneläkkeen vähentäminen aiheuttaa sen, että esimerkiksi ”uusperheen” lapsettoman lesken perhe-eläkkeen määrä jää alle rajamäärän, se maksetaan kertasuorituksena. Sen sijaan saman edunjättäjän jälkeen myönnetyt lapseneläkkeet maksetaan edelleenkin kuukausittain, jos niiden määrä on yli kertasuorituksen rajamäärän. Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa lesken- ja lapseneläkkeitä kuukausittain, vaikka erillisten eläkkeiden kertasuorituksen maksamisen edellytykset olisivat olemassa.
Kertasuorituksesta valituskelpoinen päätös
Eläkelaitos antaa kertasuorituksesta päätöksen, johon tulee liittää laskelma kertasuorituksen määrästä sekä valitusosoitus.
Vilmatilanteissa päätöksen antaa vilmalaitos. Ei-vilmatilanteissa päätöksen antaa kukin eläkkeen myöntävä eläkelaitos.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu, että jos pitkäaikaisesti työkyvyttömän lapsen lapseneläke kertasuoritetaan lesken laskennallisen osuuden lisäämisen yhteydessä 1.1.2022, käytetään vanhuuseläkkeen ja elinikäisen leskeneläkkeen kertasuorituskertoimia.
Kertasuorituksen määrään vaikuttavat
- eläkkeensaajan kuukausieläkkeen määrä
- eläkkeensaajan ikä kertasuorituksen ajankohtana.
Kertasuoritus lasketaan kertasuorituspäätöksen jälkeiselle ajanjaksolle. Takautuvalta ajalta perhe-eläke maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä.
Lesken- ja lapseneläkkeen kertasuorituksen perusteeksi tuleva vuotuinen eläke lasketaan kullekin edunsaajalle erikseen. Kertasuorituksen ajankohtana maksussa oleva kuukausieläke kerrotaan luvulla 12, jolloin saadaan eläkkeensaajan vuotuisen eläkkeen määrä. Kuukausieläkkeen määrästä vähennetään ensisijainen etuus ennen kuin sen määrä muutetaan vuotuiseksi eläkkeeksi.
Sen jälkeen edunsaajan vuotuinen eläke kerrotaan jäljempänä olevasta taulukosta ilmenevällä, lasten lukumäärästä riippuvalla kertoimella. Kertasuoritus lasketaan kertomalla muunnettu vuotuinen eläke eläkkeensaajan ikää vastaavalla kertoimella.
Eläkkeensaajan ikä
Eläkkeensaajan ikä määritellään kuukauden tarkkuudella kertasuorituksen ajankohtana. Täysien kuukausien yli meneviä päiviä ei oteta huomioon.
Kuukauden 1. päivänä syntyneet
Kuukauden 1. päivänä syntyneen ikä on sama kuin kaikilla muillakin samassa kuussa syntyneillä. Esimerkiksi, jos henkilö on syntynyt 1.6.2002 ja kertasuorituksen ajankohta on 1.4.2016, niin eläkkeensaajan ikä on 13 vuotta 9 kuukautta.
Kertasuorituksen perusteeksi otettava edunsaajan eläke
Kertasuorituksen perusteeksi otettava edunsaajan eläke saadaan, kun vuotuinen eläke kerrotaan ensin taulukosta ilmenevällä, edunsaajina olevien lasten lukumäärästä riippuvalla kertoimella.
Kertoimet 31.12.2021 asti.
| Eläkettä saavien lasten lukumäärä | Lesken ja entisen puolison kerroin | Lasten kerroin |
| 0 | 1,00 | – |
| 1 | 1,00 | 1,00 |
| 2 | 1,15 | 1,02 |
| 3 | 1,77 | 1,06 |
| 4 tai enemmän | 2,53 | 1,13 |
Kertoimet 1.1.2022 alkaen.
