Sotilastapaturmalaki esitetään kumottavaksi – tilalle uusia lakeja

Telp Default Thumbnail Image

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta.

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta sekä laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Näillä laeilla uudistettaisiin voimassa oleva sotilastapaturmia koskeva lainsäädäntö.

Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta korvaisi voimassa olevan sotilastapaturmalain. Lakia sovellettaisiin maanpuolustusvelvollisuutta suorittaviin varusmiehiin, reserviläisiin, siviilipalvelusmiehiin, vapaaehtoista asepalvelusta suorittaviin naisiin, sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa oleviin sekä eräisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintoihin osallistuviin henkilöihin.

Tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettaisiin uusi laki. Lakia sovellettaisiin henkilöihin, jotka osallistuvat sotilaalliseen tai siviilikriisinhallintaan taikka Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan.

Tarkoituksena on täsmentää sotilastapaturman ja palvelussairauden määrittelyjä niin, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä henkilöllä jo olleiden sairauksien ja vammojen palveluksesta johtuva paheneminen tulisivat riittävän kattavasti korvattaviksi. Korvausedellytyksissä on tarkoitus ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelusaikaiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotettaisiin ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa. Kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistettäisiin ja korvausedellytykset noudattaisivat samoja periaatteita kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Laissa huomioitaisiin ne kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet, jotka tulisi ottaa huomioon korvausharkinnassa. Kriisinhallintaa koskevaan turvaan sisällytettäisiin erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Kriisinhallintatehtävästä palaavalle ehdotetaan myös oikeutta erityiseen psyykkiseen ja psykososiaaliseen tukeen. Vastaavat etuudet on nykyisin järjestetty sopimusperusteisesti.

Muilta osin ehdotettavien lakien nojalla myönnettävät etuudet määräytyisivät pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti. Samoin toimeenpanossa ja muutoksenhaussa noudatettaisiin pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Vaikutukset työeläkejärjestelmään

Työeläkelainsäädännössä on viittauksia sotilastapaturmalakiin palkattoman ajan etuuden määräytymistä ja LITA-vähentämistä koskevissa säännöksissä.

Uusien lakien etuudet määräytyvät pääosin TyTAL:n mukaisesti.  Kriisinhallintaa koskevassa laissa on lisäksi muutama etuus, jotka eivät vaikuta muihin sosiaalivakuutuksen etuuksiin.

Uusissa laeissa on säännös, jonka mukaan niiden nojalla myönnettäviin etuuksiin sovelletaan, mitä muussa laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista etuuksista. Uusien lakien perusteella myönnettävät päiväraha ja tapaturmaeläke sekä kuntoutusraha kartuttavat siis työeläkettä ja vähennetään työeläkkeestä samoin kuin TyTAL:n perusteella myönnettävät vastaavat etuudet.

Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin palvelussairauksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Voimaantulo

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

 

Katso lisää:

Hallituksen esitys 225/2016 vp