Ulosotto työeläkeasioissa

Ulosottokaari

Työeläkeasioissa ulosottokaaren (705/2007) säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa

• työeläkkeeseen kohdistetaan ulosmittaus niin, että ulosottomies lähettää eläkelaitokselle maksukiellon, jossa kielletään eläkelaitosta maksamasta eläkkeestä pidätettävää osaa muulle kuin nimetylle ulosottomiehelle
• eläkelaitos perii työeläkevakuutusmaksusaatavia ulosottoteitse
• eläkelaitos perii ulosottoteitse aiheettomasti maksamiaan eläke-eriä.

Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta

Eläkelaitoksen määräämä maksamaton TyEL-, YEL-, MYEL- ja MEL-työeläkevakuutusmaksu ja korotettu työeläkevakuutusmaksu (laiminlyöntikorotus) sekä Valtiokonttorin määräämä laiminlyöntimaksu saadaan viivästyskorkoineen ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007, verotäytäntöönpanolaki) säädetään.

Julkisen saatavan ulosottossa sovelletaan lisäksi ulosottokaaren säännöksiä soveltuvin osin, jos verotäytäntöönpanolaissa ei toisin säädetä.

Ulosottoviranomaiset

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta.

Ulosottotehtäviä hoitavat ulosottotarkastajat, ulosottoylitarkastajat sekä kihlakunnanvoudit.

Tarkemmat tiedot

Ulosottorekisteri

Ulosoton tietojärjestelmä on ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamista varten perustettu ja ulosottoviranomaisten valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä. (Ulosottokaari 1:24.1)

Ulosoton tietojärjestelmään kuuluu ulosottorekisteri, jota pidetään ja käytetään ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamista varten. (Ulosottokaari 1:24.2) Ulosottolaitos on ulosottorekisterin rekisterinpitäjä. (Ulosottokaari 1:25)

Rekisterin tietosisältö

Ulosottorekisteriin saadaan kerätä ja tallettaa

• ulosottoasioiden hallintaa varten asianosaisten ja heidän edustajiensa tunniste- ja yhteystietoja sekä tietoja tilitysosoitteesta, täytäntöönpanon tai saatavan laadusta, hakijan saatavasta, ulosottomiehen suorittamista täytäntöönpanotoimista ja niiden ajasta, kertyneistä ja hakijalle tilitetyistä rahamääristä, täytäntöönpanon esteistä, passiivisaatavaksi merkitsemisestä samoin kuin muita vastaavia ulosottoasiaa ja täytäntöönpanotoimituksia koskevia tietoja (asianhallintatiedot)
• viranomaisten yhteistoiminnan järjestämistä varten tietoja tai pyyntöjä saada tietoja velallisen olinpaikasta tai omaisuudesta (yhteistoimintatiedot)
• asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja, mukaan lukien ulosmittaukseen vaikuttavat välttämättömät tiedot velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista (erityistiedot)
• sellaisia asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia velallisen terveydentilaa tai vammaisuutta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä vapaakuukauden antamiseksi tai palkan ulosmittauksen rajoittamiseksi olennaisesti heikentyneen maksukyvyn perusteella, tai joiden tallettaminen on muutoin velallisen edun vuoksi välttämätöntä
• viranomaiselta saatuja rikosoikeudelliseen seuraamukseen tai turvaamistoimeen liittyviä henkilötietoja siltä osin kuin niiden tallettaminen on välttämätöntä ulosottoviranomaisen tehtävän hoitamiseksi
• tietoja ulosottoasian yhteydessä ilmenneestä rekisteröidyn uhkailevasta tai väkivaltaisesta käytöksestä taikka muusta turvallisuuden vaarantavasta seikasta siltä osin kuin tietojen tallettaminen on välttämätöntä ulosottomiehen työturvallisuuden varmistamiseksi (työturvallisuustiedot). (Ulosottokaari 1:26)

Rekisteritietojen julkisuus

Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa ulosottokaaren 1 luvun 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat julkisia, ja muut rekisterin tiedot salassa pidettäviä. (Ulosottokaari 1:30)

Todistus ulosottorekisteristä

Jokaisella (sekä luonnollinen henkilö että oikeushenkilö) on oikeus saada ulosottoviranomaiselta nimeämäänsä henkilöä ulosottoasian vastaajana koskeva todistus ulosottorekisteristä. Todistukseen merkitään pyynnön esittämispäivää edeltäneiden 2 vuoden aikana talletetut seuraavat tiedot

• hakijan ja vastaajan nimi sekä vastaajan syntymäaika ja kotikunta
• ulosottoasia, sen vireilläoloaika ja passiivisaatavaksi rekisteröinti
• hakijan saatavan määrä ja hakijalle tilitetty määrä
• estetodistuksen laatu ja päivämäärä.

Todistus annetaan tulosteena ulosoton tietojärjestelmästä. Jollei edellä mainittuja rekisterimerkintöjä ole, myös siitä annetaan todistus.

Todistus voidaan antaa pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta, jos pyytäjä osoittaa, että tieto on tarpeen hänen toimeentulonsa tai muutoin painavan yksityisen etunsa taikka tärkeän yleisen edun turvaamiseksi.

Ennen todistuksen antamista ulosoton tietojärjestelmään tulee tallettaa

• todistuksen pyytäjän nimi
• asuin- tai kotipaikka sekä
• keskeinen perustelu, jos todistusta pyydetään pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta.

Rekisteröidyn pyynnöstä hänelle on annettava tieto siitä, kenelle on viimeisten 6 kuukauden aikana annettu häntä koskeva todistus ulosottorekisteristä. (Ulosottokaari 1:31)

Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen

Viranomaisella ja muulla julkista tehtävää hoitavalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ulosottorekisteristä tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa asianhallintatiedot pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta sekä yhteistoimintatietoja.

Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa, jos tietojen vastaanottajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. (Ulosottokaari 1:33)
 

Ulosmittauskelpoiset etuudet

Eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.

Työeläkkeeseen on mahdollista kohdistaa ulosmittaus. Kaikki TyEL:n 3 §:ssä tarkoitetut työ- ja virkasuhteisiin sekä yrittäjätoimintaan perustuvat eläkkeet (myös kuntoutustuki, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus) sekä perhe-eläkkeet ovat ulosottokelpoisia.

Peruseläkkeiden lisäksi myös rekisteröityä lisäeläkettä samoin kuin eläkkeeseen maksettavaa viivästyskorotusta voidaan ulosmitata. Jatkuvan eläkkeen lisäksi myös kertasuorituksena maksettavaan eläkkeeseen voi kohdistua ulosmittaus.

Työeläkelakien mukaan maksettavaa kustannusten korvausta ei saa ulosmitata. Kustannusten korvauksella tarkoitetaan esimerkiksi

• työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle tai -saajalle maksettuja korvauksia sen vuoksi, että eläkelaitos on velvoittanut hänet käymään tutkittavana nimeämänsä lääkärin luona tai osoittamassaan kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa tai
• kuntoutujalle maksettuja korvauksia työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista, joita ovat mm. opiskelu- ja matkakulut.

Rekisteröidyn lisäturvan hautausavustusta ei voida ulosmitata.

Ulosmittauksella perittävä velka

Eläkkeestä voidaan ulosmittauksen avulla periä esimerkiksi eläkkeensaajan

• verovelkoja
• sakkoja
• sopimukseen perustuvia velkoja
• kulutusluottoja ja muita velkoja.

Sopimukseen perustuvat velat, kulutusluotot ja muut sen kaltaiset velat eivät ole suoraan täytäntöönpanokelpoisia, vaan velkojan tulee hankkia saatavalleen ensin ulosottoperuste.

Ulosottoperusteita ovat muun muassa seuraavat asiakirjat

• tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio
• tuomioistuimen antama turvaamistoimipäätös
• välitystuomio
• vahvistettu elatusapusopimus
• hallintotuomioistuimen päätös ja muun viranomaisen päätös hallintolainkäyttöasiassa
• valtioneuvoston, ministeriön, valtion keskushallintoon kuuluvan viraston ja aluehallintoviraston päätös sekä muu hallintopäätös, jos sen täytäntöönpanosta säädetään muussa laissa. (Ulosottokaari 2:2)

Eläkkeen ulosotossa velkana voi olla myös eläkelaitoksen saatava. Eläkkeestä voi tulla ulosmitattavaksi esimerkiksi

• maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja tai
• aiheettomasti maksettua eläkettä.

Eläkelaitos voi samanaikaisesti periä sekä suoraan eläkkeestä että ulosoton avulla YEL- tai MYEL-työeläkevakuutusmaksuja ja eläkkeen liikamaksua.

Tarkemmat tiedot

Ulosottoperusteen määräaika

Ulosottokaaressa on ulosottoperusteelle säädetty määräaika, jona aikana ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen.

Ulosottoperusteen määräaika koskee vain luonnollisen henkilön maksuvelvoitetta.

Määräaika 15 tai 20 vuotta

Ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan (ulosottoperusteen määräaika).

Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun.

Jos velallinen osoittaa, että saatava on ennen ulosottoperusteen antamista siirretty luonnolliselle henkilölle muulta kuin toiselta luonnolliselta henkilöltä, määräaika on 15 vuotta. (Ulosottokaari 2:24)

Ulosottoperusteen määräaika lasketaan siitä, kun yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu. (Ulosottokaari 2:25)

Tätä ulosottoperusteen vanhentumista ei voi katkaista.

Määräajan kuluessa toimitettu ulosmittaus

Jos ulosottoperusteen määräajan kuluessa saatavan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai saatava on ilmoitettu 5 luvussa tarkoitetussa myynnissä, määräajan umpeen kuluminen tai velan vanhentuminen lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain 13 a §:n nojalla ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista. (Ulosottokaari 2:24.3)

Määräaikaa voi jatkaa 10 vuotta

Tuomioistuin voi velkojan kanteesta jatkaa ulosottoperusteen 15 tai 20 vuoden määräaikaa 10 vuodella laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä. Edellytyksenä määräajan jatkamiselle on, että velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. (Ulosottokaari 2:26)

Tarkemmat tiedot

Maksunsaannin olennaisen vaikeuttamisen edellytys liittyy

• velallisen toiminnan paheksuttavuuteen sekä
• siihen määrään, jonka osalta velkojan maksunsaanti on vaikeutunut.

Jollei summa, jonka velallinen on saattanut velkojan ulottumattomiin, ole kokonaisuuden kannalta oleellinen, perusteita määräajan jatkamiselle ei ole.

Määräajan jatkamista koskeva tuomio

Kanne määräajan jatkamisesta on nostettava 2 vuoden kuluessa alkuperäisen määräajan päättymisestä.

Kun ulosottoperusteen määräaikaa jatketaan ennen alkuperäisen määräajan päättymistä, tuomiossa vahvistetaan, että ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen jatketun määräajan päättymiseen saakka.

Kun määräaikaa jatketaan alkuperäisen määräajan päätyttyä, velalliselle asetetaan maksuvelvollisuus sellaisena kuin se oli määräajan päättyessä, jollei sen jälkeen tapahtuneesta maksusta tai muusta vastaavasta seikasta muuta johdu. Velallisen maksuvelvollisuus tulee voimaan heti ja on voimassa jatketun määräajan päättymiseen saakka.

