Työeläkkeiden ja ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen kehittämistarpeista on laadittu selvitys yhteistyössä Eläketurvakeskuksen, työeläkelaitosten, Liikennevakuutuskeskuksen, Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Potilasvakuutuskeskuksen kesken. Selvityksessä on arvioitu kolmea mallia, joilla työeläkkeiden yhteensovitusta ensisijaisten etuuksien kanssa voitaisiin kehittää. Lisäksi selvityksessä on kuvattu työeläkelakeihin tarvittavia pienparannusehdotuksia, joiden avulla suurimpia haasteita voitaisiin ratkaista, mikäli periaatteellisia muutoksia ei tehdä. Selvitysryhmä ehdotti myös, että tiedonkulun parantamiseksi perustetaan uusi työryhmä. Selvitys menee Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän (ENR) käsittelyyn kesän jälkeen. Syksyn aikana päätettäneen, ryhdytäänkö selvityksen johdosta mahdollisesti edistämään yhteensovituksen kehittämistä nykyisestä.
Työeläkkeiden ja niihin nähden ensisijaisten etuuksien yhteensovitus on muodostunut mutkikkaaksi kokonaisuudeksi. Käytännön toimeenpanon kannalta yhteensovittamista koskevat säännökset ovat hankalat ja vaikeasti hallittavat. Etuudensaajan näkökulmasta etuuden muodostuminen ei ole läpinäkyvää ja etuudensaajan voi olla vaikea ymmärtää saamiensa etuuksien kokonaisuutta. Myös kustannusvastuun tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta on keskusteltu.
Työeläkejärjestelmässä ja lähinnä liikenne- ja potilasvakuutusjärjestelmissä havaittujen haasteiden johdosta Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä (ENR) esitti yhteensovitusta koskevan kokonaisselvityksen tekemistä yhdessä eri toimijoiden kesken. Selvitystyön lähtökohtana oli etsiä mahdollisuuksia kokonaisuuteen, joka olisi oikeudenmukainen, läpinäkyvä, työn tekemiseen kannustava, aiheuttamisperiaatteen mukainen ja toimeenpanon kannalta järkevä. Selvitystyöryhmä on hahmotellut ja arvioinut kolme päämallia, joiden avulla työeläkkeitä voitaisiin ainakin teoriassa yhteensovittaa nykyisten ensisijaisten etuuksien kanssa. Mallit eivät ole työryhmien eivätkä ohjausryhmän yhteisiä kannanottoja, vaan eri malleja ja niiden vaikutuksia on selvitetty objektiivisesti asiantuntijatyönä.
Ensimmäisessä mallissa ensisijaisuusjärjestys käännettäisiin kokonaan. Toisessa mallissa ensisijaisuus muuttuisi vanhuuseläkevaiheessa. Kolmannessa mallissa ensimmäinen myöntäjä säilyisi ensisijaisena. Työeläke voitaisiin myös yhteensovittaa erilaisten ensisijaisten etuuksien kanssa eri tavalla. Malleja voi yhdistellä monin eri tavoin.
Selvitys liitteineen on julkaistu työeläkejärjestelmälle työeläkelakipalvelussa.
