Termi ensisijaisten etuuksien vähentäminen tuli työeläkelakeihin vuoden 2007 alusta. Sitä ennen käytettiin termiä yhteensovitus.
Työeläkejärjestelmän tarkoituksena on turvata ansiotyöstään elävän henkilön ja hänen perheensä toimeentulon jatkuvuus vanhuuden, työkyvyttömyyden ja edunjättäjän kuoleman varalta.
Työeläkkeen lisäksi eläkkeensaajalla voi olla myös oikeus eläkkeisiin ja korvauksiin seuraavien lakien perusteella:
- työtapaturma- ja ammattitautilaki
- maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki
- liikennevakuutuslaki
- laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
- laki tapaturman tai palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä
Eläkkeensaajalla voi olla oikeus myös toisesta maasta maksettavaan eläkkeeseen tai korvaukseen.
Jos eri järjestelmät maksaisivat eläkkeensä ja korvauksensa ottamatta huomioon muiden järjestelmien maksamia etuuksia, saattaisi korvausten määrä nousta jopa suuremmaksi kuin henkilön työssäoloaikaiset ansiot ovat olleet. Jotta tämä vältettäisiin ja jotta järjestelmät muodostaisivat johdonmukaisen kokonaisuuden, on työeläkelaeissa säädetty tiettyjen eläkkeiden ja korvausten ensisijaisuudesta työeläkkeeseen nähden.
Tiettyjen eläkkeiden ja korvausten ensisijaisuus työeläkkeeseen nähden tarkoittaa sitä, että nämä etuudet otetaan huomioon työeläkettä vähentävinä etuuksina. Eläkelaitos ottaa ensisijaiset etuudet huomioon työeläkkeessä oma-aloitteisesti, eläkkeensaajan ei tarvitse sitä hakea. Eläkehakemuksella kysytään, saako tai hakeeko eläkkeensaaja tällaista etuutta.
Mitkä ovat ensisijaisia etuuksia?
Ensisijaisia etuuksia (LITA-etuuksia) ovat:
- työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuva ansionmenetyskorvaus tietyin poikkeuksin
- maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuva ansionmenetyskorvaus tietyin poikkeuksin
- liikennevakuutuslain perusteella myönnetty omaan vammaan perustuva ansionmenetyskorvaus tai eläke
- liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla myönnetty ansionmenetyskorvaus
- sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettujen lakien perusteella myönnetty ansionmenetyskorvaus tietyin poikkeuksin
Eläkkeensaajalla voi olla oikeus korvaukseen myös aiemmin voimassa olleiden vastaavien lakien perusteella, jos vahinkotapahtuma on sattunut näiden lakien voimassaoloaikana. Tällaisia lakeja ovat esimerkiksi tapaturmavakuutuslaki ja maatalousyrittäjän tapaturmavakuutuslaki. Myös näiden lakien perusteella myönnetyt vastaavat ansionmenetyskorvaukset voivat olla ensisijaisia etuuksia, jotka vähennetään eläkkeestä. Työeläkejärjestelmällä on lisäksi takautumisoikeus osaan raideliikennevastuulain ja potilasvakuutuslain perusteella maksetuista korvauksista.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia etuuksia myöntävät tapaturmavakuutusyhtiöt, Valtiokonttori sekä Tapaturmavakuutuskeskus ja liikennevakuutuslain mukaisia etuuksia liikennevakuutusyhtiöt ja Valtiokonttori (LITA-yhtiöt).
MELA myöntää maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia etuuksia ja Valtiokonttori sotilastapaturmalain mukaisia etuuksia.
Ensisijainen etuus vähennetään työeläkkeestä
LITA-etuus otetaan työeläkkeessä huomioon siten, että se vähennetään suoraan työeläkkeen määrästä. Työeläkkeestä jää maksettavaksi työeläkkeen ja LITA-etuuden erotus. Jos LITA-etuuden määrä on suurempi kuin työeläkkeen määrä, työeläkettä ei jää maksettavaksi lainkaan.
LITA-etuus vähennettiin työeläkkeestä suorana vähennyksenä myös vuosina 2005-2006 voimassa olleiden säännösten mukaan. LITA-etuuden huomioon ottamisesta työeläkkeessä käytettiin kuitenkin termiä yhteensovitus. Vuoden 2007 alussa termi yhteensovitus muutettiin ensisijaisten etuuksien vähentämiseksi työeläkkeestä.
Vuoden 2004 säännösten mukaiset eläkkeet yhteensovitettiin
Vanha yhteensovitus
Vuoden 2004 säännösten mukaan työeläkkeet yhteensovitettiin siten, että samalle henkilölle tulevien tai samalle henkilölle maksettavien työeläkkeiden määrä rajattiin tavoitetasolle. Yhteensovituksessa otettiin työeläkkeiden lisäksi huomioon myös LITA-etuudet ja ulkomailta maksettavat etuudet.
Tavoitetasona pidettiin noin 60 prosenttia henkilön korkeimmasta eläkepalkasta. Tätä tavoitetasoa pidettiin riittävänä, koska henkilön elinkustannukset ovat yleensä pienemmät eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Yhteensovituksesta työeläkkeiden kesken luovuttiin vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Työurien pidentämistä pidettiin tärkeänä ja haluttiin, että pidempään työssä jatkaminen parantaa eläkettä. Koska 53 ikävuoden jälkeen tulevat korkeammat karttumisprosentit eivät leikkaudu pois yhteensovituksessa, korkeampien karttumisprosenttien työnteon jatkamista kannustava vaikutus säilyy.
Yhteensovituksen tarkistaminen pohjalukumallin avulla
Jos vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetty eläke on yhteensovitettava uudelleen, ensisijainen etuus vähennetään suorana vähennyksenä niin sanotusta pohjaluvusta. Jos suora vähentäminen pohjaluvusta johtaisi pienempään eläkkeen määrään kuin vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus, uusi yhteensovitus on tehtävä vuoden 2004 säännösten mukaisesti. Suora vähentäminen pohjaluvusta johtaa pienempään eläkkeen määrään silloin, kun työeläkkeiden määrä on pienempi kuin yhteensovitusraja.
Tätä ns. pohjalukumallia sovelletaan
- perhe-eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on vuonna 2012 tai sen jälkeen ja joiden perusteena on edunjättäjän vuoden 2004 säännösten mukainen eläke
- vuodesta 2015 alkaen muihin vuoden 2004 säännösten mukaisiin eläkkeisiin.
Eläke on yhteensovitettava uudelleen, kun vuoden 2004 säännösten
- mukaista eläkettä saavalle myönnetään uusi LITA-etuus
- mukaista eläkettä saavan LITA-etuuden määrä muuttuu
- mukaisen perhe-eläkkeen edunsaajien lukumäärä muuttuu.
Keva yhteensovittaa edelleen vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneen eläkkeen 31.12.2004 tilanteen mukaisesti. Ylite jaetaan julkisten alojen eläkkeille.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturman varalta. Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen tapaturmavakuutus on pakollinen.
Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella voidaan myöntää myös vapaaehtoisia vakuutuksia.
Työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä sovelletaan vahinkoihin, joiden vahinkotapahtuma on 1.1.2016 tai sen jälkeen. Ennen työtapaturma- ja ammattitautilain voimaantuloa sattuneisiin vahinkotapahtumiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset ensisijaiset etuudet
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia ansionmenetyskorvauksia ovat
- päiväraha
- tapaturmaeläke
- kuntoutusraha.
Nämä ansionmenetyskorvaukset ovat ensisijaisia etuuksia työeläkkeeseen nähden.
Määräaikainen tapaturmaeläke vanhuuseläkkeen saajalle
Työtapaturma- ja ammattitautilain 68 §:n mukaan tapaturmaeläkettä maksetaan määräaikaisena, jos
- vanhuuseläke on alkanut vahingoittuneen täytettyä 63 vuotta ja
- vahinkotapahtuma on sattunut työssä, jota vahingoittunut teki vanhuuseläkkeellä ollessaan.
Ansionmenetyskorvausta maksetaan tällöin enintään 3 vuotta vahinkotapahtumasta, mutta kuitenkin enintään vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan asti. Tällaista määräaikaista ansionmenetyskorvausta ei lähtökohtaisesti vähennetä työeläkkeestä. Osittainen vanhuuseläke ei ole sellainen vanhuuseläke, jonka aikana sattuneita vahinkotapahtumia työtapaturma- ja ammattitautilain 68 §:n säännös koskee.
Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) rajoitussäännös vanhuuseläkkeellä sattuneiden vahinkojen korvaamisesta
Työtapaturma- ja ammattitautilain kokonaisuudistuksen yhteydessä lakiin otettiin rajoitussäännös, joka koskee vanhuuseläkkeellä sattuneen työtapaturman korvaamista. Jos vanhuuseläke on alkanut vahingoittuneen täytettyä 63 vuotta ja vahinkotapahtuma on sattunut työssä, jota vahingoittunut teki eläkkeellä ollessaan, oikeus tapaturmaeläkkeeseen päättyy, kun vahinkopäivästä on kulunut 3 vuotta tai kun vahingoittunut on sitä aikaisemmin täyttänyt vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan. Vahingoittuneella on ennen tapaturmaeläkettä oikeus saada vuoden ajalta päivärahaa. Ansionmenetystä korvataan yhteensä enintään 3 vuoden ajan. Vastaava säännös on maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 58 §:ssä.
Rajoitussäännöksen tarkoittamassa tilanteessa maksetaan siten ansionmenetyskorvauksena päivärahaa ja sen jälkeen myönnettävää tapaturmaeläkettä enintään vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan asti. Näitä korvauksia ei vähennetä työeläkkeestä. Vanhuuseläkkeellä työskentely on yleensä satunnaista eikä kovin pitkäaikaista ja henkilön toimeentulo on jo turvattu vanhuuseläkkeellä. Vanhuuseläkkeen aikana ansiotaso on muodostunut palkasta ja työeläkkeestä. Näin ollen työeläke jatkuu ennallaan ja tapaturman johdosta maksettava korvaus tulee korvaamaan palkan menetystä.
Sekä TyTAL:n 68 § että TyEL:n 92 § 1 momentin 1 kohta koskevat vain 1.1.2016 ja sen jälkeen sattuvia vahinkotapahtumia. Sitä ennen vanhuuseläkkeellä sattuneisiin vahinkotapahtumiin sovelletaan aikaisempaa lakia eli tapaturmavakuutuslain mukaiset ansionmenetyskorvaukset vähennetään työeläkkeestä.
Rajoitussäännöstä sovelletaan henkilöihin, joiden vanhuuseläke on alkanut 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Henkilöt, joilla on tätä alhaisempi eläkeikä, jäävät siten säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Jos henkilö jatkaa työelämässä jäätyään vanhuuseläkkeelle esimerkiksi 55 vuoden iässä ja loukkaantuu kyseisessä työssä, hänellä on oikeus tapaturmaeläkkeeseen pääsäännön mukaisesti. Tällainen tapaturmaeläke vähennetään normaalisti työeläkkeestä. Myös 4 kuukauden sääntöä sovelletaan.
Jos henkilö on työeläkelakien mukaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä (eläke on alkanut ennen 63 vuoden ikää) tai alennetussa eläkeiässä alkaneella vanhuuseläkkeellä, TyTAL:n 68 § ei sovellu 63 vuoden iän täyttämisen jälkeenkään. Tällöin vanhuuseläke on alkanut ennen kuin henkilö täytti 63 vuotta. Vahingoittuneen iästä riippumatta hänelle maksetaan pääsäännön mukainen tapaturmakorvaus, joka vähennetään suoraan työeläkkeestä.
Jos henkilö on työeläkelakien mukaisella lykätyllä vanhuuseläkkeellä, TyTAL:n 68 § soveltuu (vanhuuseläke on alkanut 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen).
Jos työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä, TyTAL:n 68 § soveltuu vanhuuseläkeaikana (vanhuuseläke on alkanut 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen). Jos työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi alemmassa eläkeiässä, TyTAL:n 68 § ei sovellu 63 vuoden iän täyttämisen jälkeenkään (vanhuuseläke on alkanut ennen kuin henkilö on täyttänyt 63 vuotta).
Jos henkilöllä on useita rinnakkaisia vanhuuseläkkeitä tai jos eläkkeet muuttuvat vanhuuseläkkeeksi eri aikoina ja yksikin näistä vanhuuseläkkeistä täyttää TyTAL:n 68 §:n edellytykset, määräaikaista tapaturmakorvausta ei vähennetä kummastakaan vanhuuseläkeosasta, jos vahinkotapahtuma sattuu vanhuuseläkkeen aikana tehdyssä työssä 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Samaa periaattetta noudatetaan silloin, kun luopumistuki on muuttunut vanhuuseläkkeeksi siitä riippumatta, onko muutos tapahtunut 63 vai 65 vuoden iässä.
Jos TyTAL 68 §:n mukaisessa tilanteessa henkilö on työkyvytön vajaan vuoden vahinkotapahtumasta, henkilölle ei makseta tapaturmaeläkettä, mutta henkilöllä olisi siihen oikeus työkyvyttömyyden jatkuessa. Näissä tilanteissa päivärahaa ei vähennetä työeläkkeestä.
Kun vahinkotapahtuma on sattunut 67 vuotta täyttäneelle henkilölle, henkilöllä ei enää ole oikeutta tapaturmaeläkkeeseen, mutta henkilölle voidaan maksaa päivärahaa vuoden ajan vahinkotapahtumasta. Jos vahinkotapahtuma on sattunut ennen kuin henkilö täytti 68 vuotta, päiväraha vähennettiin vuonna 2016 voimassa olleen säännöksen mukaan työeläkkeestä, koska henkilöllä ei rajoitussäännöksen nojalla ollut oikeutta tapaturmaeläkkeeseen. Säännöstä muutettiin 1.1.2017 alkaen siten, että tällaista päivärahaa ei ajalta ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä vähennetä eläkkeestä. Uutta säännöstä sovelletaan takautuvasti 1.1.2016 alkaen. Nyt voimassa olevan säännöksen mukaan eläkkeestä ei vähennetä työtapaturma- ja ammattitautilain 68 §:n ja maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautilain 58 §:n mukaista tapaturmaeläkettä ja ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä maksettavaa päivärahaa, joka perustuu mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun vahinkotapahtumaan.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen perhe-eläke
Työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan voidaan maksaa perhe-eläkettä. Perhe-eläke vähennetään lähtökohtaisesti työeläkelakien mukaan myönnettävästä perhe-eläkkeestä.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 103 §:n mukaan myös perhe-eläkettä maksetaan määräaikaisena, jos
- vanhuuseläke on alkanut vahingoittuneen täytettyä 63 vuotta
- vahinkotapahtuma on sattunut työssä, jota vahingoittunut on tehnyt eläkkeellä ollessaan.
Perhe-eläkeoikeus päättyy tällöin viimeistään, kun vahinkopäivästä on kulunut 3 vuotta tai kun vahingoittunut on sitä aikaisemmin täyttänyt vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan. Tällaista perhe-eläkettä ei vähennetä työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä.
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet
Maatalousyrittäjän on vakuutettava itsensä työtapaturman tai ammattitaudin varalta. MYEL:n mukaan vakuutettavan maatalousyrittäjän tai apurahansaajan on otettava itselleen maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen pakollinen vakuutus.
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla voidaan myöntää myös vapaaehtoisia vakuutuksia.
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet vähennetään työeläkkeestä vastaavien periaatteiden mukaan kuin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet.
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 58 §:n mukaista vanhuuseläkkeen aikana tehtävässä työssä sattuneen vahinkotapahtuman perusteella maksettavaa määräaikaista ansionmenetyskorvausta ei vähennetä työeläkkeestä. Vastaavasti tällaisen vahinkotapahtuman perusteella maksettavaa perhe-eläkettä ei vähennetä työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä.
MATA-etuuksia ei ole ennen 1.1.2016 mainittu työeläkelakien LITA-etuuksia koskevissa säännöksissä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 9 §:n mukaan MATA-etuudet otettiin kuitenkin huomioon muussa laissa säädettyä korvausta määrättäessä samalla tavoin kuin tapaturmavakuutuslain mukaiset etuudet. Tämän säännöksen perusteella myös MATA-etuudet vähennettiin työeläkkeestä.
Vuoden 2016 jälkeen myönnetään ja maksetaan edelleen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisia etuuksia (päiväraha ja tapaturmaeläke), jos vahinkotapahtuma on sattunut ennen 1.1.2016. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiset etuudet vähennetään työeläkkeestä ennen 1.1.2016 voimassa olleen lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet, jotka eivät ole ensisijaisia työeläkkeeseen nähden
Työeläkkeestä ei vähennetä
- elinkorkoa
- haittarahaa
- erilaisia lisiä
- kodinhoitokustannusten korvausta
- työtapaturma- ja ammattitautilain 68 §:n tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 58 §:n mukaista ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan vanhuuseläkkeellä ollessa sattuneen vahinkotapahtuman perusteella ja joiden perusteena oleva vahinkotapahtuma on 1.1.2016 tai myöhemmin
- vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettavia korvauksia, joiden perusteena oleva vahinkotapahtuma on 1.1.2016 tai myöhemmin, jos työeläke on vähennetty ko. vapaa-ajan vakuutuksen korvauksesta eikä
- hautausapua.
Elinkorko perustuu ennen vuotta 1982 voimassa olleen tapaturmavakuutuslain säännöksiin. Etuutta ei mainita nykyisissä työeläkelakien ensisijaisia etuuksia koskevissa säännöksissä, joten etuutta ei lähtökohtaisesti vähennetä työeläkkeestä. Jos työeläke on kuitenkin määräytynyt ennen 1.1.2007 voimassa olleiden säännösten mukaan, elinkorko lähtökohtaisesti vähennetään työeläkkeestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty tiedot ensisijaisuuden vaihtumisesta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen perusteella myönnevien korvausten osalta.
Vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen perusteella myönnetyt etuudet
Työtapaturma- ja ammattitautilaissa on pakollista tapaturmavakuutusta koskevien säännösten lisäksi säännökset vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta. Vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset voivat olla
- työajan vakuutuksia tai
- vapaa-ajan vakuutuksia.
Työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä sovelletaan vahinkoihin, joiden vahinkotapahtuma on 1.1.2016 tai sen jälkeen. Ennen työtapaturma- ja ammattitautilain voimaantuloa sattuneisiin vahinkotapahtumiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Myös vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen perusteella myönnettyihin ansionmenetyskorvauksiin voidaan soveltaa työtapaturma- ja ammattitautilain 68 §:n ja 103 §:n säännöksiä sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 58 §:n säännöksiä vanhuuseläkkeen aikana sattuneen tapaturman perusteella maksettavista ansionmenetyskorvauksista. Nämä säännökset soveltuvat vain vahinkotapahtumiin, jotka ovat sattuneet 1.1.2016 tai sen jälkeen.
Työntekijöiden vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutus
Työnantajan on työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan vakuutettava työntekijänsä työssä sattuvan tapaturman tai ammattitaudin varalta. Työnantaja voi lisäksi ottaa vapaaehtoisen työajan tapaturmavakuutuksen ulkomailla työskentelevälle työntekijälle. Tällaisen työtapaturma- ja ammattitautilain 204 §:n mukaisen vakuutuksen perusteella maksettu ansionmenetyskorvaus vähennetään työeläkkeestä.
Tarkemmat tiedot
Ennen työtapaturma- ja ammattitautilain voimaan tuloa työnantajalla oli myös mahdollisuus ottaa työntekijöilleen vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutus. Vapaaehtoisten, työntekijöille otettujen työajan vakuutusten ehdoissa oli yhtiökohtaisia eroja. Pääsääntöisesti tapaturmavakuutusyhtiöt eivät vähentäneet työeläkettä vapaaehtoisen työajan vakuutuksen mukaisista etuuksista. Eläkelaitos vähensi tällaisen etuuden työeläkkeestä.
Työntekijöiden vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus
Työnantaja voi ottaa työntekijöilleen työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen. Työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n mukaan työeläke pääsääntöisesti vähennetään vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettavista ansionmenetyskorvauksista.
