Vuoden 2017 alusta tuli voimaan työeläkejärjestelmään suoraan tai välillisesti vaikuttavia säännösmuutoksia. Ohessa on listaus merkittävimmistä muutoksista.
Työeläkeuudistus 2017
Vuoden alusta tuli voimaan työeläkeuudistus, jonka tavoitteena on mm. myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää ja pidentää työuria. Uudistuksessa alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain 1955 vuonna syntyneistä alkaen 3 kk/syntymävuosiluokka 65 vuoden ikään asti. Vuodesta 2030 lähtien eläkeikä noussee 1-2 kk/syntymävuosiluokka. Lisäksi eläkkeen karttumisprosentti on jatkossa 1,5 kaikissa i’issä (siirtymäajalla 1,7).
Osa-aikaeläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Varhennetun vanhuuseläkkeen voi ottaa 61 vuoden iästä, jolloin se osa eläkkeestä joka otetaan ulos, varhennetaan eli se pienentyy pysyvästi. Myös pitkän työuran raskaissa töissä tehneille tuli uuso eläkemuoto eli mahdollisuus työuraeläkkeeseen 63 vuoden iässä.
Lisäksi muutoksena on, että eläkkeen voi lykätä alimmasta vanhuuseläkeiästä, jolloin eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotus. Tämä korvasi 4,5 prosentin karttuman. Eläkkeen perusteena olevasta palkasta ei myöskään enää vähennetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua. Tarkempia lisätietoja eduskunnan sivuilta: HE 16/2015 vp , Eläkeuudistus 2017 sivustolta: http://www.elakeuudistus.fi/
Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2017
TyEL:n mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta vuonna 2017.
Työntekijän maksu on vuonna 2017 alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 6,15 prosenttia palkasta ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia palkasta. Eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti 53-62-vuotiaiden maksu on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin muilla työntekijöillä.
Työnantajan maksu on keskimäärin 17,95 prosenttia palkoista.
Yrittäjien eläkemaksu eli YEL-maksu on alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,10 prosenttia YEL-työtulosta ja 53 -62 vuotiailla 25,60 prosenttia.
Työeläkeindeksi vuodelle 2017
STM on antanut asetuksen (890/2016) vuoden 2017 työeläkeindeksistä. TyEL:n 98 §:ssä tarkoitettu työeläkeindeksi on 2534 vuonna 2017.
Elinaikakerroin vuodelle 2017
STM on antanut asetuksen (964/2016) elinaikakertoimesta vuodelle 2017. Elinaikakerroin on 0,96344.
Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1954 syntyneiden vuonna 2016 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 3,2 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2016 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa vuonna 2016 myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin.
Palkkakerroin vuodelle 2017
STM on antanut asetuksen (891/2016) palkkakertoimesta vuodelle 2017. TyEL:n 96 §:ssä tarkoitettu palkkakerroin on 1,389 vuonna 2017.
Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen ansioraja vuodelle 2017
Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen ansioraja on 737,45 euroa kuukaudessa vuonna 2017. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettu määräaikainen laki on voimassa 31.12.2020 saakka.
Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännökset uudistuivat
Eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskentaa ja sijoitusten hajauttamista koskevat säännökset uudistuivat. Vakavaraisuuslaskennassa otetaan jatkossa nykyistä tarkemmin ja kattavammin huomioon kaikki olennaiset sijoitustoiminnan riskit sekä vakuutusriskit. Linkki eduskunnan sivuille: HE 31/2016 vp
Velallisen suojaosuutta ulosotossa tarkistettiin
Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuus pienentyi 0,86 prosentin tarkistuksella vuoden 2017 alusta. Suojaosuuden määrä on vuonna 2017 esimerkiksi yksin asuvalla henkilöllä 672,30 euroa kuukaudessa. Suojaosuuden määrän tarkistus perustuu lakiin kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista.
Uudet kertasuorituskertoimet
Kertasuorituskertoimet muuttuivat 1.1.2017 alkaen. Muutoksen syynä ovat kertoimien perusteena olevan vakuutusmatemaattisen kuolevuusmallin muutos, uudet tulevan ajan pääteiät työkyvyttömyyseläkkeissä ja matalamman koron käyttäminen kertasuorituskertoimien perusteena olevien vakuutusmatemaattisten pääoma-arvokertoimien laskennassa. Myös perhe-eläkkeen kertasuorituksissa tarvittavat lasten lukumäärästä riippuvien kertoimien perusteet muuttuvat. Ohessa linkki STM:n asetukseen kertasuorituskertoimista.
Uusi hankintalainsäädäntö tuli voimaan
Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Hankintalaki velvoittaa julkisyhteisöt ja eräät muut toimijat, kuten vakiintuneesti julkista tukea saavat tahot kilpailuttamaan tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi. Kansalliset kynnysarvot ovat euromääräisiä tasoja, joiden ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintalakeja.Tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousi 60 000 euroon nykyisen 30 000 euron sijaan. Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo kohosi 100 000 eurosta 400 000 euroon. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo pysyi nykyisessä 150 000 eurossa. Kynnysarvojen alle jäävät hankinnat jäävät hankintalainsäädännön ulkopuolelle. Linkki Laki julkisista hankinnoista ja käyttösopimuksista
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyi Kelaan
Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi. Kela vastaa perustoimeentulotuen myöntämisestä ja maksamisesta vuoden 2017 alusta lukien. Kunta myöntää jatkossa edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Muutoksen tavoitteena on muun muassa parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta perustoimeentulotuen saamisessa, helpottaa ja yksinkertaistaa asiakkaiden asiointia, tehostaa viranomaistoimintaa sekä vähentää kuntien tehtäviä. Toimeentulotuen taso ja tuen myöntämisperusteet pysyvät ennallaan.
Liikennevakuutuslaki uudistui
Liikennevakuutuslain uudet entistä selkeämmät säännökset parantavat sekä vakuutuksenottajien että vahinkoa kärsineiden asemaa ja oikeuksia. Uudistus liittyi erityisesti vakuutusmaksujen bonussääntelyn keventämisen osalta hallituksen norminpurkutalkoisiin. Tarkoituksena on lisätä uusien hintarakenteiden kautta asiakkaille tarjolla olevia vaihtoehtoja ja siten myös kilpailua vakuutusmarkkinoilla. Laki tuli voimaan 1.1.2017.
Perustulokokeilu
Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe alkoi vuoden 2017 alusta. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettavan perustulokokeilun tavoitteena on arvioida, voidaanko perustulon avulla uudistaa sosiaaliturvaa. Perustulokokeilun ensisijainen tavoite liittyy työllisyyden edistämiseen. Kokeilun tavoitteena on saada seurantatutkimukseen perustuva vastaus siihen, edistääkö perustulo työllistymistä. Kokeilun toimeenpanosta vastaa Kela. STM:n tiedote: Perustulokokeilu toteutuu (tiedote 29.12.2016)
