Vuoden 2016 alusta tuli voimaan työeläkejärjestelmään suoraan tai välillisesti vaikuttavia säännösmuutoksia. Ohessa on listaus merkittävimmistä muutoksista.
Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2016
Työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,0 prosenttia palkasta, kuten viime vuonnakin. Työntekijän maksu on 5,70 prosenttia alle 53-vuotiailla ja 7,20 prosenttia 53 vuotta täyttäneillä. Työnantajan maksu on keskimäärin 18,00 prosenttia palkoista.
Yrittäjien eläkemaksu eli YEL-maksu laskee vähän vuonna 2016. YEL-maksu on alle 53-vuotiaille 23,60 prosenttia YEL-työtulosta (23,70 % vuonna 2015) ja 53 vuotta täyttäneille 25,10 prosenttia (25,20 % vuonna 2015).
Työeläkeindeksi vuodelle 2016
STM on antanut asetuksen (1290/2015) vuoden 2016 työeläkeindeksiksi. Työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitettu työeläkeindeksi on 2519 vuonna 2016.
Elinaikakerroin vuodelle 2016
STM on antanut asetuksen (1326/2015) elinaikakertoimesta vuodelle 2016. Elinaikakerroin on 0,96800.
Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1954 syntyneiden vuonna 2016 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 3,2 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2016 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa vuonna 2016 myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin.
Palkkakerroin vuodelle 2016
STM on antanut asetuksen (1289/2015) palkkakertoimesta vuodelle 2016. Työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitettu palkkakerroin on 1,373 vuonna 2016.
Uudet kertasuorituskertoimet
Vanhuuseläkkeen, leskeneläkkeen sekä vanhuuseläkkeenä jatkuvan työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet muuttuvat 1.1.2016 alkaen. Lapseneläkkeen ja kuntoutustuen kertasuorituskertoimet eivät muutu. Edellisen kerran kertoimet päivitettiin vuodelle 2010. Linkki: STM:n asetus eläkkeen kertasuorituskertoimista
Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan ja työeläkelakeihin siitä tulevat muutokset (HE 277/2014 )
Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säädökset on koottu nykyisistä kolmesta laista yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi (459/2015). Lakiin on kirjattu vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet, jotka nyt ovat osittain ratkaisu- ja oikeuskäytännön varassa. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen perusrakenteet, kuten rahoitus tai toimeenpano, eivät muutu.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus koskee vain ansiotarkoituksessa tehtyä työtä, ja se on jatkossa mahdollisimman yhdenmukainen työeläketurvan kanssa. Työtapaturmaturva koskee pääsääntöisesti samoja työntekijöitä kuin työeläketurva. Yrittäjille vakuutus on edelleen vapaaehtoinen. Sen voi ottaa pääsääntöisesti vain yrittäjä, jolla on yrittäjän eläkevakuutus (YEL). Yrittäjän määritelmä vastaa työeläkelainsäädännön määritelmää yrittäjästä.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 68 §:n mukaan tapaturmaeläkettä maksetaan määräaikaisena, jos vanhuuseläke on alkanut vahingoittuneen täytettyä 63 vuotta ja vahinkotapahtuma on sattunut työssä, jota vahingoittunut teki vanhuuseläkkeellä ollessaan. Ansionmenetyskorvausta maksetaan tällöin enintään 3 vuotta vahinkotapahtumasta tai siihen saakka, kun vahingoittunut täyttää 68 vuotta. Työeläkelakeja muutettiin siten, että tällaista määräaikaista ansionmenetyskorvausta ei vähennetä työeläkkeestä. Tämä koskee myös perhe-eläkettä. Muutosta sovelletaan lain voimaantulon jälkeen sattuneisiin vahinkotapahtumiin.
Lisäksi työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:ään otettiin säännös, jonka nojalla vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettavasti tapaturmaeläkkeestä vähennetään vahingoittuneelle samalta ajalta maksettava sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, muun lain nojalla maksettava työkyvyttömyyseläke ja työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke.