Ensisijainen etuus työeläkkeeseen nähden ei ole työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuva ansionmenetyskorvaus, josta on vähennetty työtapaturma- ja ammattitautilain 202 § 2 momentissa tarkoitettu työeläke.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 2 momentin nojalla vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettavasta tapaturmaeläkkeestä vähennetään vahingoittuneelle samalta ajalta saman vahinkotapahtuman johdosta muun lain nojalla maksettava
- osatyökyvyttömyyseläke
- kuntoutustuki
- työkyvyttömyyseläke
sekä niiden jälkeinen vanhuuseläke ja sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n nojalla vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettava päiväraha on ensisijainen etuus työeläkkeeseen nähden ja vähennetään työeläkkeestä suorana vähennyksenä. Siten ensisijaisuus muuttuu eläkelaitoksen ja LITA-yhtiön välillä, kun päiväraha muuttuu tapaturmaeläkkeeksi. Jos päiväraha on vähennetty työeläkkeestä, työeläkkeen määrä tarkistetaan siitä päivästä lukien, jona tapaturmaeläkkeen maksu alkaa.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki:
- Työeläke 2760 euroa/kuukaudessa, jolloin päiväkohtaisen työeläkkeen määrä on (2760 / 30) 92 euroa/päivä
- LITA-etuus päiväraha-aikana 159 euroa/päivä
Päivärahaa maksetaan 14.8.2023 saakka ja tapaturmaeläke alkaa 15.8.2023. Päiväraha on ensisijainen työeläkkeeseen nähden, mutta tapaturmaeläke ei. LITA-yhtiö vähentää työeläkkeen 15.8.2023 alkaen tapaturmaeläkkeestä.
Päiväraha vähennetään päiväkohtaisesti lasketusta eläkkeestä 14.8.2023 saakka ja työeläke tulee täysimääräisesti maksuun 15.8.2023 alkaen.
Päivärahan vähentäminen päiväkohtaisesti lasketusta työeläkkeestä 1.-14.8.2023:
14 * 92 euroa/päivä – 14 * 159 euroa/päivä
= 1288 euroa – 2226 euroa = – 1062 euroa
eli eläkettä ei jää maksettavaksi kuukauden 14 ensimmäiseltä päivältä.
LITA-vähentämistä ei tehdä loppukuun eläkkeeseen. Työeläke tulee siten täysimäärisesti maksuun 16 päivältä (16 * 92 e/pv = 1 472 euroa).
Edunsaajalle maksettavasta perhe-eläkkeestä vähennetään vastaavasti muun lain nojalla saman vahinkotapahtuman johdosta maksettava perhe-eläke. Tällaiset ansionmenetyskorvaukset eivät siksi ole työeläkelaeissa tarkoitettuja ensisijaisia etuuksia, jotka vähennetään työeläkkeestä.
Jos työeläkettä ei ole vähennetty työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n nojalla ansionmenetyskorvauksesta, vähennetään vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta myönnetty ansionmenetyskorvaus työeläkkeestä.
Tapaturmavakuutusyhtiön korvauspäätöksestä käy ilmi, onko työeläke vähennetty etuudesta.
Tarkemmat tiedot
Vapaaehtoisten tapaturmavakuutusten perusteella maksetut etuudet, joiden vahinkotapahtuma on ennen 1.1.2016, vähennetään työeläkkeestä, jos tapaturmavakuutusyhtiö ei ole vähentänyt työeläkettä etuudestaan. Jos tapaturmavakuutusyhtiö on vähentänyt työeläkkeen omasta etuudestaan, eläkelaitos ei vähennä etuutta työeläkkeestä.
Jos tapaturmavakuutusyhtiö on ottanut työeläkkeen huomioon vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen perusteella myönnetyn etuuden määrässä, se näkyy päätöksellä. Jos tapaturmavakuutusyhtiö ei ole vähentänyt työeläkettä etuudestaan, eläkelaitos vähentää etuuden työeläkkeestä.
Tapaturmavakuutusyhtiön korvauspäätöksestä käy ilmi, onko työeläke vähennetty etuudesta.
Yrittäjien vapaaehtoinen tapaturmavakuutus
Yrittäjien vapaaehtoinen työajan vakuutus
YEL-vakuutettu yrittäjä voi ottaa työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen työajan vakuutuksen. Tämän vakuutuksen perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset vähennetään lähtökohtaisesti työeläkkeestä.
Yrittäjien vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus
Jos yrittäjällä on työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutus, yrittäjä voi liittää vakuutukseensa työtapaturma- ja ammattitautilain 200 §:n mukaisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Vakuutuksesta korvataan tapaturma, joka ei ole sattunut työssä. Tällaisen vakuutuksen perusteella maksettavasta ansionmenetyskorvauksesta pääsääntöisesti vähennetään työeläke.
Ensisijainen etuus työeläkkeeseen nähden ei ole työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuva ansionmenetyskorvaus, josta on vähennetty työtapaturma- ja ammattitautilain 202 § 2 momentissa tarkoitettu työeläke.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 2 momentin nojalla vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettavasta tapaturmaeläkkeestä vähennetään vahingoittuneelle samalta ajalta saman vahinkotapahtuman johdosta muun lain nojalla maksettava
- osatyökyvyttömyyseläke
- kuntoutustuki
- työkyvyttömyyseläke
sekä niiden jälkeinen vanhuuseläke ja sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n nojalla vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettava päiväraha on ensisijainen etuus työeläkkeeseen nähden ja vähennetään työeläkkeestä suorana vähennyksenä. Siten ensisijaisuus muuttuu eläkelaitoksen ja LITA-yhtiön välillä, kun päiväraha muuttuu tapaturmaeläkkeeksi. Jos päiväraha on vähennetty työeläkkeestä, työeläkkeen määrä tarkistetaan siitä päivästä lukien, jona tapaturmaeläkkeen maksu alkaa.
Edunsaajalle maksettavasta perhe-eläkkeestä vähennetään vastaavasti muun lain nojalla saman vahinkotapahtuman johdosta maksettava perhe-eläke. Työeläkkeestä ei näissä tilanteissa vähennetä tämän vakuutuksen perusteella maksettavaa ansionmenetyskorvausta.
Jos vähennystä ei ole tehty työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n nojalla, vähennetään työeläkkeestä yrittäjien vapaa-ajan vakuutuksen ansionmenetyskorvaus.
Tapaturmavakuutusyhtiön korvauspäätöksestä käy ilmi, onko työeläke vähennetty etuudesta.
Yrittäjien vapaaehtoinen vakuutus ennen 1.1.2016
Myös ennen työtapaturma- ja ammattitautilain voimaantuloa yrittäjä voi ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen sekä työ- että vapaa-ajalle (tapaturmavakuutuslain 57 §).
Yrittäjien vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, joka on voimassa sekä työaikana että vapaa-aikana, käytetään nimitystä ”Yrittäjäpaketti”.
Yrittäjien vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen vakuutusehdoissa ei yleensä ollut säännöksiä korvauksen yhteensovittamisesta muiden sosiaaliturvajärjestelmien kanssa. Työeläkettä ei vähennetty tämän vakuutuksen perusteella maksettavista korvauksista. Yrittäjien vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen perusteella maksetut ansionmenetyskorvaukset vähennettiin siksi työeläkkeestä.
Tarkemmat tiedot
Vakuutusoikeus on antanut päätöksen (VakO 2329/90/9), jonka mukaan tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentin mukaiseen vapaaehtoiseen työajan vakuutukseen perustuvat korvaukset on pitänyt yhteensovittaa työeläkelakien mukaisten etuuksien kanssa.
Tapaturmavakuutusyhtiöiden vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen vakuutusehdoissa saattoi olla eroja. Jos vapaaehtoisen vakuutuksen ehtojen mukaan työeläke vähennettiin tapaturmavakuutuslain perusteella myönnetystä etuudesta, eläkelaitos ei vähentänyt tapaturmakorvausta työeläkkeestä.
Tapaturmavakuutusyhtiö kysyi eläkelaitokselta tietoa työeläkkeen määrästä voidakseen vähentää sen vapaa-ajan vakuutuksen perusteella myönnetyn etuuden määrästä.
Maatalousyrittäjien vapaaehtoinen tapaturmavakuutus
Maatalousyrittäjän, jolla ei ole MYEL-vakuutusta, ei tarvitse ottaa pakollista maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutusta. Vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuulumaton maatalousyrittäjä voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisen maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen. Tällaisen vakuutuksen perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus vähennetään työeläkkeestä. Myös ennen maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain voimaantuloa otetun työajan MATA-vakuutuksen perusteella myönnetty ansionmenetyskorvaus vähennettiin työeläkkeestä.
Työeläkkeestä ei vähennetä vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen nojalla myönnettyä ansionmenetyskorvausta, jos kysymyksessä on maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 58 §:n mukainen tapaturmaeläke.
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 58 §:n mukaan tapaturmaeläkettä maksetaan määräaikaisena, jos
- vanhuuseläke on alkanut vahingoittuneen täytettyä 63 vuotta
- vahinkotapahtuma on sattunut työssä, jota vahingoittunut teki vanhuuseläkkeellä ollessaan.
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella maksettava perhe-eläke
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vapaaehtoisesta työajan vakuutuksesta voidaan maksaa perhe-eläkettä. Perhe-eläke vähennetään lähtökohtaisesti työeläkelakien mukaan myönnettävästä perhe-eläkkeestä.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 103 §:n mukaan myös perhe-eläkettä maksetaan määräaikaisena, jos
- vanhuuseläke on alkanut vahingoittuneen täytettyä 63 vuotta
- vahinkotapahtuma on sattunut työssä, jota vahingoittunut on tehnyt eläkkeellä ollessaan.
Perhe-eläkeoikeus päättyy tällöin viimeistään, kun vahinkopäivästä on kulunut 3 vuotta tai kun vahingoittunut on sitä aikaisemmin täyttänyt 68 vuotta. Tällaista perhe-eläkettä ei vähennetä työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä.
Jos maatalousyrittäjällä on työajan tapaturmavakuutus, maatalousyrittäjä voi ottaa vakuutuksen myös vapaa-ajalleen.
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 124 §:n mukaisesta vapaa-ajan vakuutuksen ansionmenetyskorvauksesta ei vähennetä työeläkettä. Tämän vuoksi työeläkkeestä vähennetään maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen ansionmenetyskorvaus, ellei kysymyksessä ole MATAL 58 §:ssä tai TyTAL 68 §.ssä tarkoitettu määräaikainen tapaturmaeläke tai sitä edeltävä päiväraha. Vastaavasti työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään vapaa-ajan MATA-vakuutuksen perusteella myönnetty perhe-eläke, ellei kyseessä ole määräaikainen perhe-eläke (MATAL 72 §, TyTAL 103 §).
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaa-ajan vakuutukset
Ennen vuotta 2016 maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisissa vapaa-ajan vakuutuksissa vakuutuksenottaja sai valita, haluaako hän, että työeläke vähennetään vapaa-ajan MATA-vakuutuksen ansionmenetyskorvauksesta.
Jos vahinkotapahtuma on sattunut ennen 1.1.2016 ja kysymyksessä on vapaa-ajan vakuutuksesta myönnetty ansionmenetyskorvaus, jossa työeläkettä ei vähennetä vapaaehtoisen vapaa-ajan MATA-vakuutuksen ansionmenetyskorvauksesta, etuus vähennetään työeläkkeestä. Jos vahinkotapahtuma on sattunut ennen 1.1.2016 ja kyseessä on vapaa-ajan vakuutuksen ansionmenetyskorvaus, jossa työeläke vähennetään ansionmenetyskorvauksesta, ansionmenetyskorvausta ei vähennetä työeläkkeestä.
Yksityistapaturmavakuutuksen perusteella myönnettyjä etuuksia ei vähennetä työeläkkeestä
Yksityistapaturmavakuutuksen perusteella myönnettyjä etuuksia ei vähennetä työeläkkeestä.
Yksityistapaturmavakuutus voi sisällöltään muistuttaa tapaturmavakuutuslain mukaista vakuutusta.
Urheilijoiden tapaturmavakuutuksen perusteella myönnettyjä etuuksia ei vähennetä työeläkkeestä
Urheilijoiden tapaturmaturvasta säädetään laissa urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta. Tämän lain perusteella maksettuja etuuksia ei vähennetä työeläkkeestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Liikennevakuutuslain mukaiset etuudet, jotka ovat ensisijaisia työeläkkeeseen nähden
Liikennevakuutuslain mukaisia ensisijaisia etuuksia ovat
- omaan vammaan perustuva ansionmenetyskorvaus
- edunjättäjän omaan vammaan perustuva perhe-eläke
- yrittäjälle ansionmenetyskorvauksena maksettu sijaisen palkka
- kertakorvauksena maksettu työkyvyttömyyseläke.
Liikennevakuutuslain mukainen omaan vammaan perustuva ansionmenetyskorvaus voi olla korvausta
- tulojen tai elatuksen vähentymisestä
- työ- ja elinkeinotulojen myöhentymisestä.
Liikennevakuutuslain mukainen omaan vammaan perustuva perhe-eläke maksetaan edunsaajille.
Myös liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla myönnetty ansionmenetyskorvaus on ensisijainen etuus.
Liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetaan vähentämättömänä kuntoutujalle, joka on
- työ- tai koulutuskokeilussa
- työklinikassa
- työhönvalmennuksessa
- ammattikoulutuksessa
- sairaalassa
- kuntoutuslaitoksessa.
Täysimääräistä ansionmenetyskorvausta ei kuitenkaan makseta silloin, kun kuntoutus on järjestetty niin, ettei se estä kuntoutujaa tekemästä hänelle sopivaa ansiotyötä.
Kertakorvaus vähennetään työeläkkeestä
Liikennevakuutuslain mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan maksaa kertakorvauksena joko heti eläkkeen alkaessa tai myöhemmin. Eläkelaitos vähentää kertakorvauksen työeläkkeestä kuukausimäärän suuuruisena.
Kertakorvauksena maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen katsotaan olevan jatkuvaa korvausta. Kertakorvauksessa on kysymys jatkuvan korvauksen maksutavan muutoksesta. Siitä huolimatta, maksetaanko työkyvyttömyyseläke heti kertakorvauksena vai muutetaanko jatkuvana myönnetty työkyvyttömyyseläke kertakorvaukseksi vasta sen jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on ollut maksussa, eläkelaitos vähentää kertakorvauksen työeläkkeestä.
Mitä liikennevakuutuslain nojalla korvataan
Liikennevakuutuslain nojalla korvataan ajoneuvon liikenteessä käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko. Liikennevakuutuskorvaukset ovat yleensä muita korvauksia suuremmat, koska laki perustuu vaarantamisvastuun (ankaran vastuun) periaatteelle. Jos liikennevahinko ei ole aiheuttanut todellista ansiotulojen menetystä, korvausta ei kuitenkaan makseta.
Täyden korvauksen periaate
Korvaus määrätään täyden korvauksen periaatetta noudattaen. Täyden korvauksen periaatteella tarkoitetaan, että vahingon kärsinyt pyritään saattamaan siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman liikennevahinkoa.
Rikastumiskielto
Korvauksenhakija ei voi rikastumiskiellon mukaan päästä vahingon johdosta parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä hän olisi ilman vahinkoa. Rikastumiskiellon nojalla liikennevakuutuskorvauksesta vähennetään työeläke, jos ilman vähennystä eri vakuutusjärjestelmistä maksettavien etuuksien ja korvausten yhteismäärä ylittää sen tulotason, jonka korvauksenhakija olisi ilman vahinkoa saavuttanut.
Ansionmenetyskorvauksen määrä
Ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka
- vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut
- olisi voinut saada
- jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan.
Kun arvioidaan ansiotuloa, jonka vahinkoa kärsinyt vastaisuudessa tulee saamaan, otetaan huomioon
- työkyky
- koulutus
- aikaisempi toiminta
- mahdollisuus uudelleen kouluttautumiseen
- ikä
- asumisolosuhteet
- näihin verrattavat muut seikat.
Liikennevakuutuslain mukaiset etuudet, jotka eivät ole ensisijaisia työeläkkeeseen nähden
Työeläkkeestä ei vähennetä kolmannelle osapuolelle maksettua korvausta.
Liikennevakuutuksesta voidaan maksaa korvausta kolmannelle osapuolelle esimerkiksi silloin, kun henkilövahingon kärsineen
- vanhemmilla
- lapsilla
- aviopuolisolla tai
- näihin rinnastettavilla erityisen läheisillä henkilöillä
on kuluja tai ansionmenetystä, joka aiheutuu henkilövahingon kärsineen hoitamisesta ja muista vahingonkärsijän tervehtymistä tai kuntoutumista edistävistä toimenpiteistä.
Korvausta sairaanhoitokustannuksista, muista tarpeellisista kuluista sekä ansionmenetyksestä voidaan maksaa myös tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetuissa kuolemantapauksissa surmansa saaneen
- vanhemmille
- lapsille
- aviopuolisolle tai
- muulle erityisen läheiselle henkilölle,
jos järkytyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi on aiheutunut henkilövahinko.
Esimerkki: Lapsi saa surmansa liikenneonnettomuudessa, joka johtuu törkeästä huolimattomuudesta liikenteessä. Lapsen vanhempi sairastuu järkytyksen seurauksena niin vakavasti, että hänelle myönnetään työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke. Liikennevakuutuksesta vanhemmalle myönnettyä ansionmenetyskorvausta ei vähennetä hänen työeläkkeestään.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Sotilastapaturmia koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1.1.2017 alkaen. 1.1.2017 tuli voimaan 2 uutta lakia:
- laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
- laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä.
Uusien lakien mukaiset etuudet määräytyvät pääosin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti. Etuuksiin sovelletaan, mitä muussa laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista etuuksista. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset ansionmenetyskorvaukset ovat ensisijaisia etuuksia ja ne vähennetään työeläkkeestä.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia ansionmenetyskorvauksia ovat
- päiväraha
- tapaturmaeläke
- kuntoutusraha.
Nämä ansionmenetyskorvaukset vähennetään työeläkkeestä myös silloin, kun niitä maksetaan sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettujen lakien perusteella.
Työeläkkeestä vähennetään myös perhe-eläkettä vastaava ansionmenetyskorvaus.
Sotilastapaturmalaki kumottiin lailla sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Ennen 1.1.2017 sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin palvelussairauksiin sovelletaan kuitenkin ennen 1.1.2017 voimassa olleita säännöksiä.
Sotilastapaturmalain mukaiset korvaukset vastasivat lakia säädettäessä tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia. Sotilastapaturmalain mukaiset etuudet määräytyvät uuden työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti niissä vahinkotapahtumissa, jotka sattuvat työtapaturma- ja ammattitautilain voimaantulon jälkeen.
Sotilastapaturmalaki tuli voimaan 1.1.1991 ja korvasi siihen asti sovelletun sotilasvammalain. Sotilasvammalaki jäi kuitenkin voimaan siten, että niiden henkilöiden korvausturva, joiden asepalveluksesta johtuva vammautuminen tai sairastuminen on sattunut ennen sotilastapaturmalain voimaantuloa, järjestetään edelleen sotilasvammalain nojalla.
Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain mukaiset korvaukset
Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta korvasi sotilastapaturmalain. Lakia sovelletaan henkilöön, joka
- suorittaa asevelvollisuutta
- suorittaa siviilipalvelusta
- suorittaa naisten vapaaehtoista asepalvelusta
- on puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa eikä ole sotilasvirassa
- on rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa
- osallistuu vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin.
Vahinkotapahtumana korvataan
- sotilastapaturma
- palvelussairaus.
Korvausta maksetaan lähtökohtaisesti työtapaturma- ja ammattitautilain säännösten perusteella.
Tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain mukaiset korvaukset
Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä yhtenäistää kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turvan. Laki koskee
- sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tai siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain nojalla palvelusuhteessa olevia
- sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa koulutuksessa tai tahrjoituksissa tai siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain mukaisessa koulutuksessa olevia
- eräitä rajavartiolaitoksen palveluksessa olevia sotilasviranhaltijoita.
Laki koskee rajavartiolaitoksen palveluksessa olevia sotilasviranhaltijoita, jotka osallistuvat Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan
- kansallisena asiantuntijana
- Euroopan rajavartioryhmän jäseneneä
- muutoin mainitun viraston käyttöön lähetettynä rajavartijana.
Vahinkotapahtumana korvataan
- tapaturma
- palvelussairaus.
Korvausta maksetaan lähtökohtaisesti työtapaturma- ja ammattitautilain säännösten perusteella.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty Ruotsin LITA-etuuden ensisijaisuutta koskevaa kohtaa.
Eläkelaitos vähentää toisen EU-maan myöntämän LITA-etuutta vastaavan etuuden työeläkkeestä vain, jos se on ensisijainen myös etuutta maksavan EU-maan työeläkkeeseen nähden.
Eläkelaitos ei vähennä LITA-etuutta vastaavaa etuutta työeläkkeestä, jos se on toissijainen etuutta maksavan EU-maan työeläkkeeseen nähden.
Eläkelaitos ei vähennä työeläkkeestä vapaaehtoisiin vakuutuksiin perustuvia korvauksia.
Toisen EU-maan maksaman LITA-etuutta vastaavan etuuden vähentäminen eläkkeestä on selvitettävä tapauskohtaisesti.