|
Eläkettä saavien lasten lukumäärä |
Lesken ja entisen aviopuolison kerroin (elinikäinen eläke)
|
Lesken ja entisen aviopuolison kerroin (määräaikaikainen eläke)
|
Yhteistaloudessa asuneen (avoleski) kerroin (määräaikainen eläke). |
Lasten kerroin
|
| 0 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | – |
| 1 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 |
| 2 | 1,15 | 1,02 | 1,02 | 1,02 |
| 3 | 1,74 | 1,23 | 1,23 | 1,05 |
| 4 tai enemmän | 2,47 | 1,62 | 1,62 | 1,12 |
Leskeneläkkeen kertasuoritus
Lesken vuotuinen eläke muunnetaan ensin yllä mainitun taulukon mukaisella kertoimella. Kerroin valitaan sen mukaan, onko kyseessä avioleski tai avoleski ja onko eläke myönnetty toistaiseksi tai määräaikaisesti. Sen jälkeen muunnettu vuotuinen leskeneläke muunnetaan kertasuoritukseksi kertasuorituskertoimella, jona käytetään eläkkeensaajan ikää vastaavaa kerrointa taulukosta vanhuuseläkkeen ja elinikäisen leskeneläkkeen kertasuorituskertoimet tai määräaikaisen leskeneläkkeen kertasuorituskertoimet, riippuen siitä miten leskeneläke on myönnetty.
Lapseneläkkeen kertasuoritus
Lapsen vuotuinen eläke muunnetaan ensin yllä mainitun taulukon mukaisella kertoimella. Sen jälkeen muunnettu vuotuinen lapseneläke muunnetaan kertasuoritukseksi kertasuorituskertoimella, jona käytetään eläkkeensaajan ikää vastaavaa kerrointa taulukosta lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet. Lapseneläkkeen pääteiästä riippuen käytetään kerrointa taulukosta
- pääteikä 18 vuotta
- pääteikä 20 vuotta
- pääteikä 21 vuotta tai
- pääteikä 24 vuotta.
1.1.2022 alkaen lapseneläkkeen pääteikä on 20 vuotta peruseläketurvassa. Yksityisalojen rekisteröidyssä lisäeläkkeessä lapsen pääteikä ei muutu, vaan siellä säilyvät vanhat vakuutetut pääteiät. Tästä johtuen 1.1.2022 alkaen on lapseneläkkeen taulukot neljällä eri pääteiällä.
Jos lapseneläke on jo ehditty maksaa kertasuorituksena ennen 1.1.2022, lapseneläke on kertasuoritushetkellä sen hetkisen lainsäädännön mukaisesti loppuun käsitelty ja maksettu. Näin ollen lapseneläkkeen pääteikä ei nouse, jos lapseneläke on kertasuoritettu ennen 1.1.2022.
Ennen 1 päivää heinäkuuta vuonna 1990 kuolleen edunjättäjän jälkeen perhe-eläkettä saavalla pitkäaikaisesti työkyvyttömällä lapsella on oikeus lesken laskennalliseen osuuteen 1.1.2022. Jos tällainen lapseneläke kertasuoritetaan lesken laskennallisen osuuden lisäämisen yhteydessä, käytetään vanhuuseläkkeen ja elinikäisen leskeneläkkeen kertasuorituskertoimia.
Leskeneläkkeen vähentäminen
Leskeneläke voidaan maksaa kertasuorituksena, jos se leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen jää kertasuoritusrajaa pienemmäksi.
Kertakorotus
Jos perhe-eläke maksetaan kertasuorituksena, perhe-eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.
Kertasuorituksen ajankohta
Lesken- ja lapseneläkkeiden kertasuoritus tulee maksaa kaikille kertasuoritukseen oikeutetuille edunsaajille samasta ajankohdasta, jos kertasuoritus on mahdollinen useammalle edunsaajalle samasta ajankohdasta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohjeeseen liittyvät säännösviittaukset, sekä velan vanhentumisesta annettuun lakiin tehdyt muutokset.
Oikeus saada työeläkelakien mukaan myönnettyä eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.
Eläkkeen vanhentumista koskevaa säännöstä sovelletaan myös
- kuntoutusrahan
- kuntoutuskorotuksen
- kuntoutusavustuksen
- rekisteröidyn lisäeläkkeen
- palkattomien aikojen (mukaan lukien opiskelu ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito) perusteella karttuneen eläkkeen
maksamisen vanhentumiseen.
