Etuuden takaisinperintä

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä luopuminen vähäisen määrän perusteella

Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä, jos perittävä määrä on vähäinen.

Tarkemmat tiedot

Soveltamiskäytännössä vähäisenä määränä voidaan pitää 300 euroa (brutto). Vähäisen määrän raja on vakio. Vähäisen määrän rajaa ei tarkisteta indeksillä.

Vähäisen määrän 300 euron rajaa noudatetaan myös silloin, kun aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin muulta taholta, jolle eläke on maksettu aiheettomasti eläkkeen maksamista koskevien säännösten perusteella.

Tarkemmat tiedot

Takaisinperinnästä luovutaan ilman harkintaa, jos takaisinperittävä määrä on vähäinen

Eläkelaitos luopuu aina aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä ilman erillistä harkintaa, jos takaisinperittävä määrä on korkeintaan 300 euroa.

Takaisinperinnästä luovuttaessa ei tehdä lainkaan

• kohtuullisuusharkintaa
• vilpillisen mielen harkintaa tai
• vilpittömän mielen harkintaa.

Ratkaisu tehdään ainoastaan aiheettomasti maksetun eläkkeen määrän perusteella.

Vähäisen määrän 300 euron rajaa sovelletaan kaikkiin eläkelajeihin.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos ilmoittaa takaisinperinnästä luopumisesta kirjeellä tai oikaisupäätöksellä. Asiasta annetaan valituskelpoinen päätös eläkkeensaajan pyynnöstä.

Vähäisen määrän 300 euron rajaa sovelletaan kaikissa tilanteissa. Merkitystä ei ole sillä, johtuuko takaisinperintä esimerkiksi

• eläkelaitoksen virheestä
• ensisijaisen etuuden vähentämisestä tai
• ansiovalvonnassa ilmenneestä tiedosta.

Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä kokonaan tai osittain, jos

• takaisinperinnästä luopuminen katsotaan kohtuulliseksi eikä
• eläkkeen maksaminen ole johtunut eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan edustajan vilpillisestä menettelystä.

Kokonaisarvio on ratkaiseva

Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista koskeva ratkaisu tehdään aina kokonaisarvion perusteella, missä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä.

Kohtuullistamisarvioinnissa voi olla käytössä erilaisia arviointiportaita takaisinperinnästä luopumiselle. Takaisinperittävästä määrästä voidaan luopua esimerkiksi niin, että peritään vain 1/3, 1/2 tai muu määrä.

Kohtuullistamisarvioinnissa huomioitavia tekijöitä

Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa

• virheellisen maksun kesto
• virheen laatu (päätösvirhe vai maksatusvirhe)
• eläkkeensaajan tuottamuksen aste
• eläkkeensaajan taloudellinen tilanne
• eläkkeensaajaan liittyvät muut tekijät (esimerkiksi ikä, sairaus jne.)
• se, kenestä virhe johtuu.

Tarkemmat tiedot

Kohtuullistamista puoltavat seikat

Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista puoltavat

• eläkelaitoksen virhe
• pitkään jatkunut virheellinen maksu
• eläkkeensaajan heikko taloudellinen tilanne
• eläkkeensaajan vähäinen tuottamus
• eläkkeensaajan korkea ikä
• eläkkeensaajan sairauden laatu.

Eläkelaitoksen virhe

Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa merkitystä on sillä, kuinka paljon virhe johtuu eläkelaitoksen tai eläkejärjestelmän omasta toiminnasta.

Takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan helpommin, jos kyseessä on

• eläkelaitoksen virhe tai
• esimerkiksi palkattomia aikoja Eläketurvakeskuksen rekisteriin ilmoittaneen tahon virhe.

Pitkään jatkunut virheellinen maksu

Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa otetaan huomioon yleensä 5 vuoden määräaika eli voidaanko päätöksen poistamista vielä hakea ja miten pitkältä ajalta aiheettomasti maksettu eläke on mahdollista periä takaisin.

Tarkemmat tiedot

Kohtuullistamista arvioitaessa otetaan huomioon myös,

• onko eläkkeensaaja itse voinut huomata virheen ja
• onko virheellinen maksaminen jatkunut niin pitkään, että eläkkeensaajalla on perusteltu syy olettaa, että hänen toimeentulonsa on asettunut tietylle tasolle.

Takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan helpommin, jos eläkettä on maksettu aiheettomasti hyvin pitkältä ajalta.

Jos virheellinen maksaminen perustuu sisällöltään virheelliseen päätökseen, mutta päätöstä ei eläkkeensaajan suostumuksella oikaista tai muutoksenhakuelimen päätöksellä poisteta, aiheettomasti maksettua eläkettä ei voida periä takaisin.

Eläkkeensaajan taloudellinen tilanne

Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeensaajan taloudellinen tilanne.

Eläkkeensaajan taloudellisesta tilanteesta voi saada tietoa muun muassa

• eläkkeensaajan omasta selvityksestä
• rekisteritiedoista (esimerkiksi tieto siitä, että on maksettu työmarkkinatukea)
• toimeentulotuen määrästä
• ulosmittaamatta jätettävästä palkan määrästä
• Kelan maksamasta asumistuen määrästä
• sosiaalilautakunnan lausunnosta, jos sellainen on saatavissa.

Eläkelaitos voi pyytää eläkkeensaajan taloudellisesta tilanteesta tietoja eri tahoilta työeläkelaeissa olevien tietojen saantia koskevien säännösten nojalla. Tietoja voidaan pyytää esimerkiksi

• eläkkeiden ja muiden etuuksien määristä
• mahdollisista ansiotuloista
• omaisuudesta
• veloista.

Tarkemmat tiedot

Jos vilpittömässä mielessä olleella eläkkeensaajalla ei ole mainittavaa omaisuutta ja eläkkeensaajan tulot jäävät lähelle toimeentulotuen tai ulosmittaamatta jätettävän palkan määrää, takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain jo tällä perusteella.

Jos henkilön taloudellisesta tilanteesta ei saada minkäänlaisia tietoja muilta tahoilta tai eläkkeensaajalta itseltään, perustetta takaisinperittävän määrän kohtuullistamiselle ei yleensä ole.

Eläkkeensaajan vähäinen tuottamus

Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa harkitaan myös eläkkeensaajan tuottamusta. Merkitystä on sillä, mitä eläkkeensaaja on tiennyt tai eläkkeensaajan olisi pitänyt tietää aiheettomasta maksusta. Esimerkiksi ansiovalvonnan perusteella tulevasta takaisinperinnästä eläkkeensaajan pitäisi olla tietoinen.

Tarkemmat tiedot

Takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan helpommin, jos

• eläkkeensaaja on parhaansa mukaan yrittänyt selvittää takaisinperinnän taustalla olevaa asiaa, mutta hän ei ole osannut selvittää asiaa oikeasta paikasta tai riittävän perusteellisesti
• eläkkeensaaja on itse huomannut virheen ja tehnyt aloitteen asian korjaamiseksi
• eläkkeensaaja on myötävaikuttanut asian selvittämiseen ja korjaamiseen
• kyse on monimutkaisesta asiasta, jota eläkkeensaajan ei voida olettaa ymmärtävän.

Eläkkeensaajan ikä

Eläkkeensaajan ikä voidaan ottaa huomioon yhtenä tekijänä kohtuullistamisen kokonaisarvioinnissa. Eläkkeensaajan korkea ikä voi esimerkiksi vaikuttaa henkilön mahdollisuuksiin ymmärtää asiaa tai hoitaa asioitaan. Tällöin eläkkeensaajan iällä voi olla merkitystä takaisinperittävän määrän kohtuullistamisessa.

Pelkkä eläkkeensaajan korkea ikä ei yleensä yksinään ole kohtuullistamisperuste.

Eläkkeensaajan sairaus

Eläkkeensaajan sairaus ja sairauden laatu otetaan huomioon yhtenä tekijänä kohtuullistamisen kokonaisarvioinnissa.

Arvioinnissa otetaan huomioon

• sairauden luonne
• miten sairaus vaikuttaa eläkkeensaajan jokapäiväiseen elämään
• miten sairaus vaikuttaa eläkkeensaajan taloudelliseen tilanteeseen ja aiheutuuko sairaudesta merkittäviä taloudellisia rasitteita
• vaikuttaako sairaus eläkkeensaajan mahdollisuuksiin hoitaa itse asioitaan
• onko sairaus myötävaikuttanut siihen, että eläkettä on maksettu aiheettomasti (eläkkeensaaja ei ole voinut huomata/ymmärtää reagoida itse).

Kohtuullistamiselle vähemmän perusteita

Eläkkeensaajalle on säädetty laaja ilmoitusvelvollisuus eläkeoikeuteen vaikuttavista muutoksista.