Määräaikaa ei kuitenkaan saa jatkaa, jos sitä voidaan pitää velallisen kannalta kohtuuttomana.

Ulosottoperusteen määräajan jatkaminen ei vaikuta muiden samasta velasta vastuussa olevien asemaan. (Ulosottokaari 2:27)

Määräajan päätyttyä ulosottoperuste vanhenee

Ulosottokaaren mukaan saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003, vanhentumislaki). (Ulosottokaari 2:27)

Tarkemmat tiedot

Saatavan vanhentuminen on lopullinen siinä merkityksessä, ettei vanhentumisaikaa voi katkaista.

Saatavan vanhentuminen merkitsee sitä, että myös aineellinen saatava vanhenee ja velallisen maksuvelvollisuus lakkaa heti, kun ulosottoperusteen määräaika päättyy. Velkaa ei siten voi enää periä ulosotossa eikä yksityisesti. Velkaa ei voida periä myöskään velallisen kuolinpesältä.

Jos ulosottoperusteen määräaikaa on jatkettu, saatava vanhenee, kun jatkettu määräaika kuluu umpeen.

Ulosottokaaren mukaisen ulosottoperusteen määräajan päättyminen ei vaikuta saatavan vanhentumiseen työeläkelakien tai vanhentumislain mukaan.

Maksukielto

Suoritusvelvolliseen eli eläkelaitokseen nähden saatavan ulosmittaus tulee voimaan silloin, kun suoritusvelvollinen on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Omaisuuden ulosmittaus tulee voimaan velalliseen eli eläkkeensaajaan nähden ulosmittauspäätöksellä. Pelkkä ulosmittauspäätös ei vielä aiheuta oikeusvaikutuksia eläkelaitokseen nähden. (Ulosottokaari 4:27)

Ulosottomies voi antaa maksukiellon tiedoksi

• tavallisella tiedoksiannolla, esimerkiksi lähettämällä sen työnantajan tai eläkelaitoksen ilmoittamaan tiedoksianto-osoitteeseen tai
• vastaanottajan suostuessa myös sähköisesti.

Maksukieltoa ei siis tarvitse antaa tiedoksi todisteellisesti.

Maksukiellon sisältö

Maksukiellossa ulosotonhaltija kieltää kirjallisesti eläkelaitosta maksamasta eläkkeestä pidätettävää eläkkeenosaa muulle kuin nimetylle ulosottomiehelle.

Palkan (eläkkeen) ulosmittauksessa annettavassa maksukiellossa

• määrätään, miten ulosottoon menevä määrä lasketaan
• velvoitetaan maksukiellon saaja maksamaan ulosottoon menevä määrä ulosottomiehelle
• ilmoitetaan muiden tulopohjaan vaikuttavien tulojen ja etuuksien määrä, velallisen suojaosuus sekä muut tarpeelliset tiedot. (Ulosottokaari 4:56)

Eri aikoina toimitettujen palkan ja eläkkeen ulosmittausten perusteella annetaan yksi maksukielto.

Kun eläkkeensaaja saa eläkettä useista eri eläkelaitoksista, ulosmitattava määrä lasketaan eläkkeiden yhteismäärästä.

Maksukiellon saaja on velvollinen noudattamaan kieltoa heti.

Palkan maksajan tulee kunakin maksukautena heti ja ilman eri korvausta toimittaa palkan pidätys maksukiellon mukaisesti ja suorittaa määrä ulosottomiehelle. Määrästä saadaan vähentää tilillepanomaksu. (Ulosottokaari 4:58)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää ajasta, jonka kuluessa palkan pidätys on toimitettava ja määrä suoritettava ulosottomiehelle.

Lähtökohta on, että maksukiellon tulee saapua eläkelaitokseen vähintään 2 viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää. Näin eläkelaitokselle jää riittävästi aikaa viedä maksukielto omiin tietojärjestelmiinsä. Jos myöhemmin saapunut maksukielto ehditään viedä maksujärjestelmiin, näin myös tehdään.

Jollei maksukiellon saaja noudata todistettavasti tiedoksi saamaansa maksukieltoa, ulosottomies saa ulosmitata maksukiellon saajalta määrän, joka on maksamatta ulosottomiehelle. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin,

• kun eläkelaitos on maksukiellon vastaisesti maksanut koko eläkkeen velalliselle tai
• jos velalliselle on esimerkiksi maksettu hänelle kuuluva osa eläkkeestä, mutta ulosottoon kuuluva osa on jostain syystä jätetty kokonaan tai osittain maksamatta.

Ulosmittaus edellyttää, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus on selvä. (Ulosottokaari 4:68)

Maksukiellon voimassaolo ja muuttaminen

Maksukielto on voimassa määräajan tai toistaiseksi, kunnes ulosottomies kirjallisesti ilmoittaa eläkkeen maksajalle maksukiellon päättymisestä. Jos maksukiellon perusteena olevat olosuhteet muuttuvat, ulosottomiehen tulee muuttaa maksukieltoa uudella maksukiellolla. (Ulosottokaari 4:57.1)

Maksukieltoa on muutettava esimerkiksi, jos

• velallisen suojaosuus muuttuu tai
• ulosmittauksen määrää rajoitetaan.

Uusi maksukielto korvaa aiemman maksukiellon.

