Työeläkkeitä rahoitetaan pääasiassa työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkevakuutusmaksuilla, jotka perustuvat vakuutettuun palkka- tai työtuloon. Rahoitukseen osallistuu kuitenkin myös muita toimijoita: Työllisyysrahaston osuudella kustannetaan ansiosidonnaisilta työttömyys- ja koulutusajoilta sekä vuorotteluvapailta saatujen etuuksien perusteella karttuneita eläkkeitä ja valtio osallistuu yrittäjien, valtion ja Merimieseläkelain mukaan karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen. Lisäksi Kevan jäsenyhteisöjen työntekijöiden eläkkeitä kustannetaan tasausmaksulla, joka jakautuu hyvinvointialueiden kesken samassa suhteessa kuin valtionrahoitus ja kuntien kesken niiden saaman verorahoituksen perusteella. Kirkon eläkerahastomaksu perustuu kerättyyn kirkollisveroon.
Työelälakipalvelun aikasarjoissa on aiemmin ilmoitettu vain vakuutettuun palkkaan tai työtuloon perustuvat keskimääräiset maksuprosentit. Tietosisältöä on nyt laajennettu ilmoittamalla erillisissä tauluissa kokonaisrahoitus suhteutettuna palkka- tai vastaavasti työtulosummaan. Laajennuksella pyritään antamaan kokonaisvaltaisempi kuva kunkin työeläkelain mukaisten eläkkeiden rahoituksen tilanteesta. Uuteen kokonaisrahoituksen tauluun on siirretty myös kuntien ja hyvinvointialueiden tasausmaksu, joka oli aiemmin ilmoitettu Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksuprosenttien aikasarjassa.
Myös kansainvälisesti eläkkeitä rahoitetaan monenlaisista lähteistä, mikä tekee eläkemaksutason kansainvälisestä vertailusta haastavaa. Eläketurvakeskuksen julkaisussa Pension contribution levels and cost-sharing in statutory and occupational pensions – A cross-national study of eight European countries. (Eläketurvakeskuksen raportteja 7/2022) on vertailtu eläkkeiden kokonaisrahoitusta kahdeksassa maassa.