Kohtuullistamiselle on vähemmän perusteita, jos ilmoitusvelvollisuus on laiminlyöty ja eläkkeensaaja jää kiinni ansiovalvonnassa.

Maksuvirhe

Maksatuksessa tapahtuneessa virheessä otetaan huomioon samoja seikkoja kuin päätöksessä olevan virheen vuoksi tehtävässä kohtuullistamisarvioinnissa. Perittävän määrän vähentämiselle tai perinnästä luopumiselle ei kuitenkaan ole maksuvirhetilanteessa yleensä yhtä paljon perusteita kuin päätösvirhetilanteessa.

Jos kyse on kuitenkin hyvin pitkään jatkuneesta maksuvirheestä, jota eläkkeensaaja ei olisi itse voinut huomata, takaisinperittävää määrää voidaan kohtuullistaa.

Kohtuullistamiselle ei perusteita

Kohtuullistamiselle ei ole yleensä perusteita, jos

• eläkkeensaajalle maksetaan takautuvasti suuri määrä eläkettä kerralla ja takautuvan eläkkeen maksatuksessa tapahtuu virhe, joka huomataan pian maksun jälkeen
• eläkkeensaaja on ollut vilpillisessä mielessä eli eläkkeensaaja on tiennyt virheellisestä maksusta, mutta ei ole reagoinut asiaan mitenkään
• eläkkeensaajalle myönnetään myöhemmin eläke samalta ajalta, jolta eläkkeensaajalle jo on virheellisesti maksettu eläkettä toisesta järjestelmästä.

Takaisinperintäpäätöksessä huomioitavat seikat

Takaisinperintäpäätöksessä tulisi mainita kohtuullistamisarvioinnista ainakin

• perustelut sille, mitä seikkoja kohtuullistamisarvioinnissa on otettu huomioon
• mikä merkitys kohtuullistamisarvioinnissa huomioon otetuille tekijöille on ratkaisussa annettu sekä
• kokonaisperustelu takaisinperintää koskevalle ratkaisulle.

Virheellisen päätöksen poistaminen

Eläkkeensaaja voi saada aiheettomasti maksettua eläkettä eläkepäätöksessä olevan virheen johdosta.

Tarkemmat tiedot

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä edellyttää, että virheellinen eläkepäätös poistetaan. Virheellinen eläkepäätös voidaan poistaa joko

• eläkkeensaajan suostumuksen perusteella
• TELK:n päätöksellä tai
• VakO:n päätöksellä, jos TELK:n päätös on virheellinen.

Eläkkeensaajan suostumus päätöksen poistamiseen 

Virheellinen päätös voidaan poistaa, jos eläkkeensaaja antaa suostumuksen päätöksen poistamiseen. Eläkelaitos pyytää suostumuksen eläkkeensaajalta tai eläkkeensaajan edustajalta. Suostumuksen tulee olla

• kirjallinen
• yksilöity.

Tarkemmat tiedot

Päätöksen poistamista koskeva hakemus

Eläkelaitoksen tulee hakea virheellisen päätöksen poistamista TELK:lta, jos eläkkeensaaja ei suostu virheellisen päätöksen poistamiseen.

Poistohakemuksessa tulee yksilöidä ainakin

• miltä osin päätös on virheellinen
• mitkä ovat perustelut poistohakemukselle.

Takaisinperintäpäätös annetaan päätöksen poistamisen ja oikaisupäätöksen antamisen jälkeen

Virheellisen päätöksen poistamisen jälkeen eläkkeestä annetaan oikaisupäätös.

Takaisinperintäpäätös voidaan antaa vasta oikaisupäätöksen antamisen jälkeen. 

Eläke voidaan maksaa oikean suuruisena poistohakemuksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta

Eläke voidaan maksaa oikean suuruisena poistohakemuksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta. Poistohakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jona poistohakemus on saapunut TELK:aan.

Näissä tilanteissa eläkelaitos antaa eläkkeestä väliaikaisen oikaisupäätöksen.

TELK ei poista päätöstä

Jos TELK ei poista päätöstä, eläkettä on maksettava alkuperäisessä päätöksessä vahvistetun suuruisena.

Eläkkeensaajalle on maksettava

• takautuvalta ajalta maksamatta jäänyt eläkkeen osa ja
• viivästyskorotus.

Kirjoitusvirhe ei edellytä päätöksen poistamista

Eläkelaitos voi oikaista kirjoitusvirheen tai kirjoitusvirheeseen rinnastettavan virheen hakematta päätöksen poistamista.

Rajatapauksissa virhettä on yleensä pidettävä päätökseen liittyvänä asiavirheenä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää päätöksen poistamista.

Olosuhteiden muutos päätöksen antamisen jälkeen

Eläkkeensaajan olosuhteet saattavat muuttua päätöksen antamisen jälkeen niin, että eläkettä ei pitäisi enää maksaa annetun päätöksen mukaisena.

Muutospäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan mahdollinen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaaja voi saada aiheettomasti maksettua eläkettä eläkkeen maksamisessa tapahtuneen virheen johdosta.

Maksuvirhe ei edellytä päätöksen poistamista

Takaisinperintä maksuvirheen johdosta ei edellytä eläkepäätöksen poistamista, koska eläkepäätöksessä ei ole virhettä. Eläkelaitos voi antaa asiassa suoraan takaisinperintäpäätöksen.

Tarkemmat tiedot

Maksuvirhetilanteessa eläke peritään yleensä takaisin kokonaan

Maksuvirhetilanteessa on päätösvirhettä useammin perusteltua periä takaisin aiheettomasti maksettu eläke kokonaan tai osittain.

Aiheettomasti maksettu eläke on syytä periä takaisin erityisesti silloin, kun

• aiheettomasti maksettu määrä poikkeaa merkittävästi eläkepäätöksessä todetusta määrästä ja
• virheellinen maksaminen ei ole jatkunut niin pitkään, että virheellisen maksun voitaisiin katsoa vakiintuneen.

Jos takaisinperittävä määrä on alle 300 euroa, maksuvirheen takia aiheettomasti maksettua eläkettä ei peritä takaisin.

Virheellinen maksu vakiintuu 5 vuodessa

Virheellistä maksua voidaan pitää vakiintuneena ainakin silloin, kun eläkettä on maksettu vähintään 5 vuotta. Takaisinperintä tulee harkita tapauskohtaisesti.

Takaisinperinnässä tulee huomioida myös aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän vanhentumisajat.

Eläke voidaan heti maksaa oikean suuruisena

Maksuvirhetilanteessa eläke voidaan maksaa oikean suuruisena heti seuraavasta maksujaksosta. Maksun muutoksesta pyritään ilmoittamaan eläkkeensaajalle etukäteen. 

Takaisinperintäpäätöksen sisältö 

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä tulee antaa valituskelpoinen takaisinperintäpäätös.

Takaisinperintäpäätöksessä tulee mainita ainakin

• aika, jolta aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin
• syy, miksi eläke peritään takaisin
• miksi eläkkeen maksua on pidettävä aiheettomana
• takaisinperittävä määrä
• maksuaikataulu (1/6 nettoeläkkeestä tai eläkkeensaajan kanssa tehty sopimus)
• klausuuli siitä, että lainvoimainen takaisinperintäpäätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.

Takaisinperintäpäätös annetaan sekä silloin, kun kyseessä on päätösvirhe että silloin, kun kyseessä on maksuvirhe.

Jos kyseessä on ollut päätösvirheen vuoksi aiheettomasti maksettu eläke, takaisinperintäpäätös voidaan antaa vasta sen jälkeen, kun virheellinen eläkepäätös on poistettu ja eläkkeestä on annettu oikaisupäätös.

Tarkemmat tiedot

Takaisinperintäpäätöksen lainvoimaisuutta ei edellytetä

Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Lähtökohtaisesti eläkelaitos voi ryhtyä perimään aiheettomasti maksettua eläkettä takaisin ennen takaisinperintäpäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

Jos eläkkeensaaja on valittanut takaisinperintäpäätöksestä, eläkelaitoksen on yleensä syytä odottaa valituselimen ratkaisua ennen takaisinperinnän aloittamista.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos ja eläkkeensaaja voivat sopia takaisinperinnästä

Eläkkeensaaja ja eläkelaitos voivat aina sopia aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä riippumatta takaisinperintäpäätöksen lainvoimaisuudesta.

Takaisinperintäpäätös on ratkaistu muutoksenhakuelimessä

Jos eläkkeensaaja valittaa takaisinperintäpäätöksestä, päätöksen täytäntöönpano usein siirtyy siihen saakka, kunnes lopullinen päätös on annettu.

Kun takaisinperintäasia on ratkaistu muutoksenhakuelimessä, eläkelaitos ei enää anna takaisinperintäasiasta uutta päätöstä, ellei muutoksenhakuelimen päätöksessä niin edellytetä. Uutta päätöstä ei anneta edes siltä osin kuin takaisinperittävä määrä kuitataan vastaisista eläke-eristä. Takaisinperinnästä ilmoitetaan kuitenkin eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä. 

Takaisinperinnästä luopuminen

Eläkelaitos ilmoittaa eläkkeensaajalle aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä luopumisesta, jos eläkkeensaaja on ollut tietoinen takaisinperintäasian vireilläolosta.

Tarkemmat tiedot

Jos takaisinperinnästä luovutaan vain osittain, asiasta on annettava valituskelpoinen päätös.

Kun eläkettä tai muuta etuutta on eläkkeensaajan kuolinkuukauden jälkeiseltä ajalta maksettu aiheettomasti eläkkeensaajan rahalaitoksessa olevalle tilille, on eläkelaitoksella oikeus saada suoritus rahalaitokselta takaisin ilman kuolinpesän suostumusta tai takaisinperintää.

Tarkemmat tiedot

Aiheeton maksu Suomessa olevalle tilille

Kun eläkettä tai etuutta on maksettu aiheettomasti Suomessa toimivassa rahalaitoksessa olevalle tilille, pankki palauttaa pyynnöstä liikaa maksetun eläke-erän eläkelaitokselle. Aiheettomasti maksettu eläke palautetaan tilillä olevien varojen määrään saakka.

Tarkemmat tiedot

Aiheeton maksu ulkomailla olevalle tilille

Eläkkeensaajan kuoleman jälkeen ulkomailla olevalle tilille aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamisesta ei ole sovittu yhtenäistä käytäntöä.

Menettely sovitaan eläkelaitoksen ja pankin välillä asiakaskohtaisesti. 

Takaisinperintä kuolinpesältä

Eläkelaitos perii kuolinpesältä sen osan aiheettomasti maksetusta eläkkeestä, jota pankki ei ole voinut palauttaa tilillä olevien varojen riittämättömyyden vuoksi.

Pääsääntöisesti aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin kokonaan

Aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin kuolinpesältä pääsääntöisesti kokonaan. Takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan harvemmin kuin perittäessä aiheettomasti maksettu eläke takaisin eläkkeensaajalta itseltään.

Kohtuullistamista harkitaan, jos kuolinpesä on vähävarainen

Jos kuolinpesä on vähävarainen, takaisinperinnän kohtuullistamista voidaan harkita. Tällöin kohtuullistamisharkinta tehdään samojen periaatteiden mukaan kuin perittäessä aiheettomasti maksettua eläkettä eläkkeensaajalta.

Tarkemmat tiedot

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän yhteydessä ei peritä korkoa

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän yhteydessä eläkkeensaajalta ei peritä korkoa. Yleisessä korkolaissa on säädetty, että korkolakia ei sovelleta lakisääteiseen eläkevakuutukseen.

Tarkemmat tiedot

Jos takaisinperintäasia siirtyy yleiseen siviiliprosessiin, korkokysymyksen ratkaisee käräjäoikeus.

Aiheettomasti maksettu viivästyskorotus tai muu korotus voidaan periä takaisin kuten aiheettomasti maksettu eläke

Eläkelaitoksen eläkkeensaajalle aiheettomasti maksama viivästyskorotus tai muu korotus voidaan periä takaisin samoin kuin aiheettomasti maksettu eläke.

Tarkemmat tiedot

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä valtakirjamenettelyllä

Eläkelaitos ja eläkkeensaaja voivat sopia, että aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä hoidetaan valtakirjamenettelyllä.

Valtakirjalla eläkkeensaaja valtuuttaa eläkelaitoksen perimään aiheettomasti maksetun eläkkeen tai eläkkeen osan takaisin joltain toiselta taholta, esimerkiksi toisen järjestelmän eläkelaitokselta tai Kelalta.

Tarkemmat tiedot

Valtakirjassa tulee olla ainakin

• valtuuttajan nimi
• valtuutettu taho
• yksilöity valtuutus siitä, miltä taholta ja minkä suuruisena aiheettomasti maksettu eläke voidaan periä takaisin
• päiväys
• allekirjoitus.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaaja ei suostu antamaan valtakirjaa

Eläkettä maksavan eläkelaitoksen on maksettava eläkkeensaajalle eläke oikean suuruisena, jos eläkkeensaaja ei suostu antamaan eläkettä perivälle eläkelaitokselle valtakirjaa.

Eläkettä perivä eläkelaitos voi tällöin yrittää periä aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisin esimerkiksi kuittaamalla liikamaksun vastaisesta eläkkeestä, jos eläke on vielä maksussa. Jos eläkettä ei ole maksussa, takaisinperintä voidaan hoitaa muulla tavalla, viime kädessä ulosoton avulla.

Vilmatilanteet

Yksityisen alan eläkelaitosten piirissä eläkettä voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena ja yhden eläkelaitoksen maksama suoritus voidaan katsoa toisen eläkelaitoksen ennakkosuoritukseksi (viimeisen laitoksen periaate).

Milloin valtakirjamenettelyä ei käytetä?

Valtakirjamenettelyä ei käytetä silloin, kun etuus voidaan suoraan lain säännöksen perusteella maksaa muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen.

Eläkkeen maksamisjärjestys ulosottotilanteessa

Työeläkelaeissa on säädetty eläkkeen maksamisjärjestyksestä silloin, kun eläkkeeseen on lain mukaan oikeus useammalla taholla.

Eläke maksetaan maksamisjärjestyksessä riippumatta siitä, milloin

• ulosoton maksukielto on tullut eläkelaitoksen tietoon tai
• saatavan ulosottoperuste on syntynyt

Työeläkelaitoksella on siten oikeus periä aiheettomasti maksettu eläke (sijalla 3) ennen ulosottosaatavia (sijalla 12).

Kuittausoikeus menee aina ulosoton edelle

Työeläkelaitoksen kuittausoikeus menee ulosoton edelle, kun eläkelaitos kuittaa jo takaisinperittävää saatavaa maksukiellon saapuessa eläkelaitokseen.

Työeläkelaitoksen kuittausoikeus menee ulosoton edelle myös silloin, kun eläkelaitoksen takaisinperintäsaatava syntyy vasta sen jälkeen, kun eläkkeeseen jo kohdistuu maksukielto.

Työeläkelaitoksen kuittausoikeus menee ulosoton edelle myös tilanteissa, joissa eläkelaitoksen saatava on syntynyt ennen maksukieltoa, mutta takaisinperintätoimiin on ryhdytty vasta, kun ulosmittaus on jo käynnissä.

Tarkemmat tiedot

Mahdollinen ulosmittaaminen kohdistuu siihen eläkkeen määrään, joka jää jäljelle, kun nettoeläkkeestä on vähennetty 1/6.

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen tai muun etuuden takaisin ulosottoteitse.

Ulosottoa voi käyttää esimerkiksi silloin, kun kuittaaminen ei ole mahdollista tai henkilön kanssa ei päästä sopimukseen takaisinperinnästä.

Eläkelaitoksen antama takaisinperintäpäätös on täytäntöönpanokelpoinen ilman erillistä tuomiota tai päätöstä heti kun takaisinperintäpäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutusetuuden takaisinperintä ulosottoteitse

Myös aiheettomasti maksetun

• kuntoutusrahan (myös kuntoutusrahana maksetun kuntoutusavustuksen)
• kuntoutuskorotuksen

takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös on suoraan lain nojalla ulosottokelpoinen.

Ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvausta ei saa ulosmitata.

Ulosoton hakeminen

Ulosottoa haetaan

• kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan ulosottoviranomaiselle
• ulosoton sähköisessä asiointipalvelussa laaditulla hakemuksella
• sähköisellä viestillä, joka toimitetaan teknisen käyttöyhteyden avulla ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jos Ulosottolaitos on myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija). (Ulosottokaari 3:1)

Hakemuksen tiedot

Ulosottohakemuksessa on ilmoitettava tiedot muun muassa

• hakijasta ja vastaajasta
• hakijan saatavan määrästä
• koron laskemista varten ulosottoperusteen antamisen jälkeisten lyhennysten määrät ja ajankohdat (koskee vain vakuutusmaksun perintää). (Ulosottokaari 3:2)

Jos jokin hakemuksessa ilmoitettu tieto muuttuu myöhemmin, hakijan on viipymättä ilmoitettava siitä ulosottomiehelle.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen tulee ilmoittaa ulosottohakemuksessa tarvittavat tiedot sekä liittää hakemukseen lainvoimainen takaisinperintäpäätös alkuperäisenä (eläkelaitoksen kappale) tai jäljennöksenä.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen antamassa takaisinperintäpäätöksessä tulee olla maininta siitä, että päätös on työeläkelain (TyEL 136 § 2 mom, YEL 132 § 2 mom, MYEL 111 § 2 mom, MEL 133 § 2 mom, JuEL 147 § 2 mom) nojalla suoraan täytäntöönpanokelpoinen. (Ulosottokaari 3:5)

Ulosmittaus

Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen maksuvelvoite, pannaan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan. Ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi ja saadut varat tilitetään velkojille. (Ulosottokaari 4:1)

Ulosmittauksesta kertyneet varat jaetaan säädetyn maksamisjärjestyksen mukaisesti. Jos velkojalla on useita saatavia samalla etuoikeudella, kertymä kohdennetaan ensin vanhimmalle ulosottoperusteelle tai vanhimmalle ilman ulosottoperustetta olevalle saatavalle. (Ulosottokaari 6:2)

Eläkelaitoksen tulee lyhentää ulosotosta saaduilla rahoilla vanhinta perimättä olevaa saatavaa.

Tarkemmat tiedot

Vireilläolon päättyminen

Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat vireilläolon tilitetyn määrän osalta. (Ulosottokaari 3:94)

Passiivisaatava

Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste) tai jollei velallisen olinpaikasta ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste), hakijalle on annettava sitä koskeva todistus.

Ulosottoasian vireilläolo päättyy estetodistuksen antamispäivänä. (Ulosottokaari 3:95)

Asia merkitään hakijan pyynnöstä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi, jos maksuvelvoitetta koskevan asian vireilläolo päättyy joko varattomuus- ja/tai tuntemattomuusesteeseen.

Eläkelaitos voi pyytää takaisinperittävän saatavan merkitsemistä passiivisaatavaksi

• ulosottohakemuksessa tai
• myöhemmin asian vireilläolon aikana.

Pyyntö voidaan tehdä siltä varalta, että saatavalle ei kerry täyttä suoritusta tai velallisen olinpaikasta ei ole tietoa.

Passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa 2 vuotta estetodistuksen päivämäärästä. (Ulosottokaari 3:102)

Tarkemmat tiedot

Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksettua eläkettä tai muuta etuutta samanaikaisesti sekä kuittaamalla että ulosottoteitse.

Jos kuittaaminen eläkkeestä on mahdollista, takaisinperintä hoidetaan ensisijaisesti kuittaamalla. Nettoeläkkeestä kuitataan 1/6, minkä lisäksi saatava lähetetään ulosottotoimin perittäväksi.

Ulosotto tehdään siitä nettoeläkkeestä, josta on vähennetty kuitattava määrä. Jos näin jäljelle jäävä nettoeläke jää alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä.

Tarkemmat tiedot

Vakiintuneesti on katsottu, että ulosoton suojaosuudet ja mahdollisesti ulosottoon tilitettävä määrä lasketaan sen nettoeläkkeen perusteella, johon eläkelaitos on kohdistanut oman perintänsä.

Tällainen menettely on myös eläkkeensaajalle edullisempi kuin menettely, jossa ulosottokelpoisena nettoeläkkeenä pidetään eläkettä ennen eläkelaitoksen kuittausta.

Työeläkelaitos voi pyytää virka-apua liikaa maksamansa eläkkeen takaisinperimiseksi toisesta EU-maasta. Tämä edellyttää, että liikamaksua täysimääräisenä ei ole saatu perittyä takaisin muilla keinoin.

Jos eläkelaitos on maksanut liikaa eläkettä, sen tulee ensi sijassa pyrkiä perimään perusteetta maksettu eläke regressoimalla mahdollisen ulkomaisen eläkkeen takautuvista eristä tai kuittaamalla Suomessa maksussa olevista vastaisista eristä.

Jos regressointi ei tule kysymykseen, eikä kuitattavaa eläkettä Suomessa ole maksussa, kuittausta voi hakea toisen EU-maan maksussa olevasta eläkkeestä. Mikäli kuittauskaan ei johda saatavan maksamiseen kokonaisuudessaan, eläkelaitoksen tulisi käyttää kaikki käytössä olevat Suomen kansalliset perintätoimet loppuun. Jos velkaa ei saada perittyä kokonaisuudessaan, sen perimiseen voi käyttää EU-asetusten mukaista rajat ylittävää perintää.

Suomen työeläkelaitos pyytää virka-apua eläkkeen takaisinperintään toisesta EU-maasta

Jos työeläkelaitos on maksanut perusteetta eläkettä eikä eläkettä ole saatu

• regressoitua toisen EU-maan takautuvasta eläkkeestä
• kuitattua Suomen tai toisen EU-maan eläkkeestä
• kansallisin perintäkeinoin perittyä

eläkelaitos voi pyytää virka-apua eläkkeen liikamaksun takaisinperimiseksi. Näissä tilanteissa virka-apua pyydetään siitä EU-maasta, jossa velallinen asuu. Käytännössä etuuden liikamaksun takaisinperintä tarkoittaa ulosottotoimien käynnistämistä.

Työeläkelaitos voi

• pyytää toisesta EU-maasta lisätietoja asianosaisesta luonnollisesta henkilöstä
• pyytää perintäasiakirjan tiedoksiantoa velalliselle toisessa EU-maassa 
• aloittaa perintätoimenpiteet toisessa maassa kyseisen maan hallinnollisella avulla.

Pyynnön esittäminen ja sisältö

Eläkelaitos lähettää takaisinperintävaateen suoraan toisen maan nimettyyn laitokseen tai asianomaista etuutta maksavaan laitokseen. Perintäpyynnöstä, tiedonsaantipyynnöstä tai tiedoksiantopyynnöstä on käytävä ilmi täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät asiat.

Virka-apupyynnön edellytykset

Lähtökohtaisesti saatava, jota perintävaade koskee,

• ei saa olla alle 350 euroa
• ei saa olla vanhentunut.

Pyyntö tulee esittää viimeistään 5 vuoden kuluessa perintäasiakirjan päivämäärästä.

Jos saatava tai asiakirja on riitautettu, määräaika lasketaan siitä alkaen, kun pyynnön esittänyt elin vahvistaa, että saatavaa tai saatavan perinnän mahdollistavaa asiakirjaa ei voi enää riitauttaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa muun muassa toimivaltaisen viranomaisen lainvoimaista päätöstä, jolla riitautettu asia on ratkaistu.

Pyynnön muoto

Sähköiset perintäasioita varten tehdyt lomakkeet eivät vielä ole käytössä, mutta on mahdollista käyttää sähköisiä lomakkeita vastaavia paperilomakkeita. Näitä sähköisiä asiakirjoja on mahdollista ja toivottavaa käyttää, koska niiden avulla varmistetaan, että pyyntö sisältää kaikki asetuksen edellyttämät tiedot.

Perusteetta maksettujen etuuksien perintään ei ole olemassa vahvistettuja lomakkeita. Periaatteessa pyyntöihin voi käyttää E001-lomaketta. Koska kyseisessä lomakkeessa ei ole riittävästi tilaa pidempään informaatioon, on suositeltavaa tehdä pyyntö muulla tavoin.

Tietojenvaihdossa ei edellytetä sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana käyttämään paperisia versioita sähköisistä asiakirjoista. Avunantopyyntö on mahdollista esittää myös vapaamuotoisena kirjeenä. Tällöin tulee kuitenkin varmistua siitä, että pyyntö sisältää kaikki täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät tiedot. 

Lisää pyynnöissä käytettävistä lomakkeista ohjeessa Rajat ylittävään perintään sovellettavat säännökset.

Perintäpyynnön vastaanottava elin toisessa EU-maassa

Perintäpyyntö tulee lähtökohtaisesti lähettää toisen EU-maan nimetylle laitokselle, jos sellainen on määritelty. Sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana ei toistaiseksi ole käytössä täydellistä listaa eri maiden nimetyistä laitoksista perintäasioiden osalta. Toisten EU-maiden nimettyjen laitosten yhteystietoja voi tarvittaessa tiedustella Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osastolta.

Jos toisen EU-maan nimetty laitos ei ole tiedossa, pyynnön voi lähettää suoraan velalliselle eläkettä maksavalle ulkomaan laitokselle. Joissain maissa ei ole yhtä nimettyä laitosta, vaan useat sosiaaliturvalaitokset ovat toimivaltaisia laitoksia rajat ylittävissä perintäasioissa. On myös maita, joiden nimetyksi laitokseksi on määritelty maan ulosottoviranomainen (esimerkiksi Ruotsissa Kronofogden). Näissä tapauksissa perintäpyynnöt lähetetään suoraan kyseiselle ulosottoviranomaiselle. Eläketurvakeskus selvittää tarvittaessa toimivaltaisen tahon.

Saatavan tilittäminen

Pyynnön vastaanottanut elin käynnistää perintätoimenpiteet ja tilittää perityn määrän pyynnön esittäneelle suomalaiselle työeläkelaitokselle lähtökohtaisesti pyydetyn määrän mukaisena.