Edunsaajalle maksettavasta perhe-eläkkeestä vähennetään vastaavasti muun lain nojalla saman vahinkotapahtuman johdosta maksettava perhe-eläke. Tällaiset ansionmenetyskorvaukset eivät siksi ole työeläkelaeissa tarkoitettuja ensisijaisia etuuksia, jotka vähennetään työeläkkeestä.
Jos työeläkettä ei ole vähennetty työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n nojalla ansionmenetyskorvauksesta, vähennetään vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta myönnetty ansionmenetyskorvaus työeläkkeestä.
Työeläkeasioiden käsittelyyn liittyviä muutoksia (HE 245/2014, HE 230/2014)
Hallintolainkäyttölakiin (HLL) lisättiin säännös, jonka mukaan sama asianosainen saa hakea päätöksen purkua korkeimmalta hallinto-oikeudelta vain kerran samassa asiassa, jollei asiaa ole välttämätöntä tutkia uudelleen. Näin ollen korkeimmalta hallinto-oikeudelta saa sama asianosainen hakea VakO:n päätöksen purkamista menettelyvirheen vuoksi vain kerran samassa asiassa, jollei asiaa ole erityisen painavasta syystä välttämätöntä tutkia uudestaan.
Ministeriöiden hallintopäätöksistä valitetaan jatkossa hallinto-oikeuteen. Näin ollen muun muassa STM:n antamasta ulkomaantyön vakuuttamista koskevasta poikkeuslupapäätöksestä valitetaan korkeimman hallinto-oikeuden sijaan hallinto-oikeuteen. HLL:n 79 §:ssä säädetään valituksesta muusta kuin käsittelyn lopettavasta päätöksestä. Pykälän 1 momentin 4 kohtaa selkeytetään niin, että siitä käy selkeästi ilmi, että pääasiaa koskevan erityislain säännökset valituskiellosta koskevat käsittelyn aikana annettua täytäntöönpanomääräystä samalla tavoin kuin pääasiaakin.
Myös HLL:n todistelusäännöksiä muutettiin. Lisäksi asiamiehen valtuutusta koskevaa säännöstä muutettiin niin, että luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja rinnastetaan asianajajaan ja julkiseen oikeusavustajaan. Näin ollen luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Lisäksi HLL:sta ja mm. hallintolaista poistetaan säännökset todistajan valasta ja asianosaisen kuulemisesta totuusvakuutuksen nojalla.
Merimieseläkelain uudistus voimaan (HE 321/2014)
Merimiesten eläketurva vastaa jatkossa pääosin yksityisten alojen työeläkejärjestelmää. Merenkulkijoiden alempiin eläkeikiin liittyvät korotetut eläkkeen karttumaprosentit poistuvat 1.1.2016 alkaen. Lisäksi alennetuista eläkei’istä luovutaan, mutta vasta yhdeksän vuoden siirtymäajan jälkeen. Myös alle 67-vuotiaana kuolleen merenkulkijan omaisille nykyisin maksetusta hautausavustusetuudesta luovutaan 5 vuoden siirtymäajan jälkeen. Käyttöön otetaan lisäksi myös työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen kannustava omavastuumalli. Eläkejärjestelmän rahoitusta muutetaan kohti yleistä mallia ja valtion maksuosuutta vähennetään vähitellen nykyisestä 33,3 prosentista 29 prosenttiin.
Vakuutusoikeuden käsittely osittain maksulliseksi (HE 29/2015)
Uuden tuomioistuinmaksulain (1445/2015) myötä asioiden käsittely vakuutusoikeudessa tulee osittain maksulliseksi. Oikeudenkäyntimaksun suuruus on yksityishenkilöille 250 euroa ja muille 500 euroa.
Oikeudenkäyntimaksut eivät kuitenkaan koske yksityishenkilön vakuutusoikeudessa vireille panemia valitusasioita, jos asia koskee hänen oikeutta etuuteen, etuuden suuruutta tai sen takaisinperintää. Oikeudenkäyntimaksu jätetään perimättä tai sitä voidaan alentaa tietyissä tilanteissa.
