Jos etuuden maksaminen viivästyy, eläkelaitoksen on maksettava viivästynyt etuus viivästysajalta korotettuna korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisella viivästyskorolla (viitekorko + 7 prosenttiyksikköä).
Viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Kyseisen puolivuotiskauden 1. kalenteripäivänä voimassa olevaa viitekorkoa sovelletaan seuraavien 6 kuukauden ajan.
Viivästysaika
Viivästysaika alkaa 3 kuukauden kuluttua sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana etuudenhakija on esittänyt eläkelaitokselle
- vaatimuksensa
- etuuden perustetta koskevan sellaisen selvityksen, joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia ottaen huomioon myös eläkelaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys.
Eläkelaitoksella on siten 3 kuukautta aikaa hakemuksen käsittelyyn ilman, että etuuden maksun katsotaan viivästyneen.
Milloin viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi?
Viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi, kun etuutta
- myönnetään
- muutetaan
- jatketaan
- aletaan maksaa muutoksenhakuelimen päätöksen mukaisesti
- maksetaan etuudensaajalle sen jälkeen, kun muu taho, jolle etuus on laissa olevan säännöksen perusteella ensin maksettu, on palauttanut etuuden liikamaksun takaisin eläkelaitokselle.
Viivästyskorotuksen tarkoitus
Viivästyskorotus on
- vahingonkorvausta etuuden maksun viivästymisestä, koska etuudenhakija joutuu turvaamaan toimeentulonsa muulla tavalla viivästyksen aikana
- keino ehkäistä viivästymisiä.
Viivästyskorotusta maksetaan, vaikka viivästys ei ole johtunut eläkelaitoksesta
Eläkelaitos maksaa viivästyskorotusta riippumatta siitä, onko viivästys johtunut eläkelaitoksesta vai ei. Viivästys voi johtua esimerkiksi lisäselvitysten hankkimisesta.
Epäselvässä tilanteessa eläkelaitos tekee ratkaisun etuudenhakijan eduksi.
Viivästyskorotuksen maksamista ei tarvitse vaatia
Etuudenhakijan ei tarvitse vaatia viivästyskorotuksen maksamista. Eläkelaitos laskee ja maksaa viivästyskorotuksen viivästyneelle etuudelle automaattisesti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläkelaitos maksaa viivästymisen vuoksi korotettuna
- eläkkeen
- kuntoutusrahan
- kuntoutuskorotuksen
- kuntoutuskustannusten korvauksen
- hakijalle terveydentilaselvityksestä tai työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämisestä aiheutuneet kustannukset (esim. lääkärinlausunto, matkakustannusten korvaus).
Eläkelaitos maksaa myös rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaiset etuudet, kuten hautausavustuksen viivästysajalta korotettuna.
Viimeinen eläkelaitos maksaa myös muiden eläkelaitosten puolesta maksamansa etuuden viivästymisen vuoksi korotettuna.
Milloin viivästyskorotusta ei makseta?
Velvollisuus maksaa etuus korotettuna ei koske sitä osaa etuudesta, jonka eläkelaitos takautumisvaatimuksen vuoksi maksaa
- toiselle lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle
- Kansaneläkelaitokselle
- työttömyyskassalle.
Myöskään eläkelaitoksen pyytämästään lausunnosta ja tiedoista lääkärille tai muulle vastaavalle taholle maksettavaa korvausta ei makseta viivästymisen vuoksi korotettuna.
Korotettuna eläkelaitos ei myöskään maksa pyytämästään lausunnosta korvausta lääkärille tai muulle vastaavalle taholle.
Kun eläkelaitos maksaa etuutta
- etuudensaajalle, eläkelaitos maksaa myös viivästyskorotuksen etuudensaajalle
- kuolinpesälle, eläkelaitos maksaa myös viivästyskorotuksen kuolinpesälle
- palkanmaksun ajalta työnantajalle, eläkelaitos maksaa myös viivästyskorotuksen työnantajalle
- sosiaalilautakunnalle, eläkelaitos maksaa myös viivästyskorotuksen sosiaalilautakunnalle
- ulosottoviranomaiselle, elkelaitos maksaa myös viivästyskorotuksen ulosottoviranomaiselle.
Eläkelaitos maksaa lääkärinpalkkion ja kuntoutuskustannusten korvauksen korotuksen laskun esittäjälle.
Eläkelaitos ei lisää viivästyskorotusta etuuden siihen osaan, jonka eläkelaitos maksaa
- toiselle lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle
- Kansaneläkelaitokselle
- työttömyyskassalle.
Sosiaalilautakunnalle
Kun eläkelaiitos maksaa takautuvaa etuutta sosiaalilautakunnalle, myös viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi sosiaalilautakunnalle.
Kun sosiaalilautakunta on maksanut etuudensaajalle toimeentulotukea, joka on suurempi kuin työeläke-etuuden nettomäärä, eläkelaitos maksaa etuuden viivästyskorotuksen sosiaalilautakunnalle.
Jos toimeentulotuki on työeläke-etuuden nettomäärää pienempi, eläkelaitos maksaa korotuksen etuudensaajalle itselleen.
Ulosottoviranomaiselle
Eläkelaitos maksaa viivästyskorotuksen normaalisti, vaikka etuuteen kohdistuisi ulosmittausvaatimus. Tällöin viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi ulosottoviranomaiselle.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on kpäivitetty lapseneläkkeen ikärajan muutos 20 vuoteen.
Eläkelaitoksella on 3 kuukautta aikaa käsitellä hakemus ja laittaa etuus maksuun ilman, että etuuden maksun katsotaan viivästyneen. 3 kuukauden käsittelyaika alkaa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana etuudenhakija on esittänyt eläkelaitokselle
- vaatimuksensa
- etuuden perustetta koskevan sellaisen selvityksen, jota eläkelaitos voi häneltä kohtuudella vaatia ottaen huomioon myös eläkelaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys.
Jos käsittelyn viivästyminen johtuu pelkästään eläkelaitoksesta, eläkelaitos laskee käsittelyajan hakemuksen vireille tulosta. Esim. jos eläkelaitos on laskenut eläkkeen määrän virheellisesti ja oikaisee eläkkeen määrän myöhemmin suuremmaksi, käsittelyaika alkaa hakemuksen vireilletulosta.
Jos käsittelyn viivästyminen johtuu etuudensaajasta, 3 kuukauden käsittelyaika alkaa vasta siitä kun este on lakannut, esimerkiksi pankkiyhteystieto saatu.
Milloin etuudenhakijan vaatimus katsotaan esitetyksi?
Etuudenhakijan vaatimus on esitetty, kun hakemus on tullut vireille.
Etuuden perustetta koskeva selvitys
Kuntoutusrahan käsittelyajan alkaminen
Kuntoutusrahan käsittelyaika alkaa kuntoutusrahan maksamiseen vaadittavan selvityksen saapumisesta eläkelaitokseen.
Kuntoutusrahan maksaminen voi viivästyä esimerkiksi sen vuoksi, että koulutus on loman johdosta keskeytynyt ja todistus koulutuksen jatkumisesta saapuu viivästyneenä eläkelaitokseen. Tällöin todistuksen saapuminen eläkelaitokseen katsotaan kuntoutusrahan maksamiseen vaadittavaksi selvitykseksi, josta 3 kuukauden käsittelyaika alkaa.
Työkyvyttömyyseläkkeen perustetta koskeva selvitys
Työkyvyttömyyseläkkeen perustetta koskeva selvitys on lääkärinlausunto yli vuoden työkyvyttömyydestä silloinkin, kun eläkkeenhakija käy lisätutkimuksissa.
Eläkkeen jatkohakemuksessa käsittelyaika alkaa ajankohdasta, jolloin jatkohakemus liitteineen on tullut vireille.
Myönteinen työkyvyttömyyseläkepäätös hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen
Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen eläkelaitos voi uuden hakemuksen perusteella antaa myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen, jossa työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen jo ennen ensimmäisen hakemuksen vireilletuloa. Tällöin 3 kuukauden käsittelyaika lasketaan ensimmäisen hakemuksen perusteella, jos hakemuksen liitteenä on lääkärinlausunto yli vuoden työkyvyttömyydestä.
