Sopimus sosiaaliturvasta Suomen tasavallan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välillä (SopS 4–5)

1 artikla

Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa

a) ”lainsäädäntö” tarkoittaa, kun on kyse Suomesta: lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia sosiaalivakuutusjärjestelmiä (2 artiklan 1.a kohta);

kun on kyse Kiinasta: lakeja sekä hallinnollisia, ministeriöiden ja paikallishallinnon sääntöjä ja määräyksiä ja muita säännöksiä, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia sosiaalivakuutusjärjestelmiä (2 artiklan 1.b kohta)

b) ”toimivaltainen viranomainen” tarkoittaa, kun on kyse Suomesta: sosiaali- ja terveysministeriötä;

kun on kyse Kiinasta: työvoima- ja sosiaaliturvaministeriötä

c) ”toimivaltainen laitos” tarkoittaa, kun on kyse Suomesta: laitosta tai toimielintä, joka on vastuussa 2 artiklan 1.a kohdassa tarkoitettujen lainsäädännön ja järjestelmien toteuttamisesta;

kun on kyse Kiinasta: työvoima- ja sosiaaliturvaministeriön sosiaalivakuutushallintoa tai muita kyseisen ministeriön nimeämiä toimielimiä

d) ”alue” tarkoittaa, kun on kyse Suomesta: Suomen aluetta;

kun on kyse Kiinasta: aluetta, jota Kiinan kansantasavallan sosiaalivakuutuslaki ja asiaankuuluvat lait ja määräykset koskevat

e) “kansalainen” tarkoittaa, kun on kyse Suomesta: Suomen kansalaista kansalaisuuslain tarkoittamassa merkityksessä;

kun on kyse Kiinasta: henkilöä, jolla on Kiinan kansantasavallan kansalaisuus.

2. Käsitteillä, joita ei ole määritelty tässä artiklassa, on se merkitys, joka niille on annettu kyseisen sopimusvaltion sovellettavassa lainsäädännössä.

2 artikla

Sopimuksen piiriin kuuluva lainsäädäntö

1. Tätä sopimusta sovelletaan seuraavia sosiaalivakuutusjärjestelmiä koskevaan lainsäädäntöön:

a) Kun on kyse Suomesta:

i) työeläkejärjestelmän mukaiset vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet

ii) työttömyysvakuutus;

b) Kun on kyse Kiinasta:

i) työntekijöiden perusvanhuusvakuutus

ii) työttömyysvakuutus.

2. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun lainsäädäntöön eivät sisälly sopimusvaltion ja kolmannen valtion välillä mahdollisesti tehdyt valtiosopimukset tai muut kansainväliset sopimukset sosiaaliturvasta eikä niiden toimeenpanoa varten säädetty lainsäädäntö.

3 artikla

Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt

Jollei toisin ole määrätty, tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet 2 artiklassa mainitun lainsäädännön piiriin, sekä muihin henkilöihin, jotka johtavat oikeutensa tällaisista henkilöistä.

4 artikla

Yhdenvertainen kohtelu

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, 3 artiklassa tarkoitettuja henkilöitä on kyseisen sopimusvaltion lainsäädäntöä sovellettaessa kohdeltava yhdenvertaisesti kyseisen sopimusvaltion kansalaisten kanssa.

5 artikla

Etuuksien maksaminen ulkomaille

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sopimusvaltio ei saa alentaa tai muuttaa sen lainsäädännön mukaisesti saavutettuja etuuksia ainoastaan sillä perusteella, että etuudensaaja oleskelee tai asuu toisen sopimusvaltion tai kolmannen valtion alueella.

6 artikla

Yleiset määräykset

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, työntekijä tai yrittäjä, joka työskentelee sopimus- valtion alueella, kuuluu kyseisen työn osalta ainoastaan sen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin.

7 artikla

Lähetetyt työntekijät ja yrittäjät

1. Jos työnantaja, jolla on toimipaikka sopimusvaltion alueella, lähettää alueella palveluksessaan työskentelevän henkilön kyseisen työn puitteissa työnantajan palvelukseen toisen sopimusvaltion alueelle, ainoastaan ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön soveltamista jatketaan työntekijään ikään kuin hän työskentelisi edelleen ensiksi mainitun sopimusvaltion alueella edellyttäen, että lähetettynä työntekijänä työskentelyn ei oleteta kestävän yli 60 kalenterikuukautta.

2. Jos sopimusvaltion lainsäädännön piiriin kuuluva ja tämän sopimusvaltion alueella yrittäjänä tavallisesti työskentelevä henkilö työskentelee tilapäisesti yrittäjänä toisen sopimusvaltion alueella, hän kuuluu ainoastaan ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön piiriin ikään kuin hän työskentelisi ensiksi mainitun sopimusvaltion alueella edellyttäen, että yrittäjätoiminnan toisen sopimusvaltion alueella ei oleteta kestävän yli 60 kalenterikuukautta.

3. Jos tämän artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu työntekijänä tai yrittäjänä työskentely kestää kauemmin kuin 60 kalenterikuukautta, toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat sopia, että työntekijä tai yrittäjä pysyy ainoastaan ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön piirissä.

8 artikla

Merenkulkualuksella ja ilma-aluksella työskentelevät henkilöt

1. Henkilö, joka työskentelee jommankumman sopimusvaltion lipun alla kulkevalla merenkulkualuksella, kuuluu kyseisen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin. Jos kuitenkin henkilö, joka tavallisesti asuu sopimusvaltion alueella, lähetetään työhön toisen sopimusvaltion lipun alla kulkevalle merenkulkualukselle, ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä sovelletaan tähän henkilöön ikään kuin hän työskentelisi ensiksi mainitun sopimusvaltion alueella.

