Näin työeläkkeet muuttuvat vuonna 2026 

Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja työkyvyttömyyseläkkeen lepäämislakia jatketaan. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä. 

Alin eläkeikä täyteen vuonna 1961 syntyneillä 

Vuoden 2026 aikana kaikki vuonna 1961 syntyneet saavuttavat alimman vanhuuseläkeikänsä, joka on 64 vuotta ja 9 kuukautta. Esimerkiksi joulukuussa 1961 syntynyt voi jäädä vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 1.10.2026. Alkuvuonna 1961 syntyneet ovat voineet jäädä vanhuuseläkkeelle jo vuoden 2025 lopussa.

Vakuuttamisen yläikäraja nousee vuodella 

Vuodesta 2026 alkaen työnantajan ja yrittäjän velvollisuus järjestää työeläkevakuutus jatkuu aiempaa pidempään, sillä vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja nousee 68 vuodesta 69 vuoteen. Muutos koskee vuosina 1958–1961 syntyneitä.

Osittainen vanhuuseläke mahdolliseksi uudelle ikäluokalle 

Vuonna 1964 syntyneillä osittaisen vanhuuseläkkeen (OVE) alaikäraja nousee 62 vuoteen. Tämän ikäluokan henkilöillä avautuu mahdollisuus hakea osittaista vanhuuseläkettä vuoden 2026 aikana, kun alaikäraja täyttyy. Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea myös myöhemmin, jopa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.

Työntekijöiden työeläkemaksu ja eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuvat 

Tänä vuonna ja aiempina vuosina 53–62-vuotiailla on ollut muita ikäluokkia korkeampi työeläkemaksu ja eläkkeen karttumisprosentti.  

Vuonna 2026: 

  • Työntekijän TyEL-maksu on kaikille sama: 7,3 prosenttia palkasta. 
  • Yrittäjän YEL-maksu on kaikille sama: 24,4 prosenttia työtulosta. Aloittava yrittäjä saa alennuksen YEL-maksuunsa. 

Vuodesta 2026 alkaen eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista tai työtulosta, iästä riippumatta. Aiemmin 53–62-vuotiaiden eläkkeen karttumisprosentti on ollut 1,7 prosenttia. 

Muutos perustuu vuoden 2017 eläkeuudistukseen, jossa sovittiin, että ikäkohtaiset maksut ja karttumat poistuvat vuoden 2025 loppuun mennessä. 

Työeläkkeisiin tulossa lähes yhden prosentin korotus  

Työeläkeindeksillä tarkistetaan vuosittain maksussa olevia eläkkeitä ostovoiman turvaamiseksi. Työeläkeindeksi korottaa työeläkkeitä vuodenvaihteessa noin 0,9 prosenttia.

Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana kertynyt eläke säilyttää arvonsa suhteessa ansioiden kehitykseen. Se korottaa eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset palkat ja työtulot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Vuoteen 2025 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,3 prosenttia. 

Elinaikakerroin pienentää alkavia työeläkkeitä 5,4 prosenttia 

Elinaikakertoimen vaikutus eläkkeen määrään lasketaan eläkkeen alkaessa eli siinä vaiheessa, kun eläke myönnetään. Elinaikakerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.   

Elinaikakerroin on vahvistettu vuonna 1964 syntyneille. Se pienentää vuonna 1964 syntyneiden vuonna 2026 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,4 prosenttia.

Työeläkeotteelle lasketussa eläkkeen määrässä on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus. Lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä ja jatkamalla työskentelyä elinaikakertoimen vaikutusta eläkkeen määrään voi pienentää.  

YEL-työtulojen korotuksiin yläraja uusille yrittäjille  

Vuonna 2023 voimaan tulleen YEL-uudistuksen myötä työeläkelaitos tarkistaa yrittäjien YEL-työtulon kolmen vuoden välein, jotta työtulo vastaa yrittäjän työpanosta. 

Kahdella ensimmäisellä tarkistuskerralla työeläkelaitos voi nostaa työtuloa enintään 4 000 euroa kerrallaan. Yrittäjäeläkkeen vakuutusmaksut määräytyvät YEL-työtulon perusteella. Tämä voi siis tarkoittaa korkeintaan noin 80 euron nousua kuukausimaksuun tarkistusta kohden.  

Vuoden 2026 alusta tämä korotuksen yläraja koskee myös uusia yrittäjiä eli niitä, jotka ovat ottaneet YEL-vakuutuksen vuosina 2023–2025. Heillä korotuksen yläraja on voimassa ensimmäisellä tarkistuskerralla.  

Vuonna 2026 työtulotarkistus tehdään vuonna 2023 alkaneisiin YEL-vakuutuksiin sekä työtuloihin, joita ei ole tarkistettu kolmeen vuoteen.

YEL-työtulosuosituksen laskentapalveluun uusi rajoitus

Vuoden 2026 alusta YEL-työtulosuosituksen laskentapalvelu rajaa suosituksen enintään 60 prosenttiin yrittäjän liikevaihdosta. Muutos perustuu käytännön kokemukseen ja tukee työtulon oikeellisuutta erityisesti pienimuotoisessa yrittäjyydessä.

YEL-työtulo ei määräydy suoraan liikevaihdon perusteella, mutta liikevaihtoa käytetään vertailukohtana toiminnan laajuuden arvioinnissa. Aiemmin suositus ei ole voinut ylittää yrittäjän liikevaihtoa, mutta tämä ei ole ollut riittävä rajoitus.

Uusi rajaus huomioi sen, että liikevaihto sisältää myös muita kuluja kuin työpanoksen. Muutos tulee voimaan 1.1.2026, jolloin alkaa työtulojen toinen tarkistuskierros ja rajaus koskee kaikkia yrittäjiä tasapuolisesti. Laskentapalvelua kehitetään jatkossakin kokemusten perusteella.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämislakia jatketaan vuoden 2027 loppuun

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain, lepäämislain, voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2027 loppuun asti. Lepäämislain jatkaminen mahdollistaa nykyisten säännösten voimassaolon vielä korvaavan lainsäädännön valmistelun ajan.

Muutoksia työeläkeyhtiöiden hallinnon ja johdon pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksiin

Vuoden 2026 alusta työeläkeyhtiöiden hallinnon ja johdon pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksiin tulee muutoksia. Muutosten tarkoituksena on ajantasaistaa ja lisätä työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon ja toimivan johdon pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksia ottaen huomioon vakuutusyhtiöitä koskevan sääntelyn kehitys ja toisaalta työeläkevakuutustoimintaa koskevat erityispiirteet.

Hallintoneuvoston jäseniltä edellytetään 1.1.2026 alkaen hyvämaineisuutta ja hallintoneuvostolta työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta. Myös hallituksen jäsenten pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksia lisätään: Hallituksen jäsenille lisätään nykyisten vaatimusten lisäksi kollektiivinen vaatimus muusta tehtävän hoitamisen vaatimasta ammatillisesta pätevyydestä ja kokemuksesta. Lisäksi hallintoneuvostoa ja hallitusta koskevia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia muutetaan koskien sidonnaisuutta.

Jatkossa työeläkevakuutusyhtiön hallituksen tulee määritellä yhtiön keskeiset toiminnot. Näistä keskeisistä toiminnoista vastaavilta henkilöiltä edellytetään sekä työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta että tehtävän vaatimaa ammatillista pätevyyttä ja kokemusta. Työeläkevakuutusyhtiön tulee varmistaa johdon ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden kelpoisuus ja hallituksen on arvioitava hallintojärjestelmää vuosittain.