Viiden vuoden vanhentumisaika
Oikeus saada eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003, vanhentumislaki) säädetään joko 10 §:n mukaisilla vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.
Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että etuudensaaja yksilöi velan katkaisutoimessa. Etuudensaajan on siten yksilöitävä velka ja ilmoitettava eläkelaitokselle vaatimuksensa määrä ja peruste kohtuudella vaadittavalla tavalla, jollei velan määrä ja peruste ole eläkelaitoksen tiedossa.
Vapaamuotoiset katkaisutoimet
Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
- etuudensaaja vaatii maksua tai muutoin muistuttaa eläkelaitosta maksusta
- eläkelaitos maksaa saatavaa tai muuten tunnustaa sen
- osapuolet sopivat esimerkiksi saatavan maksujärjestelyistä.
Oikeudelliset katkaisutoimet
Velan vanhentumisen katkaiseminen oikeudellisella katkaisutoimella tarkoittaa, että
- velkoja panee vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa tai laissa säädetyssä muussa toimielimessä tai menettelyssä, jossa voidaan antaa ratkaisu tai ratkaisusuositus, taikka toimielimessä, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle;
- velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta tai velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä
- velkoja laittaa vireille ulosottoasian tai velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä (VakO 2945/95, VakO 3394/95).
- saatava otetaan käsiteltäväksi tuomioistuinsovittelussa tai sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (394/2011) säädetään.
Eläkkeen maksamisen 5 vuoden vanhentumisaika voi pidentyä vuodella siten kuin vanhentumislain 11 §:n 3 momentissa säädetään.
Jos velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely päättyy muusta syystä ilman, että velalliselle on toimitettu sellaista tiedoksiantoa tai muuta velkojan vaatimusta koskevaa ilmoitusta, joka lain mukaan olisi ollut toimitettava, vanhentumisajan ei katsota katkenneen.Tällöin velka vanhentuu kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain kerran. (vanhentumislaki 11 § 3).
Vanhentumisaika alkaa kulua jokaisen eläke-erän osalta siitä hetkestä, jona kyseinen eläke-erä olisi pitänyt maksaa.
Eläkkeen maksupäivä vahvistetaan eläkkeensaajalle eläkepäätöksessä, jonka jälkeen se on eläkelaitosta sitova eräpäivä.
Vanhentuminen keskeytyy velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa mainituissa tilanteissa. Vanhentuminen katsotaan katkenneeksi sinä päivänä, jona lainvoimaiseksi tullut tuomio on annettu tai asian käsittely on muutoin päättynyt.
Eläkepäätökseen perustuva saaminen
Eläkepäätökseen perustuva saaminen on voinut syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa
- eläkelaitos on maksanut henkilölle myönnettyä eläkettä jostain syystä liian pienenä
- eläke-erä on eläkkeen maksamisessa tapahtuneen virheen vuoksi jäänyt kokonaan maksamatta
- henkilölle on virheellisesti jäänyt maksamatta jokin eläkkeeseen liittyvä erä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kuntoutuskorotus.
Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen tai muun etuuden lisäys (esimerkiksi kuntoutuskorotus) takautuvasti vanhenee 5 vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jona eläke tai etuus olisi pitänyt maksaa. Eläkelaitos voi halutessaan maksaa myös vanhentuneen eläke-erän.
Esimerkki Eläkkeen lisäyksen vanhentuminen
Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.11.2013 alkaen toistaiseksi. Eläkepäätöksen mukaan eläke maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.
Eläkelaitos on maksatusvirheen vuoksi maksanut eläkkeen alusta lukien liian pienenä. Asia huomataan 20.11.2019. Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeen erotus viivästyskorkoineen 5 vuodelta takautuvasti (asian vireille tulosta laskettuna) eli 1.12.2014 alkaen.
Eläkkeen maksun korotus ajalta 1.11.2013 – 30.11.2014 on vanhentunut, koska marraskuussa 2014 (1.11.2014) maksamatta jäänyt eläkkeen lisäys olisi pitänyt maksaa tai vanhentuminen olisi pitänyt katkaista viimeistään 1.11.2019 ja virhe huomattiin vasta 20.11.2019.
Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa erotuksen myös vanhentuneelta ajalta.
Eläkepäätökseen perustuvasta saamisesta on kyse myös silloin, jos eläkkeensaajalle lisätään eläkepäätöksen antamisen jälkeen eläkkeeseen oikeuttavia työansioita.
Eläkepäätös oikaistaan eläkkeen alusta lukien niin, että puuttuvat ansiot huomioidaan eläkkeen määrässä. Oikeus saada takautuvasti eläkkeen lisäystä näiden ansioiden perusteella vanhenee kuitenkin 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.
Esimerkki Takautuva eläkkeen lisäys puuttuvien ansioiden johdosta
Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.7.2014 lukien. Päätöksen antamisen jälkeen 1.8.2020 saadun selvityksen perusteella henkilöllä on ollut eläkkeeseen oikeuttavia työansioita vuonna 2012.
Eläkepäätös oikaistaan niin, että puuttuvat työansiot huomioidaan eläkkeessä eläkkeen alusta 1.7.2014 lukien.
Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen lisäys on vanhentunut ajalta ennen 1.8.2015 (selvityksen esittämisestä 1.8.2020 laskien 5 vuotta taaksepäin). Eläkkeensaajalle ei näin ollen makseta eläkkeen lisäystä ajalta 1.7.2014 – 31.7.2015.
Eläkelaitos voi halutessaan maksaa eläkkeen lisäyksen eläkkeensaajalle myös vanhentuneelta ajalta.
Vanhentumisen katkaisemisesta uusi 5 vuoden vanhentumisaika
Kunkin eläke-erän osalta lasketaan 5 vuoden vanhentumisaika siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt eläkepäätöksen mukaan maksaa. Jos vanhentuminen 5 vuoden määräajan kuluessa katkaistaan, katkaisemisesta alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika.
Vanhentumisen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajan oikeus maksun saamiseen ei vanhene, jos katkaisuun johtava toimi tehdään ennen vanhentumisajan umpeutumista.
Eläkelaitoksen on saatava tieto katkaisutoimesta ennen vanhentumisajan umpeutumista, jotta katkaisuvaikutus syntyy.
Vanhentuminen katkeaa vanhentumislain 10 §:n vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.
Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.6.2013 lukien toistaiseksi. Eläke on maksettu alusta lukien liian pienenä. Eläkkeensaaja huomaa asian 15.5.2018 ja vaatii eläkelaitokselta maksua.
Eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen 1.6.2013 maksetun eläke-erän osalta olisi vanhentunut 1.6.2018, mutta koska vanhentumisen katkaisemisesta 15.5.2018 alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika, eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen vanhenee vasta 15.5.2023.
Vanhentumisen vaikutukset
Jos saatava on työeläkelakien vanhentumissäännösten nojalla vanhentunut, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa vanhentunutta eläke-erää tai etuutta eläkkeensaajalle.
Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa eläkkeensaajalle myös vanhentuneita eläkkeitä tai etuuksia.
Eläkeoikeuden vanhentuminen
Eläkeoikeus ei itsessään vanhene, vaan eläkkeeseen oikeutettu voi hakea eläkettään miten myöhään tahansa.
Työeläkelaeissa on kuitenkin erityissäännökset siitä, miltä ajalta eläke voidaan myöntää takautuvasti eläkkeen hakemisesta lukien.
Eläkkeen maksamisen vanhentumista koskevaa säännöstä ei sovelleta seuraavissa tilanteissa:
- Eläkkeenhakija on lähettänyt eläkehakemuksen, mutta eläkepäätöstä ei ole jostain syystä annettu. Eläkettä maksetaan siitä lukien, kun sitä aikanaan tehdyn hakemuksen perusteella olisi tullut maksaa.
- Eläkelaitos on hylännyt esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen useasti ja myöhemmin valitusvaiheessa saadaan selvitys, jonka perusteella eläke tulee myönnettäväksi alkuperäisen hakemuksen perusteella. Eläke tulee maksaa alkuperäisen hakemuksen nojalla alusta lukien mahdollisine viivästyskorotuksineen.