Vapaakuukaudet

Ulosmittaus voi keskeytyä velalliselle annettavien vapaakuukausien johdosta. Ulosottomies voi ilmoittaa annetuista vapaakuukausista kirjallisesti tai sovitulla tavalla sähköisesti uutta maksukieltoa antamatta. Tällöin aiempi maksukielto jää noudatettavaksi keskeytyksen jälkeen.

Eläkelaitos ei voi oma-aloitteisesti poiketa ulosottoviranomaisen antamasta maksukiellosta ja siinä annetuista euromääristä ja muista ohjeista, vaan niitä tulee aina noudattaa.

Eläkelaitos voi tarkistaa ulosottoviranomaiselta maksukiellon tietojen oikeellisuuden, jos maksukielto vaikuttaa selvästi virheelliseltä.

Eläkkeestä ulosmitattava osuus

Eläkkeen ulosmittausta koskevat samat säännöt kuin palkan ulosmittausta. Palkan ja eläkkeen ulosmittausta koskevat erityiset säännökset ovat ulosottokaaren 4 luvun 56 – 58 §:ssä. Ulosottokaaren esitöiden mukaan palkasta puhuttaessa  tarkoitetaan myös ansioeläkettä ja muuta ulosottolaissa palkkaan rinnastettua toistuvaistuloa.

Eläkkeestä ulosmitattava määrä lasketaan eläkkeensaajan tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä (tulopohja), josta vähennetään veron ennakonpidätys sekä mahdollinen työskentelyn työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Eläkkeestä ulosmitattava määrä lasketaan eläkkeen nettomäärästä. Eläkkeensaajalle on kuitenkin jätettävä vähintään suojaosuuden suuruinen määrä.

Jos ulosmittauksen perusteena on elatusapusaatava, voidaan ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä. (Ulosottokaari 4:54)

Suojaosuus

Suojaosuus on minimimäärä, joka on velalliselle aina vähintään jätettävä ulosmittauksessa. Suojaosuus lasketaan päivää kohti, joten se koskee vain määräajoin maksettavaa palkkaa tai eläkettä.

Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa suojaosuus on seuraavaan palkan maksupäivään asti (vuoden 2024 ind.tasossa)

• velallisen itsensä osalta 32,56 euroa päivässä ja
• hänen elatuksensa varassa olevan henkilön esimerkiksi puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 9,52 euroa päivässä.

Tarkemmat tiedot

Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä. (Ulosottokaari 4:48) Eli kuukaudessa sellaisen velallisen suojaosuus, jolla ei ole yhtään elatuksen varassa olevaa henkilöä, on 976,80 euroa kuukaudessa (vuoden 2024 tasossa).

Puolisolla tarkoitetaan

• aviopuolisoa
• avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää (avopuoliso)
• rekisteröidyn parisuhteen osapuolta ja
• yhteisessä taloudessa muussa parisuhteessa elävää eli samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia parisuhdekumppaneita, jotka eivät ole rekisteröineet parisuhdettaan.

Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta eli siis henkilöä, jonka nettotulot ovat enintään 32,56 euroa päivässä (v. 2024). Enintään kyseisen määrän ansaitsevan lapsen katsotaan olevan elatuksen varassa siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa.

Suojaosuutta laskettaessa ei oteta huomioon

• lasta, joka asuu muualla kuin velallisen luona ja jolle velallinen on velvoitettu maksamaan elatusapua,
• lasta, joka ei enää ole velallisen elatuksen varassa, esimerkiksi täysi-ikäistä lasta.

Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. (Ulosottokaari 4:48)

Tulopohja

Ulosmitattava määrä lasketaan palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä, jota kutsutaan tulopohjaksi.

Tulopohjaan kuuluvat

• kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut sekä
• ulosmittauskelpoiset ja ulosmittauskelvottomat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet, kuten esimerkiksi kansaneläke ja työttömyyspäiväraha. (Ulosottokaari 4:45)

Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta tulosta tai etuudesta saadaan tällöin ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä.

Tulopohjaa laskettaessa ei oteta huomioon

• ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä tarkoitettua avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen, kuten toimeentulotuki, elatustuki ja asumistuki eikä
• muita ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä tarkoitettuja varoja.

Tulopohjasta vähennetään veron ennakonpidätys sekä velallisen maksettava työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Eläkkeestä ulosmitattava määrä lasketaan siten eläkkeen nettomäärästä. (Ulosottokaari 4:45)

Määräajoin maksettavasta palkasta tai eläkkeestä ulosmitattava määrä

Palkat (velallisen koko yhteenlaskettu tulopohja) jaetaan suuruutensa perusteella kolmeen eri tuloluokkaan. Ulosmitattava määrä vaihtelee eri tuloluokissa.

Ulosmitattava määrä

• Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
• Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta 2/3 (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
• Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta 1/3.
• Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan 1/3 neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi 4/5 sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet. (Ulosottokaari 4:49.1:n 1-3 kohta ja valtioneuvoston asetus ulosottomenettelystä (1322/2007) 14 §)

Muusta kuin määräajoin maksettavasta palkasta ja eläkkeestä ulosmitattava määrä

Muusta kuin määräajoin maksettavasta palkasta jätetään ulosmittaamatta 2/3 kustakin perättäisestä palkkaerästä.

Jos eläke maksetaan kertasuorituksena, siitä siis tehdään aina säännönmukainen ulosmittauspidätys eli 1/3 kertasuorituksen määrästä. Kertasuorituksesta ei lasketa suojaosuutta. (Ulosottokaari 4:50)

Myös takautuvasti maksettavien eläke-erien ulosottopidätys tehdään samoin kuin kertasuorituksen ulosotto. Eläkelaitos voi myös oikaista veron ennakonpidätyksen takautuvasti niin, että se palauttaa eläkkeensaajalle joko seuraavan eläkemaksun yhteydessä tai erillisenä eränä eläkkeestä liikaa ennakkona pidätetyn veron. Tällaisesta palautuksesta pidätetään myös 1/3 eikä suojaosuutta lasketa. 