Toisen EU-maan sosiaalivakuutuslaitos pyytää virka-apua eläkkeen takaisinperintään Suomesta

Myös toisen EU-maan sosiaaliturvalaitos voi pyytää virka-apua Suomesta sen perusteetta maksamien etuuksien takaisinperimiseksi. Eläkkeiden osalta virka-avusta Suomessa vastaa se velallisen eläkelaitos, josta tällä on eläkettä maksussa. Jos velallisella ei ole Suomesta eläkettä maksussa, virka-apua antaa Eläketurvakeskus.

Perintäpyynnön tutkiminen

Toisen EU-maan tulee lähettää eläkkeen liikamaksun perintäpyyntö velallisen eläkelaitokselle Suomessa. Jos velallisella ei Suomessa ole eläkelaitosta, vastaa perintäpyynnön eteenpäin viemisestä ulosottoviranomaisille Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksessa perintäpyyntöjen käsittely hoidetaan ulkomaanpalvelujen osastolla.

Jos ulkomailta tulee rajat ylittävä eläkkeen liikamaksun perintäpyyntö, tulee ensin tutkia, täyttääkö pyyntö täytäntöönpanoasetuksen virka-apuun velvoittavat ehdot ja sisältääkö se kaikki asetuksen edellyttämät tiedot.

Perintäpyynnöstä tarkistetaan muun muassa, että

• perittävä velka on suuruudeltaan yli 350 euroa
• perinnän mahdollistava asiakirja ei ole yli 5 vuotta vanha.

Alle 350 euron perintävaateiden osalta pyynnön vastaanottanut elin ei ole velvollinen antamaan täytäntöönpanoasetuksen edellyttämää apua.

Tarkemmin perintäpyynnön edellytyksistä ohjeessa Rajat ylittävään perintään sovellettavat säännökset.

Perintätoimet

Jos saatavan perintäpyyntö täyttää virka-avun ehdot, eläkelaitos käsittelee pyyntöä siten, kuin se perisi takaisin omaa perusteetta maksettua eläkettään kansallisen lainsäädäntömme perusteella. Jos laitoksen omat perintätoimet eivät johda saatavan perimiseen kokonaisuudessaan, perintävaade tulee toimittaa Suomen ulosottoviranomaiselle ulosottotoimien aloittamista varten.

Pyynnön esittäneelle laitokselle on ilmoitettava, mihin toimiin on ryhdytty saatavan perimiseksi. Jos perintätoimiin ei ole mahdollista ryhtyä, syy on ilmoitettava pyynnön esittäneelle elimelle.

Saatavan perimiseksi on myös mahdollista myöntää velalliselle maksuaikaa. Tästä tulee sopia erikseen pyynnön esittäneen laitoksen kanssa.

Kun perinnän lopputulos on selvillä, siitä informoidaan perintäpyynnön esittänyttä toisen EU-maan laitosta. Jos saatava on saatu perittyä kokonaan tai osittain, peritty summa tulee asetuksen mukaisesti tilittää kokonaisuudessaan pyynnön esittäneelle elimelle.

 

 

Jos työeläkelaitos ei ole saanut työeläkevakuutusmaksuja luonnolliselta henkilöltä tai yritykseltä, joka on ollut Suomen työeläkelakien mukaan vakuuttamisvelvollinen Suomessa, on rajat ylittävissä tilanteissa mahdollista pyytää toisen EU-maan laitokselta virka-apua työeläkevakuutusmaksuvelkojen perimiseksi. Näissä tilanteissa velallinen (yritys tai yksityishenkilö) asuu toisessa EU-maassa, jolloin Suomen perintätoimia ei voida tehokkaasti kohdistaa häneen.

Virka-avun pyytäminen edellyttää, että työeläkevakuutusmaksuja ei ole saatu perittyä muilla keinoin. Kansalliset perintämenettelyt on tullut käydä läpi, eivätkä toteutetut toimenpiteet ole johtaneet saatavan perimiseen täysimääräisenä.

Vastaavasti toisesta EU-maasta voidaan pyytää apua maksamattomien vakuutusmaksujen perintään velalliselta Suomessa.

Suomen eläkelaitos pyytää virka-apua maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen perintään toisesta EU-maasta

Suomen työeläkelaitos voi pyytää virka-apua toisesta EU-maasta luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen perimiseksi. Tällöin virka-avusta vastaa sen EU-maan nimetty laitos, jossa velallinen asuu.

Pyynnön esittäminen ja sisältö

Eläkelaitos lähettää pyynnön suoraan toisen maan nimettyyn laitokseen tai asianomaista etuutta maksavaan laitokseen. Perintäpyynnöstä, tiedonsaantipyynnöstä tai tiedoksiantopyynnöstä on käytävä ilmi täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät asiat.

Virka-apupyynnön edellytykset

Lähtökohtaisesti perintävaateen tulee olla yli 350 euroa ja se ei saa perustua yli 5 vuotta vanhaan perintäasiakirjaan.Viiden vuoden raja lasketaan siitä hetkestä, jolloin saatavan perinnän mahdollistava asiakirja laadittiin pyynnön esittäneen elimen maassa.

Saatava ei saa olla vanhentunut pyynnön esittävän maan lainsäädännön mukaan.

Jos saatava tai asiakirja on riitautettu, määräaika lasketaan siitä alkaen, kun pyynnön esittänyt elin vahvistaa, että saatavaa tai saatavan perinnän mahdollistavaa asiakirjaa ei voi enää riitauttaa.

Pyynnön muoto

Maksamattomien vakuutusmaksujen perintään ei ole olemassa vahvistettuja lomakkeita. Periaatteessa pyyntöihin voi käyttää yleiseen tietojenvälitykseen käytettävää E001-lomaketta. Koska kyseisessä lomakkeessa ei ole riittävästi tilaa pidempään informaatioon, on suositeltavaa tehdä pyyntö muulla tavoin.

Sähköiset perintäasioita varten tehdyt asiakirjat eivät vielä ole käytössä, mutta on mahdollista käyttää sähköisiä asiakirjoja vastaavia paperiversioita. Näitä asiakirjoja on mahdollista ja toivottavaa käyttää, koska niiden avulla varmistetaan, että pyyntö sisältää kaikki asetuksen edellyttämät tiedot.

Tietojenvaihdossa ei edellytetä sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana käyttämään paperisia versioita sähköisistä asiakirjoista. Avunantopyyntö on mahdollista esittää myös vapaamuotoisena kirjeenä. Tällöin tulee kuitenkin varmistua siitä, että pyyntö sisältää kaikki täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät tiedot. 

Perintäpyynnön vastaanottava elin toisessa EU-maassa

Perintäpyyntö tulee lähtökohtaisesti lähettää toisen EU-maan nimetylle laitokselle, mikäli sellainen on määritelty. Sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana ei toistaiseksi ole käytössä täydellistä listaa eri maiden nimetyistä laitoksista perintäasioiden osalta. Toisten EU-maiden nimettyjen laitosten yhteystietoja voi tarvittaessa tiedustella Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osastolta.

Jos toisen EU-maan nimetty laitos ei ole tiedossa, pyynnön voi lähettää suoraan velalliselle eläkettä maksavalle ulkomaan laitokselle.

Joissain maissa on useita toimivaltaisia laitoksia rajat ylittävissä perintäasioissa. On myös maita, joiden nimetyksi laitokseksi on määritelty maan ulosottoviranomainen (esimerkiksi Ruotsissa Kronofogden). Näissä tapauksissa perintäpyynnöt lähetetään suoraan kyseiselle ulosottoviranomaiselle. Eläketurvakeskus selvittää tarvittaessa toimivaltaisen tahon.

Toisen EU-maan sosiaalivakuutuslaitos pyytää virka-apua maksamattomien vakuutusmaksujen perintään Suomesta

Jos toisesta EU-maasta tulee maksamattomia vakuutusmaksuja koskeva pyyntö,  Eläketurvakeskus on Suomessa nimetty laitos. Eläketurvakeskus käsittelee toisista EU-maista tulevat pyynnöt ja toimittaa ne Suomen ulosottoviranomaiselle perinnän aloittamiseksi.

Perintäpyynnön tutkiminen

Toisen EU-maan tulee lähettää vakuutusmaksujen perintäpyyntö Eläketurvakeskukselle. Eläketurvakeskuksessa perintäpyyntöjen käsittely hoidetaan ulkomaanpalvelujen osastolla.

Kun rajat ylittävä perintäpyyntö tulee Eläketurvakeskukseen, pyynnön osalta tulee ensin tutkia, että se täyttää täytäntöönpanoasetuksen virka-apuun velvoittavat ehdot ja sisältää kaikki täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät tiedot.