Vanhentumisajat siirtymäaikana (2007 – 2012)
Ennen vuotta 2007 maksetun eläkkeen vanhentumisaika on lyhentynyt 10 vuodesta 5 vuoteen asteittain niin, että nykyistä 5 vuoden vanhentumisaikaa on sovellettu vuodesta 2013 alkaen.
Siirtymäaikana eli vuosina 2007 – 2012 vanhentumisaika vuosina 2008 ja 2009 on 10 vuotta, vuonna 2009 yhdeksän, vuonna 2010 kahdeksan, vuonna 2011 seitsemän ja vuonna 2012 kuusi vuotta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty, että lapseneläke maksetaan 18 vuotta täyttäneelle itselleen.
Kun henkilölle on määrätty edunvalvoja
Saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorittaa vain edunvalvojalle tai edunvalvojan osoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).
Oikeusministeriön antaman ohjeen mukaan edunvalvojan tehtävänä on
- ilmoittaa eläkelaitokselle, mille tilille eläke tulee maksaa ja
- ilmoittaa pankille, kuka saa nostaa päämiehen tilillä olevia varoja.
Jos eläkkeensaajalle on määrätty työeläkeasiassa puhevaltainen edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille.
Eläkelaitoksen ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on.
Eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa eläkettä osissa, esimerkiksi niin, että puolet eläkkeestä maksettaisiin edunvalvojalle ja puolet eläkkeensaajalle.
Kun henkilö on vajaavaltainen
18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen
Vajaavaltaiseksi julistetun eläkkeensaajan eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).
Lapseneläkkeensaaja
Alle 18-vuotias lapseneläkkeensaaja
Jos perhe-eläkkeen lapseneläkettä on hakenut 15–17 -vuotiaan vajaavaltaisen huoltaja tai muu edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).
Jos 15–17 –vuotias on itse hakenut perhe-eläkkeen lapseneläkettä, eläkkeen maksamiseksi tarvitaan huoltajan tai muun edunvalvojan suostumus. Edunvalvojan suostumuksella eläke voidaan maksaa alaikäiselle itselleen tai huoltajan ilmoittamalle muulle tilille.
Alle 15-vuotiaan eläke maksetaan aina edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille.
18 vuotta täyttänyt lapseneläkkeensaaja
Lapseneläke maksetaan 18 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lapsen ilmoittamalle tilille, ellei lapsi ole vajaavaltainen. Jos lapsi täyttää 18 vuotta kuukauden ensimmäisenä päivänä, voidaan myös 18 vuoden iän täyttämiskuukauden eläke maksaa lapsen ilmoittamalle tilille.
Eläkelaitokset selvittävät lapsen tilinumeron ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta. Jos tilinumeroa ei saada ennen 18-vuotispäivää, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen. Lapsen tultua täysi-ikäiseksi eläkkeen maksamista ei voida enää jatkaa huoltajan tilille.
Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia
Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia,
- eläke maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon tai
- eläke voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista, jos tehtävien jaosta ei ole päätetty.
Lähiomaisen tai muun henkilön puhevalta
Jos eläkettä on hakenut eläkkeensaajan puolesta eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muu henkilö eläkkeensaajan sairauden tai muun syyn perusteella, eläke voidaan maksaa ainoastaan eläkkeensaajan tilille.
Tämän varmistamiseksi lähiomaisen tai muun henkilön tulee esittää esimerkiksi
- tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan eläkkeensaaja
- pankin antama todistus siitä, että tili on eläkkeensaajan tili tai
- muu vastaava selvitys.
Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös edellä esitetty selvitys.
Valtuutetun puhevalta
Jos eläkkeensaaja on valtakirjalla valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan eläkkeensaajan itsensä omistamalle tilille.
Valtuutetun tulee esittää tilin varmistamiseksi esimerkiksi tiliote tai muu selvitys siitä, että tilin omistaja on eläkkeensaaja.
