Tasavallan presidentti vahvisti 29.4.2016 ulosottomenettelyn yksinkertaistamiseksi annetut lainmuutokset. Suurimmat muutokset liittyvät ulosottokaaren 3 luvun yleisiin menettelysäännöksiin sekä 5 luvun myyntiä koskeviin säännöksiin. Lait tulevat voimaan 1.6.2016.
Ulosottomenettelyä halutaan yksinkertaistaa, nopeuttaa ja joustavoittaa asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta. Muutokset sisältyivät pääosin hallituksen esitykseen laeiksi ulosottokaaren ja velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta (HE 137/2015 vp).
Ulosoton tiedoksiantosäännöksiä uudistetaan
Ulosoton yleisiä menettelysäännöksiä muutetaan vastaamaan nykyaikaisen sähköisen asionnin vaatimuksia. Ulosottoasiaa koskevat asiakirjat annetaan pääsääntöisesti tiedoksi tavallisena tiedoksiantona eli käytännössä tavallisella kirjeellä. Nyt asiakirjojen toimittaminen vastanottajalle mahdollistetaan postiosoitteen sijasta kansalaisen tai yrityksen ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitettuun valtakunnalliseen sähköiseen asiointijärjestelmään eli ns. kansalaisten asiointitili – nimiseen palveluun. Ulosotossa henkilön tiedoksianto-osoitteena voidaan käyttää sähköisen asiointijärjestelmän tiedonsiirron osoitetta, jos henkilö on ottanut mainitun järjestelmän käyttöönsä.
Ulosoton kohteen myyntiä helpotetaan
Ulosoton kohteen myyntiä koskevissa säännöksissä otetaan huomioon sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Ulosottomiehen toimittaman vapaan myynnin edellytyksiä lievennetään muun muassa siten, että jatkossa ulosottomies voi antaa irtaimen omaisuuden myynnin yksityisen toimitettavaksi julkisen huutokaupan lisäksi avoimella sähköisellä huutokaupalla.
Nykyisin ulosmitattua omaisuutta voidaan myydä enintään kaksi kertaa. Ongelmana on ollut erityisesti kiinteistöjen kaupoissa se, että kiinteistöjen myynneistä osa raukeaa siksi, ettei kohteesta saada toisellakaan myyntiyrityksellä hyväksyttävää hintaa. Jatkossa kolmaskin myyntiyritys olisi erityisestä syystä mahdollinen, jolloin myyntiä voidaan jatkaan jo valmistellulta pohjalta.
Muut muutokset
Passiivirekisteröinnin kestosta ilmoitettaisiin velkojalle jo siinä yhteydessä, kun hänelle lähetetään estetodistus ja ilmoitetaan saatavan merkitsemisestä passiivirekisteriin eli velkojalle ei enää erikseen ilmoitettaisi saatavan poistamisesta passiivirekisteristä. Velkojan tehtävänä on seurata, milloin saatava poistuu passiivirekisteristä.
Velan vanhentumisesta annettua lakia muutetaan sen täsmentämiseksi, milloin oikeudellinen katkaisutoimi ei johda velan katkeamiseen. Muutos vastaa nykyistä kirjoitusasua selkeämmin säännöksen alkuperäistä tarkoitusta.
Myös kirjallista valvontamenettelyä nopeutetaan siten, että valvonnoille varattava 4 viikon vähimmäisaika lyhentyy 2 viikkoon.
Ulosottomenettelyssä ei nykyisin ole nimenomaisia säännöksiä ulosottomenettelyssä käytettävästä kielestä. Koska asiasta on ollut epäselvyyttä, ulosoton kielisääntelyä selkeytetään ottamalla lakivaliokunnan mietinnössään ehdottama ulosottokaareen viittausäännös siitä, että ulosottoasiassa sovelletaan kielilain (423/2003) säännöksiä riita-asian käsittelykielestä ja riita-asian asianosaisen oikeudesta asiakirjan käännökseen.
Voimaantulo
Lait tulevat voimaan 1.6.2016.
Katso lisää: