Ulosotto työeläkeasioissa

1.1 Ulosottokaari

Työeläkeasioissa ulosottokaaren (705/2007) säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa

• työeläkkeeseen kohdistetaan ulosmittaus niin, että ulosottomies lähettää eläkelaitokselle maksukiellon, jossa kielletään eläkelaitosta maksamasta eläkkeestä pidätettävää osaa muulle kuin nimetylle ulosottomiehelle
• eläkelaitos perii työeläkevakuutusmaksusaatavia ulosottoteitse
• eläkelaitos perii ulosottoteitse aiheettomasti maksamiaan eläke-eriä.

1.2 Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta

Eläkelaitoksen määräämä maksamaton TyEL-, YEL-, MYEL- ja MEL-työeläkevakuutusmaksu ja korotettu työeläkevakuutusmaksu (laiminlyöntikorotus) sekä Valtiokonttorin määräämä laiminlyöntimaksu saadaan viivästyskorkoineen ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007, verotäytäntöönpanolaki) säädetään.

Julkisen saatavan ulosottossa sovelletaan lisäksi ulosottokaaren säännöksiä soveltuvin osin, jos verotäytäntöönpanolaissa ei toisin säädetä.

2.1 Ulosottoviranomaiset

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta.

Ulosottotehtäviä hoitavat ulosottotarkastajat, ulosottoylitarkastajat sekä kihlakunnanvoudit.

2.2 Ulosottorekisteri

Ulosoton tietojärjestelmä on ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamista varten perustettu ja ulosottoviranomaisten valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä. (Ulosottokaari 1:24.1)

Ulosoton tietojärjestelmään kuuluu ulosottorekisteri, jota pidetään ja käytetään ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamista varten. (Ulosottokaari 1:24.2) Ulosottolaitos on ulosottorekisterin rekisterinpitäjä. (Ulosottokaari 1:25)

2.2.1 Rekisterin tietosisältö

Ulosottorekisteriin saadaan kerätä ja tallettaa

• ulosottoasioiden hallintaa varten asianosaisten ja heidän edustajiensa tunniste- ja yhteystietoja sekä tietoja tilitysosoitteesta, täytäntöönpanon tai saatavan laadusta, hakijan saatavasta, ulosottomiehen suorittamista täytäntöönpanotoimista ja niiden ajasta, kertyneistä ja hakijalle tilitetyistä rahamääristä, täytäntöönpanon esteistä, passiivisaatavaksi merkitsemisestä samoin kuin muita vastaavia ulosottoasiaa ja täytäntöönpanotoimituksia koskevia tietoja (asianhallintatiedot)
• viranomaisten yhteistoiminnan järjestämistä varten tietoja tai pyyntöjä saada tietoja velallisen olinpaikasta tai omaisuudesta (yhteistoimintatiedot)
• asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja, mukaan lukien ulosmittaukseen vaikuttavat välttämättömät tiedot velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista (erityistiedot)
• sellaisia asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia velallisen terveydentilaa tai vammaisuutta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä vapaakuukauden antamiseksi tai palkan ulosmittauksen rajoittamiseksi olennaisesti heikentyneen maksukyvyn perusteella, tai joiden tallettaminen on muutoin velallisen edun vuoksi välttämätöntä
• viranomaiselta saatuja rikosoikeudelliseen seuraamukseen tai turvaamistoimeen liittyviä henkilötietoja siltä osin kuin niiden tallettaminen on välttämätöntä ulosottoviranomaisen tehtävän hoitamiseksi
• tietoja ulosottoasian yhteydessä ilmenneestä rekisteröidyn uhkailevasta tai väkivaltaisesta käytöksestä taikka muusta turvallisuuden vaarantavasta seikasta siltä osin kuin tietojen tallettaminen on välttämätöntä ulosottomiehen työturvallisuuden varmistamiseksi (työturvallisuustiedot). (Ulosottokaari 1:26)

2.2.2 Rekisteritietojen julkisuus

Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa ulosottokaaren 1 luvun 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat julkisia, ja muut rekisterin tiedot salassa pidettäviä. (Ulosottokaari 1:30)

2.2.3 Todistus ulosottorekisteristä

Jokaisella (sekä luonnollinen henkilö että oikeushenkilö) on oikeus saada ulosottoviranomaiselta nimeämäänsä henkilöä ulosottoasian vastaajana koskeva todistus ulosottorekisteristä. Todistukseen merkitään pyynnön esittämispäivää edeltäneiden 2 vuoden aikana talletetut seuraavat tiedot

• hakijan ja vastaajan nimi sekä vastaajan syntymäaika ja kotikunta
• ulosottoasia, sen vireilläoloaika ja passiivisaatavaksi rekisteröinti
• hakijan saatavan määrä ja hakijalle tilitetty määrä
• estetodistuksen laatu ja päivämäärä.

Todistus annetaan tulosteena ulosoton tietojärjestelmästä. Jollei edellä mainittuja rekisterimerkintöjä ole, myös siitä annetaan todistus.

Todistus voidaan antaa pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta, jos pyytäjä osoittaa, että tieto on tarpeen hänen toimeentulonsa tai muutoin painavan yksityisen etunsa taikka tärkeän yleisen edun turvaamiseksi.

Ennen todistuksen antamista ulosoton tietojärjestelmään tulee tallettaa

• todistuksen pyytäjän nimi
• asuin- tai kotipaikka sekä
• keskeinen perustelu, jos todistusta pyydetään pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta.

Rekisteröidyn pyynnöstä hänelle on annettava tieto siitä, kenelle on viimeisten 6 kuukauden aikana annettu häntä koskeva todistus ulosottorekisteristä. (Ulosottokaari 1:31)

2.2.4 Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen

Viranomaisella ja muulla julkista tehtävää hoitavalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ulosottorekisteristä tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa asianhallintatiedot pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta sekä yhteistoimintatietoja.

Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa, jos tietojen vastaanottajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. (Ulosottokaari 1:33)
 

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen tai muun etuuden takaisin ulosottoteitse.

Ulosottoa voi käyttää esimerkiksi silloin, kun kuittaaminen ei ole mahdollista tai henkilön kanssa ei päästä sopimukseen takaisinperinnästä.

Eläkelaitoksen antama takaisinperintäpäätös on täytäntöönpanokelpoinen ilman erillistä tuomiota tai päätöstä heti kun takaisinperintäpäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Kuntoutusetuuden takaisinperintä ulosottoteitse

Myös aiheettomasti maksetun

• kuntoutusrahan (myös kuntoutusrahana maksetun kuntoutusavustuksen)
• kuntoutuskorotuksen

takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös on suoraan lain nojalla ulosottokelpoinen.

Ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvausta ei saa ulosmitata.

3.1 Ulosoton hakeminen

Ulosottoa haetaan

• kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan ulosottoviranomaiselle
• ulosoton sähköisessä asiointipalvelussa laaditulla hakemuksella
• sähköisellä viestillä, joka toimitetaan teknisen käyttöyhteyden avulla ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jos Ulosottolaitos on myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija). (Ulosottokaari 3:1)

3.2 Hakemuksen tiedot

Ulosottohakemuksessa on ilmoitettava tiedot muun muassa

• hakijasta ja vastaajasta
• hakijan saatavan määrästä
• koron laskemista varten ulosottoperusteen antamisen jälkeisten lyhennysten määrät ja ajankohdat (koskee vain vakuutusmaksun perintää). (Ulosottokaari 3:2)

Jos jokin hakemuksessa ilmoitettu tieto muuttuu myöhemmin, hakijan on viipymättä ilmoitettava siitä ulosottomiehelle.

Eläkelaitoksen tulee ilmoittaa ulosottohakemuksessa tarvittavat tiedot sekä liittää hakemukseen lainvoimainen takaisinperintäpäätös alkuperäisenä (eläkelaitoksen kappale) tai jäljennöksenä.

Eläkelaitoksen antamassa takaisinperintäpäätöksessä tulee olla maininta siitä, että päätös on työeläkelain (TyEL 136 § 2 mom, YEL 132 § 2 mom, MYEL 111 § 2 mom, MEL 133 § 2 mom, JuEL 147 § 2 mom) nojalla suoraan täytäntöönpanokelpoinen. (Ulosottokaari 3:5)

3.3 Ulosmittaus

Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen maksuvelvoite, pannaan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan. Ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi ja saadut varat tilitetään velkojille. (Ulosottokaari 4:1)

Ulosmittauksesta kertyneet varat jaetaan säädetyn maksamisjärjestyksen mukaisesti. Jos velkojalla on useita saatavia samalla etuoikeudella, kertymä kohdennetaan ensin vanhimmalle ulosottoperusteelle tai vanhimmalle ilman ulosottoperustetta olevalle saatavalle. (Ulosottokaari 6:2)

Eläkelaitoksen tulee lyhentää ulosotosta saaduilla rahoilla vanhinta perimättä olevaa saatavaa.

3.4 Vireilläolon päättyminen

Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat vireilläolon tilitetyn määrän osalta. (Ulosottokaari 3:94)

3.5 Passiivisaatava

Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste) tai jollei velallisen olinpaikasta ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste), hakijalle on annettava sitä koskeva todistus.

Ulosottoasian vireilläolo päättyy estetodistuksen antamispäivänä. (Ulosottokaari 3:95)

Asia merkitään hakijan pyynnöstä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi, jos maksuvelvoitetta koskevan asian vireilläolo päättyy joko varattomuus- ja/tai tuntemattomuusesteeseen.

Eläkelaitos voi pyytää takaisinperittävän saatavan merkitsemistä passiivisaatavaksi

• ulosottohakemuksessa tai
• myöhemmin asian vireilläolon aikana.

Pyyntö voidaan tehdä siltä varalta, että saatavalle ei kerry täyttä suoritusta tai velallisen olinpaikasta ei ole tietoa.

Passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa 2 vuotta estetodistuksen päivämäärästä. (Ulosottokaari 3:102)

3.6 Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksettua eläkettä tai muuta etuutta samanaikaisesti sekä kuittaamalla että ulosottoteitse.

Jos kuittaaminen eläkkeestä on mahdollista, takaisinperintä hoidetaan ensisijaisesti kuittaamalla. Nettoeläkkeestä kuitataan 1/6, minkä lisäksi saatava lähetetään ulosottotoimin perittäväksi.

Ulosotto tehdään siitä nettoeläkkeestä, josta on vähennetty kuitattava määrä. Jos näin jäljelle jäävä nettoeläke jää alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä.

Vakiintuneesti on katsottu, että ulosoton suojaosuudet ja mahdollisesti ulosottoon tilitettävä määrä lasketaan sen nettoeläkkeen perusteella, johon eläkelaitos on kohdistanut oman perintänsä.

Tällainen menettely on myös eläkkeensaajalle edullisempi kuin menettely, jossa ulosottokelpoisena nettoeläkkeenä pidetään eläkettä ennen eläkelaitoksen kuittausta.

Tietojen antamisesta ja saamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, julkisuuslaki). Työeläkelaeissa ja ulosottoa koskevissa säännöksissä on yleislain korvaavia ja sitä täydentäviä säännöksiä tietojenantovelvollisuudesta ja oikeudesta tietojen saantiin.

4.1 Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta, eivätkä eläkelaitokset siksi tutki etuudesta ulosmitattavaa määrää tai perusteita.

Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen on ilmoitettava ulosottoa varten asianomaisen viranomaisen pyynnöstä

• maksamansa eläkkeen määrä
• tiedossa olevat muut laitokset, jotka maksavat eläkkeensaajalle etuuksia sekä
• velallisen yhteystiedot.

4.2 Ulosottomiehen tiedonsaantioikeus

Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, ulosottomiehellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada ulosottokaaressa säädetyt tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa välttämättömiä täytäntöönpanoa varten. Välttämättömyyden arvioi ulosottomies. (Ulosottokaari 3:64)

Sivulliselta tietoja hankittaessa on vältettävä sitä, että ulosottomiehen haltuun joutuu ulosottoasiaan kuulumattomia tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja tai 10 artiklassa tarkoitettuja rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyviä henkilötietoja. (Ulosottokaari 3:65)

4.3 Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan tietojenantovelvollisuus

Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan (kuten eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen) on pyydettäessä ilmoitettava ulosottomiehelle kaikki tiedossa olevat

• velallisen omaisuutta ja varallisuutta, tuloja ja muuta taloudellista asemaa sekä maksuyhteyksiä koskevat tiedot
• velallisen työ- ja palvelussuhteita, eläkkeitä ja taloudellista toimintaa koskevat tiedot
• velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot.

Jos tietojenantovelvollinen on velalliseen ulosottokaaren 3:66:ssä tarkoitetussa suhteessa (sivullinen), tietojenantovelvollinen on velvollinen antamaan tietoja myös mainitun pykälän mukaisesti.

Yhteydenottoon tarvittavia tietoja lukuun ottamatta tietojen tulee koskea velallisen taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä seikkoja. (Ulosottokaari 3:67)

4.4 Ulosottoviranomaisen oikeus luovuttaa tietoja

Ulosottoviranomainen saa luovuttaa tietoja salassapitosäännösten estämättä oikeusministeriölle siltä osin kuin se on välttämätöntä hallintotehtäven hoitamista varten. (Ulosottokaari 3:69)

Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetään, ulosottoviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista asemaa ja toimintaa koskevia välttämättömiä tietoja mm. esitutkintaviranomaiselle, tai muulle viranomaiselle sekä tuomioistuimelle. Viranomaiset, joille tietoja voidaan luovuttaa on lueteltu ulosottokaaren 3 luvun 70 pykälässä.

Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa ulosottokaaren 1 luvun 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat julkisia. Muut rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä.

4.5 Tiedot veroviranomaiselle ja julkisia tukia myöntäville

Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetään, ulosottoviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista asemaa ja toimintaa koskevia tietoja, jos tiedot ovat välttämättömiä

• veroviranomaiselle verotusta koskevan asian käsittelyä varten tai
• työttömyyspäivärahaa tai muita julkisia avustuksia, tukia tai muita etuuksia myöntävälle tai valvovalle viranomaiselle taikka julkisyhteisölle tai muulle yhteisölle tai säätiölle sellaisen asian käsittelyä varten.

Tietoa ei ilman erityistä syytä saa luovuttaa, jos asiakirjan laatimisesta on tietoa pyydettäessä kulunut yli 4 vuotta. Tiedot tulee luovuttaa ensisijaisesti ulosottokaaren 1 luvussa säädetyllä tavalla ulosottorekisteristä. Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa. (Ulosottokaari 3:71)