Perintäpyynnöstä tarkistetaan muun muassa, että

• velka on suuruudeltaan yli 350 euroa
• ettei perintäasiakirja ole yli 5 vuotta vanha.

Alle 350 euron perintävaateiden osalta ei pyynnön vastaanottanut elin ole velvollinen antamaan täytäntöönpanoasetuksen edellyttämää apua.

Virka-apua ei myöskään tarvitse antaa, jos saatavan periminen aiheuttaisi velallisen tilanteen takia vakavia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia Suomessa.

Perinnän mahdollistavan asiakirjan tulee olla laadittu korkeintaan 5 vuotta ennen perintäpyynnön vastaanottamista Suomessa.

Perintätoimet

Jos saatavan perintäpyyntö täyttää virka-avun ehdot, Eläketurvakeskus välittää perintäpyynnön Suomen ulosottoviranomaiselle jatkokäsittelyä varten. Velallista ja velkojaa informoidaan siitä, että saatavan perintä on siirretty ulosottoon.

Kun ulosottoviranomaisilta saadaan tieto perinnän lopputuloksesta, siitä informoidaan toisen EU-maan laitosta. Pääsääntöisesti ulosottoviranomainen lähettää asiasta tiedon suoraan pyynnön esittäneelle elimelle. Jos saatavaa on saatu perittyä, se tilitetään toisen EU-maan laitokselle vähennettynä ulosottotoimista perittävällä tilitysmaksulla (1,45 % peritystä määrästä, enimmillään kuitenkin 500€). Ulosoton tilitysmaksu on Suomen lainsäädännön mukaan maksu, jota ei voida periä velalliselta, vaan siitä vastaa velkoja.

Jos saatavaa ei saada perityksi velalliselta velallisen varattomuuden tai muun esteen vuoksi tai ulosottohakemus rauetetaan, hakijalta peritään ulosottoasian palautuksen yhteydessä käsittelymaksu (10 € 1.7.2013 lähtien). Lähtökohtaisesti velkojan tulisi maksaa tämä käsittelymaksu.

 

 

 

EU-maan laitos, jolla on

• maksamattomiin vakuutusmaksuihin
• perusteetta maksettuihin etuuksiin

liittyviä saatavia, voi tietyin edellytyksin ja rajoituksin pyytää minkä tahansa muun EU-maan laitosta perimään saatavat sen mukaisesti miten pyynnön vastaanottaneessa maassa toimittaisiin vastaavassa kansallisessa perintätilanteessa.

Rajat ylittävän perinnän säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin saataviin, jotka ovat syntyneet jo ennen nykyisten EU:n sosiaaliturva-asetusten voimaan tuloa (1.5.2010), jos muut ehdot saatavan perimiseksi täyttyvät. Niitä sovelletaan vastaavin ehdoin myös saataviin, jotka ovat syntyneet jo ennen maan liittymistä EU:iin.

Täytäntöönpanoasetuksen säännösten perusteella yhdessä EU-maassa täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat ja päätökset, jotka koskevat perusteetta maksettujen etuuksien takaisinperintää tai maksamattomien vakuutusmaksujen perintää, ovat täytäntöönpanokelpoisia myös toisessa jäsenvaltiossa. Tällöin noudatetaan tiettyjä menettelytapoja, joista tässä ohjeessa kerrotaan tarkemmin.

Tarkemmat tiedot

Kuittaus ja regressimenettely ovat ensisijaisia keinoja

Täytäntöönpanoasetuksessa on säännökset perusteetta maksettujen etuuksien takaisinperinnästä toisen EU-maan takautuvasta (regressimenettely) tai maksussa olevasta (kuittaaminen) etuudesta. Nämä menettelyt ovat ensisijainen keino periä perusteetta maksetut etuudet.

Jos regressimenettely tai kuittaaminen eivät ole mahdollisia tai jos saatavaa ei kokonaisuudessaan saada perittyä näillä keinoilla, voidaan perusteetta maksetut etuudet periä täytäntöönpanoasetuksen mukaisella takaisinperintämenettelyllä.

Virka-avun muodot rajat ylittävässä perinnässä

Etuutta liikaa maksanut laitos tai laitos, jolla on maksamattomiin vakuutusmaksuihin liittyviä saatavia, voi pyytää toisen EU-maan laitokselta virka-apua saatavansa perinnässä.

Virka-apua on asetuksen nojalla annettava, jos toisen EU-maan laitos

• tarvitsee lisätietoja
• haluaa antaa asiakirjoja tiedoksi velalliselle tai
• haluaa käynnistää perintätoimet toisessa EU-maassa.

Virka-avun antamiselle on tiettyjä edellytyksiä, joista tarkemmin tässä ohjeessa.

Tiedonsaantipyyntö

Toiseen maahan lähetettävässä tiedonsaantipyynnössä on ilmoitettava

• luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi
• viimeisin tunnettu osoite
• muut merkitykselliset tiedot asianomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tunnistamiselle ja
• saatavan määrä ja laatu.

Pyynnön vastaanottaneen elimen on toimitettava pyynnön esittäneen elimen pyynnöstä kaikki sellaiset tiedot, joista voi olla pyynnön esittäneelle elimelle hyötyä saatavan perimisessä ja jotka pyynnön vastaanottanut elin voi oman lainsäädäntönsä mukaan hankkia. Tällainen tieto voi olla esimerkiksi ulosottorekisterin tieto, jonka perusteella voidaan selvittää, onko velallinen mahdollisesti todettu varattomaksi.

Pyynnön vastaanottaneen elimen ei tarvitse toimittaa toiseen EU-maahan tietoja

• joita se ei voisi saada haltuunsa periäkseen omassa maassaan syntyneitä samanlaisia saatavia
• jotka paljastaisivat kaupallisen, teollisen tai ammattisalaisuuden
• joiden paljastaminen saattaisi vaarantaa kyseisen maan turvallisuuden tai
• jotka ovat vastoin sen yleistä järjestystä.

Toisesta EU-maasta tullutta tiedonsaantipyyntöä ei kuitenkaan saa evätä ilman selvitystä siitä, mistä syystä epääminen johtuu.

Tiedoksisaantipyynnössä käytetään sähköisiä asiakirjoja R012 ja R014. Ennen sähköisten lasiakirjojen käyttöönottoa vaadittavat tiedot voidaan ilmoittaa vapaamuotoisesti tai edellä mainittujen asiakirjojen paperiversioilla.

Tiedoksiantopyyntö

Perintään liittyvät asiakirjat ja päätökset voidaan antaa tiedoksi perintävaateen kohteena olevalle eläkkeensaajalle tai työnantajalle toisen EU-maan pyynnön vastaanottaneen elimen välityksellä. Tiedoksianto tapahtuu pyynnön vastaanottaneen elimen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Toiseen maahan lähetettävässä tiedoksiantoa koskevassa pyynnössä on ilmoitettava

• nimi
• osoite
• muut tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot, joita pyynnön esittäneellä elimellä on käytössään vastaanottajasta
• tiedoksi annettavan asiakirjan tai päätöksen luonne ja aihe
• velallisen tunnistamiseen liittyvät merkitykselliset tiedot, kuten nimi ja osoite
• asiakirjassa tai päätöksessä tarkoitettu saatava ja
• mahdolliset muut hyödylliset tiedot.

Tiedoksiannon jälkeen pyynnön vastaanottaneen elimen on viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäneelle elimelle

• mihin toimiin pyyntö on johtanut ja
• päivämäärä, milloin päätös tai asiakirja on annettu tiedoksi.

Tiedoksiannossa käytetään sähköisiä asiakirjoja R015 ja R016. Ennen sähköisten asiakirjojen käyttöönottoa vaadittavat tiedot voidaan ilmoittaa vapaamuotoisesti tai edellä mainittujen asiakirjojen paperiversioilla.

Perintäpyyntö

Edellytykset perintäpyynnön esittämiselle

EU-asetuksiin perustuvaa virka-apua voi pyytää toisesta EU-maasta vain, jos kaikki seuraavat ehdot toteutuvat:

• saatavaa ja/tai sen perimisen mahdollistavaa asiakirjaa ei ole riitautettu pyynnön esittäneen elimen jäsenvaltiossa
• pyynnön esittänyt elin on omassa jäsenvaltiossaan käyttänyt kaikki käytettävissä olevat kansalliset perintämenettelyt eikä saatavaa ole näillä toimenpiteillä saatu täysimääräisesti perittyä
• saatava ei ole vanhentunut pyynnön esittäneen elimen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan.