Jos velallinen saa suurta, mutta epäsäännöllistä palkkaa tai eläkettä, ulosottomiehen tulee arvioida, mikä velallisen keskimääräinen kuukausipalkka vuoden aikana todennäköisesti tulee olemaan. Huomioon otetaan velallisen kyseiseen ajankohtaan mennessä saamat tulot ja niiden todennäköinen kehittyminen loppuvuonna.

Jos velallisen palkka vuoden aikana todennäköisesti muodostuu keskimäärin ulosottokaaren 4 luvun 49 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suuruiseksi, ulosmittaus toimitetaan mainitun kohdan mukaisesti.

Jos velallisen tulot myöhemmin osoittautuvat arvioitua pienemmiksi, ulosottomiehen tulee vastaavasti alentaa ulosmittauksen määrää.

Olennaisesti heikentynyt maksukyky

Jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt, palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä. Jos edellytykset täyttyvät, ulosmittauksen määrää on pienennettävä (jollei helpotusta anneta esimerkiksi vapaakuukausina).

Velallisen ulosmittauksen lykkääminen työllistymisen perusteella

Velallisen oikeus saada ulosmittausta lykätyksi

Työllistyneen velallisen palkan ulosmittausta on velallisen pyynnöstä lykättävä niin, että lykkäys kestää vähintään puolet työsuhteen kestosta, kuitenkin enintään 6 kuukautta. (Ulosottokaari 4:51 a)

Tarkemmat tiedot

Lykkäyksen edellytyksenä on, että

• velallinen on työsuhteen alkaessa saanut työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettua työttömyysetuutta (työttömyyspäiväraha tai työmarkkinatuki) vähintään 258 päivältä
• velallinen kuuluu tulorajaulosmittauksen piiriin eli velallisen nettopalkka ylittää enintään kaksinkertaisesti suojaosuuden määrän.

Työttömyysetuudella tarkoitetaan työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyysetuuden maksupäivät ovat niitä arkipäiviä, joilta etuudensaajalle on maksettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Velallisella on oikeus lykkäykseen 258 maksetun työttömyysetuuspäivän perusteella, vaikka hän ei olisi saanut etuutta yhdenjaksoisesti.

Ulosottomies voi kieltäytyä lykkäyksen myöntämisestä vain, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja uuden lykkäyksen myöntäminen vaarantaisi olennaisesti velkojan maksunsaantioikeuden. 

Harkinnanvarainen ulosmittauksen lykkääminen

Jos velallinen on ollut kohtuullisen pitkään työttömänä, mutta työttömyysetuuden maksupäiviä koskeva 258 työttömyysetuuspäivän edellytys ei täyty, voidaan palkan ulosmittausta kuitenkin lykätä työllistymisen perusteella harkinnanvaraisesti. Harkinnanvaraisessa lykkäystä sovellettaisiin riippumatta velallisen palkan suuruudesta.

Tällöin lykkäys voi ulosottomiehen harkinnan mukaan kestää enintään puolet työsuhteen kestosta, ei kuitenkaan yli 4 kuukautta työsuhteen alkamisesta. Lykkäystä ei kuitenkaan voida myöntää, jos hakijan maksunsaantioikeus vaarantuu olennaisesti tai jos työttömyys on kestänyt vain lyhyen ajan. (Ulosottokaari 4:51 a)

Suppea ulosotto toistuvaistulosta

Velkoja voi tyytyä suppeaan ulosottoon, jossa ulosottomies etsii ulosmitattavaksi kelpaavaa omaisuutta tarkastamalla velallisen varallisuustietoja rekistereistä.

Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata toistuvaistulo kuten palkka tai eläke, veroennakon palautus tai muu vastaava omaisuus. Ulosmittaamatta jätetään omaisuus, joka jouduttaisiin muuttamaan rahaksi. (Ulosottokaari 3:105)

Maksusuunnitelma ja -sopimus

Maksusuunnitelma tarkoittaa ulosottomiehen laatimaa suunnitelmaa, jonka mukaisesti velallinen lyhentää omatoimisesti hakijan (velkojan) saatavaa ulosottoon. (Ulosottokaari 4:59)

Maksusopimus tarkoittaa asianosaisten eli velallisen ja velkojan välistä sopimusta, jolla voidaan poiketa lakisääteisestä ulosmittauksesta. (Ulosottokaari 4:60)

Maksusuunnitelman ja -sopimuksen toteuttaminen edellyttää normaalisti, että velallisella on ulosmittauskelpoisia palkka- ja muita tuloja, esimerkiksi eläketuloja.

Maksusopimuksella ei kuitenkaan voida sopia eläkkeen siirtämisestä toiselle. Myös eläkkeen panttaamista tarkoittava sopimus on mitätön.

Maksusuunnitelma

Ulosottomies voi palkan (eläkkeen) ulosmittauksen sijasta vahvistaa velalliselle kirjallisen maksusuunnitelman, jos velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa ulosottomiehelle

• suunnitelman mukaisen määrän
• ulosottokaaren 4 luvun 51 – 54 §:ssä tarkoitetun määrän.

Velalliselle saattaa olla eri syistä tärkeää, että hän voi ilman eläkkeen ulosmittausta ja eläkelaitokselle annettavaa maksukieltoa maksaa omatoimisesti velkaansa ulosottoon.