2. Henkilö, joka työskentelee ilma-aluksen lentohenkilöstön jäsenenä, kuuluu kyseisen työskentelyn osalta sen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin, jonka alueella yrityksellä, jossa hän työskentelee, on päätoimipaikka. Jos yrityksellä kuitenkin on sivuliike toisen sopimusvaltion alueella, kyseisen sivuliikkeen palveluksessa oleva tällainen henkilö kuuluu sen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin, jonka alueella sivuliike sijaitsee.

9 artikla

Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet sekä virkamiehet

1. Tämä sopimus ei vaikuta 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen eikä 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen määräyksiin.

2. Virkamiehet ja vastaava henkilöstö kuuluvat sen sopimusvaltion lainsäädännön piiriin, jonka hallinnossa he työskentelevät.

10 artikla

Poikkeukset

Toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat sopia poikkeuksista 6—9 artiklan määräyksiin tiettyjen henkilöiden tai henkilöryhmien osalta edellyttäen, että kyseiset henkilöt kuuluvat sopimusvaltion lainsäädännön piiriin.

11 artikla

Toimeenpanoa koskevat järjestelyt

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät toimeenpanosopimuksen, jossa määritellään tarpeelliset toimenpiteet ja nimetään yhteyselimet tämän sopimuksen toimeenpanemiseksi.

2. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen kaikista sellaisista muutoksista ja lisäyksistä lainsäädäntöönsä, jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen toimeenpanoon.

12 artikla

Tietojen vaihto ja keskinäinen avunanto

Vastatessaan kirjalliseen pyyntöön sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai toimivaltaisten laitosten tulee antaa toisilleen oman lainsäädäntönsä sallimissa puitteissa tietoa ja keskinäistä apua tämän sopimuksen toteuttamiseksi. Apua tulee antaa maksutta.

13 artikla

Tietojen salassapito

1. Yksilöä koskevia tietoja, joita sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen, toimivaltainen laitos tai yhteyselin välittää tämän sopimuksen mukaisesti toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, saa käyttää salassapitosäännösten mukaisesti ja yksinomaan tämän sopimuksen ja sen lainsäädännön, jota tämä sopimus koskee, soveltamiseen.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, jotka sopimusvaltio on vastaanottanut, säätelevät kyseisen sopimusvaltion kansalliset lait ja asetukset yksityisyyden suojasta ja henkilötietojen salassapidosta.

14 artikla

Yhteydenpidon kieli

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet voivat tätä sopimusta soveltaessaan käyttää yhteydenpidossa toistensa kanssa virallisia kieliään tai englantia.

2. Sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet eivät saa hylätä asiakirjoja ainoastaan sillä perusteella, että ne ovat toisen sopimusvaltion virallisella kielellä.

15 artikla

Vapautus maksuista ja oikeaksi todistamisesta

1. Jos todistukset tai muut asiakirjat, jotka sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti on esitettävä kyseisen sopimusvaltion lainsäädännön soveltamiseksi, on vapautettu veroista, leimaveroista tai rekisteröinti- tai kirjausmaksuista tai näitä on alennettu, tämä etu ulotetaan koskemaan myös todistuksia ja vastaavia asiakirjoja, jotka on toimitettava toisen sopimusvaltion lainsäädännön soveltamiseksi.

2. Diplomaatti- tai konsuliviranomaisten ei tarvitse todistaa oikeiksi tämän sopimuksen soveltamiseksi esitettäviä asiakirjoja ja todistuksia.

3. Sopimusvaltion toimivaltaiset laitokset tai yhteyselin hyväksyvät toisen sopimusvaltion toimivaltaisten laitosten tai yhteyselimen oikeaksi todistamat jäljennökset asiakirjoista oikeiksi jäljennöksiksi ilman lisätodistamista.

16 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa sopimusvaltioiden välillä syntyvät erimielisyydet ratkaistaan toimivaltaisten viranomaisten välisissä neuvotteluissa ja neuvonpidossa. Jos erimielisyyksiä ei saada sovittua, ne ratkaistaan diplomaattiteitse.

17 artikla

Lähettäminen ennen sopimuksen voimaantuloa

Kun tämän sopimuksen 7 artiklaa sovelletaan henkilöön, joka on työskennellyt sopimusvaltion alueella ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, 7 artiklassa tarkoitettujen työskentelykausien tai yrittäjätoiminnan kausien katsotaan alkavan tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

18 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Sopimusvaltiot tarkistavat sopimusta toisen sopimusvaltion pyynnöstä.

2. Viimeistään 10 vuoden päästä tämän sopimuksen voimaantulosta sopimusvaltiot arvioivat yhdessä sitä, tulisiko sopimusta muuttaa parhaan mahdollisen sosiaaliturvan varmistamiseksi niille kummankin sopimusvaltion kansalaisille, jotka ovat tai ovat olleet kummankin sopimusvaltion sosiaaliturvan piirissä.

19 artikla

Voimaantulo

Molemmat sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen diplomaattiteitse kirjallisesti, että ne ovat loppuunsaattaneet tämän sopimuksen voimaantuloa varten vaadittavat valtionsa sisäiset lainsäädännölliset menettelyt. Sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin viimeinen ilmoitus on otettu vastaan.

20 artikla

Kesto ja päättyminen

Tämä sopimus tehdään olemaan voimassa toistaiseksi ja se on voimassa sitä kuukautta seuraavan kahdennentoista kuukauden viimeiseen päivään, jolloin jompikumpi sopimusvaltio ilmoittaa kirjallisesti sen irtisanomisesta toiselle sopimusvaltiolle.