Jos saatava on riitautettu pyynnön esittäneen elimen maassa, voi pyynnön esittänyt laitos kuitenkin pyytää pyynnön vastaanottanutta elintä perimään riitautetun saatavan, jos se on mahdollista pyynnön esittäneen elimen kansallisen lainsäädännön mukaan. Riitautetun saatavan perintä tapahtuu niissä rajoissa, mitä pyynnön vastaanottaneen elimen maan kansallinen lainsäädäntö sallii.

Lisäedellytyksenä perintäpyynnön esittämiselle on, että

• saatavan suuruus on 350 euroa tai enemmän
• perintäasiakirjan päivämäärästä ei saa olla kulunut yli 5 vuotta.

Jos saatavan periminen aiheuttaisi velallisen tilanteen takia vakavia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia pyynnön vastaanottaneen elimen jäsenvaltiossa, voi pyynnön vastaanottanut elin kieltäytyä auttamasta. Avun antamisesta saa kuitenkin kieltäytyä vain jos perintä ei olisi mahdollista myöskään pyynnön vastaanottaneen elimen valtiossa samanlaisten saatavien perinnässä. Jos apua ei anneta, on perintäpyynnön esittäneelle ilmoitettava syy avun epäämiselle.

Käytännössä pyynnön esittänyt elin vastaa edellä mainittujen 5 ehdon täyttymisen tarkistamisesta ja ilmoittamisesta pyynnön vastaanottavalle elimelle. Tehtäessä perintäpyyntö siihen tarkoitetulla R017 sähköisellä asiakirjalla otetaan automaattisesti kantaa näihin kysymyksiin. Mikäli pyyntö on vapaamuotoinen, siinä on selvitettävä näiden ehtojen täyttyminen. Perintäpyyntöön vastataan sähköisellä asiakirjalla R018.

Perintäpyynnön sisältämät tiedot

Perintäpyynnöstä on käytävä ilmi

• asianomaisen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai tämän omaisuutta hallussa pitävän kolmannen osapuolen nimi, osoite ja muut tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot
• pyynnön esittäneen elimen nimi, osoite ja muut tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot
• viittaus saatavan perinnän mahdollistavaan asiakirjaan, joka on laadittu pyynnön esittäneen elimen maassa
• pyynnön esittäneen ja vastaanottaneen elimen valuutassa ilmoitettu saatavan laatu ja määrä
• päivämäärä, jolloin pyynnön esittänyt elin ja/tai pyynnön vastaanottanut elin on antanut asiakirjan tai päätöksen tiedoksi perintävaateen kohteena olevalle eläkkeensaajalle tai työnantajalle
• ajankohta, josta alkaen perintä voidaan suorittaa pyynnön esittäneen elimen EU-maan lainsäädännön mukaisesti
• ajanjakso, jonka kuluessa perintä voidaan suorittaa pyynnön esittäneen elimen EU-maan lainsäädännön mukaisesti ja
• muut merkitykselliset tiedot.

Saatava on ilmoitettava sekä pyynnön esittäneen elimen että vastaanottaneen elimen valuutassa. Saatavan määrässä on eriteltävä

• pääoma
• korko
• sakot
• hallinnolliset seuraamukset ja
• muut maksut ja kustannukset.

Lisäksi perintäpyynnössä tulee olla

• saatavan perintään liittyvät viralliset asiakirjat alkuperäisinä tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä ja
• pyynnön esittäneen elimen ilmoitus siitä, että kaikki edellä esitetyt ehdot vahvistetaan täytetyiksi.

Saatavan perinnän mahdollistavasta asiakirjasta voi esittää myös englanninkielisen käännöksen asian käsittelyn mahdolliseksi nopeuttamiseksi. Käännös ei kuitenkaan ole edellytys asian käsittelylle.

Jos perintäpyynnön esittämisen jälkeen pyynnön esittänyt elin saa uusia merkityksellisiä tietoja asiasta, tulee uudet tiedot viivytyksettä toimittaa pyynnön vastaanottaneelle elimelle. Tällainen tieto voi olla esimerkiksi se, että velallinen on maksanut velkansa suoraan velkojalle.

Perinnän mahdollistava asiakirja

Perintäpyyntöön tulee liittää virallinen tai oikeaksi todistettu jäljennös saatavan perinnän mahdollistavasta asiakirjasta, joka on laadittu perintäpyynnön esittäneen elimen jäsenvaltiossa. Tarvittaessa pyyntöön tulee liittää muut perintään tarvittavat alkuperäiset asiakirjat tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset.

Perinnän mahdollistava asiakirja on se asiakirja, jonka perusteella velkaa voidaan ryhtyä perimään. Vakuutusmaksujen osalta perinnän mahdollistava asiakirja voi olla vakuutussopimus ja esimerkiksi siihen liittyvä maksumuistutus.

Perusteetta maksettujen etuuksien osalta perinnän mahdollistavana asiakirjana voidaan pitää päätöstä, jolla perusteetta maksettua etuutta on yritetty periä takaisin etuudensaajalta ja tähän liittyviä muistutuksia.

Asiakirjan tunnustaminen

Lähtökohtaisesti perinnän mahdollistava asiakirja tunnustetaan toisessa EU-maassa ja sitä pidetään ilman eri toimenpiteitä pyynnön vastaanottavassa EU-maassa saatavan perinnän mahdollistavana asiakirjana.

Perinnän mahdollistava asiakirja voidaan kuitenkin tarvittaessa pyynnön vastaanottaneessa EU-maassa voimassa olevien säännösten mukaisesti

• hyväksyä
• tunnustaa
• täydentää asiakirjalla, joka mahdollistaa perinnän kyseisessä maassa tai
• korvata asiakirjalla, joka mahdollistaa perinnän kyseisessä maassa.

Asiakirjan hyväksyminen, tunnustaminen, täydentäminen tai korvaaminen tulisi saada päätökseen 3 kuukauden kuluessa perintäpyynnön vastaanottamisesta. Jos 3 kuukauden aikaraja ylittyy, täytyy pyynnön vastaanottaneen elimen ilmoittaa pyynnön esittäneelle elimelle syy viivästymiseen.

Maksujärjestelyt ja koron periminen

Saatavat peritään pyynnön vastaanottaneen EU-maan valuutassa. Tämän jälkeen pyynnön vastaanottanut elin toimittaa perimänsä summan lähtökohtaisesti täysimääräisenä pyynnön esittäneelle elimelle.

Pyynnön vastaanottanut elin voi myöntää velalliselle maksuaikaa tai sallia maksamisen erissä, jos se on mahdollista sen oman kansallisen lainsäädännön perusteella. Tämä edellyttää kuitenkin pyynnön esittäneen elimen kuulemista.

Pyynnön vastaanottaneen elimen ylimääräisen maksuajan perusteella mahdollisesti perimä korko toimitetaan pyynnön esittäneelle elimelle. Myös maksun viivästymisestä perittävä korko tilitetään pyynnön esittäneelle elimelle. Maksun viivästymisestä peritään korkoa pyynnön vastaanottaneen elimen maassa voimassaolevien lakien mukaisesti siitä päivästä lukien, kun pyynnön vastaanottanut elin on

• tunnustanut
• hyväksynyt tai
• täydentänyt

perinnän mahdollistavan asiakirjan.

Perintäpyynnön lähettämiseen asti korko määräytyy pyynnön esittäneen elimen EU-maan lakien mukaisesti.

Avunantoon liittyvät rajoitukset

Pyynnön vastaanottanut elin ei ole velvollinen avustamaan pyynnön esittänyttä elintä perinnässä, jos alkuperäinen tiedonsaanti-, tiedoksianto- tai perintäpyyntö koskee sellaista saatavaa, jota koskeva perintäasiakirja on laadittu yli 5 vuotta ennen pyynnön lähettämistä.

Jos saatava tai perintäasiakirja on riitautettu, 5 vuoden määräaika lasketaan hetkestä, jolloin pyynnön esittänyt maa vahvistaa, ettei saatavaa tai perinnän mahdollistavaa täytäntöönpanomääräystä voida enää riitauttaa.

Virka-avusta on mahdollista pidättäytyä myös, jos perittävä saatava on alle 350 euroa.

Tarkemmat tiedot

Pyynnön vastaanottaneen elimen ei myöskään tarvitse avustaa pyynnön esittänyttä elintä perinnässä, jos perintä aiheuttaisi velalliselle pyynnön vastaanottaneessa EU-maassa vakavia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Tällä perusteella avunannosta kieltäytyminen on mahdollista vain, jos vastaava perintä ei pyynnön vastaanottaneessa maassa olisi mahdollista myöskään kansallisten saatavien perinnässä.

Jos pyynnön vastaanottanut elin kieltäytyy avustamasta pyynnön esittänyttä elintä, täytyy sen ilmoittaa syy kieltäytymiselleen.