Muutokset perhe-eläkkeen edunsaajien lukumäärässä
Kun perhe-eläkkeen edunsaajien lukumäärä muuttuu, eläkelaitos tarkistaa perhe-eläkkeen määrän ja jakautumisen edunsaajien kesken. Myös mahdollisen ensisijaisen etuuden vähentämisen eläkelaitos tekee uudelleen. Käsittelyaika alkaa tällöin
- edunsaajana olevan lapsen 20 vuoden iän täyttämispäivästä
- muutoksen tiedoksisaannista, jos edunsaajana oleva lapsi annetaan ottolapseksi
- muutoksen tiedoksisaannista, jos edunsaajana oleva lapsi kuolee
- muutoksen tiedoksisaannista, jos ilmaantuu uusia perhe-eläkkeen edunsaajia.
Jos eläkelaitos on leskeneläkkeen vähentämisessä ottanut lesken oman eläkkeen huomioon liian suurena, eläkelaitos oikaisee eläkkeen määrän ja maksaa leskeneläkkeen lisäyksen takautuvalta ajalta viivästyskorotuksella korotettuna.
Jos eläkelaitos tekee leskeneläkkeen vähentämisen
- alkueläkkeen jälkeen 7. kalenterikuukauden alusta, eläkelaitos laskee käsittelyajan ajankohdasta, jolloin perhe-eläkehakemus on tullut vireille ja leski on esittänyt etuuden perustetta koskevan selvityksen
- myöhemmin, esim. nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, eläkelaitos laskee käsittelyajan leskeneläkkeen vähentämisajankohdasta, jollei viivästys aiheudu leskestä itsestään.
Jos leski hakee erityistilanteiden mukaista vähentämistä, 3 kuukauden koroton käsittelyaika alkaa
- hakemuksen saapumisesta, jos sen liitteenä ovat riittävät ansiotiedot
- ajankohdasta, jolloin tarvittavat tiedot ovat saapuneet eläkelaitokseen.
Työsuhdeselvittelystä johtuva viivästys
Jos viivästys johtuu työsuhdeselvittelystä, 3 kuukauden käsittelyaika ei yleensä lykkäänny.
Jos eläkkeenhakija esittää puuttuvaa tai virheellistä työsuhdetta koskevan vaatimuksen muutoksenhakuajassa, eläkelaitos laskee käsittelyajan siten, kuin eläkkeenhakija olisi esittänyt vaatimuksen jo hakemuksessa.
Jos eläkkeenhakija esittää vaatimuksen vasta päätöksen tultua lainvoimaiseksi, alkaa käsittelyajan laskeminen vaatimuksen esittämisestä.
Etuuden myöntämisen edellytyksenä oleva yrittäjätoiminnan vähentäminen tai päättyminen
Jos etuuden myöntäminen edellyttää yrittäjätoiminnan vähentämistä tai päättymistä, on etuudenhakijan esitettävä siitä selvä näyttö. Tarvittaessa eläkelaitos voi pyytää etuudenhakijalta lisätietoja TY- tai TM-lomakkeella.
Jos eläkelaitos saa riittävän selvityksen yrittäjätoiminnan vähentämisestä tai päättymisestä vasta lomakkeella ilmoitettujen tietojen perusteella, 3 kuukauden käsittelyaika lasketaan lomakkeen saapumisesta eläkelaitokseen.
Jos yrittäjä on laiminlyönyt YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutensa ja yrittäjä vakuutetaan vasta yrittäjän hakiessa etuutta, voidaan 3 kuukauden käsittelyaika laskea siitä, kun yrittäjältä on saatu kaikki tiedot vakuutuksen järjestämistä varten. Samoin menetellään, jos yrittäjälle otetaan pakkovakuutus.
Jos yrittäjä ei itse toimita tietoja, käsittelyaika lasketaan sen tiedon saapumisesta, jonka perusteella vakuutus voidaan järjestää.
Viivästymisen johtuminen ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelystä Kelan kanssa
Jos viivästys johtuu ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelystä Kelan kanssa, 3 kuukauden käsittelyajan alkaminen ei lykkäänny.
Mistä ajankohdasta käsittelyaika alkaa, jos eläkkeeseen vaikuttavaa muuta etuutta on oikaistu?
Jos eläkkeeseen vaikuttavaa muuta etuutta on oikaistu, käsittelyaika alkaa ajankohdasta, jolloin eläkelaitokseen on tullut
- tieto muun etuuden määrän oikaisusta
- vaatimus uudesta ensisijaisen etuuden vähentämisestä.
Jos eläkelaitoksella on etuuspäätöstä antaessaan ollut käytettävissä oikeat tiedot ensisijaisen etuuden määrästä, mutta eläkelaitos on kuitenkin tehnyt vähentämisen virheellisesti, eläkelaitos laskee käsittelyajan normaalisti hakemuksen vireilletulosta.
Eläke on maksettu virheellisesti muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen
Eläke voidaan maksaa laissa olevan säännöksen perustella muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen. Muita tahoja voivat olla esimerkiksi Kela, työttömyyskassa, työnantaja jne.
Jos eläke on maksettu virheellisesti liian suurena muulle taholle ja muu taho palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle, eläkelaitos maksaa palautuneen erän eläkkeensaajalle. Palautuneeseen erään lasketaan viivästyskorko koko viivästysajalta. Viivästysaika lasketaan 3 kuukauden käsittelyajan jälkeen siihen saakka, kunnes lisämaksu maksetaan eläkkeensaajan tilille.
Esimerkki Eläkkeen määrä on 1000 €. Eläkkeensaajalle maksetaan 500 € ja Kelalle 400 €. Kela palauttaa myöhemmin eläkelaitokselle 100 €, koska Kelan osuus on maksettu liian suurena. Eläkelaitos maksaa 100 € eläkkeensaajalle. Lisämaksuun lasketaan viivästyskorko koko viivästysajalta. Viivästysaika lasketaan 3 kuukauden käsittelyajan jälkeen siihen saakka, kunnes 100 €:n lisämaksu maksetaan eläkkeensaajan tilille.
Muutoksenhakuelin voi määrätä käsittelyajan alkamisajankohdan
Jos eläkkeenhakija on hakenut muutosta eläkelaitoksen päätökseen, muutoksenhakuelin voi eläkelaitoksen esityksestä määrätä, että 3 kuukauden käsittelyaika lasketaan myöhemmästä ajankohdasta kuin hakemuksen vireille tulosta, jos eläkkeenhakijan olosuhteissa on tapahtunut oleellinen muutos muutoksenhaun aikana.
Oikeuskäytännössä pelkästään uusi, perusteellisempi lääketieteellinen selvitys ei ole myöhentänyt 3 kuukauden käsittelyajan alkamista. Eläkehakemuksessa tai liitteissä on pitänyt olla olennainen puute ja oikeus etuuteen on ollut todettavissa vasta uudesta selvityksestä ilmenevän oleellisen muutoksen perusteella. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun muutoksenhaku koskee työkyvyttömyyseläkepäätöstä ja eläkkeenhakija on muutoksenhaun aikana esittänyt selvitystä uudesta sairaudesta tai sairaus on oleellisesti pahentunut.
Jos muutoksenhakuelin ei ole ottanut kantaa käsittelyajan alkamisajankohtaan, eläkelaitoksen on harkittava, mistä ajankohdasta 3 kuukauden koroton käsittelyaika alkaa.
Jos eläkelaitos ei esitä muutoksenhakuelimelle käsittelyajan laskemista myöhemmästä ajankohdasta, alkaa käsittelyaika alkuperäisen hakemuksen vireille tulosta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty viivästyskorotuksen laskeminen tilanteessa, jossa muu taho palauttaa liikamaksua eläkelaitokselle ja palautunut erä maksetaan tämän jälkeen eläkkeensaajalle.
Viivästyskorotus määräytyy viivästysajan jokaiselta päivältä.
Eläkelaitos korottaa etuuden korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisella viivästyskorolla (viitekorko + 7 prosenttiyksikköä).
Eläkelaitoksen on etuuspäätöksessään ilmoitettava vastaisten erien maksupäivä eli eräpäivä. Jos etuuserä ei ole etuudensaajan tilillä eräpäivänä, on etuuden maksu viivästynyt. Eläkelaitos laskee etuuteen korotuksen jokaiselta päivältä eräpäivästä lukien.
Korotusta laskiessaan eläkelaitos ottaa huomioon indeksikorotukset ja muut eläkkeen määrässä tapahtuneet muutokset.
Takautuva etuus ja viivästyskorotuksen laskeminen
Jos eläkelaitos etuutta myöntäessään maksaa useamman kuukauden takautuvan etuuserän viivästyneenä, eläkelaitos laskee korotuksen erikseen kullekin viivästyneelle kuukausietuuserälle. Eläkelaitos laskee viivästyskorotuksen jokaisen etuuserän eräpäivästä siihen päivään saakka, jona etuus on nostettavissa etuudensaajan pankkitilillä.
Kun eläkelaitos pidättää takautuvat etuuserät sen selvittämiseksi, mille taholle takautuvat etuuserät tulee maksaa, eläkelaitos voi laskea ja maksaa myös viivästyskorotuksen vasta antaessaan päätöksen takautuvan eläkkeen maksamisesta.
Eläkelaitos ei laske viivästyskorotusta sille etuuden osalle (bruttomäärälle), jonka eläkelaitos maksaa takautumisvaatimuksen vuoksi
- toiselle lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutuslaitokselle tai eläkelaitokselle
- Kansaneläkelaitokselle
- työttömyyskassalle.
Muulle takautuvan etuuden osalle eläkelaitos laskee viivästyskorotuksen jokaisen etuuserän eräpäivästä siihen päivään saakka, jona takautuva etuus on nostettavissa etuudensaajan pankkitililtä.
Eläkelaitos maksaa viivästyskorotuksen samana päivänä kuin takautuvan etuuden. Jos eläkelaitos maksaa viivästyskorotuksen myöhemmin kuin takautuvan etuuden, eläkelaitos laskee viivästyskorotukselle korotuksen erikseen.
Eläke on maksettu virheellisesti muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen
Eläke voidaan maksaa laissa olevan säännöksen perustella muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen. Muita tahoja voivat olla esimerkiksi Kela, työttömyyskassa, työnantaja jne.
Jos eläke on maksettu virheellisesti liian suurena muulle taholle ja muu taho palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle, eläkelaitos maksaa palautuneen erän eläkkeensaajalle. Palautuneeseen erään lasketaan viivästyskorko koko viivästysajalta. Viivästysaika lasketaan 3 kuukauden käsittelyajan jälkeen siihen saakka, kunnes lisämaksu maksetaan eläkkeensaajan tilille.
Miten viivästyskorotus lasketaan, kun takautuvasta eläkkeestä maksetaan osa Kelalle?
Kela perii liikaa maksamansa etuuden takaisin työeläke-etuudesta etuuslajista riippuen joko netto- tai bruttomääräisenä.
Kun eläkelaitos bruttoperinnässä laskee viivästyskorotusta eläkkeensaajan takutuvaan osuuteen, eläkelaitos vähentää työeläkkeen bruttosummasta ensin Kelalle maksettavan osuuden tosiasiallisen bruttosumman mukaisena. Tämän jälkeen eläkelaitos laskee jäljelle jäävään määrään viivästyskorotuksen, joka maksetaan eläkkeensaajalle.
Mikä on viivästyskorotuksen vähimmäismäärä?
Eläkelaitos ei maksa viivästyskorotusta, jos sen määrä on
- etuudensaajalle
- perhe-eläkkeensaajille yhteensä
alle 8,09 euroa (vuoden 2022 tasossa).
Jos eläkelaitos maksaa perhe-eläkettä jollekin edunsaajalle erikseen niin, että perhe-eläke jakautuu uudelleen edunsaajien kesken, eläkelaitos soveltaa alarajaa edunsaajakohtaisesti.
Jos eläkelaitos maksaa takautuvista etuuseristä samanaikaisesti osan hakijalle itselleen ja osan sosiaalilautakunnalle tai työnantajalle, eläkelaitos soveltaa alarajaa koko etuuden korotukseen. Jos maksu tapahtuu eri aikoina, eläkelaitos tarkastelee kullekin maksettavan osuuden osalta erikseen, ylittääkö korotus alarajan.
Jos eläkelaitos maksaa eri päätöksellä viivästyneenä erilaisia etuuksia, esim. työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi hakijalle aiheutuneita terveydentilan tai työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämisestä aiheutuneita kustannuksia, eläkelaitos soveltaa korotuksen alarajaa kuhunkin etuuteen erikseen.
Jos eläkelaitos maksaa lääkärinpalkkioita tai kuntoutuskustannusten korvauksia eri aikaan esitettyjen laskujen perusteella, eläkelaitos soveltaa alarajaa kuhunkin erään erikseen eikä korotuksia lasketa yhteen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläkelaitos antaa yleensä päätöksen viivästyskorotuksesta etuuspäätöksessä. Etuudensaajalla on oikeus hakea muutosta paitsi etuuden määrään, myös viivästyskorotukseen.
Eläkelaitos voi antaa viivästyskorotuksesta myös erillisen valituskelpoisen päätöksen.
Jos eläkelaitos ei maksa korotusta korotuksen pienuuden tai muun syyn vuoksi, asiasta ei tarvitse mainita etuuspäätöksessä. Hakijan pyynnöstä eläkelaitos antaa asiasta erillisen valituskelpoisen päätöksen.
Päätöksestä tulee näkyä
- viivästysaika
- viivästyskorotuksen määrä.
Jos eläkelaitos maksaa etuutta väliaikaisella päätöksellä ja viivästysaika on alkanut jo ennen väliaikaisen päätöksen antamista, ei väliaikaisessa päätöksessä tarvitse antaa päätöstä viivästyskorotuksesta. Eläkelaitos voi antaa päätöksen viivästyskorotuksen maksamisesta vasta lopullisessa päätöksessä.
Verottaja katsoo viivästyskorotuksen samaksi tuloksi, kuin se tulo, johon se liittyy.
Eläke ja viivästyskorotus ovat ansiotuloa.
Muutokset edelliseen versioon
Taulukkoon on päivitetty viivästyskorko ajalle 1.1.2024 – 30.6.2024.
Työeläkevakuutusmaksun viivästyskorko vuosina 2013 – 2024
Työeläkevakuutusmaksun viivästyskorkona työeläkejärjestelmässä noudatetaan 16.3.2013 alkaen korkolain 4 a §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa, joka on 8 prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi.
| Aika | Viivästyskorko % |
| 1.1.2024 – 30.6.2024 | 12,5 |
| 1.7.2023 – 31.12.2023 | 12,0 |
| 1.1.2023 – 30.6.2023 | 10,5 |
| 1.7.2022- 31.12.2022 | 8,0 |
| 1.1.2022 – 30.6.2022 | 8,0 |
| 1.7.2021 – 31.12.2021 | 8,0 |
| 1.1.2021- 30.6.2021 | 8,0 |
| 1.7.2020 – 31.12.2020 | 8,0 |
| 1.1.2020 – 30.6.2020 | 8,0 |
| 1.7.2019 – 31.12.2019 | 8,0 |
| 1.1.2019 – 30.6.2019 | 8,0 |
| 1.7.2018 – 31.12.2018 | 8,0 |
| 1.1.2018 – 30.6.2018 | 8,0 |
| 1.7.2017 – 31.12.2017 | 8,0 |
| 1.1.2017 – 30.6.2017 | 8,0 |
| 1.7.2016 – 31.12.2016 | 8,0 |
| 1.1.2016 – 30.6.2016 | 8,5 |
| 1.7.2015 – 31.12.2015 | 8,5 |
| 1.1.2015 – 30.6.2015 | 8,5 |
| 1.7.2014 – 31.12.2014 | 8,5 |
| 1.1.2014 – 30.6.2014 | 8,5 |
| 1.7.2013 – 31.12.2013 | 8,5 |
| 16.3.2013 – 30.6.2013 | 9,0 |
Viivästyskorko vuosina 1990 – 2024
Eläkkeen viivästyskorotus työeläkejärjestelmässä on 1.7.2002 lukien ollut korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko, joka on Euroopan Keskuspankin ohjauskorko lisättynä 7 prosenttiyksikön marginaalilla.