Ulosottomies voi päättää maksusuunnitelman raukeamisesta ja välittömästi ulosmitata palkan tai eläkkeen

• jos velallinen ilman hyväksyttävää syytä laiminlyö maksusuunnitelman noudattamisen eikä
• laiminlyöntiä voida pitää merkitykseltään vähäisenä.

Maksusopimus

Ulosottomies voi toimittaa eläkkeen ulosmittauksen velallisen ja hakijan (velkojan) tekemän kirjallisen maksusopimuksen perusteella.

Maksusopimuksessa asianosaiset voivat

• sopia ulosmittauksen määrästä, joka voi olla lain mukaista määrää suurempi tai pienempi
• rajoittaa hakijan saatavan määrää tai ulosmittauksen kestoa
• sopia siitä, miten varat kohdennetaan hakijan saataville tai saatavan osille.

Sopimuksesta on käytävä ilmi, luopuuko hakija saatavastaan näiltä osin lopullisesti vai rajoittaako hän vain ulosottohakemustaan.

Sopimuksen noudattaminen palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa edellyttää sopimuksen olevan sisällöltään sellainen, että se voidaan toteuttaa ulosottomenettelyssä. Ulosotossa ei voida toteuttaa maksusopimusta, joka on epätäsmällinen.

Sopimuksen noudattaminen edellyttää lisäksi, ettei sopimusta voida pitää kohtuuttomana, käytännössä vain velallisen kannalta.

Ulosottomiehen on arvioitava, onko sopimuksen mukainen ulosmittaus määrältään ja kestoltaan kohtuuton verrattuna lakimääräiseen ulosmittaukseen. Velalliselle on jäätävä vähintään ulosottokaaressa säädetty suojaosuus, mutta tätä lievempikin maksusopimus voi olla kokonaisuutena kohtuuton.

Jos palkasta tai eläkkeestä peritään useamman hakijan saatavia, maksusopimuksen toteuttaminen edellyttää, että kaikki hakijat sitoutuvat sopimukseen.

Yleensä ulosottomies ulosmittaa velallisen palkan tai eläkkeen maksusopimuksen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että ulosottomies lähettää eläkelaitokseen maksukiellon, jonka sisältö määräytyy osapuolten tekemän sopimuksen perusteella. Näissä tilanteissa ulosmitattava määrä voi siis poiketa lain asettamista rajoista.

Ulosottomies voi antaa velalliselle luvan tehdä sopimuksen mukaiset suoritukset itse ulosottomiehelle. Tämä edellyttää kuitenkin, että velallinen tekee uskottavaksi noudattavansa maksusopimusta.

Ulosottomies voi peruuttaa luvan ja välittömästi ulosmitata palkan tai eläkkeen, jos velallinen ilman hyväksyttävää syytä laiminlyö erien suorittamisen eikä tämä ole merkitykseltään vähäistä.

Maksusopimuksen muutokset

Asianosaisten solmima maksusopimus on sitova. Myös ulosottomiehen on noudatettava hyväksymäänsä maksusopimusta.

Sopimuksen perusteena olevat olosuhteet saattavat kuitenkin myöhemmin sopimuksen voimassa ollessa muuttua. Muutos voi merkitä sitä, ettei maksusopimusta ole enää perusteltua noudattaa.

Ulosottokaaressa on pakottavia säännöksiä olosuhteiden muuttumisen vaikutuksesta. Asianosaiset eivät voi ottaa maksusopimukseen ehtoja, jotka ovat ristiriidassa pakottavien säännösten kanssa.

Ulosottomies voi sopijapuolen pyynnöstä päättää, ettei maksusopimusta noudateta, jos:

• toinen osapuoli on olennaisesti laiminlyönyt sopimuksen noudattamisen ilman hyväksyttävää syytä
• palkka on ulosottokaaren 4 luvun 61 §:n 1 momentin mukaisesti ulosmitattu muusta saatavasta eikä sopimusta tämän vuoksi ole perusteltua enää noudattaa tai
• siihen muu perusteltu syy.

Muu perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että velallisen maksukyky on sopimuksen solmimisen jälkeen parantunut tai huonontunut. Maksukyvyn muutoksen on oltava olennainen ennen kuin voidaan pitää perusteltuna syynä lopettaa maksusopimuksen noudattaminen. Ensisijainen vaihtoehto on tällöin maksusopimuksen muuttaminen.

Jos maksusopimuksen tekemisen jälkeen palkka tai eläke ulosmitataan muusta saatavasta, maksusopimusta ei noudateta tämän saatavan perimisen aikana. Näissä tilanteissa ulosottomieheltä tulee uusi ilmoitus (maksukielto).

Eläkelaitoksella ei ole velallisen ja ulosottomiehen tai velkojan välisen maksusopimuksen tai maksusuunnitelman perusteella velvollisuutta maksaa eläkettä muulle kuin ulosottoon tai eläkkeensaajan tilille.  Maksusopimuksessa ei siis voida velvoittaa eläkelaitosta suorittamaan eläkettä velkojan tilille.

Vapaakuukausijärjestelmä

Vapaakuukausien perusteet

Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi (vapaakuukaudet), jos

• ulosmittaus on toimitettu ulosottokaaren 4 luvun 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna tulorajaulosmittauksena (velallisen nettopalkka on enintään kaksi kertaaa hänen suojaosuutensa suuruinen)
• velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat
• keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi velalliselle tai hänen perheenjäsenelleen tärkeä kertahankinta, kuten silmälasit). (Ulosottokaari 4:52)

Säännös vapaakuukausien antamisesta on velvoittava.

Jos kuitenkin peritään lapsen elatusapua, vapaakuukausia voidaan antaa vain erityisen painavista syistä.