Esimerkkejä:
- Ruotsin työtapaturman perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus (yrkeskadelivsränta) on Ruotsin lainsäädännön mukaan ensisijainen etuus. Suomen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla maksettavat ansionmenetyskorvaukset rinnastetaan Ruotsin yrkesskadelivräntaan. Ne ovat siten ensisijaisia etuuksia ja vähentävät Ruotsin takuueläkettä (garantipension) sekä työskentelyyn perustuvaa vanhuuseläkettä (inkomstpension ja tilläggspension). Ne eivät kuitenkaan vähennä Ruotsin inkomstpensionstillägget-etuutta.
- Suomen liikennevakuutuksen perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus rinnastetaan Ruotsin arbetsskadelivräntaan, joka on Ruotsin lainsäädännön mukaan toissijainen etuus.
- Belgian tapaturmakassa (Fonds des Accidents du Travail) maksaa työtapaturmaeläkettä. Työtapaturmaeläkkeen määrää vähennetään, kun henkilölle myönnetään työeläke Suomesta. Belgian maksama etuus on siis toissijainen työeläkkeisiin nähden. Eläkelaitos ei siten vähennä Belgian maksamaa etuutta eläkkeestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Eläkelaitos vähentää työeläkkeestä ensisijaista etuutta vastaavan etuuden, joka
- maksetaan sosiaaliturvasopimusmaasta
- on tapaturma- tai liikennevakuutuskorvaus
- vähennettäisiin, jos se maksettaisiin Suomesta.
Sosiaaliturvasopimusmaan yhdyslaitos auttaa etuuden määrän selvittämisessä.
Suomella on sosiaaliturvasopimus Australian, Chilen, Intian, Israelin, Kanadan, Quebecin, Sveitsin ja USA:n kanssa. Sosiaaliturvasopimuksissa ei ole säännöksiä eläkkeiden yhteensovittamisesta. Sosiaaliturvasopimusten säännöt eläkkeen laskemisesta poikkeavat toisistaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Eläkelaitos vähentää työeläkkeestä ensisijaista etuutta vastaavan etuuden, joka maksetaan kolmannesta maasta. Eläkelaitos vähentää etuuden työeläkkeestä, jos etuus yhdessä Suomen työeläkkeen kanssa johtaa ylikompensaatioon.
Ensisijaista etuutta vastaava kolmannen maan maksama etuus vähennetään siis työeläkkeestä, vaikka Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta etuutta maksavan maan kanssa. Näistä etuuksista eläkelaitos saa tietoa eläkkeensaajalta itseltään.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty vakuutusoikeuden 2.5.2023 antaman päätöksen perusteella muuttunut 4 kuukauden säännön soveltamiskäytäntö.
Eläkkeeseen tehdään uusi LITA-vähentäminen, jos LITA-etuus myönnetään tai sen määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi LITA-etuuden alkamisesta tai sen määrän muuttumisesta laskettuna (4 kuukauden sääntö). Neljän kuukauden sääntöä sovelletaan tämän sisältöisenä riippumatta eläkkeen alkuperäisestä eläketapahtumasta. Neljän kuukauden sääntöä sovelletaan tämän sisältöisenä myös vuoden 2004 säännösten mukaan myönnettyyn eläkkeeseen.
Tarkemmat tiedot
Ennen vuotta 2007 voimassa olleen lainsäädännön mukaan eläkkeet yhteensovitettiin uudelleen, jos LITA-etuus myönnettiin tai sen määrä muuttui vähintään 4 kuukaudeksi.
Eläkkeen määrä tarkistetaan siitä päivästä lukien, jona LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu. LITA-etuus vähennetään päiväkohtaisesti lasketusta työeläkkeestä. LITA-vähennystä tehtäessä kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. LITA-vähentämistä varten lasketaan päiväkohtainen työeläkkeen määrä jakamalla kuukausieläkkeen määrä 30:llä. Päiväkohtaisesta työläkkeen määrästä vähennetään päiväkohtainen LITA-korvauksen määrä.
Tarkemmat tiedot
Vakuutusoikeuden 2.5.2023 antaman päätöksen (189:2022) perusteella LITA-etuuden vaikutus eläkkeeseen tulee tarkistaa siitä päivästä lukien, jona uusi LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu, jos LITA-etuus on myönnetty yli 4 kuukauden ajaksi. Tarkistusajankohtaan ei vaikuta se, kuinka monen päätöksen perusteella LITA-etuus on myönnetty tai sen määrä muuttunut.
Neljän kuukauden säännön soveltaminen
Milloin 4 kuukauden sääntöä sovelletaan?
4 kuukauden sääntöä sovelletaan, kun eläke on maksussa ja
- eläkkeensaajalle myönnetään uusi LITA-etuus, joka alkaa eläkkeen alkamista myöhemmästä ajankohdasta tai
- aiemmin eläkkeestä vähennetyn LITA-etuuden määrä muuttuu.
Milloin 4 kuukauden sääntöä ei sovelleta?
4 kuukauden sääntöä ei sovelleta silloin, kun LITA-etuus on maksussa eläkkeen alkaessa. 4 kuukauden sääntöä ei sovelleta siinäkään tapauksessa, kun eläke myönnetään takautuvasti alkamaan ennen LITA-etuuden maksun alkamista. Tällaisessa tilanteessa LITA-etuus vähennetään eläkkeestä, myös takautuvista eläke-eristä, vaikka LITA-etuutta olisi maksettu alle 4 kuukauden ajan.
4 kuukauden sääntöä ei sovelleta silloin, kun eläke on maksussa ja LITA-etuus myönnetään takautuvasti ajalle ennen työeläkkeen alkamista tai LITA-etuus alkaa samasta ajankohdasta eläkkeen kanssa. Tällöin LITA-etuus vähennetään eläkkeestä eläkkeen alkamisesta lukien, vaikka LITA-etuutta olisi maksettu alle 4 kuukauden ajan.
Tarkemmat tiedot
Kyseessä on tilanne, jossa eläkkeen määrä oikaistaan alusta alkaen. LITA-vähentäminen toteutetaan tällaisessa tilanteessa siten samoin kuin silloin, jos eläkelaitoksella olisi ollut päätöstä antaessaan tieto LITA-etuudesta, joka alkaa eläkkeen kanssa samasta ajankohdasta tai tätä aiemmin.
4 kuukauden sääntöä ei sovelleta silloin, kun LITA-etuus muuttuu siten, että sitä ei makseta lainkaan. Eläkkeen määrä tarkistetaan LITA-etuuden päättymisestä, vaikka muutoksen kesto olisi 4 kuukautta tai vähemmän. Kun LITA-etuutta aletaan taas maksaa saman vahinkotapahtuman perusteella, 4 kuukauden sääntöä ei sovelleta. Uusi LITA-vähentäminen tehdään heti siitä päivästä lukien, jona LITA-etuuden maksaminen jatkuu.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
LITA-etuus on ollut maksussa 1.6.2023–15.10.2023, jonka jälkeen LITA-etuutta ei enää makseta. Eläkkeen määrä tarkistetaan LITA-etuuden päättymisen johdosta 16.10.2023 lukien.
LITA-etuus myönnetään uudestaan saman vahinkotapahtuman johdosta 10.11.2023 lukien. LITA-etuus vähennetään eläkkeestä 10.11.2023 lukien.
Neljän kuukauden ajanjakson laskeminen
4 kuukauden ajanjaksoa laskettaessa käsitellään laskennallista aikaa siten, että kalenterikuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää. LITA-etuus vähennetään eläkkeestä, jos se myönnetään yli 120 päiväksi (4 x 30 = 120). Tasan 120 päiväksi myönnettyä etuutta ei vähennetä eläkkeestä.
Jos LITA-etuus tulee vähennettäväksi eläkkeestä, vähennetään LITA-etuus eläkkeestä siitä päivästä lukien, jona LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1: LITA-etuus on myönnetty ajalle 17.5.2023 – 15.9.2023. Etuus on myönnetty 3 kuukaudeksi ja 29 päiväksi, yhteensä 119 päiväksi. LITA-etuutta ei vähennetä eläkkeestä.
Esimerkki 2: LITA-etuus on myönnetty ajalle 17.5.2023 –17.9.2023. Etuus on myönnetty 4 kuukaudeksi ja päiväksi, yhteensä 121 päiväksi. LITA-etuus vähennetään eläkkeestä ajalta 17.5.2023 –17.9.2023.
Esimerkki 3: LITA-etuus on myönnetty ajalle 17.5.2023 – 16.9.2023. Etuus on myönnetty 4 kuukaudeksi, yhteensä 120 päiväksi. LITA-etuutta ei vähennetä eläkkeestä.
Esimerkki 4: LITA-etuus on myönnetty ajalle 2.1.2023 – 2.5.2023. Etuus on myönnetty 4 kuukaudeksi ja päiväksi, yhteensä 121 päiväksi. LITA-etuus vähennetään eläkkeestä ajalta 2.1.2023 – 2.5.2023.
LITA-etuusjakson on oltava yhdenjaksoinen. Jos alle 4 kuukauden LITA-etuusjaksoja myönnetään peräkkäin siten, että välissä on päivänkin katkos, uutta LITA-vähentämistä ei tehdä. Näin toimitaan silloinkin, kun välissä oleva päivä, jolta LITA-etuutta ei makseta, on pyhäpäivä.
LITA-etuuden laji muuttuu
Jos maksettavan LITA-etuuden laji muuttuu toiseksi (tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha muuttuu tapaturmavakuutuslain mukaiseksi eläkkeeksi) niin, että määrässä ei tapahdu muutosta, uutta LITA-vähennystä ei tehdä.
LITA-etuus vähennetään päiväkohtaisesti lasketusta eläkkeestä
LITA-etuus vähennetään päiväkohtaisesti lasketusta työeläkkeestä. LITA-vähennystä tehtäessä kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. LITA-vähentämistä varten lasketaan päiväkohtainen työeläkkeen määrä jakamalla kuukausieläkkeen määrä 30:llä. Päiväkohtaisesta työläkkeen määrästä vähennetään päiväkohtainen LITA-korvauksen määrä.
LITA-etuutta katsotaan maksettavan kalenterikuukaudessa 30 päivältä, vaikka LITA-etuutta tosiasiallisesti maksettaisiin kalenterikuukauden jokaiselta päivältä.
Laskennassa määrät lasketaan vähintään 4 desimaalin tarkkuudella ja pyöristys 2 desimaalin tarkkuuteen tehdään laskennan lopuksi.
Eläkkeensaajalle myönnetään uusi LITA-etuus
Jos eläkkeensaajalle myönnetään uusi LITA-etuus yli 4 kuukauden ajaksi, LITA-etuus vähennetään eläkkeestä siitä päivästä lukien, jona LITA-etuus alkaa.
LITA-etuus vähennetään eläkkeestä LITA-etuuden alkamisesta lukien riippumatta siitä, onko LITA-etuus myönnetty yhden vai useamman päätöksen perusteella.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1: LITA-etuus on myönnetty ajalle 17.5.2023-26.9.2023. Etuus on myönnetty 4 kuukaudeksi ja 10 päiväksi, yhteensä 130 päiväksi. LITA-etuus vähennetään eläkkeestä ajalla 17.5.2023-26.9.2023.
Esimerkki 2: LITA-etuus on myönnetty ensimmäisellä päätöksellä ajalle 17.5.2023-13.6.2023 ja toisella päätöksellä ajalle 14.6.2023-17.9.2023. Etuus on myönnetty 4 kuukaudeksi ja päiväksi, yhteensä 121 päiväksi. LITA-etuus vähennetään eläkkeestä ajalla 17.5.2023-17.9.2023.
Kun LITA-etuus alkaa kesken kalenterikuukauden, LITA-vähentäminen kohdistuu LITA-etuuden alkamispäivälle ja tämän jälkeisille kuukauden päiville. Eläke maksetaan eläkkeensaajalle täysimääräisesti siltä osalta kuukautta, johon LITA-vähentäminen ei ole kohdistunut.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
- Työeläke 1 800 euroa/kuukaudessa, jolloin päiväkohtainen työeläkkeen määrä (1 800 / 30) on 60 euroa/päivä
- LITA-etuus 50 euroa/päivä
Työeläke on maksussa, kun LITA-etuus myönnetään yli 4 kuukauden ajaksi kuukauden 11. päivä lukien.
LITA-vähentäminen ei kohdistu kalenterikuukauden 10:een ensimmäiseen päivään, joten työeläke tulee maksuun täysimääräisenä näiden päivien osalta eli se on (10 * 60 euroa) 600 euroa.
LITA-vähentäminen loppukuukauden osalta:
Päiväkohtainen LITA vähennetään päiväkohtaisesti lasketusta eläkkeestä: 20 x 60 euroa – 20 x 50 euroa eli
1 200 euroa – 1 000 euroa = 200 euroa
LITA-etuuden alkamiskuukauden osalta eläkettä jää maksuun yhteensä 800 euroa.
Määrät lasketaan vähintään 4 desimaalin tarkkuudella ja pyöristys 2 desimaalin tarkkuuteen tehdään laskennan lopuksi.
Jos eläkkeensaajalle on myönnetty yli 4 kuukauden ajalle uusi LITA-etuus, jonka määrä vaihtelee, LITA-etuus vähennetään eläkkeestä sen suuruisena, kuin se on LITA-etuuden alkaessa. Tämän jälkeen edellytetään LITA-etuuden määrän muuttumista yli 4 kuukauden ajaksi, jotta LITA-etuuden määrän muutos huomioidaan LITA-vähentämisessä.
Eläkkeestä vähennetyn LITA-etuuden määrä muuttuu
Jos eläkkeestä vähennetyn LITA-etuuden määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi, eläkkeen määrä tarkistetaan muuttuneen LITA-etuuden suuruisena siitä päivästä lukien, jona LITA-etuuden määrä muuttuu.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
- Työeläke 1 800 euroa/kuukaudessa, jolloin päiväkohtainen työeläkkeen määrä on (1 800 / 30) 60 euroa/päivä
- Eläkkeestä on vähennetty LITA-etuus, joka on ollut määrältään 50 euroa/päivä
- LITA-etuuden määrä muuttuu 80 euroon/päivä kuukauden 26. päivä lukien.
Kuukauden 25 ensimmäiseltä päivältä vähennetään eläkkeestä LITA-etuus, joka on 50 euroa/päivä
25 x 60 euroa – 25 x 50 euroa = 1 500 euroa – 1 250 euroa = 250 €
5 x 60 euroa – 5 x 80 euroa = 300 euroa – 400 euroa = –100 € eli 0 €
Muutoskuukauden osalta eläkettä jää maksuun LITA-vähentämisen jälkeen 250 €.
LITA-etuuden määrän muutos tarkistetaan eläkkeestä määrän muutoksesta lukien riippumatta siitä, onko LITA-etuuden määrä muuttunut yhden vai useamman päätöksen perusteella.
Mistä eläkelaitos saa tiedon LITA-etuudesta?
Eläkelaitos saa tiedon LITA-etuuden myöntämisestä ja sen määrän muuttumisesta joko
- Eläketurvakeskuksen välityksellä tai
- tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiöstä.
LITA-etuutta maksavan vakuutusyhtiön ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa LITA-etuuden myöntämisestä tai sen määrän muuttumisesta ennen kuin etuus on myönnetty tai sen määrää on muutettu yhteensä yli 4 kuukaudeksi.
Tarkemmat tiedot
Koska ennen vuotta 2007 voimassa olleen lainsäädännön mukaan eläkkeet yhteensovitettiin uudelleen, jos LITA-etuus myönnettiin tai sen määrä muuttui vähintään 4 kuukaudeksi, ilmoittavat tapaturmayhtiöt Eläketurvakeskukselle, kun LITA-etuus myönnetään tai sen määrä muuttuu vähintään 4 kuukaudeksi. Tapaturmayhtiöt ilmoittavat siten myös tasan 4 kuukaudeksi myönnetyt tai muuttuneet LITA-etuudet Eläketurvakeskukselle. Näissä tilanteissa Eläketurvakeskuksesta lähtee hälytys asianomaisille eläkelaitoksille. Eläkelaitosten tulee ottaa huomioon, että ensisijaiset etuudet vähennetään vain, kun ne on myönnetty yli 4 kuukaudeksi.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Työeläkkeen eläketapahtuma 1.1.2007 tai myöhemmin
LITA-etuutta ei vähennetä työeläkkeestä lainkaan, jos LITA-etuuden vahinkotapahtuma on sattunut ennen vuotta 2004. LITA-etuutta ei vähennetä työeläkkeestä, vaikka vahinkotapahtuman perusteella ei olisi ennen työeläkkeen alkamista maksettu lainkaan korvausta. LITA-etuuden vahinkotapahtuma on siis ratkaiseva, ei LITA-etuuden maksamisen alkaminen.
Säännös siitä, että työeläkkeestä ei vähennetä lainkaan LITA-etuutta, jonka vahinkotapahtuma on ennen vuotta 2004, tuli työeläkelainsäädäntöön 1.1.2013 alkaen.
Työeläkkeen eläketapahtuma 1.1.2005 – 31.12.2006
LITA-etuus, jonka vahinkotapahtuma on ennen vuotta 2004, vähennetään työeläkkeestä, jonka eläketapahtuma on 1.1.2005 – 31.12.2006. Näitä eläkkeitä tarkistettaessa noudatetaan edelleen ns. 3 vuoden sääntöä.
Työeläkkeen eläketapahtuma ennen 1.1.2005
LITA-etuudet vähennetään ns. pohjaluvusta suorana vähennyksenä. Jos työeläke on määräytynyt vuoden 2004 säännösten mukaan, vähennetään pohjaluvusta myös LITA-etuus, jonka vahinkotapahtuma on ennen vuotta 2004. Nämä LITA-etuudet otetaan huomioon myös silloin, jos pohjalukumallin suojamenettelyn vuoksi eläkkeeseen tehdään uusi vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus.
Vuoden 2013 alusta lakiin tuli myös säännös siitä, että eläkkeensaajalla on oikeus vähintään LITA-vahinkotapahtumavuoden jälkeen työansioiden perusteella karttuneeseen eläkkeeseen.
Säännösten tarkoituksena oli korvata ns. kolmen vuoden sääntö, joka jäi pois työeläkelainsäädännöstä vuoden 2007 alusta.
Niillä eläkkeensaajilla, joilla työeläkkeen eläketapahtuma on ollut vuonna 2007 tai myöhemmin ja LITA-vahinkotapahtuma ennen vuotta 2004, on mahdollisuus saada hakemuksesta eläkkeensä oikaistua siten, että LITA-etuutta ei vähennetä työeläkkeestä lainkaan. Työeläkkeen uudelleenmäärittely koski siis LITA-etuudella vähennettyjä työeläkkeitä, joiden eläketapahtuma on sattunut ajalla 1.1.2007 – 31.12.2012.
Jos eläkkeensaajan hakemus eläkkeen tarkistamisesta saapui eläkelaitokseen viimeistään 30.6.2013, eläke tarkistettiin uuden säännöksen mukaiseksi 1.1.2013 alkaen. Jos eläkkeensaajan hakemus saapuu eläkelaitokseen myöhemmin, eläkkeen määrä tarkistetaan hakemista seuraavan kuukauden alusta.
Kuuden kuukauden hakemisajan tarkoitus oli antaa muutoksen voimaantulovaiheessa kyseessä oleville henkilöille riittävästi aikaa saada tietoa muuttuneesta säännöksestä ja reagoida siihen niin, ettei oikeudenmenetyksiä tapahdu.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty elinkoron ja meluvammakorvauksen vähentämisen soveltamisalaa koskeva osio. Etuudet vähennetään vuosien 2005 ja 2004 säännösten mukaisesta eläkkeestä, myös pohjalukumallia sovellettaessa. Tällöin sovelletaan myös ns. 3 vuoden sääntöä.
Milloin elinkorko ja meluvammakorvaus vähennetään eläkkeestä?
Elinkorko ja meluvammakorvaus vähennetään eläkkeestä,
- jonka eläketapahtuma on 1.1.2005 tai sen jälkeen ja joka on alkanut ennen 1.1.2007
- joka on määrätty vuoden 2004 säännösten mukaan
- joka on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen ja määrätty entisin perustein edellä mainittujen eläkkeiden perusteella.
Näistä eläkkeistä vähennetään ennen vuotta 1982 voimassa olleen tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuva
- elinkorko, sekä perus- että täydennyskorko
- meluvammakorvaus
- perhe-eläkkeen yhteensovituksessa vahingoittuneen omaisille maksettava huoltoeläke.
Nämä etuudet vähennetään siis myös vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetystä eläkkeestä. Etuudet vähennetään pohjaluvusta, tai jos suora vähentäminen pohjaluvusta johtaa pienempään eläkkeeseen kuin vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus, etuudet otetaan huomioon vuoden 2004 säännösten mukaisessa yhteensovituksessa.
