Vuorotteluvapaalain muutokset on vahvistettu ja ne tulevat voimaan 1.9.2014. Lainmuutoksella ei ole suoranaista vaikutusta työeläkejärjestelmään, mutta lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden mahdollisiin vuorotteluvapaasuunnitelmiin lainmuutoksella voi olla vaikutus.
Vuorotteluvapaalain keskeiset muutokset
Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen nykyisen 10 vuoden sijasta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.
Vuorotteluvapaalle jäävälle on asetettu yläikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta. Ikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta.
Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.
Vuorotteluvapaan kesto nousee 100-360 kalenteripäivään.
Vuorotteluvapaa ennen eläkeikää
Koska yksi vuorotteluvapaan tarkoituksista on lain 1 §:n mukaan tukea työntekijän työssä jaksamista, vuorotteluvapaan käyttö välittömästi ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä on ristiriidassa tarkoituksen kanssa.
Ottaen huomioon työurien pidentämistä koskevat tavoitteet vuorotteluvapaalle jäävälle on säädetty yläikäraja, jonka täytettyään henkilö ei enää voi jäädä vuorotteluvapaalle. Ikäraja lasketaan työntekijän eläkelain mukaisesta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella.
Yläikäraja olisi sama kaikille riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piiriin henkilö kuuluu. Näin ollen sama yläikäraja tulee sovellettavaksi paitsi yksityisellä sektorilla myös julkisella sektorilla työskentelevien osalta. Tällä hetkellä voimassa olevan työntekijän eläkelain mukaan laskettuna yläikäraja vuorotteluvapaalle jäävälle olisi 60 vuotta.
Työmarkkinoilla on vielä henkilöitä, jotka voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle niin sanotun ammatillisen eläkejärjestelmän tai lisäeläkejärjestelmän perusteella jo ennen kuin työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja täyttyy. Näiden henkilöiden eläkeikä on siten alempi kuin voimassa olevan työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkeiän alaraja. Sellainen henkilö, jonka eläkeikä nykyisen työntekijän eläkelain mukaisen alarajan ollessa voimassa on 61 vuotta tai alempi, voi jäädä vanhuuseläkkeelle suoraan vuorotteluvapaalta.
Yläikärajaa sovellettaisiin sekä yhdenjaksoisissa että jaksotetuissa vuorotteluvapaissa. Jaksotetussa vuorotteluvapaassa ensimmäinen jakso tulisi aloittaa samalla tavalla kuin yhdenjaksoisessa vuorotteluvapaassa. Jaksotetun vuorotteluvapaan myöhemmät vapaajaksot voitaisiin pitää yläikärajan täyttymisestä huolimatta kuitenkin niin, että vuorotteluvapaa tulisi lain 7 §:n mukaan pitää kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa vapaan alkamisesta.
Katso lisää:
Säädöskokoelma 659/2014 ja hallituksen esitys 36/2014