Vuodella tarkoitetaan 12 kuukauden pituista ajanjaksoa eikä kalenterivuotta.

Velallisen ei ole pakko hyödyntää vapaakuukausia.

Vapaakuukausien määrä

Tulorajaulosmittauksen piirissä olevalle velalliselle on annettava vuosittain 2 vapaakuukautta, kun ulosmittaus on kestänyt vuoden. Lyhyet katkot ulosmittauksessa eivät estä vapaakuukausien saamista.

Tulorajaulosmittauksessa 2 vapaakuukautta annetaan viran puolesta. Käytännössä tätä seurataan ulosoton tietojärjestelmän avulla.

Muulle kuin tulorajaulosmittauksen piirissä olevalle velalliselle (ulosottokaari 4:52.1 2-3 kohta; asumis- ja elinkustannukset, erityinen syy) vapaakuukausia annetaan enintään 3 vuosittain. Vapaakuukausien saaminen edellyttää velallisen pyyntöä. (Ulosottokaari 4:53)

Tarkemmat tiedot

Ulosottomies voi itse päättää, mitkä kuukaudet ovat vapaita, jollei velallinen esitä tätä koskevaa pyyntöä. Ulosottomies ilmoittaa vapaakuukausista maksukieltoasiakirjalla.

Hakijan (velkojan) suostumuksella vapaakuukausia voidaan hakemuksen raukeamatta antaa enintään 6 vuosittain. Hakijan suostumus yli 6 vuotuiseen vapaakuukauteen johtaa hakemuksen raukeamiseen. Tarkoituksena on estää tilanne, jossa asia on pitkään vireillä ja maksukielto voimassa ilman, että hakija vaatii velalliselta riittävää suoritusta.

Elatusapusaatavien osalta on ulosottokaaressa erityisiä määräyksiä vapaakuukausista.

Eläkkeen maksamisjärjestys

Työeläkelaeissa on säädetty eläkkeen maksamisjärjestyksestä silloin, kun eläkkeeseen on lain mukaan oikeus useammalla taholla.

Eläke maksetaan maksamisjärjestyksessä riippumatta siitä, milloin

• ulosoton maksukielto on tullut eläkelaitoksen tietoon tai
• saatavan ulosottoperuste on syntynyt.

Työeläkelaitoksella on siten oikeus periä maksamattomat yrittäjäeläkevakuutusmaksut (sijalla 2) ja aiheettomasti maksettu eläke (sijalla 3) ennen ulosottosaatavia.

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen tai muun etuuden takaisin ulosottoteitse.

Ulosottoa voi käyttää esimerkiksi silloin, kun kuittaaminen ei ole mahdollista tai henkilön kanssa ei päästä sopimukseen takaisinperinnästä.

Eläkelaitoksen antama takaisinperintäpäätös on täytäntöönpanokelpoinen ilman erillistä tuomiota tai päätöstä heti kun takaisinperintäpäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutusetuuden takaisinperintä ulosottoteitse

Myös aiheettomasti maksetun

• kuntoutusrahan (myös kuntoutusrahana maksetun kuntoutusavustuksen)
• kuntoutuskorotuksen

takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös on suoraan lain nojalla ulosottokelpoinen.

Ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvausta ei saa ulosmitata.

Ulosoton hakeminen

Ulosottoa haetaan

• kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan ulosottoviranomaiselle
• ulosoton sähköisessä asiointipalvelussa laaditulla hakemuksella
• sähköisellä viestillä, joka toimitetaan teknisen käyttöyhteyden avulla ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jos Ulosottolaitos on myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija). (Ulosottokaari 3:1)

Hakemuksen tiedot

Ulosottohakemuksessa on ilmoitettava tiedot muun muassa

• hakijasta ja vastaajasta
• hakijan saatavan määrästä
• koron laskemista varten ulosottoperusteen antamisen jälkeisten lyhennysten määrät ja ajankohdat (koskee vain vakuutusmaksun perintää). (Ulosottokaari 3:2)

Jos jokin hakemuksessa ilmoitettu tieto muuttuu myöhemmin, hakijan on viipymättä ilmoitettava siitä ulosottomiehelle.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen tulee ilmoittaa ulosottohakemuksessa tarvittavat tiedot sekä liittää hakemukseen lainvoimainen takaisinperintäpäätös alkuperäisenä (eläkelaitoksen kappale) tai jäljennöksenä.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen antamassa takaisinperintäpäätöksessä tulee olla maininta siitä, että päätös on työeläkelain (TyEL 136 § 2 mom, YEL 132 § 2 mom, MYEL 111 § 2 mom, MEL 133 § 2 mom, JuEL 147 § 2 mom) nojalla suoraan täytäntöönpanokelpoinen. (Ulosottokaari 3:5)

Ulosmittaus

Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen maksuvelvoite, pannaan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan. Ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi ja saadut varat tilitetään velkojille. (Ulosottokaari 4:1)

Ulosmittauksesta kertyneet varat jaetaan säädetyn maksamisjärjestyksen mukaisesti. Jos velkojalla on useita saatavia samalla etuoikeudella, kertymä kohdennetaan ensin vanhimmalle ulosottoperusteelle tai vanhimmalle ilman ulosottoperustetta olevalle saatavalle. (Ulosottokaari 6:2)

Eläkelaitoksen tulee lyhentää ulosotosta saaduilla rahoilla vanhinta perimättä olevaa saatavaa.

Tarkemmat tiedot

Vireilläolon päättyminen

Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat vireilläolon tilitetyn määrän osalta. (Ulosottokaari 3:94)

Passiivisaatava

Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste) tai jollei velallisen olinpaikasta ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste), hakijalle on annettava sitä koskeva todistus.