Etuuksia yhteensovitettaessa sovelletaan myös ns. 3 vuoden sääntöä.
Vuonna 1948 voimaan tulleen tapaturmavakuutuslain säännöksiä sovelletaan edelleen silloin, kun
- tapaturma on sattunut tai
- ammattitauti ilmennyt
ennen 1.1.1982.
Vuonna 1948 voimaan tulleen tapaturmavakuutuslain säännösten perusteella ennen vuotta 1982 sattuneen tapaturman tai ilmenneen ammattitaudin perusteella suoritetaan
- vahingoittuneelle päivärahaa, elinkorkoa ja niihin liittyviä lisiä
- vahingoittuneen omaisille huoltoeläkettä.
Tapaturmavakuutuslaki uudistettiin 1.1.1982 alkaen. Uudistuksen yhteydessä
- elinkoron tilalle tuli tapaturmaeläke ja haittaraha
- huoltoeläkkeen tilalle tuli perhe-eläke.
Elinkorko
Elinkorko muodostuu haitta-asteen mukaan määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan määräytyvästä täydennyskorosta. Yhteensovituksessa otetaan huomioon sekä peruskorko että täydennyskorko.
Sen sijaan elinkorkoon liittyviä lisiä (esimerkiksi omaislisiä) ei oteta huomioon yhteensovituksessa.
Elinkorko otetaan yhteensovituksessa huomioon TEL:n voimaantulosäännöksen (72/1982) nojalla.
Peruskoron ja täydennyskoron määrä
Peruskorko on enintään 30 prosenttia vuosityöansiosta ja täydennyskorko 30 prosenttia vuosityöansiosta. Jos haitta-aste on 30 prosenttia tai enemmän, peruskoron lisäksi maksetaan yleensä täydennyskorkoa.
Jos etuudensaajalle maksetaan täydennyskorkoa, siihen maksetaan omaislisäys, jos omaisia on. Omaislisäyksen enimmäismäärä on sama kuin maksettavan täydennyskoron määrä. Omaislisäystä ei oteta yhteensovituksessa huomioon.
Jos haitta-aste on vähintään 30 prosenttia, elinkorko maksetaan aina jatkuvana.
Kertakaikkinen korvaus
Jos haitta-aste on 10-25 prosenttia, elinkoron sijasta maksetaan kertakaikkinen korvaus, paitsi jos on erityisiä syitä elinkoron maksamiseen jatkuvana. Tapaturmissa usein ja ammattitaudeissa yleensä elinkorkoa maksetaan alkuvaiheessa aina määräaikaisesti.
Jos elinkorko muuttuu kertakaikkiseksi korvaukseksi (yleensä eläkkeen alkamispäivästä), työeläkkeeseen ei tehdä uutta yhteensovitusta. Kertakaikkista korvausta pidetään elinkoron maksutavan muutoksena, vaikka se ei ole pääomitettu korvaus.
Pysyvän pienen elinkoron, jonka rajat on määritelty tapaturmavakuutuslaissa, voi pääomittaa. Pääomitus lasketaan ikäkertoimella.
Meluvammakorvaus
Ennen vuotta 1982 voimassa olleen tapaturmavakuutuslain elinkorkosäännöksiä sovelletaan myös meluvammoihin, jos tapaturma on sattunut tai ammattitauti ilmennyt ennen 1.1.1982. Ammattitaudin ilmenemisaika on ratkaiseva.
Korvaushakemus ammattitaudeista, kuten meluvammasta, tehdään usein vasta sitten, kun haitta on kehittynyt korvattavalle asteelle. Ennen vuotta 1982 voimassa olleeseen tapaturmavakuutuslakiin perustuvia meluvammakorvauksia saattaa edelleen tulla maksuun.
Ensimmäisen löydöksen aikaisia säännöksiä sovelletaan meluvammakorvausta määrättäessä riippumatta siitä, milloin haitta oikeuttaa korvaukseen. Ratkaisevaa on siis se, milloin meluvamma on ilmennyt.
Meluvamman haitta-aste on yleensä 10 – 30 prosenttia, joskus suurempikin. Jos haitta-aste on vähintään 30 prosenttia, meluvammakorvaus maksetaan aina jatkuvana.
Meluvammakorvausta maksetaan määräaikaisesti niin kauan kuin vamman pahenemisen mahdollisuus on olemassa eli niin kauan kuin työntekijä on työelämässä.
Kertakaikkinen korvaus
Kun meluvamma ei enää aiheuta haittaa työssä eli kun henkilö siirtyy eläkkeelle, meluvammasta maksetaan kertakaikkinen korvaus, jos haitta-aste on 10-25 prosenttia.
Kertakaikkinen korvaus maksetaan yleensä siitä päivästä, jolloin henkilö siirtyy eläkkeelle. Meluvamman korvaaminen voi alkaa kertakaikkisella korvauksella, kun henkilö on eläkkeelle siirtymässä ja uuden kuulontutkimuksen mukaan vamma on pahentunut korvattavan haitan asteelle.
Kertakaikkisen korvauksen suuruus määräytyy haitta-asteen, vuosityöansion ja omaisten mukaan. Kertakaikkista korvausta ei pääomiteta, koska korvauksen saajan ikä ei vaikuta kertakaikkisen korvauksen määrään.
Meluvammakorvaus päättyy, kun työmelu päättyy. Meluvammasta ei ole/pitäisi olla elinkorkoa samaan aikaan kuin työeläkettä. Jos tapaturmavakuutusyhtiölle ei tule tietoa eläkkeestä, elinkorko voi jatkua ja muuttua kertakaikkiseksi vasta myöhemmin.
Kertakaikkisen meluvammakorvauksen yhteensovittaminen
Meluvamman kertakaikkisessa korvauksessa ei ole kysymys jatkuvan korvauksen pääomittamalla tapahtuvasta maksutavan muutoksesta.
Jotta kertakaikkisen korvauksen yhteensovitus ei pienentäisi henkilön työeläkettä koko hänen loppuelämänsä ajan, hänelle maksetun kertakaikkisen korvauksen katsotaan vastaavan jäljempänä muuntotaulukossa esitetyn lukumäärän vuosia (3 – 6 vuotta eli kertakaikkisen korvauksen määrä ilman omaisia). Näiden vuosien kuluttua työeläkkeeseen tehdään uusi yhteensovitus ilman meluvammakorvausta.
Kertakaikkisen korvauksen muuntotaulukko
Tapaturmavakuutuslain mukaisen kertakaikkisen korvauksen muuntotaulukko siitä, kuinka pitkän ajan elinkorkoa kertakaikkinen korvaus vastaa:
| Haitta-aste | Korvaus % vuosityöansioista, ei omaisia | Aika vuosina |
| 10 % | 9 % | 3 vuotta |
| 15 % | 18 % | 4 vuotta |
| 20 % | 30 % | 5 vuotta |
| 25 % | 45 % | 6 vuotta |
Muuntotaulukon perusteena on tapaturmavakuutuslain kaava, jonka mukaan täysi peruskorko on 30 prosenttia vuosityöansiosta. Siten
- 10 prosentin elinkorko on 3 prosenttia
- 15 prosentin elinkorko on 4,5 prosenttia
- 20 prosentin elinkorko 6 prosenttia
- 25 prosentin elinkorko 7,5 prosenttia vuosityöansioista.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty ohje siitä, missä tilanteissa sotilasvammalain mukaiset etuudet otetaan yhteensovituksessa huomioon.
Milloin sotilasvammalain mukaiset etuudet otetaan huomioon yhteensovituksessa?
Sotilasvammalain mukainen etuus otetaan huomioon eläkkeessä,
- jonka eläketapahtuma on 1.1.2005 tai sen jälkeen ja joka on alkanut ennen 1.1.2007
- joka on määrätty vuoden 2004 säännösten mukaan
- joka on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen ja määrätty entisin perustein edellä mainitun eläkkeen perusteella.
Vähennettäessä sotilasvammalain mukaista etuutta em. eläkkeestä myös ns. 3 vuoden sääntö voi tulla sovellettavaksi.
Sen sijaan sotilasvammalain mukaista etuutta ei vähennetä eläkkeestä, joka on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen ja määrätty 2007 säännösten mukaisesti. Etuutta ei vähennetä mainitusta eläkkeestä, koska sotilasvammalain mukainen vahinkotapahtuma on aina ennen vuotta 2004.
Etuudet, jotka otetaan huomioon yhteensovituksessa
Yhteensovituksessa otetaan huomioon sotilasvammalain mukainen
- elinkorko
- elinkorkoon omaisten perusteella laskettu korotus.
Sotilasvammalain perusteella suoritetaan korvausta ennen 1.1.1991 ilmenneen
- vamman
- sairauden tai
- tapaturman johdosta.
Sotilasvammalain nojalla maksetaan mm.
- päivärahaa
- elinkorkoa
- korvausta edunjättäjän jälkeen huollettaville omaisille.
Päivärahaa maksetaan enintään vuoden ajalta, jonka jälkeen korvaus muuttuu elinkoroksi. Elinkorko voi kuitenkin alkaa aikaisemminkin kuin vuoden kuluttua vammautumisesta tai sairauden alkamisesta.
Eläkelaitos ottaa yhteensovituksessa huomioon vain elinkorkona maksetun korvauksen, johon otetaan mukaan myös omaisten perusteella laskettu korotus.
Etuudet, joita ei oteta huomioon yhteensovituksessa
Yhteensovituksessa ei oteta huomioon
- päivärahaa
- täydennyskorkoa, koska se ei ole elinkoron osa.
Yleensä yhteensovituksessa huomioon otettavat sotilasvammalain mukaiset korvaukset perustuvat asevelvollisuusaikana sattuneisiin tapaturmiin. Sotilasvammalain mukaisten korvausten yhteensovittaminen tulee siten harvoin kysymykseen.
Vuoden 1980 alusta tuli voimaan TEL:n 8 §:n muutos, jonka mukaan vuosien 1939 – 1945 sodissa saatuun vammaan perustuvia korvauksia ei yhteensoviteta työeläkkeiden kanssa. Korvauksia ei yhteensoviteta silloinkaan, kun sotavamma on pahentunut vasta myöhemmin ja oikeuttaa korvaukseen vasta tuosta ajankohdasta.
Vuoden 1991 alusta tuli voimaan sotilastapaturmalaki, jossa säädetään
- sotilastapaturmien ja
- palvelussairauksien korvaamisesta.
Sotilasvammalaki on kuitenkin edelleen voimassa ja koskee ennen 1.1.1991 tapahtuneessa palveluksessa ilmenneitä vammautumisia ja sairauksia.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on täydennetty säännökset siitä, milloin 3 vuoden sääntöä voidaan yhä soveltaa.
Mihin eläkkeeseen 3 vuoden sääntöä sovelletaan?
3 vuoden sääntöä sovelletaan
- eläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on ennen vuotta 2007
- 2004-säännösten mukaan myönnettyyn eläkkeeseen
- eläkkeeseen, joka on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen ja myönnetty entisin perustein edellä mainitun eläkkeen perusteella.
3 vuoden sääntöä sovelletaan myös silloin, kun ensisijainen etuus vähennetään pohjaluvusta.
Mitä 3 vuoden säännöllä tarkoitetaan?
3 vuoden säännöllä tarkoitetaan työeläkkeiden ja LITA-etuuksien yhteensovittamiseen liittynyttä lievennyssääntöä. Yhteensovituksessa ei otettu huomioon LITA-etuutta, jota henkilö oli saanut keskeytyksettä vähintään 3 vuoden ajan välittömästi ennen työeläkkeen eläketapahtumaa. Jos LITA-etuuden määrä nousi eläketapahtuman yhteydessä, eläkelaitos otti yhteensovituksessa huomioon vain LITA-etuuden korotuksen. Yhteensovituksessa otettiin huomioon vain se osa etuudesta, joka ylitti ennen eläketapahtumaa olleen LITA-etuuden määrän.
Jos eläkelaitos ei ole ottanut työeläkkeen yhteensovituksessa huomioon LITA-etuutta 3 vuoden säännön perusteella ja tällaisen LITA-etuuden määrä nousee, otetaan työeläkkeen uudessa yhteensovituksessa huomioon vain se määrä, jolla LITA-etuuden määrä on noussut.
Sitä LITA-etuuden määrää, jota työeläkkeitä ensimmäisen kerran yhteensovitettaessa ei ole otettu huomioon, ei oteta huomioon uudessa yhteensovituksessa. Yhteensovittamaton LITA-etuuden osa korotetaan puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä työeläkeindeksillä uuden yhteensovitusajankohdan tasoon.
3 vuoden sääntö koskee myös kuntoutuslakien mukaisia LITA-etuuksia, vaikka siitä ei ole laissa erikseen mainintaa.
LITA-etuutta on voitu maksaa ennen työeläkkeen alkamista pitkältä ajalta, jolloin henkilö on saattanut samaan aikaan olla myös ansiotyössä. Hänen tulonsa ovat tällöin muodostuneet sekä palkasta että LITA-etuudesta. Eläkkeen myöntämisen jälkeen samansuuruisena eläkkeen rinnalla jatkuvaa LITA-etuutta ei sen vuoksi otettu huomioon yhteensovituksessa.
3 vuoden ajan, jolta henkilö oli saanut LITA-etuutta ennen eläketapahtumaa, tuli olla aikaa, jona hän ei saanut työeläkettä.
Eläketapahtumalla tarkoitettiin tässä yhteydessä ensimmäistä eläketapahtumaa. Eläkkeen muuttuminen toisen nimiseksi sen keskeytymättä ei ole tässä mielessä eläketapahtuma.
Kun tarkasteltiin, oliko LITA-etuuden määrä noussut työeläkkeen eläkepahtuman yhteydessä, tarkastelussa otettiin yleensä huomioon noin puolen vuoden aika ennen eläketapahtumaa. Jos LITA-etuuden määrä oli noussut eläketapahtumahetken tasoonsa jo yli 6 kuukautta ennen eläketapahtumaa, LITA-etuuden määrän ei katsottu nousseen eläketapahtuman yhteydessä eikä LITA-etuutta otettu lainkaan huomioon yhteensovituksessa.
Joissakin tilanteissa LITA-etuuden määrän vaihteluja tarkasteltiin kuitenkin pitemmältäkin ajanjaksolta vakiintuneen tason selvittämiseksi. Jos LITA-etuuden määrä vaihteli ennen eläketapahtumaa, määriteltiin, mikä oli vakiintunut korvaustaso ennen vaihtelun alkua. Tähän määrään verrattiin eläketapahtuman hetkistä korvaustasoa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu tieto potilasvahinkolain mukaisesta ansionmenetyskorvauksesta, koska potilasvahinkolain mukainen ansionmenetyskorvaus ei ole työeläkkeeseen nähden ensisijainen etuus 1.1.2021 alkaen.
Tieto eläkehakemuksesta
Eläkehakemusasiakirjoista käy yleensä ilmi, maksetaanko eläkkeenhakijalle sellaista LITA-etuutta, joka vähennetään työeläkkeestä. Eläkehakemusasiakirjoissa on usein tieto myös siitä, että eläkkeenhakija hakee tällaista LITA-etuutta.
LITA-yhtiö ilmoittaa tiedon LITA-etuudesta Eläketurvakeskukselle
Kun LITA-yhtiö myöntää etuuden tai muuttaa myönnetyn etuuden määrää vähintään 4 kuukaudeksi, LITA-yhtiö ilmoittaa sen Eläketurvakeskukselle.
Eläketurvakeskukselle ei kuitenkaan ilmoiteta tietoa
- LITA-etuuden määrästä
- ajasta, jolle etuus on myönnetty.
Eläketurvakeskus rekisteröi LITA-yhtiön ilmoittamat tiedot LITA-etuuksista henkilöasianhallintaan, josta lähtee eläkelaitoksille hälytys. Hälytyksen saatuaan eläkelaitos selvittää tarvittaessa tarkemmat tiedot LITA-etuudesta.
Potilasvahinkokorvauksista ei ilmoiteta Eläketurvakeskukselle eikä niistä lähetetä eläkelaitoksille erillisiä hälytyksiä.
Tiedot Kelan tietokannasta
Eläkelaitokset voivat kysellä tietoja LITA-etuudesta Kelan tietokannasta joko
- sanomakyselyllä tai
- LITA-sovelluksen kautta.
Eläkelaitokset näkevät Kelan tietokannassa olevista tapaturma- ja liikennevahinkokorvaustiedoista vain ne etuuslajit, jotka otetaan huomioon LITA-vähentämisessä.
Kelan tietokannassa olevien tietojen näkymisestä eläkelaitoksille on sovittu Kelan kanssa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty vakuutusoikeuden 2.5.2023 antaman päätöksen perusteella muuttunut 4 kuukauden säännön soveltamiskäytäntö. Lisäksi ohjetta on päivitetty siten, että 4 kuukauden sääntöä ei sovelleta, kun eläkkeen alkamisen jälkeen myönnetään LITA-etuus takautuvasti siten, että se alkaa eläkkeen kanssa samasta ajankohdasta tai tätä aikaisemmasta ajankohdasta.
Eläkelaitoksella on tieto siitä, että eläkkeenhakija hakee myös LITA-etuutta
Eläkelaitoksella voi olla tieto siitä, että eläkkeenhakija hakee myös LITA-etuutta. Tieto saattaa ilmetä esimerkiksi eläkehakemusasiakirjoista. Jos LITA-yhtiö ei ole vielä ratkaissut hakemusta, eläkelaitos ottaa yhteyttä LITA-yhtiöön.
Jos LITA-yhtiö ilmoittaa, että se ei ehdi antaa päätöstä ennen työeläkkeen myöntämistä, eläkelaitos myöntää työeläkkeen vähentämättä siitä LITA-etuutta. Päätös voidaan jo tässä vaiheessa antaa lopullisena.
Tarkemmat tiedot
LITA-yhtiössä hakemuksen käsittely ja korvausratkaisun tekeminen voi viivästyä työkyvyttömyyden tai korvattavuuskysymysten selvittelyn vuoksi.
Jos eläkelaitos ei vähennä LITA-etuutta työeläkkeestä heti eläkettä myönnettäessä, eläkelaitos ilmoittaa ensimmäisessä päätöksessä, että
- työeläke maksetaan mahdollisesti liian suurena
- työeläkkeen määrä tarkistetaan, kun eläkelaitos saa tiedon LITA-etuudesta
- eläkelaitoksen liikaa maksama työeläke peritään suoraan LITA-yhtiöltä.
Eläkelaitos lähettää LITA-yhtiölle perimisilmoituksen. Näin LITA-yhtiö osaa varautua siihen, että osa sen takautuvasti myöntämää etuutta voi tulla maksettavaksi eläkelaitokselle eikä etuuden hakijalle.
Kun LITA-yhtiö myöntää LITA-etuuden, se ilmoittaa eläkelaitokselle takautuvalle ajalle myönnetyn etuuden määrän ja ajan, johon korvaus kohdistuu. Samalla LITA-yhtiö pidättää maksamastaan etuudesta takautuvan osan eläkelaitosta varten.
LITA-yhtiö maksaa eläkelaitokselle takautuvasta LITA-etuudesta sen työeläkettä vastaavan osan, jota ei olisi tullut LITA-etuuden vähentämisen vuoksi maksettavaksi, jos LITA-etuus olisi ollut eläkelaitoksen tiedossa jo eläkettä myönnettäessä.
Eläkelaitos antaa uuden valituskelpoisen päätöksen, jolla LITA-etuus vähennetään työeläkkeen alkamisesta lukien. Päätös voidaan antaa ilman eläkkeensaajan suostumusta tai hakematta aiemman päätöksen poistamista.
Eläkelaitoksella ei ole tietoa siitä, että eläkkeenhakija hakee myös LITA-etuutta
Eläkepäätöstä antaessaan eläkelaitoksella ei aina ole tietoa siitä, että eläkkeensaajalle myönnetään LITA-etuus. Eläkelaitos saattaa vasta päätöksensä antamisen jälkeen saada tiedon siitä, että eläkkeensaajalle on takautuvasti myönnetty LITA-etuus, joka ajoittuu joko
- eläkkeen alkamisajankohtaan tai
- sitä edeltävään aikaan.
4 kuukauden sääntöä ei sovelleta silloin, kun eläke on maksussa ja LITA-etuus myönnetään takautuvasti eläkkeen alkamisajankohtaan tai sitä edeltävään aikaan.
Tarkemmat tiedot
Kyseessä on tilanne, jossa eläkkeen määrä oikaistaan alusta alkaen. LITA-vähentäminen toteutetaan tällaisessa tilanteessa siten samoin kuin silloin, jos eläkelaitoksella olisi ollut päätöstä antaessaan tieto LITA-etuudesta, joka alkaa eläkkeen kanssa samasta ajankohdasta tai tätä aiemmin.