Perintään liittyvät kulut

Pyynnön vastaanottanut elin perii asianomaiselta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä kaikki perinnästä sille koituneet kulut kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Pääsääntöisesti velallinen maksaa perintäkulut saatavan määrän lisäksi. Pyynnön vastaanottanut elin tilittää lähtökohtaisesti saatavan määrän täysimääräisenä pyynnön esittäneelle elimelle.

Maiden välisestä keskinäisestä avusta ei pääsääntöisesti peritä maksua. EU-maiden toimielinten on annettava toisilleen hallinnollista apua maksutta. Maksuttomuus koskee kuitenkin ainoastaan pyynnön vastaanottaneen elimen itse suorittamien toimien kustannuksia.

Kustannuksia koskevan ensisijaisuussäännön mukaisesti perintäkustannukset tulee selvittää ensin ja vasta sen jälkeen on selvitettävä pyynnön esittäneen elimen saatavat. Jos perintäpyynnön vastaanottanut elin ei voi periä perintäkustannuksia suoraan velalliselta kansallisen lainsäädännön vuoksi tai jos perityksi saatu määrä ei riitä kattamaan koko saatavaa (mukaan lukien perintäkustannukset), voidaan tällaiset kustannukset vähentää peritystä määrästä. Tällöin pyynnön vastaanottanut elin tilittää ainoastaan jäljelle jääneen summan.

Jos perintä kuitenkin tuottaa erityisiä vaikeuksia tai siitä aiheutuu erityisen suuri määrä kuluja, pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanottanut elin voivat sopia näihin tapauksiin liittyvistä erityisistä korvausjärjestelyistä. Erityisistä korvausjärjestelyistä olisi hyvä sopia etukäteen.

Jos peritty määrä ei riitä kattamaan edes perintäkustannuksia tai jos perintä oli tulokseton, mutta pyynnön vastaanottaneelle elimelle aiheutui silti muita kuin hallinnollista apua koskevia kustannuksia, tulee pyynnön esittäneen elimen korvata nämä kustannukset. Osapuolet voivat sopia myös erityisistä korvausjärjestelyistä tai korvauksesta luopumisesta.

Pyynnön esittäneen elimen maa on kuitenkin aina velvollinen korvaamaan pyynnön vastaanottaneelle EU-maalle kaikki sellaisten toimien kulut ja kustannukset, jotka

• saatavan oikeellisuuden tai
• pyynnön esittäneen elimen laatiman perinnän mahdollistavan asiakirjan pätevyyden

osalta ovat olleet perusteettomia.

Tarkemmat tiedot

Saatavan vanhentuminen

Saatavaan ja perintäasiakirjaan sovelletaan pyynnön esittäneen EU-maan lainsäädäntöä. Pyynnön vastaanottaneen elimen maassa tehtäviin perintätoimenpiteisiin sovelletaan pyynnön vastaanottaneen EU-maan lainsäädäntöä.

Vanhentumisen alkaminen lasketaan pyynnön vastaanottaneessa maassa siitä, kun perintäasiakirja tunnustettiin. Pyynnön vastaanottaneessa maassa suoritetut perintätoimenpiteet katkaisevat vanhentumisen pyynnön esittäneessä EU-maassa siten kuin jos ne olisi suoritettu pyynnön esittäneessä maassa.

Saatavan, perinnän mahdollistavan asiakirjan tai perintätoimenpiteiden riitauttaminen

Saatavan tai perinnän mahdollistavan asiakirjan riitauttaminen

Jos asianosainen riitauttaa perintämenettelyn aikana

• saatavan
• perinnän mahdollistavan asiakirjan

hänen on saatettava asia pyynnön esittäneen elimen EU-maan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi kyseisessä EU-maassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Pyynnön esittäneen elimen on ilmoitettava riitautuksesta viipymättä pyynnön vastaanottaneelle elimelle. Myös asianosainen voi ilmoittaa asiasta pyynnön vastaanottaneelle elimelle.

Kun pyynnön vastaanottanut elin on saanut ilmoituksen asiasta joko pyynnön esittäneeltä elimeltä tai asianosaiselta, sen on keskeytettävä perintämenettely, kunnes asianmukainen viranomainen tekee päätöksen asiassa.

Jos asianosainen riitauttaa Suomessa työeläkevakuutusmaksujen maksuunpanon tai liikaa maksetun eläkkeen takaisinperintää koskevan päätöksen, käsittelee valituksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Lautakunnan päätöksestä asianosainen voi valittaa vakuutusoikeuteen.

Riitauttamisesta huolimatta perintää voidaan jatkaa, jos pyynnön esittänyt elin tätä pyytää. Jatkaminen edellyttää kuitenkin, että se on mahdollista sekä pyynnön esittäneen elimen kansallisen lainsäädännön mukaan että pyynnön vastaanottaneen elimen kansallisen lainsäädännön mukaan.

Tarkemmat tiedot

Jos asian riitauttaminen päättyy myönteisesti velallisen kannalta, pyynnön esittäneen elimen on

• korvattava peritty summa kokonaisuudessaan
• maksettava kaikki ne korvaukset, jotka kuuluvat maksettaviksi pyynnön vastaanottaneen maan lainsäädännön mukaisesti.

Jos asian ratkaiseva elin katsoo, että saatava on oikein määrätty, on päätös perinnän mahdollistava asiakirja ja saatavan perintää jatketaan kyseisen päätöksen perusteella.

Perintätoimenpiteiden riitauttaminen

Perintätoimenpiteiden riitauttaminen on saatettava pyynnön vastaanottaneen maan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi siten kuin pyynnön vastaanottaneen elimen kansallisessa lainsäädännössä säädetään.

Saatavan turvaamistoimenpiteet

Jos pyynnön esittänyt elin perustellusti pyytää, pyynnön vastaanottanut elin voi toteuttaa turvaamistoimenpiteitä saatavan perimisen varmistamiseksi. Tämä edellyttää, että kyseiset toimenpiteet ovat mahdollisia pyynnön vastaanottaneen EU-maan lainsäädännön mukaan.

Jos velallinen on riitauttanut saatavan tai perintäasiakirjan, pyynnön vastaanottanut elin voi, saatuaan riitauttamisesta tiedon, toteuttaa turvaamistoimenpiteitä perinnän varmistamiseksi. Turvaamistoimenpiteitä voidaan tehdä, jos kansallinen lainsäädäntö ne mahdollistaa.

Turvaamistoimenpiteiden osalta sovelletaan soveltuvin osin perintäpyyntöä, perinnän mahdollistavaa asiakirjaa ja riitauttamista ja avunantoon liittyviä rajoituksia koskevia säännöksiä.

 

 

 

 

Rajat ylittävän perinnän sääntelyssä käytetään seuraavia termejä:

• saatava
• pyynnön esittänyt elin
• pyynnön vastaanottanut elin
• nimetty laitos.

Saatava

Saatavalla tarkoitetaan

• maksamattomia vakuutusmaksuja
• perusteetta maksettuja tai annettuja etuuksia
• maksuja ja kustannuksia, jotka kuuluvat saatavaan siinä EU-maassa, josta perintää koskeva virka-apupyyntö esitetään.

Vakuutusmaksuihin ja etuuksiin liittyviä muita maksuja ja kustannuksia ovat muun muassa

• korot
• sakot
• hallinnolliset seuraamukset.

Pyynnön esittänyt elin

Siitä EU-maan sosiaalivakuutuslaitoksesta, joka esittää saatavaa koskevan

• tietojensaantia
• tiedoksiantoa
• perintää

koskevan pyynnön toiselle EU-maalle, käytetään nimitystä pyynnön esittävä elin.

Työeläkejärjestelmässä pyynnön esittäviä elimiä voivat olla kaikki ne työeläkelaitokset, jotka lähettävät tietojensaantia, tiedoksiantoa tai perintää koskevan pyynnön toiseen EU-maahan.

Pyynnön vastaanottanut elin

Pyynnön vastaanottanut elin on se laitos, joka on vastaanottanut saatavaa koskevan

• tietojensaantipyynnön
• tiedoksiantopyynnön
• perintäpyynnön

toisesta EU-maasta.

Jos Suomeen toisesta EU-maasta tullut pyyntö koskee maksamattomia vakuutusmaksuja, on pyynnön vastaanottava elin Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksessa asiaa hoidetaan ulkomaanpalvelujen osastolla.

Jos Suomeen ulkomailta tullut pyyntö koskee perusteetta maksettuja työeläkkeitä, ovat pyynnön vastaanottavia elimiä kaikki työeläkelaitokset tai tietyissä tapauksissa Eläketurvakeskus.

Nimetty laitos

Toisiin maihin lähetettävät pyynnöt on yleensä esitettävä nimettyjen laitosten kautta.

Eläketurvakeskus on nimetty laitos silloin kun toisesta EU-maasta tulee maksamattomia vakuutusmaksuja koskeva pyyntö.