YEL-uudistus: Ansiotulot osaksi yrittäjien vakuuttamista 

Hallitus päätti kehysriihessä yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisesta. Uudessa mallissa yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen työtulon. Uudistus lisäisi joustoa työtulon määrittelyyn ja samalla luovuttaisiin aloittavan yrittäjän maksualennuksesta. 

Hallituksen puoliväliriihessä esittämän linjauksen mukaisesti ansiotulot lisättäisiin uudeksi YEL-työtuloon vaikuttavaksi tekijäksi. Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. 

Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista. Työtulo ei voisi kuitenkaan vähäisten ansiotulojen perusteella alittaa nykyistä YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa, joka on runsaat 9 400 euroa vuodessa vuonna 2026. Yrittäjien ansiotuloina tarkasteltaisiin veronalaista ansiotuloa, pois lukien ansiotulo-osingot. 

Uudistus lisäisi joustoa ja maksualennuksesta luovuttaisiin 

Nykyistä työtulon joustavuutta lisättäisiin mahdollistamalla 25 prosentin jouston alaspäin. Nykyisten säännösten mukaan yrittäjä voi pienentää YEL-maksua tilapäisesti 10–20 prosenttia. Joustavuutta tuo myös muutos, jolla YEL-vakuutuksen voisi keskeyttää yrittäjän sairaspäivärahakaudella. 

Samalla aloittavan yrittäjän YEL-maksualennuksesta luovuttaisiin. Nykyisen lainsäädännön mukaan aloittavan yrittäjän on mahdollista saada 22 prosentin alennus YEL-vakuutusmaksusta ensimmäisen neljän vuoden ajan. 

Muutos laskisi erityisesti pienituloisten yrittäjien maksuja 

YEL-mallin uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista sekä yrittäjän valinnanvapauden laajentamista. Yrittäjän mahdollisuus valita veronalaiset ansiotulot YEL-maksunsa perusteeksi voi Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön alustavien vaikutusarvioiden perusteella alentaa erityisesti pieni- ja keskituloisten yrittäjien eläkemaksuja.  

ETK:n ja valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan vuoden 2033 tasossa, nykymalliin verrattuna, maksut laskevat lähes 40 prosentilla, pysyvät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousevat 20 prosentilla yrittäjistä. Maksujen korotuspaine on suurinta heillä, joiden laskennallinen työtulo on nykyisin matala suhteessa todellisiin ansiotuloihin. 

Rahastoinnista käynnistetään selvitys 

Yrittäjien eläkemaksuja ei tällä hetkellä rahastoida kuten palkansaajien työeläkemaksuja. Rahastoinnin puute yhdessä väestön ikääntymisen ja eläkemenojen kasvun kanssa nostavat valtion maksuosuutta yrittäjäeläkkeistä. Valtion maksuosuuden on ennustettu kasvavan edelleen. Yrittäjien eläkemaksujen rahastoinnista ja rahaston perustamisesta käynnistetään selvitys. 

Lisäksi käynnistetään selvitys YEL-järjestelmän toimeenpanon tehostamisesta ja hallinnollisten kustannusten alentamisesta tulevaisuudessa. 

Uudistus voimaan 2028 alkaen 

Vuosina 2028–2032 työtulon 50 prosentin vähimmäisehto astuisi portaittain voimaan, lähtien 30 prosentin tasosta. Valintaan tulisi sitoutua vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2028 voimassa on vielä nykyisen YEL-mallin mukainen 4 000 euron muutosrajoitin työtulotarkistuksille.