Eläkelaitos voi tällöin ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen ja muuttaa lainvoimaista päätöstään. LITA-etuus vähennetään työeläkkeestä työeläkkeen alkamisesta lukien.
Eläkelaitos perii liikaa maksetun eläkkeenosan LITA-yhtiöltä siitä LITA-etuudesta, jonka LITA-yhtiö on myöntänyt takautuvasti samalle ajalle työeläkkeen kanssa. Tätä varten LITA-yhtiölle lähetetään perimisilmoitus, jossa työeläkelaitoksen saatava on eritelty.
LITA-yhtiö maksaa oman takautuvan korvauksensa eläkkeensaajalle vasta, kun eläkelaitoksen saatava on selvitetty.
Tarkemmat tiedot
Jollei perimisilmoitus ole saapunut LITA-yhtiöön ennen etuuden maksamista, LITA-yhtiö voi maksaa LITA-etuuden eläkkeensaajalle. Työeläkelaitos voi periä liikaa maksetun eläkkeen takaisin eläkkeestä kuittaamalla sen vastaisista eläke-erista, tai jos eläkettä ei jää maksettavaksi, perimällä liikaa maksetun eläkkeen eläkkeensaajalta. Viime kädessä liikaa maksettu eläke voidaan periä takaisin ulosottoteitse.
Eläkelaitos antaa LITA-etuuden vähentämisestä uuden päätöksen. Päätöksessä kerrotaan myös, että eläkelaitos perii liikaa maksamaansa eläkettä vastaavan määrän suoraan LITA-yhtiöltä.
Päätös LITA-etuuden myöntämisestä ei ole lainvoimainen
Jos LITA-etuuden myöntämispäätöksestä on valitettu, eläkelaitos voi vähentää LITA-etuuden työeläkkeestä ja myöntää eläkkeen lopullisella päätöksellä. Samalla se lähettää perimisilmoituksen etuuden myöntäneelle LITA-yhtiölle siltä varalta, että LITA-etuuden määrä suurenee valituksen johdosta.
Jos LITA-etuuden määrä suurenee, eläkelaitos vähentää LITA-etuuden työeläkkeestä ja antaa asiasta uuden päätöksen. Eläkelaitos perii liikaa maksamansa eläkkeen LITA-yhtiöltä.
Päätöstä LITA-etuudesta ei ole annettu, mutta eläkelaitos on saanut ennakkotiedon tulevasta etuudesta
Tapaturmavakuutuslain tai liikennevakuutuslain mukaista etuutta voidaan maksaa pitkäänkin ennakkokorvauksena ilman, että LITA-yhtiö on antanut asiasta päätöksen. Esimerkiksi liikennevakuutusyhtiö voi odottaa liikennevahingon poliisitutkintapöytäkirjoja tai tuomioistuimen ratkaisua. Liikennevakuutusyhtiö voi ilmoittaa eläkelaitokselle ennakkotiedon tulevasta etuudesta.
Jos etuuden lopullinen määrä poikkeaa ennakkokorvauksesta, työeläkkeeseen tehdään uusi LITA-vähennys. Jos uusi LITA- vähentäminen pienentää työeläkkeen määrää aiempaa enemmän, eläkelaitos perii liikaa maksamaansa eläkkeen osan LITA-yhtiöltä.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on antanut kuitenkin päätöksen (ei julkaistu) TELK/4610/3099/2010, jonka mukaan eläkelaitoksen päätös, jolla tapaturmaeläke oli vähennetty työeläkkeestä, oli ennenaikainen, koska tapaturmayhtiö ei ollut antanut päätöstä tapaturmaeläkkeestä.
LITA-vähennyksessä huomioon otetun LITA-etuuden määrä muuttuu myöhemmin
Jos LITA-etuus on vähennetty työeläkkeestä ja LITA-etuuden määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi, työeläkkeeseen tehdään uusi LITA-vähennys siitä päivästä lukien, jona LITA-etuuden määrä on muuttunut.
Tiedon LITA-etuudesta olisi pitänyt olla eläkelaitoksella jo päätöstä annettaessa
Jos tieto LITA-etuuden myöntämisestä olisi pitänyt olla eläkelaitoksen käytettävissä jo eläkepäätöstä annettaessa, asian uudelleen ratkaiseminen edellyttää asianosaisen suostumusta tai päätöksen poistamista.
Jos eläkkeensaajalta on saatu kirjallinen suostumus virheen korjaamiseen, eläkelaitos voi korjata päätöksensä asiavirheenä.
Tarkemmat tiedot
Työeläkelaeissa on erityissäännös eläkelaitoksen oikeudesta ratkaista asia uudelleen ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta tilanteissa, joissa eläkkeensaajalle on myönnetty takautuvasti sellainen ensisijainen etuus, joka ajoittuu joko eläkkeen alkamisajankohtaan tai sitä edeltävään aikaan.
Erityissäännös ei koske jälkiseikkatilanteita eli tilanteita, joissa takautuvan etuuden tai korvauksen maksujakso ajoittuu sekä jo myönnetyn eläkkeen alkamisajankohdan että myöntöpäätöksen jälkeiseen aikaan. Näissä tilanteissa uusi ensisijaisen etuuden vähentäminen voidaan tehdä ensisijaisen etuuden muutoksen vaikutusta eläkkeen määrään koskevan säännöksen perusteella.
Liikaa maksetun eläkkeen takaisinperintä
Eläkkeen määrä voi pienentyä taannehtivasti uuden LITA-vähennyksen johdosta. Liikaa maksetut eläke-erät peritään takaisin joko
- LITA-yhtiöltä regressisäännön nojalla tai
- eläkkeestä kuittaamalla.
Jos liikaa maksettua eläkettä ei saada perittyä regressinä LITA-yhtiöltä, voidaan eläkkeensaajalta periä takaisin liikaa maksetut eläke-erät 5 vuoden ajalta takautuvasti.
Tarkemmat tiedot
Ammattitaudin toteaminen saattaa kestää useita vuosia. Esimerkiksi asbestisairauksissa tyypillinen tilanne on, että tapaturmakorvaus myönnetään pitkältäkin ajalta takautuvasti. Eläkelaitos vähentää LITA-etuuden eläkkeestä etuuden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Regressisäännön perusteella eläkelaitoksella on oikeus saada tapaturmavakuutusyhtiöltä liikaa maksamansa eläke-erät.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
LITA-etuuksien vähentämisessä otetaan huomioon peruseläkkeet, joita ovat
- yksityisten alojen eläkelakien mukaiset, työsuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perustuvat eläkkeet
- julkisten alojen eläkelakien mukaiset eläkkeet
- luottamustoimesta TyEL:n mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella karttunut eläke
- työntekijän ulkomaan työkomennuksen ajalle otetun vapaaehtoisen peruseläkevakuutuksen perusteella karttunut eläke
- yrittäjän tai maatalousyrittäjän vapaaehtoisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteella karttunut eläke
- palkattomilta ajoilta karttunut eläke.
LITA-etuuksien vähentämisessä otetaan huomioon myös opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunut etuus.
Kun LITA-etuus on vähennetty peruseläkkeistä, peruseläkkeen ylittävä määrä LITA-etuudesta vähennetään rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaisesta eläkkeestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty maininta siitä, että VTJ-karttumaan ei tehdä lykkäyskorotusta eikä varhennusvähennystä, mutta elinaikakerroin tarkistus VTJ-karttumaan tehdään.
Eläkkeensaajalla on oikeus vähintään LITA-etuuden vahinkotapahtumavuoden jälkeen työansioiden perusteella karttuneeseen eläkkeeseen (VTJ –karttuma). Jos LITA-vähennyksen jälkeen eläke on pienempi kuin VTJ-karttuma, eläkkeensaajalle maksetaan VTJ-karttuman suuruinen eläke.
VTJ-karttumaan ei lasketa varhennusvähennystä tai lykkäyskorotusta. VTJ-karttumasta ei oteta osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista vanhuuseläkettä vastaavaa osaa, vaan VTJ-karttuma myönnetään kokonaisena. Elinaikakerrointarkistus VTJ-karttumaan kuitenkin tehdään.
VTJ-karttumaa voi olla vain työansioiden perusteella karttunut eläke. Näin ollen VTJ-karttumaa ei ole
- palkattomilta ajoilta karttunut eläke
- tulevan ajan eläkeosa
- eläkesuhteesta karttunut eläke.
VTJ-karttumaa on LITA-etuuden vahinkotapahtumaa seuraavan vuoden alusta
- työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessa karttunut eläke
- vanhuuseläkkeen eläketapahtumakuukauden loppuun mennessä karttunut eläke.
LITA-etuutta ei vähennetä työeläkkeestä lainkaan, jos LITA-etuuden vahinkotapahtuma on ennen vuotta 2004. Näin ollen VTJ-karttumaa on vain 1.1.2005 alkaen työansioista karttunut eläke.
VTJ-karttumasäännöstä voidaan soveltaa työansioiden perusteella ansaittuun eläkkeeseen, kun se myönnetään vanhuus- tai perhe-eläkkeenä, vaikka työntekijä olisi sellaisella eläkkeellä, jonka eläketapahtuma on ennen vuotta 2007.
VTJ-karttumasäännöstä ei sovelleta missään tilanteessa eläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on ennen vuotta 2007. VTJ-karttumasäännöstä ei voida soveltaa silloinkaan, kun tällaisen eläkkeen jälkeen myönnetään uusi eläke entisin perustein.
LITA-etuuden vahinkotapahtuma, jonka jälkeinen karttuma on VTJ-karttumaa
LITA-etuuden vahinkotapahtumalla, jonka jälkeinen karttuma on VTJ-karttumaa, tarkoitetaan työeläkkeen LITA-vähennyksessä huomioon otettavan LITA-etuuden vahinkotapahtumaa.
Eläkkeensaajalla voi olla aikaisempi vahinkotapahtuma, mutta sen perusteella ei ole maksussa LITA-etuutta. Hänelle voidaan myöhemmän vahinkotapahtuman perusteella myöntää LITA-etuus, joka vähennetään työeläkkeestä. VTJ-karttuma lasketaan tällöin työeläkkeessä huomioon otetun LITA-vahinkotapahtuman perusteella.
VTJ-karttumaa ei ole tarpeen laskea silloin, kun LITA-etuuden vahinkotapahtuman perusteella ei makseta LITA-etuutta tai LITA-etuuden maksaminen päättyy ennen työeläkkeen alkamista. Siten VTJ-karttuma voi tulla laskettavaksi vain silloin, kun työeläkkeestä vähennetään LITA-etuus.
VTJ-karttuma lasketaan, vaikka vahinkotapahtuman perusteella ei heti vahinkotapahtuman jälkeen olisi maksettu LITA-etuutta. Jos LITA-etuutta aletaan myöhemmin maksaa tämän vahinkotapahtuman perusteella, on vahinkotapahtumavuoden jälkeen työansioista karttunut eläke VTJ-karttumaa.
Esimerkki 1: VTJ-karttuma, kun LITA-etuus toisen vahinkotapahtuman perusteella
Henkilölle on sattunut työtapaturma vuonna 2013. Tässä vaiheessa hänelle ei kuitenkaan myönnetä jatkuvaa LITA-etuutta. Henkilö jatkaa työeläkelakien mukaan vakuutettua työskentelyään.
Vuonna 2017 henkilö on liikenneonnettomuudessa, jonka perusteella hänelle myönnetään LITA-etuus ja myös työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke.
Vuoden 2013 jälkeen työansioista karttunut eläke ei ole VTJ-karttumaa.
Esimerkki 2: VTJ-karttuma, kun kaksi eri LITA-etuutta
Henkilöllä todetaan ammattitauti vuonna 2013. Tämän perusteella hänelle myönnetään LITA-etuus, jota hänelle maksetaan jatkuvana korvauksena. Henkilö jatkaa työeläkelakien mukaan vakuutettua työskentelyään.
Vuonna 2017 henkilö on liikenneonnettomuudessa, jonka perusteella hänelle myönnetään LITA-etuus ja myös työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke.
Koska henkilö saa sekä tapaturma- että liikennevakuutuslain mukaista etuutta, työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään molemmat LITA-etuudet. VTJ-karttumaa on vuoden 2013 jälkeen työansioista karttunut eläke.
Esimerkki 3: LITA-etuus ja työeläke maksuun samaan aikaan
Henkilölle sattuu tapaturmavakuutuslain mukainen vahinkotapahtuma vuonna 2013. Tässä vaiheessa hänelle ei kuitenkaan myönnetä jatkuvaa LITA-etuutta. Henkilö jatkaa työeläkelakien mukaan vakuutettua työskentelyään.
Vahinkotapahtumassa tullut vamma aiheuttaa vuonna 2015 työkyvyttömyyden, jonka perusteella henkilölle myönnetään sekä työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke että LITA-etuus. Vahinkotapahtuman vuoden 2013 jälkeen työansioista karttunut eläke on VTJ-karttumaa.
Esimerkki 4: Kaksi vahinkotapahtumaa
Henkilöllä on tapaturmavakuutuslain mukaiset vahinkotapahtumat vuonna 2002 ja vuonna 2012, joiden molempien perusteella hänelle on myönnetty LITA-etuus. Työeläke alkaa vuonna 2013 (eläketapahtuma vuonna 2012). Vuoden 2002 vahinkotapahtuman perusteella maksettavaa LITA-etuutta ei vähennetä työeläkkeestä. Vuoden 2012 vahinkotapahtuman perusteella maksettava LITA-etuus vähennetään työeläkkeestä suorana vähennyksenä.
Esimerkki 5: Kaksi vahinkotapahtumaa, VTJ-karttuma vain toisen perusteella
Henkilöllä on tapaturmavakuutuslain mukaiset vahinkotapahtumat vuosina 2002 ja 2012. Molempien perusteella on myönnetty LITA-etuus. Työeläke alkaa vuonna 2015 (eläketapahtuma vuonna 2014). Vuoden 2002 vahinkotapahtuman perusteella maksettavaa LITA-etuutta ei vähennetä työeläkkeestä. Vuoden 2012 vahinkotapahtuman perusteella maksettava LITA-etuus vähennetään työeläkkeestä suorana vähennyksenä. Vuonna 2013 työansioista karttunut eläke on VTJ-karttumaa.
Miten VTJ-karttuma lasketaan työkyvyttömyys- työura- ja vanhuuseläkkeeseen?
Työkyvyttömyys- työura- ja vanhuuseläke lasketaan ensin normaalisti ja LITA-etuus vähennetään työeläkkeestä suorana vähennyksenä. Jos LITA-vähennyksen jälkeen eläke on pienempi kuin VTJ-karttuma, eläkkeensaajalle maksetaan VTJ-karttuman suuruinen eläke. Jos LITA-vähennyksen jälkeen eläke on suurempi kuin VTJ-karttuma, eläkkeensaajalle maksetaan LITA-vähennetty eläke.
Jos vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaiseen eläkkeeseen tehdään uusi yhteensovitus, yhteensovitusrajan ylittävää LITA-etuuden osaa ei vähennetä vuoden 2007 säännösten mukaisesta eläkkeestä, jos LITA-etuuden vahinkotapahtuma on ollut ennen vuotta 2004.
Miten VTJ-karttuma lasketaan osittaiseen vanhuuseläkkeeseen?
Jos vahinkotapahtuma on ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista, verrataan LITA-vähennetyn osittaisen vanhuuseläkkeen määrää koko elinaikakertoimella muunnetun VTJ-karttuman määrään. Eläkkeensaajalla on yleensä oikeus vähintään elinaikakertoimella muunnetun VTJ-karttuman suuruiseen eläkkeeseen. VTJ-karttumana myönnettävä osittainen vanhuuseläke ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin normaalisäännöin laskettu osittainen vanhuuseläke.
Jos vahinkotapahtuma sattuu osittaisen vanhuuseläkkeen aikana, ei VTJ-karttuma voi sisältyä osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläkkeeseen. Osittaisen vanhuuseläkkeen aikana tehdyn työn perusteella voi karttua VTJ-karttumaa. Tätä VTJ-karttumaa ei voida myöntää osittaisena vanhuuseläkkeenä. Osittaisen vanhuuseläkkeen aikana sattuneen vahinkotapahtuman perusteella maksettavaa LITA-etuutta ei vähennetä osittaisesta vanhuuseläkkeestä ennen alinta vanhuuseläkeikää. VTJ-karttuma voidaan myöntää, kun osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään muu eläke.
Hallituksen esityksen (HE 16/2015) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 92 §:n osalta seuraavaa: … Lisäksi, kun ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuma on sattunut ennen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen myöntämistä, pykälää sovellettaisiin myös ehdotettuun osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Työuraeläkkeestä ja osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä vähennettäisiin tällöin ensisijainen etuus samalla tavoin kuin muistakin eläkkeistä. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saajalla, samoin kuin vastaavassa tilanteessa muidenkin eläkkeiden kuten vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalla, on kuitenkin oikeus vahinkotapahtumavuoden jälkeen työntekijälle työansioiden perusteella karttuneen eläkkeen suuruiseen eläkkeeseen pykälän 2 momentin mukaan. Jos työntekijälle olisi karttunut eläkettä vahinkotapahtumavuoden jälkeen enemmän kuin mitä hänelle voisi tulla myönnettäväksi osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä, osittainen varhennettu vanhuuseläke olisi kuitenkin enintään sen suuruinen, mihin henkilöllä olisi oikeus osittaista varhennettua vanhuuseläkettä koskevien säännösten perusteella.
Miten VTJ-karttuma lasketaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen?
Jos vahinkotapahtuma on ennen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista, on eläkkeensaajalla oikeus vähintään elinaikakertoimella tarkistetun VTJ-karttuman suuruiseen eläkkeeseen. VTJ-karttumasta ei myönnetä vain puolikasta, vaikka osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä onkin puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Miten VTJ-karttuma lasketaan perhe-eläkkeeseen?
Jos edunjättäjä oli kuollessaan eläkkeellä ja hänellä oli VTJ-karttumaa, voidaan VTJ-karttuma ottaa huomioon myös perhe-eläkkeessä. Tällöin ei ole merkitystä sillä, maksetaanko LITA-perhe-eläke saman vahinkotapahtuman perusteella kuin edunjättäjän saama LITA-etuus.
Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, perhe-eläkkeessä VTJ-karttuma otetaan huomioon silloin, kun edunjättäjä on aiemmin ollut vahinkotapahtumassa ja sen perusteella hänen jälkeensä myöhemmin myönnetään LITA-perhe-eläke.
VTJ-karttumaa ei oteta huomioon silloin, kun edunjättäjän kuolema aiheutuu uudesta vahinkotapahtumasta ja sen perusteella hänen jälkeensä myönnetään LITA-perhe-eläke.
VTJ-karttuma ja ennen vuotta 2013 alkaneet eläkkeet
VTJ-karttumaa koskeva säännös tuli työeläkelakeihin 1.1.2013 alkaen.
Säännöstä sovelletaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeeseen, joka alkaa 1.1.2013 tai sen jälkeen.
Säännöstä sovelletaan hakemuksesta myös ennen vuotta 2013 alkaneeseen eläkkeeseen, jos
- työeläkkeen eläketapahtuma on ollut 1.1.2007 tai sen jälkeen
- eläkkeestä on vähennetty ensisijainen etuus ja
- henkilö saisi VTJ-karttumasäännöksen perusteella suuremman eläkkeen.
Eläkkeen määrä tarkistetaan VTJ-karttumasäännöksen mukaiseksi hakemusta seuraavan kuukauden alusta.
Jos eläkkeensaajan hakemus eläkkeen tarkistamisesta saapui eläkelaitokseen viimeistään 30.6.2013, eläke tarkistettiin 1.1.2013 alkaen.
Jos eläkkeenhakijalle myönnetään työeläke takautuvasti siten, että se alkaa ennen vuotta 2013, eläke myönnetään VTJ-karttumasäännöksen mukaisena 1.1.2013 lukien.
Vaikka eläkkeen määrää ei olisi hakemuksesta tarkistettu, eläkelaitos soveltaa säännöstä silloin, kun
- työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ja eläkkeen tai LITA-etuuden määrä samalla muuttuu
- edunjättäjän eläkkeen perusteella myönnetään perhe-eläke
- työkyvyttömyyseläke on päättynyt ennen 1.1.2013 ja myönnetään eläke uusin perustein
- työkyvyttömyyseläke myönnetään katkon jälkeen entisin perustein
- lepäämässä ollut työkyvyttömyyseläke laitetaan uudelleen maksuun.
Osa-aikaeläkkeen enimmäismäärä ja VTJ-karttuma
VTJ-karttumasäännöstä sovellettiin, kun laskettiin osa-aikaeläkkeen enimmäismäärää.