Muutoksia vakuutusoikeuden käsittelyyn ja kokoonpanoihin ym. (HE 104/2014)
Lisäselvityksen vastaanottaminen VakO:ssa voidaan rajoittaa ratkaisupäivään. Lisäksi VakO:lla on velvollisuus antaa muutoksenhakijalle tiedot asian vireille tulosta, arvioidusta käsittelyajasta, kirjallisen ja suullisen selvityksen huomioon ottamisesta sekä ohjeet lisäselvityksen toimittamiseksi. Lisäksi jatkossa VakO voi vireillä olevan asian ratkaisemisen yhteydessä poistaa siihen liittyvän päätöksen ilman hakemusta tai esitystä.
Määrätyissä asioissa VakO:n ratkaisukokoonpanot keventyvät, kun esim. nykyisten kolmi- ja viisijäsenisten kokoonpanojen rinnalle tulee yhden tuomarin kokoonpano sekä yhden tuomarin ja lääkärijäsenen kokoonpano. Lisäksi yksimielisissä asioissa ratkaisu on mahdollista tehdä jäsenten yksiselitteisten kirjallisten kannanottojen perusteella. Lisäksi lääkärivarajäsenen nimike muuttuu VakO:n asiantuntijalääkäriksi ja asema selkeytetään puhtaasti asiantuntijana toimimiseen. Vakuutusoikeuteen perustetaan myös vakinainen ylilääkärin virka.
Kirjanpitolain muutosten vaikutukset (HE 98/2015, TaVM 17/2015 vp)
Kirjanpitolakiin esitettävistä muutoksista johtuen muutetaan myös vakuutusyhtiölakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, vakuutuskassalakia, eläkesäätiölakia, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettua lakia, merimieseläkelakia ja maatalousyrittäjien eläkelakia. Kirjanpitosäännösten osalta muutokset ovat pääosin sisällöltään teknisiä tarkistuksia, jotka johtuvat siitä, että kirjanpitolakia sovelletaan taustalakina vakuutustoimialan yrityksiin. Samalla lakien viittaussystematiikkaa muuttuu.
Jos arvostusperusteeksi valitaan käypä arvo, sovelletaan kirjanpitolakia. Jos sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, on käyvät arvot esitettävä liitetiedoissa. Finanssivalvonnalla on valtuus antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten käyvät arvot tällöin määritetään ja esitetään. Kirjanpitolain konsernisäännöksiä sovelletaan jatkossa myös vakuutuskassoihin ja eläkesäätiöihin. Kirjanpitosäännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vakuutusyrityksen kirjanpitoon siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen.
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muutokset (HE 94/2015)
Työttömyysturvalaki muuttui mm. yrittäjämääritelmän osalta 1.1.2016 lukien. Aiemman määritelmän mukaan yrittäjänä pidettiin henkilöä, joka on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän mukaisen vakuutuksen. Määritelmä jätti ulkopuolelle ne yrittäjät, jotka eläkelaissa olevien rajoitusten vuoksi eivät olleet velvollisia ottamaan eläkevakuutusta. Jos tällaista henkilöä ei pidetty myöskään työttömyysturvalaissa yrityksen osaomistajana, toimintaa arvioitiin omassa työssä työllistymisenä. Toiminnasta saatavan tulon määrä vaikutti siten siihen, onko yksityinen elinkeinonharjoittaja yrittäjä vai katsotaanko hänen työllistyvän omassa työssään.
Yrittäjämääritelmä muuttui siten, että työttömyysturvalaissa yrittäjänä pidettään henkilöä, jota pidetään yrittäjänä yrittäjän eläkelaissa tai maatalousyrittäjän eläkelaissa. Muutos selkeyttää henkilön asemaa työttömyysturvajärjestelmässä, kun omassa työssä työllistymisenä arvioidaan jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa. Samalla myös tilanteet, joissa esimerkiksi yritystoiminnasta saatava tulo vaikuttaa henkilön asemaan työttömyysturvajärjestelmässä, poistuvat. Yrityksen osaomistajia koskeva säännös säilyi nykyisellään. Muutos ei vaikutta myöskään apurahansaajien asemaan.
Jatkossa yrittäjän ei tarvitse luopua y-tunnuksesta ja yritystoiminnan lopettamiseksi päästäkseen työttömyysturvan piiriin, vaan riittää yrittäjän eläkevakuutuksen lopettaminen sekä ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistoon.