1.5.1995 alkaen vuoden 2002 muutokseen asti viivästyskorotus oli korkolain 4 §:n 3 momentin mukainen viivästyskorko, joka oli ministeriön vuodeksi kerrallaaan määräämä viitekorko lisättynä seitsemän prosenttiyksikön marginaalilla.
Ennen 1.5.1995 viivästyskorotus oli kiinteästi 16 prosenttia.
| Aika | Viivästyskorko % |
| 1.1.2024 – 30.6.2024 | 11,5 |
| 1.7.2023 – 31.12.2023 | 11,0 |
| 1.1.2023 – 30.6.2023 | 9,5 |
| 1.7.2022 – 31.12.2022 | 7,0 |
| 1.1.2022 – 30.6.2022 | 7,0 |
| 1.7.2021 – 31.12.2021 | 7,0 |
| 1.1.2021 – 30.6.2021 | 7,0 |
| 1.7.2020 – 31.12.2020 | 7,0 |
| 1.1.2020 – 30.6.2020 | 7,0 |
| 1.7.2019 – 31.12.2019 | 7,0 |
| 1.1.2019 – 30.6.2019 | 7,0 |
| 1.7.2018 – 31.12.2018 | 7,0 |
| 1.1.2018 – 30.6.2018 | 7,0 |
| 1.7.2017 – 31.12.2017 | 7,0 |
| 1.1.2017 – 30.6.2017 | 7,0 |
| 1.7.2016 – 31.12.2016 | 7,0 |
| 1.1.2016 – 30.6.2016 | 7,5 |
| 1.7.2015 – 31.12.2015 | 7,5 |
| 1.1.2015 – 30.6.2015 | 7,5 |
| 1.7.2014 – 31.12.2014 | 7,5 |
| 1.1.2014 – 30.6.2014 | 7,5 |
| 1.7.2013 – 31.12.2013 | 7,5 |
| 1.1.2013 – 30.6.2013 | 8,0 |
| 1.7.2012 – 31.12.2012 | 8,0 |
| 1.1.2012- 30.6.2012 | 8,0 |
| 1.7.2011 – 31.12.2011 | 8,5 |
| 1.1.2011 – 30.6.2011 | 8,0 |
| 1.7.2010 – 31.12.2010 | 8,0 |
| 1.1.2010 – 30.6.2010 | 8,0 |
| 1.7.2009 – 31.12.2009 | 8,0 |
| 1.1.2009 – 30.6.2009 | 9,5 |
| 1.7.2008 – 31.12.2008 | 11,5 |
| 1.1.2008 – 30.6.2008 | 11,5 |
| 1.7.2007 – 31.12.2007 | 11,5 |
| 1.1.2007 – 30.6.2007 | 11 |
| 1.7.2006 – 31.12.2006 | 10 |
| 1.1.2006 – 30.6.2006 | 9,5 |
| 1.7.2005 -31.12.2005 | 9,5 |
| 1.1.2005 – 30.6.2005 | 9,5 |
| 1.7.2004 – 31.12.2004 | 9,5 |
| 1.1.2004 – 30.6.2004 | 9,5 |
| 1.7.2003 – 31.12.2003 | 9,5 |
| 1.1.2003 – 30.6.2003 | 10 |
| 1.7.2002 – 31.12.2002 | 10,5 |
| 1.1.2002 – 30.6.2002 | 11 |
| 1.1.2001 – 31.12.2001 | 11 |
| 1.1.2000 – 31.12.2000 | 10 |
| 1.1.1999 – 31.12.1999 | 11 |
| 1.1.1998 – 31.12.1998 | 10 |
| 1.1.1997 – 31.12.1997 | 11 |
| 1.1.1996 – 31.12.1996 | 13 |
| 1.5.1995 – 31.12.1995 | 13 |
| 1.1.1990 – 30.4.1995 | 16 |
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty viivästyskorotuksen laskeminen tilanteessa, jossa muu taho palauttaa liikamaksua eläkelaitokselle ja palautunut erä maksetaan tämän jälkeen eläkkeensaajalle.