Yhella-laskentajärjestelmä ei tehnyt laskentaa automaattisesti, vaan osa-aikaeläkkeen enimmäismäärä laskettiin manuaalisesti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on tarpeettomana poistettu vanhuuseläkkeen myöntämistä entisin perustein koskeva kohta.
Jos eläkkeensaaja on vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetyllä eläkkeellä ja LITA-yhteensovituksen jälkeen eläkettä on jäänyt maksuun, eläkkeen rinnalla ansaittu uusi eläke lisätään maksussa olevaan eläkkeeseen.
Jos vuoden 2004 säännösten mukaisen LITA-yhteensovituksen jälkeen eläkettä ei ole jäänyt maksuun, eläkkeen rinnalla ansaittu uusi eläke lisätään pohjalukuun ja LITA-etuus vähennetään pohjaluvusta suorana vähennyksenä.
Jos vuoden 2004 säännösten mukaisen yhteensovituksen jälkeen eläkettä ei ole jäänyt maksuun ja suora vähentäminen pienentäisi eläkkeen määrää enemmän kuin vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus, eläke kuuluu suojamenettelyn piiriin. Vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus on silloin tehtävä uudelleen. Vuoden 2004 säännösten mukaisessa uudessa yhteensovituksessa otetaan huomioon LITA-etuus ja yhteensovitusrajan ylittävä osuus LITA-etuudesta vähennetään eläkkeen rinnalla tehdystä työstä ansaitusta eläkkeestä. Tällaisessa tilanteessa vuoden 2004 säännösten mukaista eläkettä ei jää lainkaan maksettavaksi.
Suora vähentäminen pienentää eläkkeen määrää enemmän kuin vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus silloin, kun vuoden 2004 säännösten mukaisten työeläkkeiden määrä on pienempi kuin yhteensovitusraja, jossa ei ole otettu huomioon kansaneläkkeen pohjaosan pienentävää vaikutusta.
Ensisijainen etuus otetaan vuoden 2004 säännösten mukaisessa eläkkeessä huomioon 31.12.2012 voimassa olleiden ensisijaisen etuuden vähentämistä koskevien säännösten mukaan. Myös sotilasvammalain mukainen elinkorko otetaan huomioon työeläkettä vähentävänä etuutena. LITA-etuus otetaan huomioon, jos se on myönnetty tai sen määrä on muuttunut yli 4 kuukaudeksi. Sen sijaan eläkkeen rinnalla ansaittuun eläkkeeseen sovelletaan 1.1.2013 voimaan tulleita säännöksiä. Eläkeaikainen karttuma voi olla VTJ-karttumaa.
Tapaturmavakuutuslain mukaista elinkorkoa ei kuitenkaan voida vähentää eläkkeen rinnalla tehdystä työstä ansaitusta eläkkeestä.
LITA-etuus otetaan eläkkeessä huomioon edellä kerrotulla tavalla myös silloin, jos eläkkeensaajalle myönnetään uusi LITA-etuus tai LITA-etuuden määrä muuttuu ja eläkkeensaaja saa vuoden 2004 säännösten mukaisen eläkkeen lisäksi myös eläkkeen rinnalla ansaittua eläkettä.
Myös julkisten alojen eläkelakien mukaisen eläkkeen rinnalla ansaitussa eläkeessä otetaan LITA-etuus huomioon samalla tavalla kuin yksityisten alojen eläkelakien mukaisen eläkkeen rinnalla ansaitussa eläkkeessä.
Yksityisten alojen eläkelakien mukaan myönnetyn eläkkeen aikana ansaittu eläke
Jos vuoden 2004 säännösten mukaisessa eläkkeessä on otettava huomioon LITA-etuus, pohjaluku muodostetaan siten, että LITA-etuuden vaikutus poistetaan eläkkeestä. Vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus tehdään silloin uudelleen pelkästään työeläkkeiden kesken. Mahdollinen työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotuksen vaikutus poistetaan eläkkeestä. Näin saatu pohjaluku kerrotaan alkuperäisellä kertakorotusprosentilla, siihen lisätään eläkkeen rinnalla tehdystä työstä ansaittu eläke ja yhteenlasketuista eläkkeistä vähennetään LITA-etuus suorana vähennyksenä.
Jos suora vähentäminen pienentäisi eläkkeen määrää enemmän kuin vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus, eläke yhteensovitetaan uudelleen vuoden 2004 säännösten mukaisesti ja yhteensovitusrajan ylittävä LITA-etuuden määrä vähennetään eläkkeen aikana tehdystä työstä ansaitusta eläkkeestä.
Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä ansaitusta eläkkeestä ei kuitenkaan voida vähentää ennen vuotta 1982 voimassa olleen tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa
- elinkorkoa (perus- tai täydennyskorko)
- meluvammakorvasta
- perhe-eläkkeen yhteensovituksessa vahingoittuneen omaisille maksettavaa huoltoeläkettä.
Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuneesta eläkkeestä ei voida vähentää myöskään sotilasvammalain mukaista
- elinkorkoa
- elinkorkoon omaisten perusteella laskettua korotusta.
Julkisten alojen eläkelakien mukaan myönnetyn eläkkeen aikana ansaittu yksityisten alojen eläkelakien mukainen eläke
Jos eläkkeensaaja saa vuoden 2004 säännösten mukaista julkisten alojen eläkelakien mukaista eläkettä ja hänelle myönnetään eläkkeen aikana ansaittu yksityisen alojen eläkelakien mukainen eläke, julkisten alojen eläkelakien mukainen eläke yhteensovitetaan uudelleen vuoden 2004 säännösten mukaisesti. Yhteensovituksessa yksityisten alojen eläkelakien mukaisesta eläkkeestä otetaan kuitenkin huomioon vain ennen vuotta 2005 karttunut eläke. Ylite jaetaan kaikkien eläkelakien mukaisten eläkkeiden määrien suhteessa, mutta ylite vähennetään vain julkisten alojen eläkelakien mukaisista eläkkeistä.
Modifioidulla yhteensovituksella tarkoitetaan julkisten alojen eläkelakien mukaisten eläkkeiden yhteensovitusta 31.12.2004. Julkisten alojen eläkelakien mukaisessa, 31.12.2004 tehdyssä yhteensovituksessa otettiin huomioon kaikki 31.12.2004 mennessä karttuneet eläkkeet. Mahdollinen ylite vähennettiin kokonaisuudessaan julkisten alojen eläkelakien mukaisista eläkkeistä niiden määrien suhteessa.
Yksityisten alojen eläkelakien mukaan vuoden 2004 lopun vapaakirjaa ei yhteensovitettu.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty vakuutusoikeuden 2.5.2023 antaman päätöksen perusteella muuttunut 4 kuukauden säännön soveltamiskäytäntö.
Pohjalukumallin tarkoitus on mahdollistaa LITA-etuuksien vähentäminen suorana vähennyksenä myös vuoden 2004 säännösten mukaisesta eläkkeestä.
Pohjaluku
Pohjaluvulla tarkoitetaan työeläkkeiden kesken yhteensovitetun eläkkeen määrää. Jos työeläkettä ei ole yhteensovitettu LITA-etuuden kanssa, pohjaluku on maksussa olevan eläkkeen määrä.
Jos työeläke on yhteensovitettu LITA-etuuden kanssa, pohjaluku saadaan kun eläkkeestä poistetaan LITA-etuuden vaikutus. Eläke yhteensovitetaan uudelleen pelkästään työeläkkeiden kesken. Eläkkeestä poistetaan mahdollinen työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus. Jos työeläkkeen eläketapahtuma on ollut ennen vuotta 1996, yhteensovitusrajasta poistetaan myös kansaneläkkeen pohjaosan vähentävä vaikutus. Pohjalukuun ei lisätä mahdollista posa-korotusta.
Jos eläkkeessä on ollut työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus, pohjaluku kerrotaan alkuperäisellä kertakorotusprosentilla. Sen jälkeen pohjalukuun lisätään mahdollinen eläkkeen aikana ansaittu eläke. Näin saadusta eläkkeestä LITA-etuus vähennetään suorana vähennyksenä.
Pohjalukumallin soveltaminen ei saa kuitenkaan johtaa eläkkeensaajan kannalta huonompaan lopputulokseen kuin vuoden 2004 säännösten mukainen LITA-yhteensovitus. Näin käy silloin, kun vuoden 2004 säännösten mukaisten työeläkkeiden määrä on pienempi kuin yhteensovitusraja, josta on poistettu kansaneläkkeen pohjaosan vähentävä vaikutus. Eläkkeeseen sovelletaan tällöin suojamenettelyä ja LITA-etuus yhteensovitetaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti.
Käytännössä pohjaluku on vuoden 2004 säännösten mukainen työeläkkeiden yhteensovitusraja.
Pohjalukumallin soveltaminen
Pohjalukumallia sovelletaan, kun 1.1.2015 tai sen jälkeen vuoden 2004 säännösten mukaan määrätyn
- eläkkeen saajalle myönnetään LITA-etuus tai LITA-etuuden määrä muuttuu
- perhe-eläkkeen edunsaajille myönnetyn LITA-etuutta vastaavan perhe-eläkkeen tai korvauksen määrä muuttuu
- perhe-eläkkeen edunsaajien lukumäärä muuttuu.
Tarkemmat tiedot
Eläke on määrätty vuoden 2004 säännösten mukaan, kun
- työkyvyttömyys-, työttömyys-, vanhuus- tai perhe-eläkkeen eläketapahtuma on ollut ennen vuotta 2005
- työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtuma on ollut vuonna 2005
- perhe-eläkkeen eläketapahtuma on ollut vuonna 2005 ja edunjättäjä kuollessaan ei ollut täyttänyt vanhuuseläkeikää
- perhe-eläkkeen edunjättäjä on ollut vuoden 2004 säännösten mukaan määrätyllä eläkkeellä.
LITA-etuuden vähentäminen pohjaluvusta
LITA-etuus vähennetään pohjaluvusta suorana vähennyksenä. Pohjaluvusta vähennetään myös
- LITA-etuus, jonka vahinkotapahtuma on ollut ennen vuotta 2004
- tapaturmavakuutuslain mukainen elinkorko, jos se on otettu huomioon eläkkeen aikaisemmassa yhteensovituksessa.
Jos eläkkeestä ei ole vähennetty LITA-etuutta kolmen vuoden säännön nojalla ja tällaisen LITA-etuuden määrä nousee, pohjaluvusta vähennetään vain se määrä, jolla LITA-etuuden määrä on noussut.
Tarkemmat tiedot
Pohjalukumalliin sovelletaan vuoden 2012 lopussa voimassa olleita ensisijaisen etuuden vähentämistä eläkkeestä koskevia säännöksiä. Pohjalukumalliin ei sovelleta vuoden 2013 alusta voimaan tullutta työeläkelakien muutosta, jolla lievennettiin ensisijaisen etuuden vähentämistä koskevia säännöksiä. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut muutos koski ainoastaan vuoden 2007 voimaan tulleiden säännösten mukaan määrättyjä eläkkeitä. Lievennyksellä (ns. VTJ-karttumasäännös) korvattiin työeläkelaeissa aiemmin ollut kolmen vuoden sääntö.
Lievennyksen mukaan
- työeläkkeestä ei lainkaan vähennetä LITA-etuutta, jonka vahinkotapahtuma on ennen vuotta 2004
- työeläkkeen määrä on aina vähintään ensisijaisen etuuden vahinkotapahtumavuotta seuraavan vuoden alusta karttuneen työeläkkeen suuruinen.
Eläkkeen tarkistaminen, kun myönnetään uusi LITA-etuus tai sen määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi
LITA-vähentäminen pohjaluvusta tarkistetaan, jos eläkkeensaajalle myönnetään uusi LITA-etuus tai sen määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi. Eläkkeen määrä tarkistetaan siitä päivästä lukien, jona LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu.
Tarkemmat tiedot
Vakuutusoikeuden 2.5.2023 antaman päätöksen (189:2022) perusteella LITA-etuuden vaikutus eläkkeeseen tulee tarkistaa siitä päivästä lukien, jona uusi LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu, jos LITA-etuus on myönnetty yli 4 kuukauden ajaksi. Tarkistusajankohtaan ei vaikuta se, kuinka monen päätöksen perusteella LITA-etuus on myönnetty tai sen määrä muuttunut.
LITA-vähentäminen tehdään päiväkohtaisesti lasketusta pohjaluvusta. LITA-vähennystä tehtäessä kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. LITA-vähentämistä varten lasketaan päiväkohtainen työeläkkeen määrä jakamalla pohjaluku 30:llä. Päiväkohtaisesta työläkkeen määrästä vähennetään päiväkohtainen LITA-korvauksen määrä.
LITA-etuutta katsotaan maksettavan kalenterikuukaudessa 30 päivältä, vaikka LITA-etuutta tosiasiallisesti maksettaisiin kalenterikuukauden jokaiselta päivältä.
Jos eläkkeestä ei ole vähennetty LITA-etuutta kolmen vuoden säännön nojalla ja tällaisen LITA-etuuden määrä nousee, pohjaluvusta vähennetään vain se määrä, jolla LITA-etuuden määrä on noussut. Tällöin päiväkohtainen LITA-korvauksen määrä saadaan jakamalla 30:llä määrä, jolla LITA-etuuden määrä on noussut.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty vakuutusoikeuden 2.5.2023 antaman päätöksen perusteella muuttunut 4 kuukauden säännön soveltamiskäytäntö.
Jos vuoden 2004 säännösten mukainen eläke kuuluu suojamenettelyn piiriin, eläkkeen LITA-yhteensovitus tehdään vuoden 2004 säännösten mukaan.
Suojamenettelyä sovelletaan silloin kun pohjalukumallin soveltaminen johtaisi huonompaan lopputulokseen kuin yhteensovitus vuoden 2004 säännösten mukaan. Näin käy silloin, kun työeläkkeiden määrä on pienempi kuin yhteensovitusraja. Yhteensovitusraja on 60 prosenttia yhteensovitusperusteesta.
Suojamenettely
Yhteensovitusperuste
Yhteensovitusperusteena käytetään samaa yhteensovitusperustetta, jota käytettiin eläkettä ensimmäistä kertaa yhteensovitettaessa.
Yhteensovitusperuste tarkistetaan puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä työeläkeindeksillä sen vuoden tasoon, jona uusi yhteensovitus tehdään.
Yhteensovitusperuste on se eläkepalkka, jonka perusteella eläkelaitos on eläkettä myöntäessään määrännyt yhteensovitusrajan. Eläkkeensaajan kokonaiseläketurva rajataan tähän yhteensovitusrajaan.
Yhteensovitusraja
Kansaneläkkeen pohjaosa on pienentänyt yhteensovitusrajaa silloin, kun työeläkkeen eläketapahtuma on ollut ennen vuotta 1996. Pohjaosan poistoa kompensoitiin posa-korotuksella sellaisilla henkilöillä, joilla pohjaosa oli yhteensovituksen kautta pienentänyt työeläkettä. Kun tehdään uusi yhteensovitus, yhteensovitusrajasta poistetaan kansaneläkkeen pohjaosan vähentävä vaikutus. Tämän vuoksi posa-korotusta ei ole enää tarpeen lisätä uudelleen yhteensovitettuun eläkkeeseen.
Työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen yhteensovitusraja
Työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen yhteensovitusraja on 60 prosenttia yhteensovitusperusteesta.
Kun vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein tai ne yhteensovitetaan uudelleen, yhteensovitusrajaan ei tehdä kansaneläkevähennystä, vaikka aiemmin eläkettä yhteensovitettaessa se olisi vähennetty yhteensovitusrajasta.
Perhe-eläkkeen yhteensovitusraja
Myös perhe-eläkkeen yhteensovitusraja on 60 prosenttia yhteensovitusperusteesta silloin, kun perhe-eläke on edunjättäjän eläkkeen suuruinen.
Muussa tapauksessa yhteensovitusraja on: perhe-eläke/edunjättäjän eläke x 0,6 x yhteensovitusperuste.
Yhteensovitusraja julkisten alojen eläkkeissä
Peruseläke
Yhteensovitusraja on 60 prosenttia yhteensovitusperusteesta. Ennen yhteensovitusta julkisten alojen eläkkeet rajataan niin, että ne voivat olla enintään 60 prosenttia kunnan tai valtion yhteensovitusperusteesta.
Kokonaiseläke
Peruseläke ja lisäeläke yhteensä voivat olla enintään 60-66 prosenttia yhteensovitusperusteesta. Prosenttiluku määräytyy painotettuna keskiarvona prosenttiluvuista 60 ja 66. Se lasketaan niin, että palvelusajalla ennen vuotta 1995 on prosenttiluku 66 ja palvelusajalla 1.1.1995 alkaen prosenttiluku 60. Laskennassa käytetään enintään 30:ä palvelusvuotta.
Yhteensovituksen tarkistaminen, kun myönnetään uusi LITA-etuus tai sen määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi
LITA-yhteensovitus tarkistetaan, jos eläkkeensaajalle myönnetään uusi LITA-etuus tai yhteensovituksessa huomioidun LITA-etuuden määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi. Yhteensovitus tarkistetaan siitä päivästä lukien, jona LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu.
Tarkemmat tiedot
Vakuutusoikeuden 2.5.2023 antaman päätöksen (189:2022) perusteella LITA-etuuden vaikutus eläkkeeseen tulee tarkistaa siitä päivästä lukien, jona uusi LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu, jos LITA-etuus on myönnetty yli 4 kuukauden ajaksi. Tarkistusajankohtaan ei vaikuta se, kuinka monen päätöksen perusteella LITA-etuus on myönnetty tai sen määrä muuttunut.
Jos LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu kalenterikuukauden 1. päivä lukien, yhteensovitus tarkistetaan koko kuukaudelta uudella LITA-etuuden kuukausimäärällä 2004 yhteensovituksen mukaisesti.
Kun yhteensovituksessa huomioidun LITA-etuuden määrä muuttuu kesken kalenterikuukauden, muutoskuukauden eläke yhteensovitetaan kuukausitasolla erikseen vanhalla ja uudella LITA-etuuden kuukausimäärällä 2004 yhteensovituksen tapaan. Sen jälkeen yhteensovitetut eläkkeet jaetaan kumpikin päiväkohtaiseksi ja kerrotaan niillä päivillä, joilta kyseisen suuruista LITA-etuutta on maksettu.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
- Henkilö on 2004-säännösten mukaisella vanhuuseläkkeellä
- Yhteensovittamaton TEL-eläke 1 562,45 e/kk
- Yhteensovitusperuste on 2 769,34 e/kk, josta yhteensovitusraja (60 %) on 1 661,60 e/kk
- LITA-korvaus 850,67 e/kk ajalla 1.-7.10.2023 ja sen jälkeen 703,05 e/kk
Eläke 1.-7.10.2023:
- Eläkkeet yhteensä kuukausitasolla: 1 562,45 (TEL) + 850,67 (LITA) = 2 413,12 e/kk
- Yhteensovitusrajan ylittävä osuus 2 413,12 – 1 661,60 = 751,52 euroa vähennetään TEL:in mukaan myönnetystä eläkkeestä
- Yhteensovitettu kuukausieläke on 1 562,45 – 751,52 = 810,93 e/kk
- Yhteensovitettu eläke jaettuna ajalle, jolta kyseisen suuruista LITA-korvausta on maksettu
810,93 / 30 * 7 = 189,2170 e/kk
Eläke 8.10.2023-31.10.2023
- Eläkkeet yhteensä kuukausitasolla: 1 562,45 (TEL) + 703,05 (LITA) = 2 265,50 e/kk
- Yhteensovitusrajan ylittävä osuus 2 265,50 – 1 661,60 = 603,90 euroa vähennetään TyEL:in mukaan myönnetystä eläkkeestä
- Yhteensovitettu kuukausieläke on 1 562,45 – 603,90 = 958,55 e/kk
- Yhteensovitettu eläke jaettuna ajalle, jolta kyseisen suuruista LITA-korvausta on maksettu
958,55 / 30 * 23 = 734,8883 e/kk - Yhteensovitettu eläke lokakuulta yhteensä 189,2170 + 734,8883 = 924,11 e/kk (lasketaan vähintään 4 desimaalin tarkkuudella ja pyöristetään lopuksi)
Suojamenettely vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeessä
Kun vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen tehdään uusi yhteensovitus, yhteensovitusperuste tarkistetaan puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä eteenpäin työeläkeindeksillä yhteensovitusvuoden tasoon.
Yhteensovitettavat työeläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin niitä maksettaisiin ilman yhteensovituksen aiheuttamaa vähennystä. LITA-etuudet otetaan huomioon laskentahetken suuruisina.
Jos LITA-etuuden ja työeläkkeiden yhteismäärä on enintään yhteensovitusrajan suuruinen, yhteensovitus ei pienennä eläkkeen määrää.