Edunvalvontavaltuutetun puhevalta
Jos eläkkeensaaja on edunvalvontavaltuutuksella valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille.
Edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse esittää erillistä näyttöä siitä, että tili, jolle eläke maksetaan, on eläkkeensaajan.
Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. Valtuuttajan rahavarat on esimerkiksi talletettava eri tilille kuin valtuutetun omat rahavarat (laki edunvalvontavaltuutuksesta 16 §).
Valtuutetulle säädetty velvollisuus laatia luettelo valtuuttajan omaisuudesta ja toimittaa luettelo holhousviranomaiselle antaa viranomaiselle mahdollisuuden valvoa valtuuttajan varallisuusasemassa tapahtuvia muutoksia ja valtuutetun toimintaa. Näin voidaan varmistaa se, että valtuutetun ilmoittamalle tilille maksettu eläke tulee käytetyksi eläkkeensaajan hyväksi.
Virheellinen maksu
Jos eläkkeensaajalle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitoksen tulee maksaa eläke edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle tilille.
Eläkkeensaajalle itselleen maksettu suoritus on pätemätön, jos eläkelaitos tiesi tai sen olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää, että eläkkeen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle. Eläkelaitos on tällöin velvollinen maksamaan eläkkeen edunvalvojalle ja perimään eläkkeen takaisin eläkkeensaajalta takaisinperintää koskevien säännösten mukaisesti.
Jos edunvalvontamääräys on asianmukaisesti rekisteröity holhousasioiden rekisteriin, eläkelaitoksen ”olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää”, että eläkkeen vastaanottaminen kuuluu edunvalvojalle.
Jos eläke on myönnetty toistaiseksi, eläkelaitoksen ei kuitenkaan edellytetä selvittävän joka suorituksen yhteydessä, onko eläkkeensaajalle tällä välin määrätty edunvalvoja.
Jatkopäätöksen yhteydessä voidaan lähtökohtaisesti luottaa siihen, että jo ensimmäisen päätöksen yhteydessä on selvitetty, kenelle eläke tulee maksaa. Jos on aihetta epäillä, että olosuhteet ovat muuttuneet, asia tulee selvittää.
Menettely maksun saajan muuttuessa
Jos eläke on maksettu eläkkeensaajalle itselleen ja eläkelaitos saa tiedon siitä, että henkilölle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitos ilmoittaa maksamisen muutoksesta eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä.
Samoin menetellään, jos edunvalvontamääräys päättyy tai määräys lakkautetaan, ja eläke maksetaan jatkossa eläkkeensaajalle itselleen.
Uutta eläkepäätöstä ei anneta, koska eläkepäätöksessä vahvistetut eläkkeen määrä ja perusteet eivät muutu. Muutos eläkkeen maksamisessa johtuu holhousviranomaisen eikä eläkelaitoksen päätöksestä.
Eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuus eläkelaitokselle
Työeläkelaeissa on säännöksiä, joiden mukaan eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan tietyistä muutoksista eläkelaitokselle.
Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen saajan on ilmoitettava eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta, ryhtymisestään ansiotyöhön ja kuntoutuksen keskeytymisestä.
Ilmoittamisen osalta ovat voimassa samat periaatteet kuin toimimisesta eläkeasioissa toisen puolesta yleensä.
Vajaavaltaisen puolesta ilmoittamisesta vastaa edunvalvoja. Näin on myös silloin, kun henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu siten, että rajoitus kattaa eläkeasiat.
Eläkepäätöksessä on korostettava edunvalvojan ilmoitusvelvollisuutta silloin, kun päätös koskee sellaisen henkilön oikeutta, joka on vajaavaltainen, tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Päätöksessä on selkeästi kerrottava ne asiat, joista edellytetään ilmoitusvelvollisuutta eläkelaitokselle.
Edunvalvontamääräyksen päättymisestä ja edunvalvojan vaihtumisesta tulisi myös ilmoittaa eläkelaitokselle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty, että eläke maksetaan täysi-ikäiselle etuudensaajalle itselleen ja että eläkelaitos voi maksaa eläkkeen SEPA-maan pankkiin.