Ulosottoasian vireilläolo päättyy estetodistuksen antamispäivänä. (Ulosottokaari 3:95)

Asia merkitään hakijan pyynnöstä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi, jos maksuvelvoitetta koskevan asian vireilläolo päättyy joko varattomuus- ja/tai tuntemattomuusesteeseen.

Eläkelaitos voi pyytää takaisinperittävän saatavan merkitsemistä passiivisaatavaksi

• ulosottohakemuksessa tai
• myöhemmin asian vireilläolon aikana.

Pyyntö voidaan tehdä siltä varalta, että saatavalle ei kerry täyttä suoritusta tai velallisen olinpaikasta ei ole tietoa.

Passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa 2 vuotta estetodistuksen päivämäärästä. (Ulosottokaari 3:102)

Tarkemmat tiedot

Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksettua eläkettä tai muuta etuutta samanaikaisesti sekä kuittaamalla että ulosottoteitse.

Jos kuittaaminen eläkkeestä on mahdollista, takaisinperintä hoidetaan ensisijaisesti kuittaamalla. Nettoeläkkeestä kuitataan 1/6, minkä lisäksi saatava lähetetään ulosottotoimin perittäväksi.

Ulosotto tehdään siitä nettoeläkkeestä, josta on vähennetty kuitattava määrä. Jos näin jäljelle jäävä nettoeläke jää alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä.

Tarkemmat tiedot

Vakiintuneesti on katsottu, että ulosoton suojaosuudet ja mahdollisesti ulosottoon tilitettävä määrä lasketaan sen nettoeläkkeen perusteella, johon eläkelaitos on kohdistanut oman perintänsä.

Tällainen menettely on myös eläkkeensaajalle edullisempi kuin menettely, jossa ulosottokelpoisena nettoeläkkeenä pidetään eläkettä ennen eläkelaitoksen kuittausta.

Tietojen antamisesta ja saamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, julkisuuslaki). Työeläkelaeissa ja ulosottoa koskevissa säännöksissä on yleislain korvaavia ja sitä täydentäviä säännöksiä tietojenantovelvollisuudesta ja oikeudesta tietojen saantiin.

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta, eivätkä eläkelaitokset siksi tutki etuudesta ulosmitattavaa määrää tai perusteita.

Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen on ilmoitettava ulosottoa varten asianomaisen viranomaisen pyynnöstä

• maksamansa eläkkeen määrä
• tiedossa olevat muut laitokset, jotka maksavat eläkkeensaajalle etuuksia sekä
• velallisen yhteystiedot.

Ulosottomiehen tiedonsaantioikeus

Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, ulosottomiehellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada ulosottokaaressa säädetyt tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa välttämättömiä täytäntöönpanoa varten. Välttämättömyyden arvioi ulosottomies. (Ulosottokaari 3:64)

Sivulliselta tietoja hankittaessa on vältettävä sitä, että ulosottomiehen haltuun joutuu ulosottoasiaan kuulumattomia tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja tai 10 artiklassa tarkoitettuja rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyviä henkilötietoja. (Ulosottokaari 3:65)

Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan tietojenantovelvollisuus

Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan (kuten eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen) on pyydettäessä ilmoitettava ulosottomiehelle kaikki tiedossa olevat

• velallisen omaisuutta ja varallisuutta, tuloja ja muuta taloudellista asemaa sekä maksuyhteyksiä koskevat tiedot
• velallisen työ- ja palvelussuhteita, eläkkeitä ja taloudellista toimintaa koskevat tiedot
• velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot.

Jos tietojenantovelvollinen on velalliseen ulosottokaaren 3:66:ssä tarkoitetussa suhteessa (sivullinen), tietojenantovelvollinen on velvollinen antamaan tietoja myös mainitun pykälän mukaisesti.

Yhteydenottoon tarvittavia tietoja lukuun ottamatta tietojen tulee koskea velallisen taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä seikkoja. (Ulosottokaari 3:67)

Ulosottoviranomaisen oikeus luovuttaa tietoja

Ulosottoviranomainen saa luovuttaa tietoja salassapitosäännösten estämättä oikeusministeriölle siltä osin kuin se on välttämätöntä hallintotehtäven hoitamista varten. (Ulosottokaari 3:69)

Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetään, ulosottoviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista asemaa ja toimintaa koskevia välttämättömiä tietoja mm. esitutkintaviranomaiselle, tai muulle viranomaiselle sekä tuomioistuimelle. Viranomaiset, joille tietoja voidaan luovuttaa on lueteltu ulosottokaaren 3 luvun 70 pykälässä.

Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa ulosottokaaren 1 luvun 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat julkisia. Muut rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tiedot veroviranomaiselle ja julkisia tukia myöntäville

Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetään, ulosottoviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista asemaa ja toimintaa koskevia tietoja, jos tiedot ovat välttämättömiä

• veroviranomaiselle verotusta koskevan asian käsittelyä varten tai
• työttömyyspäivärahaa tai muita julkisia avustuksia, tukia tai muita etuuksia myöntävälle tai valvovalle viranomaiselle taikka julkisyhteisölle tai muulle yhteisölle tai säätiölle sellaisen asian käsittelyä varten.

Tietoa ei ilman erityistä syytä saa luovuttaa, jos asiakirjan laatimisesta on tietoa pyydettäessä kulunut yli 4 vuotta. Tiedot tulee luovuttaa ensisijaisesti ulosottokaaren 1 luvussa säädetyllä tavalla ulosottorekisteristä. Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa. (Ulosottokaari 3:71)