Jos LITA-etuuden määrä on vähintään yhteensovitusrajan suuruinen, työeläkettä ei jää lainkaan maksettavaksi.
Jos LITA-etuuksien ja työeläkkeiden yhteismäärä ylittää yhteensovitusrajan, vähennetään yhteensovitusrajan ylittävä osa työeläkkeistä. Työeläkkeiden määrää pienennetään lakikohtaisten määrien suhteessa siten, että LITA-etuuksien ja työeläkkeiden yhteismäärä on yhteensovitusrajan suuruinen. Eläkkeensaajalle maksetaan työeläkkeistä näin rajoitettu määrä.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: Eläkkeen jakaminen eri työeläkelaeille
Yhteensovitusraja = 0,6 x 1 400 = 840 euroa/kk
TEL 600 euroa/kk
YEL 170 euroa/kk
TVL 500 euroa/kk
Eläkkeet yhteensä 1 270 euroa/kk
Ylite = 1 270 – 840 = 430 euroa/kk
Tapaturmaeläke maksetaan ensisijaisena etuutena täysimääräisenä. Ylite vähennetään työeläkkeistä.
TEL-eläkkeestä vähennettävä ylite:
600/(600+170) x 430 = 335,06 euroa/kk
YEL-eläkkeestä vähennettävä ylite:
170/(600+170) x 430 = 94,94 euroa/kk
Jos henkilö on eläkkeen aikana ollut työssä ja hänelle myönnetään uusi eläke eläkeaikaisen työn perusteella, ei tätä uutta eläkettä yhteensoviteta vuoden 2004 säännösten mukaisten työeläkkeiden kanssa. Yhteensovitusrajan ylittävä LITA-etuuden osa vähennetään eläkeaikaisen työn perusteella ansaitusta uudesta eläkkeestä.
Yhteensovitusrajan ylittävää LITA-etuutta ei kuitenkaan vähennetä vuoden 2007 säännösten mukaisesta eläkkeestä, jos LITA-etuuden vahinkotapahtuma on ennen vuotta 2004. Jos vahinkotapahtuma on myöhemmin, LITA-etuus vähennetään vuoden 2007 säännösten mukaisesta eläkkeestä. Tällöin lasketaan myös VTJ-karttuma.
Kertakorotus
Kun vuoden 2004 säännösten mukaan myönnettyyn eläkkeeseen tehdään kertakorotus, korotus lisätään yhteensovitettuun eläkkeeseen. Tällaisessa eläkkeessä on siis jo otettu huomioon mahdollinen LITA-etuus.
Tapaturmaeläkkeen kertakorotuksen vuoksi työeläkettä ei yhteensoviteta uudelleen. Jos kuitenkin LITA-etuus muuttuu muutoinkin kuin kertakorotuksen vuoksi, on yhteensovitus tehtävä uudelleen.
Jos vuoden 2004 säännösten mukaan myönnettyyn eläkkeeseen tehdään uusi yhteensovitus, yhteensovituksessa otetaan huomioon työeläkkeiden yhteismäärä ilman kertakorotusta ja LITA-etuus kertakorotettuna. Niiden yhteismäärä rajataan yhteensovitusrajaan ja ylite vähennetään työeläkkeistä. Työeläkkeen kertakorotus tehdään näin yhteensovitettuun työeläkkeeseen.
Myöskään työeläkkeen kertakorotus ei aiheuta uutta eläkkeen yhteensovitusta.
Suojamenettely perhe-eläkkeessä
Perhe-eläkkeeseen tehdään vuoden 2004 säännösten mukainen uusi yhteensovitus siten, että yhteensovituksessa otetaan huomioon työeläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen määrä ja LITA-etuudet sen tasoisina kuin ne ovat perhe-eläkkeen yhteensovituksen tarkistushetkellä. Työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä poistetaan mahdollinen PEL-vähennys.
Yhteensovitusperuste tarkistetaan puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä eteenpäin työeläkeindeksillä yhteensovitusvuoden tasoon.
Perhe-eläkkeen määrä voi yleensä olla enintään 60 prosenttia yhteensovitusperusteesta. Jos LITA-etuuksien määrä on vähintään 60 prosenttia yhteensovitusperusteesta, ei työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä yleensä jää maksettavaksi.
Kertakorotus
Kun vuoden 2004 säännösten mukaan myönnettyyn perhe-eläkkeeseen tehdään kertakorotus, korotus lisätään yhteensovitettuun eläkkeeseen. Tällaisessa eläkkeessä on siis jo otettu huomioon mahdollinen LITA-perhe-eläke.
Tapaturmaeläkkeen kertakorotuksen vuoksi työeläkettä ei yhteensoviteta uudelleen. Jos kuitenkin LITA-perhe-eläke muuttuu muutoinkin kuin kertakorotuksen vuoksi, on yhteensovitus tehtävä uudelleen.
Jos vuoden 2004 säännösten mukaan myönnettyyn eläkkeeseen tehdään uusi yhteensovitus, yhteensovituksessa otetaan huomioon työeläkkeiden yhteismäärä ilman kertakorotusta ja LITA-etuus kertakorotettuna. Niiden yhteismäärä rajataan yhteensovitusrajaan ja ylite vähennetään työeläkkeistä. Työeläkkeen kertakorotus tehdään näin yhteensovitettuun työeläkkeeseen.
Laskentajärjestys
Suojamenettelyä sovellettaessa leskeneläkkeen vähentäminen tehdään yhteensovitettuun eläkkeeseen.
Suojaosuuden laskukaava
Pohjalukumallin suojaosuuslaskenta voidaan laskea kaavalla, jolla päästään vuoden 2004 säännösten mukaisen peruseläkkeen yhteensovituksen lopputulokseen. Kaavaa käytetään, kun vuoden 2004 säännösten mukaan yhteensovitettuun eläkkeeseen tulee muutos, jos yhteensovituksessa on mukana LITA-etuus.
Laskukaavassa ei huomioida sitä osaa LITA-etuudesta, jota ei ole huomioitu yhteensovituksessa 3 vuoden säännön perusteella.
Laskukaavaa sovellettaessa yhteensovitusrajana on aina 60 prosenttia yhteensovitusperusteesta.
Laskukaava soveltuu ainoastaan peruseläkkeen laskentaan sekä yksityisellä että julkisella alalla, eikä kaavaa siten voida soveltaa lisäeläkettä sisältävän kokonaiseläkkeen laskentaan.
Laskukaava
Kaavassa + sulkeiden ulkopuolella tarkoittaa, että jos sulkeiden sisällä olevan kahden luvun erotuksesta tulisi nollaa pienempi luku, on lopputuloksen oltava kuitenkin aina vähintään 0.
Maksettava, LITA-yhteensovitettu työeläke = (Työeläkkeiden yhteismäärä – LITA-ylite)+,
jossa LITA-ylite = (LITA-etuus – (Yhteensovitusraja – työeläkkeiden yhteismäärä)+)+
Jos työeläkkeen määrä on alle yhteensovitusrajan, tulee yhteensovitusrajan ja työeläkkeen erotuksesta nollaa suurempi luku vähennettäväksi LITA-etuuden määrästä. Tällöin siis vähennettäisiin vähemmän LITA-etuutta työeläkkeistä. Jos taas työeläkkeen määrä on suurempi kuin yhteensovitusraja, LITA-etuudesta vähennetään 0 euroa eli ei mitään, jolloin LITA-etuus vähennettäisiin täysimääräisesti työeläkkeestä.
Esimerkit laskukaavan käytöstä
Esimerkki 1:
- Työeläkkeiden yhteismäärä: 2500 euroa
- Yhteensovitusraja: 3000 euroa
- LITA-etuus: 1000 euroa
LITA-ylite: 1000 – (3000 – 2500) = 500
Maksettava, LITA-yhteensovitettu työeläke = 2500 – 500 = 2000 euroa
Esimerkki 2:
- Työeläkkeiden yhteismäärä: 2500 euroa
- Yhteensovitusraja: 2000 euroa
- LITA-etuus: 1000 euroa
LITA-ylite: 1000 – (2000 – 2500)+ = 1000
Laskukaavassa yhteensovitusrajan ja työeläkkeiden yhteismäärän erotus ei voi olla pienempi kuin nolla. Jos työeläkkeiden yhteismäärä on suurempi kuin yhteensovitusraja, kaavassa yhteensovitusrajan ja työeläkkeiden yhteismäärän erotus on nolla, jolloin LITA-etuudesta ei tule vähennettävää.
Maksettava, LITA-yhteensovitettu työeläke: 2500 – 1000 = 1500 euroa
Esimerkki 3:
- Työeläkkeiden yhteismäärä: 2500 euroa
- Yhteensovitusraja: 2500 euroa
- LITA-etuus: 1000 euroa
LITA-ylite: 1000 – (2500 – 2500) = 1000
Maksettava, LITA-yhteensovitettu työeläke: 2500 – 1000 = 1500 euroa
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty tieto siitä, että LITA-vähentäminen tehdään päiväkohtaisesti lasketusta työeläkkeestä. Lisäksi on päivitetty tieto siitä, että LITA-etuus otetaan huomioon sen suuruisena, kun se on eläkkeen alkaessa.
Jos LITA-etuus on maksussa jo työeläkkeen alkaessa, LITA-etuus vähennetään työeläkkeestä suorana vähennyksenä eläkkeen alkamisajankohdasta lukien, kun LITA-etuuden maksaminen on kestänyt vähintään 30 päivää. LITA-etuus vähennetään työeläkkeestä sen suuruisena ja tasoisena kuin se on työeläkkeen alkamishetkellä.
LITA-vähentäminen tehdään päiväkohtaisesti lasketusta työeläkkeestä. LITA-vähennystä tehtäessä kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. LITA-vähentämistä varten lasketaan päiväkohtainen työeläkkeen määrä jakamalla kuukausieläkkeen määrä 30:llä. Päiväkohtaisesta työläkkeen määrästä vähennetään päiväkohtainen LITA-korvauksen määrä.
LITA-etuutta katsotaan maksettavan kalenterikuukaudessa 30 päivältä, vaikka LITA-etuutta tosiasiallisesti maksettaisiin kalenterikuukauden jokaiselta päivältä.
LITA-etuus vähennetään työeläkkeestä viimeiseksi. LITA-etuus vähennetään vasta, kun työeläke on kokonaan laskettu. LITA-etuus vähennetään työeläkkeestä, kun
- työkyvyttömyyseläkkeen ansaittu eläke on tarkistettu elinaikakertoimella ja eläkkeeseen on lisätty mahdollinen tulevan ajan eläkeosa sekä mahdollinen kuntoutuskorotus
- kuntoutusrahan ansaittu eläke on tarkistettu elinaikakertoimella ja siihen on lisätty tulevan ajan eläkeosa sekä korotus 33 prosenttia
- ennen ikäluokan alinta eläkeikää alkava vanhuuseläke on muunnettu vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää
- vanhuuseläkkeeseen on tehty mahdollinen varhennusvähennys tai lykkäyskorotus ja eläke on tarkistettu elinaikakertoimella.
LITA-etuus vähennetään ensisijaisesti yksityisten alojen eläkelakien mukaisesta peruseläkkeestä ja julkisten alojen eläkelakien mukaisesta kokonaiseläkkeestä näiden eläkkeiden määrien suhteessa. Jos LITA-etuus ylittää näiden eläkkeiden yhteismäärän ja eläkkeensaajalla on lisäksi rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaista eläkettä, ylittävä osa vähennetään lisäeläketurvan mukaisesta eläkkeestä.
LITA-etuus vähennetään luopumistuen perusmäärästä, jos luopumistuki on myönnetty vuoden 2007 alusta voimaan tulleen luopumistuesta annetun lain mukaan.
Tarkemmat tiedot
Yleensä työkyvyttömyyseläke alkaa vasta sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päätyttyä. Julkisten alojen eläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voi alkaa myöhemminkin, jos työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa ensisijaisuusajan jälkeen.
Jos julkisten alojen eläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa myöhemmästä ajankohdasta kuin yksityisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, työkyvyttömyyseläkkeen myöntävä yksityisten alojen eläkelaitos ottaa LITA-etuuden vähentämisessä huomioon julkisten alojen eläkelakien mukaisen eläkkeen sen ajankohdan tasoisena, jona eläke alkaisi, ellei sairausajan palkkaa olisi maksettu.
LITA-etuus otetaan huomioon sen suuruisena, kuin se on eläkkeen alkaessa
LITA-etuus otetaan huomioon sellaisena kuin se on eläkkeen alkaessa eli sellaisena kuin se on kyseisen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. LITA-etuutta ei oteta huomioon silloin, kun etuutta maksetaan alle 30 päivältä.
Jos eläkelaitos myöntää eläkkeen pidemmälle ajalle kuin mille ensisijainen etuus on myönnetty, LITA-etuus vähennetään eläkkeestä vain siihen ajankohtaan saakka, johon LITA-etuus on myönnetty.
Miten ensisijainen etuus vähennetään, kun työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeessä on kertakorotus?
Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen kertakorotus tehdään maksussa olevan eläkkeen määrään. Jos eläkkeestä on vähennetty LITA-etuus, kertakorotus tehdään LITA-vähennettyyn eläkkeeseen.
Jos työeläkkeeseen sisältyy kertakorotus LITA-vähennystä tehtäessä, LITA-etuus vähennetään kertakorotuksen sisältävästä eläkkeestä.
Vastaavasti jos tapaturmaeläkkeeseen sisältyy kertakorotus, työeläkkeestä vähennetään kertakorotuksen sisältävä tapaturmaeläke. Tapaturmaeläke otetaan siis huomioon sen suuruisena, kuin se vähentämishetkellä on, mahdollinen kertakorotus mukaan lukien.
Ensisijaisen etuuden vähentäminen, kun eläke myönnetään takautuvasti
Kun eläke myönnetään takautuvasti, eläkelaitoksen tiedossa yleensä on muutokset, joita eläkkeensaajalle myönnetyn LITA-etuuden määrässä on tapahtunut. Jos LITA-etuuden määrä on vaihdellut eläkeoikeuden alkamispäivän ja maksun alkamisajankohdan välisenä aikana, vaihtelut otetaan huomioon LITA-vähennystä tehtäessä. Kaikki LITA-etuuden määrässä tapahtuneet muutokset, myös ne, jotka ovat eläkelaitoksen tiedossa eläkettä myönnettäessä, otetaan huomioon työeläkettä vähentävinä.
Ensimmäistä eläkepäätöstä annettaessa takautuvasta eläkkeestä LITA-etuuden vähentäminen voi tulla tehtäväksi useammasta eri ajankohdista. Tällöin ei kuitenkaan edellytetä, että LITA-etuuden määrä olisi muuttunut vähintään 4 kuukauden ajaksi. Myös lyhyemmänkin aikaa jatkunut etuuden määrän muutos otetaan huomioon LITA-etuutta vähennettäessä.
Ensisijaisen etuuden vähentäminen, kun eläke myönnetään entisin perustein
Kun eläke myönnetään entisin perustein, LITA-etuus vähennetään eläkkeestä sen suuruisena, kuin se on entisin perustein myönnetyn eläkkeen alkaessa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Työeläkkeeseen tehdään uusi LITA-vähentäminen vain, jos LITA-etuus myönnetään tai sen määrä muuttuu yli 4 kuukaudeksi. Työeläkkeen määrä tarkistetaan LITA-etuuden myöntämisen tai sen määrän muutoksesta vuoksi siitä päivästä lukien, jona LITA-etuus alkaa tai sen määrä muuttuu.
LITA-etuuden vähentävä vaikutus poistetaan työeläkkeestä, jos LITA-etuus päättyy.
Jos uusi LITA-vähentäminen tehdään eläkkeeseen, joka on myönnetty vuoden 2004 säännösten mukaan, sovelletaan 1.1.2015 alkaen ns. pohjalukumallia.
LITA-etuus maksetaan kertakorvauksena
Jos LITA-etuus pääomitetaan ja maksetaan kertakorvauksena, uutta LITA-vähentämistä ei tehdä.
Tapaturmaeläkkeen kertakorotus
Pelkästään tapaturmaeläkkeen kertakorotuksen vuoksi työeläkkeeseen ei tehdä uutta LITA-vähentämistä. Jos LITA-etuuden määrä muuttuu muusta syystä ja LITA-vähentäminen tehdään uudelleen, tapaturmaeläke otetaan LITA-vähennyksessä huomioon kertakorotettuna.
Tarkemmat tiedot
Kun etuudensaaja täyttää 65 vuotta, liikennevakuutuslain ja työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen etuuden määrä yleensä pienenee. Työeläkkeeseen tehdään tällöin uusi LITA-vähentäminen.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana sattunut tapaturma tai liikennevahinko
Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei vähennetä sellaista LITA-etuutta (päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta), joka on myönnetty osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana sattuneen vahinkotapahtuman tai liikennevahingon perusteella. Tällöin päivärahan tai ansionmenetyskorvauksen perusteena on yleensä osa-aikatyöstä saatu ansio.
Tarkemmat tiedot
Tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa ei vähennetä työeläkkeestä silloin, kun päivärahan myöntäminen perustuu osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana sattuneeseen tapaturmaan, vaikka osatyökyvyttömyyseläke olisi jo muutettu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Kun tapaturma sattuu osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana, päivärahan perusteena on yleensä osa-aikatyöstä saatu ansio. Päivärahan perusteena saattaa kuitenkin osittain olla myös kokopäivätyöstä saatua ansiota.
Eläkelaitos vähentää tapaturmakorvauksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä vasta siinä vaiheessa, kun tapaturmapäiväraha muuttuu tapaturmaeläkkeeksi.
Aiemmin TEL:n 8 a §:n 2 momentin lähtökohtana on ollut, että kun tapaturmapäiväraha muuttuu tapaturmaeläkkeeksi, myös osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi eläkkeeksi. Vaikka tapaturmaeläkkeen perusteeksi jäisikin osa-aikatyön ansio, uusi LITA-vähentäminen tehdään tapaturmaeläkkeen alkamisesta lukien.
Liikennevakuutuslain nojalla myönnetty ansionmenetyskorvaus voi olla päiväraha- tai eläketyyppistä ansionmenetyskorvausta. Koska TyEL:n 92 §:n ensisijaisten etuuksien luettelossa on kuitenkin erikseen mainittu sekä ansionmenetyskorvaus että eläke, vähennetään liikennevakuutuslain nojalla myönnetty pysyvä ansionmenetyskorvaus osatyökyvyttömyyseläkkeestä, vaikka liikennevahinko olisi sattunut osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.
Vanhuuseläkkeen aikana myönnetty LITA-etuus
Työtapaturma- ja ammattitautilain 68 §:n ja maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 58 §:n mukaista tapaturmaeläkettä ja em. lainkohtien mukaiseen vahinkotapahtumaan perustuvaa, ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä maksettavaa päivärahaa ei vähennetä työeläkkeestä, mikäli vanhuuseläke on alkanut vahingoittuneen täytettyä 63 vuotta ja vahinkotapahtuma on sattunut työssä, jota vahingoittunut teki eläkkeellä ollessaan.
Muissa tilanteissa LITA-etuus vähennetään vanhuuseläkkeestä silloinkin, kun vanhuuseläkkeen saajalle myönnetään LITA-etuus vanhuuseläkkeellä sattuneen tapaturman perusteella. Näin menetellään siitä huolimatta, että vanhuuseläkkeessä ei vielä ole mukana karttumaa työstä, jonka aikana tapaturma sattui.
LITA-etuuden vähentäminen vuoden 2005 säännöin myönnetystä varhennetusta vanhuuseläkkeestä
Vuoden 2005 säännöin myönnetystä varhennetusta vanhuuseläkkeestä LITA-etuus on aikanaan vähennetty siten, että LITA-etuus on vähennetty varhentamattomasta eläkkeestä ja sen jälkeen eläke on varhennettu. Jos LITA-etuuden määrä muuttuu, uusi yhteensovitus tehdään vastaavalla tavalla. LITA-etuus vähennetään varhentamattoman eläkkeen määrästä ja sen jälkeen eläke varhennetaan.
Jos eläkkeensaaja saa vuoden 2005 säännöin myönnettyä varhennettua vanhuuseläkettä ja eläkkeensaajalle myönnetään uusi LITA-etuus 1.1.2007 tai myöhemmin, LITA-etuus vähennetään sen jälkeen, kun eläke on varhennettu.
Ulkomainen etuus
Jos eläkelaitos saa tiedon toisesta maasta maksettavasta ensisijaisesta etuudesta, työeläkkeeseen tehdään uusi LITA-vähentäminen tiedoksisaantikuukautta seuraavan kuukauden alusta.
