Viimeisen eläkelaitoksen menettelyyn suunnitellaan laajennusta, joka toisi Ahvenanmaan maakunnan, Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan henkilöstön eläketurvan osaksi menettelyä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muita eläkelaitosten toimintaan liittyviä muutoksia.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä lausunnoilla oleva hanke viimeisen eläkelaitoksen menettelyn laajentamiseksi. Ehdotuksen mukaan nykyisin vielä menettelyn ulkopuolella olevat Ahvenanmaan maakunnan maakuntalain mukaisesti vakuutetun henkilöstön eläketurva (eli vakuuttaminen alkanut ennen vuotta 2008) ja Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan henkilöstön eläketurva tulisivat vilma-menettelyn piiriin. Tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmiä ja yhdenmukaistaa eläkkeen toimeenpanoa.
Viimeisen eläkelaitoksen menettely eli vilma-menettely tarkoittaa eläkelaitosten välistä menettelyä, jolla ratkaistaan, mikä eläkelaitos vastaa työntekijän tai yrittäjän työeläkkeen toimeenpanosta ja maksamisesta. Vilma-menettely kattaa sekä yksityisen että julkisen sektorin eläketurvan ja mahdollistaa yhden eläkepäätöksen antamisen kaikista vilman piiriin kuuluvista työ- ja yrittäjäsuhteista.
Keva olisi pääsääntöisesti vilma-laitos kyseisille toimijoille
Esityksessä ehdotetaan, että riippumatta vakuutettujen työansioiden suuruudesta Keva toimisi pääsääntöisesti vilma-laitoksena tilanteissa, joissa henkilön työhistoriaan sisältyisi Suomen Pankin, Finanssivalvonnan tai Ahvenanmaan maakunnan maakuntalain mukaista eläketurvaa. Poikkeuksena olisi kuntoutustilanteet, joissa vilma-laitos määräytyisi normaalien vilma-säännösten mukaisesti viimeisten kahden vuoden työansioiden perusteella. Keva olisi kuitenkin vilma-laitos, jos kyseessä olisi kuntoutuskorotusasia.
Keva ei myöskään toimisi vilma-laitoksena tilanteessa, jossa eläkkeenhakijalla olisi oikeus merimieseläkelain mukaiseen alennettuun eläkeikään tai työntekijä olisi eläketapahtumahetkellä merimieseläkelain mukaan vakuutetussa työsuhteessa, tällöin vilma-laitoksena toimisi aina Merimieseläkekassa.
Ei-vilmana myönnettyjen eläkkeiden jälkeen myönnettävät perhe-eläkkeet myös vilman piiriin
Nykyään työeläkelakien voimaanpanolaeissa on säännökset, joiden perusteella ei-vilma-eläkkeellä olleen edunjättäjän jälkeen myönnettävä perhe-eläke on myönnetty myös ei-vilmana. Esityksessä ehdotetaan, että vaikka edunjättäjä olisi saanut ei-vilmana myönnettyä eläkettä, jatkossa edunjättäjän jälkeen myönnettävä perhe-eläke myönnettäisiin viimeisen eläkelaitoksen menettelyä noudattaen. Tämä muutos koskisi kaikkien työeläkelakien jälkeen myönnettäviä perhe-eläkkeitä.
Vaikutukset tietojärjestelmiin ja kustannuksiin
Työeläkealalla on käynnissä laajoja tietojärjestelmäuudistuksia, jotka koskevat eläkekäsittelyn toimeenpanoa. Vilma-menettelyn laajentaminen tukisi järjestelmien yksinkertaistamista ja yhdenmukaistaisi eläkkeen laskentaa ja ratkaisutoimintaa.
Nykyinen ei-vilma-käsittely on volyymiltaan hyvin pientä, ja nykyisen ei-vilma-käsittelyn rakentaminen tuleviin uusiin järjestelmiin olisi hyvin kallista. Vilma-menettelyn laajentaminen mahdollistaisi minimimuutoksin toimivamman kokonaisuuden ja toisi pitkällä aikavälillä myös kustannussäästöjä.
Muita esitykseen sisältyviä muutosehdotuksia
Esityksessä ehdotetaan, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi muutettaisiin Melaksi ja Merimieseläkekassa voisi käyttää nimestään lyhennettä MEK.
Myös eläkelaitosten tietojensaantioikeuksia muutettaisiin siten, että työeläkejärjestelmä voisi siirtyä vastaanottamaan eläke- ja etuusasian toimeenpanossa tarpeelliset terveydentilaa koskevat säännökset sähköisesti Kelan Kantapalvelun kysely- ja välityspalvelun kautta.
Lisäksi ehdotetaan, että työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin lisättäisiin säännökset eläkeasioiden neuvottelukunnasta.
Tavoitteena on, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.