Jos tieto saadaan kuukauden ensimmäisenä päivänä, ensisijainen etuus vähennetään tästä ajankohdasta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Miten toimitaan, kun ensisijaisen etuuden määrä muuttuu?
Jos ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuma on ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista, on ensisijainen etuus vähennetty osittaisesta vanhuuseläkkeestä suorana vähennyksenä. Jos ensisijaisen etuuden määrä muuttuu osittaisen vanhuuseläkkeen aikana, LITA-etuuden vähentäminen tarkistetaan. LITA-etuuden määrä vähennetään eläkkeestä muuttuneen suuruisena. LITA-etuus vähennetään osittaisesta vanhuuseläkkeestä laskennan lopuksi. Eläkkeen määrä tarkistetaan vain, jos ensisijaisen etuuden määrän muutos kestää yli 4 kuukautta.
Miten toimitaan, kun myönnetään uusi ensisijainen etuus?
Osittaisesta vanhuuseläkkeestä ei vähennetä ensisijaista etuutta, jos se on myönnetty osittaisen vanhuuseläkkeen aikana sattuneen vahinkotapahtuman perusteella. Ensisijaista etuutta ei vähennetä myöskään työkyvyttömyyseläkkeen ja työuraeläkkeen osittaisen vanhuuseläkkeen määrää vastaavasta osasta. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen aikana sattuneen vahinkotapahtuman jälkeen myönnetään uusi 25 prosentin osittainen vanhuuseläkeosuus, ei ensisijaista etuutta vähennetä myöskään uudesta osittaisen vanhuuseläkkeen osuudesta.
Ensisijainen etuus vähennetään osittaisesta vanhuuseläkkeestä viimeistään silloin, kun eläkkeensaaja on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän. Jos henkilöllä on alempi eläkeikä, ensisijainen etuus vähennetään eläkkeestä vain, jos henkilö hakee vanhuuseläkettä.
Jos vahinkotapahtuman sattuessa maksetaan osatyökyvyttömyyseläkettä, jonka osana on osittainen vanhuuseläke, vähennetään LITA-etuuden määrä mahdollisesti ensin osatyökyvyttömyyseläkkeestä.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen rakennetta on muutettu ja ohjeeseen on tarkennettu tietoa siitä, missä tilanteissa ensisijainen etuus vähennetään perhe-eläkkeestä edunsaajakohtaisesti.
Ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä suorana vähennyksenä.
Jos perhe-eläkkeeseen tehdään leskeneläkkeen vähentäminen, LITA-vähennys tehdään vasta leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen.
Perhe-eläkkeestä ei vähennetä sellaista LITA-etuutta, jonka saajalla ei ole oikeutta työeläkelakien mukaiseen perhe-eläkkeeseen.
LITA-etuuden vähentäminen perhe-eläkkeestä edunsaajakohtaisesti
Tarkemmat tiedot
Edunsaajakohtainen LITA-etuuden vähentäminen tarkoittaa sitä, että jokaisen edunsaajan työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään LITA-etuutta se määrä, jonka kyseinen perhe-eläkkeensaaja LITA-etuutta saa.
LITA-etuus vähennetään perhe-eläkkeestä edunsaajakohtaisesti kaikissa uusissa perhe-eläketapauksissa, joissa edunjättäjä on kuollut 1.1.2022 jälkeen.
LITA-etuuden vähentäminen perhe-eläkkeestä muutetaan edunsaajakohtaiseksi, kun
- tehdään leskeneläkkeen vähentäminen nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta ja yksi tai useampi lapsi saa edelleen lapseneläkettä tai
- 18-vuotta täyttäneen edunsaajana olevan lapsen oikeus LITA-etuuteen muuttuu.
Tarkemmat tiedot
Vuonna 2022 voimaan tulleen perhe-eläkeuudistuksen johdosta on syntynyt tilanteita, joissa LITA-etuuden vähentäminen kokonaisperhe-eläkkeestä johtaa epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Nämä epätarkoituksenmukaiset lopputulokset johtuvat työeläkelainsäädännössä tapahtuneesta muutoksesta, jonka perusteella lapsen eläkeoikeus jatkuu 20 vuoden ikään saakka. Siten leskeneläkkeen vähentämisen hetkellä voi olla perhe-eläkkeen edunsaajana myös yksi tai useampi lapsi edunsaajana. Lisäksi LITA-etuuksien osalta 18 vuotta täyttäneen lapsen oikeus LITA-etuuteen on riippuvainen mm. opintojen jatkamisesta, jolloin 18 vuotta täyttäneen perhe-eläkettä saavan lapsen oikeus LITA-etuuteen voi muuttua.
LITA-etuuden vähentäminen kokonaisperhe-eläkkeestä
LITA-vähennys tehdään valmiiksi lasketusta kokonaisperhe-eläkkeestä, jos LITA-vähentäminen on aikaisemmin tehty kokonaisperhe-eläkkeestä, eikä kyse ole tilanteesta, jossa
- tehdään leskeneläkkeen vähentäminen nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta ja yksi tai useampi lapsi saa edelleen lapseneläkettä tai
- 18-vuotta täyttäneen edunsaajana olevan lapsen oikeus LITA-etuuteen muuttuu.
Eläke jaetaan edunsaajien osuuksiin sen jälkeen, kun LITA-etuus on vähennetty kokonaisperhe-eläkkeestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Jos LITA-vähentäminen tehdään perhe-eläkkeeseen, joka on myönnetty vuoden 2004 säännösten mukaan, sovelletaan eläkkeen määrää tarkistettaessa 1.1.2015 alkaen ns. pohjalukumallia.
Perhe-eläkkeeseen tehdään uusi LITA-vähentäminen silloin, kun
- edunsaajien lukumäärä muuttuu
- LITA-perhe-eläkkeen tai -korvauksen määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi
- edunsaajalle myönnetään toisesta maasta LITA-perhe-eläkettä vastaava etuus yli 4 kuukauden ajaksi
- perhe-eläkkeen perusteen määrä muuttuu valituksen, päätöksen poistamisen tai itseoikaisun johdosta.
Uutta LITA-vähennystä ei tehdä silloin, kun eläkkeestä vähennetty LITA-etuus pääomitetaan ja maksetaan kertakorvauksena.
Pelkästään tapaturmaeläkkeen kertakorotuksen vuoksi ei tehdä uutta LITA-vähennystä. Jos LITA-etuuden määrä muuttuu muusta syystä ja eläkelaitos tekee uuden LITA-vähennyksen, tapaturmaeläke otetaan vähennyksessä huomioon kertakorotettuna.
Edunsaajien lukumäärä vähenee, kun
- edunsaajana oleva lapsi täyttää 18 vuotta
- leski tai entinen puoliso kuolee
- leski tai entinen puoliso solmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana
- alle 18-vuotias lapsi kuolee
- alle 18-vuotias lapsi annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän aviopuolisolle.
Edunsaajien määrä kasvaa, kun
- edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyy uusi lapsi
- uusi edunsaaja tulee ilmi myöhemmin.
Uudelleen avioituvalle leskelle maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaan 3 vuoden eläkettä vastaava kertasumma. Tätä kertasummaa ei vähennetä työeläkkeestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen alusta on poistettu maininta siitä, että eläketapahtuman on oltava ennen 1.1.2012. Myös pohjalukumallia sovellettaessa edunjättäjän eläke on yhteensovitettu vuoden 2004 säännösten mukaan, jos eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläke on vuoden 2004 säännösten mukainen.
Perhe-eläke on yhteensovitettu vuoden 2004 säännösten mukaan, jos edunjättäjän eläke on vuoden 2004 säännösten mukainen.
Jos perhe-eläkkeen eläketapahtuma on 1.1.2012 tai sen jälkeen, vuoden 2004 säännösten mukaan määräytyneen edunjättäjän eläkkeen jälkeinen perhe-eläke määrätään pohjalukua perusteena käyttäen. Tällaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään LITA-etuus pääsääntöisesti suorana vähennyksenä.
LITA-etuuden vähentämiseen pohjaluvusta sovelletaan voimassa olevien työeläkelakien säännöksiä. VTJ-karttumasäännöstä ei kuitenkaan sovelleta. Pohjaluvusta voidaan siten vähentää myös sellainen LITA-etuus, jonka vahinkotapahtuma on ennen vuotta 2004.
Perhe-eläkkeen peruste (pohjaluku) on edunjättäjän eläke, joka on yhteensovitettu työeläkkeiden kanssa. LITA-etuutta ei oteta huomioon yhteensovituksessa pohjalukua muodostettaessa.
Edunjättäjän eläke on yhteensovitettu LITA-etuuden kanssa
LITA-perhe-eläke vähennetään pohjaluvusta suorana vähennyksenä, kun
- edunjättäjän eläke on yhteensovitettu LITA-etuuden kanssa
- saman vahinkotapahtuman perusteella edunsaajille myönnetään LITA-perhe-eläke
- edunjättäjän työeläke (pohjaluku) on vähintään yhteensovitusrajan suuruinen.
Edunjättäjän eläkettä ei ole yhteensovitettu LITA-etuuden kanssa
LITA-perhe-eläke vähennetään pohjaluvusta suorana vähennyksenä myös, kun edunjättäjän eläkkeeseen ei ole tehty LITA-yhteensovitusta, mutta edunsaajille myönnetään LITA-perhe-eläke.
Suojamenettely
Jos edunjättäjän työeläke ilman kertakorotusta on yhteensovitusrajaa pienempi, perhe-eläke kuuluu suojamenettelyn piiriin. Tällöin samaan vahinkotapahtumaan perustuva LITA-perhe-eläke tai korvaus yhteensovitetaan työeläkkeiden kanssa vuoden 2004 säännösten mukaisesti.
Suojamenettelyä sovelletaan, jos
- edunjättäjän eläkkeeseen on tehty LITA-yhteensovitus
- LITA-perhe-eläke tai korvaus perustuu samaan vahinkotapahtumaan kuin edunjättäjän eläkkeen kanssa yhteensovitetun LITA-etuuden vahinkotapahtuma
- edunjättäjän työeläke on pienempi kuin vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitusraja.
Suojamenettelyn tarkoitus on varmistaa, ettei perhe-eläkkeen määrä pohjalukulaskennan vuoksi jää heikommaksi kuin vuoden 2004 säännöksiä sovellettaessa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
LITA-etuutta ei vähennetä suoraan osa-aikaeläkkeen määrästä. Sen sijaan osa-aikaeläkkeen saajalle maksettava LITA-etuus voi vaikuttaa osa-aikaeläkkeen määrään osa-aikaeläkkeen enimmäismäärän laskemisen kautta.
Osa-aikaeläkkeen enimmäismäärä on 75 prosenttia karttuneen eläkkeen ja LITA-etuuden erotuksesta.
Julkisten alojen eläkelakien mukaan 31.12.2004 mennessä karttuneeseen eläkkeeseen on tehty yhteensovitus työeläkkeiden kesken. LITA-etuus vähennetään yhteensovitetun, vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneen ja vuodesta 2005 alkaen karttuneen eläkkeen yhteismäärästä.
Jos osa-aikaeläkkeen saajalle myönnetään LITA-etuus, osa-aikaeläkkeen enimmäismäärää ei tarkisteta, jos LITA-etuus perustuu osa-aikatyön ansioon.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Otsikoita selkeytetty.
Julkisen alan eläkkeisiin tehtiin modifioitu yhteensovitus 31.12.2004.
Yhteensovituksessa otettiin huomioon kaikki 31.12.2004 mennessä karttuneet peruseläkkeet.
Yhteensovitusperuste
Yhteensovitusperuste määräytyy vuoden 2004 säännösten mukaan eli se on korkein eläkepalkka sellaisessa minkä tahansa työeläkelain piiriin kuuluvassa palvelussuhteessa, joka on jatkunut vähintään vuoden. Jos henkilöllä ei ole vähintään vuoden kestänyttä palvelussuhdetta, yhteensovitusperusteeksi valitaan korkein eläkepalkka.
Yhteensovitusraja
Yhteensovitusraja lasketaan seuraavasti:
- Lasketaan päivät henkilön 23-vuotispäivästä vuoden 2004 loppuun ja päivien lukumäärän suhde 14 400:an.
- Lasketaan vastaava osuus prosenttiluvusta 60. Raja lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella.
Laskukaava:
Jos henkilön julkisten eläkelakien mukainen ammatillinen vanhuuseläkeikä on alempi kuin 63 vuotta, rajaan lisätään 1/8 prosenttia jokaista kuukautta kohti, jolla eläkeikä alittaa iän 63.
Ylite vähennetään julkisen alan eläkkeistä niiden määrien suhteessa.
Kunnan eläkkeissä tehdään peruseläkkeiden rajaus ennen modifioitua yhteensovitusta. KuEL-peruseläke saa olla enintään modifioidun yhteensovitusrajan suuruinen. Raja lasketaan korkeimmasta eläkepalkasta, joka on laskettu vähintään 2 vuotta jatkuneesta kunnallisesta palvelusta.
Myös valtion eläkkeissä on peruseläkkeellä karttumisen katto. Peruseläke voi olla enintään 60 prosenttia korkeimmasta eläkepalkasta, joka on laskettu vähintään 2 vuotta jatkuneesta valtion palvelusta.
Hyvitys
Jos yksityisen alan eläkelakien mukainen eläke on aiheuttanut vähennyksen modifioidussa yhteensovituksessa, vähennys hyvitetään siihen saakka, kun henkilö saa yksityisen alan eläkkeen. Hyvitys loppuu viimeistään 63 vuoden iässä.
Lisäeläkkeen yhteensovitus
Kunta
31.12.1994 mennessä karttunut lisäeläke saa olla enintään 1-6 prosenttia korkeimmasta eläkepalkasta sellaisessa palvelussuhteessa, joka on jatkunut vähintään 1 vuoden. Eläkepalkka voi olla minkä tahansa työeläkelain mukaisen palvelussuhteen eläkepalkka.
Yläraja lasketaan painotettuna prosenttilukuna luvuista 60 ja 66 siten, että palvelusaikaa ennen vuotta 1995 koskee prosenttiluku 66 ja palvelusaikaa 1.1.1995 lähtien koskee prosenttiluku 60. Palvelusaikana on aina 30 vuotta.
Esimerkki: Eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa 20 vuotta ennen vuotta 1995.
(20/30 x 0,66 + 10/30 x 0,6) x 100 = 64
Lisäeläkkeen enimmäismäärä on 4 prosenttia ( 64 – 60 = 4).
Valtio
31.12.1994 mennessä karttunut lisäeläke saa olla enintään 6 prosenttia korkeimmasta eläkepalkasta sellaisessa valtion palvelussuhteessa, jossa on eläkeaikaa vähintään 2 vuotta. Jos sellaista ei ole, käytetään korkeinta valtion palvelussuhteesta laskettua eläkepalkkaa.
Esimerkit
Esimerkki: Valtion eläkkeen rajaus ja modifioitu yhteensovitus
Eläkettä karttunut 31.12.2004 mennessä:
- VEL-peruseläke 2 178,10 euroa/kk
- KuEL-peruseläke 5,05 euroa/kk
- VEL-lisäeläke 180,74 euroa/kk
- Valtion korkein eläkepalkka: 3 035,32 euroa/kk, siitä 60 % eli valtion peruseläkkeen yläraja on 1 821,19 euroa/kk
- Valtion peruseläkkeen ylite: 2 178,10 – 1 821,19 = 356,91 euroa/kk
- Vähennetään ylite valtion peruseläkkeestä: 2 178,10 – 356,91 = 1 821,91 euroa/kk
Karttuneet peruseläkkeet 31.12.2004:
VEL 1 821,91 + KuEL 5,05 = 1 826,96 euroa/kk
Modifioitu yhteensovitus:
Yhteensovitusraja on 49,96 %. Yhteensovitusperuste on rinnakkaisten VEL- ja KuEL-palvelussuhteiden yhteenlaskettu eläkepalkka 3 808,39 euroa/kk. Siitä 49,96 % on 1 902,67 euroa/kk. Peruseläkkeet yhteensä ovat alle yhteensovitusrajan. Yhteensovitus ei pienennä eläkettä.
Lisäeläkkeen yhteensovitus:
VaEL-lisäeläkettä on karttunut 180,74 euroa/kk. Lisäeläke saa olla enintään 6 % korkeimmasta valtion eläkepalkasta (3 035,32) eli 182,12 euroa/kk. Yhteensovituksessa ei tule ylitettä.
Esimerkki: Kunnan eläkkeen rajaus ja modifioitu yhteensovitus
Eläkettä karttunut 31.12.2004 mennessä:
- KuEL-peruseläke 3 122,84 euroa/kk
- YEL-peruseläke 155,39 euroa/kk
- KuEL-lisäeläke 216,79 euroa/kk
- Kunnan korkein eläkepalkka: 5 314,99 euroa/kk, siitä 52,60 % eli kunnan peruseläkkeen yläraja on 2 795,68 euroa/kk. (Kunnan eläkkeen rajauksessa käytetään modifioitua yhteensovitusrajaa)
- KuEL-peruseläkkeen ylite: 3 122,84 – 2 795,68 = 327,16 euroa/kk
- Vähennetään ylite KuEL-peruseläkkeestä: 3 122,84 – 327,16 = 2 795,68 euroa/kk
Karttuneet peruseläkkeet 31.12.2004:
KuEL 2 795,68 + YEL 155,39 = 2 951,07 euroa/kk
Modifioitu yhteensovitus:
Yhteensovitusraja on 52,60 %. Yhteensovitusperuste on rinnakkaisten KuEL- ja YEL-palvelussuhteiden yhteenlaskettu eläkepalkka 5 523,14 euroa/kk. Siitä 52,60 % on 2 905,17 euroa/kk. Peruseläkkeet yhteensä ovat 45,90 euroa yli yhteensovitusrajan.
Vähennetään ylite KuEL-peruseläkkeestä: 2 795,68 – 45,90 = 2 749,78 euroa/kk.
Modifioidut peruseläkkeet: KuEL 2 749,78 + YEL 155,39 = 2 905,17 euroa/kk.
Lisäeläkkeen yhteensovitus:
KuEL-lisäeläkettä on karttunut 216,79 euroa/kk. Lisäeläke saa olla enintään 4 % korkeimmasta eläkepalkasta, joka on rinnakkaisten KuEL- ja YEL-palvelusuhteiden yhteenlaskettu eläkepalkka 5 523,14 euroa/kk, josta 4 % on 220,93 euroa/kk. Yhteensovituksessa ei tule ylitettä.
Esimerkki: Valtion eläkkeen muuntovähennys ja modifioitu yhteensovitus
Eläkettä karttunut 31.12.2004 mennessä:
- VEL-peruseläke 1 002,10 euroa/kk
- TEL-peruseläke 397,18 euroa/kk
- Henkilö jää eläkkeelle 63-vuotiaana.
- Valtion eläke on karttunut ennen 1.1.1995, joten siihen tehdään muuntovähennys (= normeeraus) ennen modifioitua yhteensovitusta. Karttunut peruseläke jaetaan luvulla 1,106.
- 1 002,10 : 1,106 = 906,06 euroa/kk
- Muuntovähennys:1 002,10 – 906,06 = 96,04 euroa/kk
Karttuneet peruseläkkeet 31.12.2004: 906,06 + 397,18 = 1 303,22 euroa/kk
Modifioitu yhteensovitus:
Yhteensovitusraja on 46,83 %. Yhteensovitusperuste on valtion palvelun eläkepalkka 2 474,31 euroa/kk. Siitä 46,83 % on 1 158,72 euroa/kk. Peruseläkkeet yhteensä ovat 144,50 euroa yli yhteensovitusrajan.
Vähennetään ylite VEL-peruseläkkeestä: 906,05 – 144,50 = 761,55 euroa/kk.
Modifioidut peruseläkkeet: VEL 761,55 + TEL 397,18 = 1 158,73 euroa/kk.
Esimerkki: Kunnan eläkkeen modifioitu yhteensovitus
Eläkettä karttunut 31.12.2004 mennessä:
- KuEL-peruseläke 69,95 euroa/kk
- TEL-peruseläke 1 543,86 euroa/kk
- Yhteensä 1 613,81 euroa/kk
Modifioitu yhteensovitus:
Yhteensovitusraja on 47,54 %. Yhteensovitusperuste on TEL-työsuhteen eläkepalkka 2 965,99 euroa/kk. Siitä 47,54 % on
1 410,03 euroa/kk. Peruseläkkeet yhteensä ovat 203,78 euroa yli yhteensovitusrajan.
Koska modifioinnissa syntyvä ylite on suurempi kuin KuEL-peruseläke, sitä ei jää maksettavaksi lainkaan.
Modifioidut peruseläkkeet: KuEL 0 + TEL 1 543,86 euroa/kk.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu maininta siitä, että potilasvahinkolain mukainen ansionmenetyskorvaus on ensisijainen etuus.