Hallitus esittää viimeisen eläkelaitoksen eli vilma-menettelyn laajentamista Ahvenanmaan maakunnan, Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan henkilöstön eläketurvaan. Muutoksen tavoitteena on yksinkertaistaa eläkejärjestelmien toimintaa ja tukea työeläkealan tietojärjestelmäuudistuksia.
Vilma-menettelyn piiriin ehdotetaan otettavaksi myös Ahvenanmaan maakunnan ennen vuotta 2008 vakuutettu henkilöstö sekä Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan henkilöstö. Nykyisin nämä eläketurvat käsitellään menettelyn ulkopuolella. Muutoksella pyritään sujuvoittamaan eläkkeiden toimeenpanoa sekä yhdenmukaistamaan toimintatapoja.
Viimeisen eläkelaitoksen menettely eli vilma-menettely tarkoittaa eläkelaitosten välistä menettelyä, jolla ratkaistaan, mikä eläkelaitos vastaa työntekijän tai yrittäjän työeläkkeen toimeenpanosta ja maksamisesta. Vilma-menettely kattaa sekä yksityisen että julkisen sektorin eläketurvan ja mahdollistaa yhden eläkepäätöksen antamisen kaikista vilman piiriin kuuluvista työ- ja yrittäjäsuhteista.
Keva toimisi pääsääntöisesti vilma-laitoksena
Esityksen mukaan Keva toimisi pääsääntöisesti vilma-laitoksena, jos henkilön eläketurvaan kuuluu Suomen Pankin, Finanssivalvonnan tai Ahvenanmaan maakuntalain mukaista eläketurvaa. Tällöin vilma-laitos ei määräytyisi työansioiden perusteella.
Kuntoutusasioissa kuitenkin vilma-laitos määräytyisi viimeisten kahden vuoden työansioiden perusteella. Kuntoutuskorotusta koskevissa asioissa vilma-laitoksena toimisi aina Keva.
Merimieseläkelain piiriin kuuluvissa tilanteissa vilma-laitoksena toimisi Merimieseläkekassa. Näin olisi silloin, kun henkilöllä on oikeus merimieseläkelain mukaiseen alennettuun eläkeikään tai hän työskentelee eläketapahtumahetkellä merimieseläkelain perusteella vakuutetussa työsuhteessa.
Perhe-eläkkeisiin uusi menettely
Nykyään työeläkelakien voimaanpanolaeissa on säännökset, joiden perusteella ei-vilma-eläkkeellä olleen edunjättäjän jälkeen myönnettävä perhe-eläke on myönnetty myös ei-vilmana. Esityksessä ehdotetaan, että vaikka edunjättäjä olisi saanut ei-vilmana myönnettyä eläkettä, jatkossa edunjättäjän jälkeen myönnettävä perhe-eläke myönnettäisiin viimeisen eläkelaitoksen menettelyä noudattaen. Tämä muutos koskisi kaikkien työeläkelakien jälkeen myönnettäviä perhe-eläkkeitä.
Vaikutukset tietojärjestelmiin ja kustannuksiin
Työeläkealalla on käynnissä laajoja tietojärjestelmäuudistuksia, jotka koskevat eläkekäsittelyn toimeenpanoa. Vilma-menettelyn laajentaminen tukisi järjestelmien yksinkertaistamista ja yhdenmukaistaisi eläkkeen laskentaa ja ratkaisutoimintaa.
Nykyinen ei-vilma-käsittely on volyymiltaan hyvin pientä, ja nykyisen ei-vilma-käsittelyn rakentaminen tuleviin uusiin järjestelmiin olisi hyvin kallista. Vilma-menettelyn laajentaminen mahdollistaisi minimimuutoksin toimivamman kokonaisuuden ja toisi pitkällä aikavälillä myös kustannussäästöjä.
Muita esitykseen sisältyviä muutosehdotuksia
Esityksessä ehdotetaan, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi muutettaisiin Melaksi ja Merimieseläkekassa voisi käyttää nimestään lyhennettä MEK.
Myös eläkelaitosten tietojensaantioikeuksia muutettaisiin siten, että työeläkejärjestelmä voisi siirtyä vastaanottamaan eläke- ja etuusasian toimeenpanossa tarpeelliset terveydentilaa koskevat säännökset sähköisesti Kelan Kantapalvelun kysely- ja välityspalvelun kautta.
Toisin kuin lausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa, eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä ei ehdoteta eläkeasioiden neuvottelukuntaa koskevien säännösten lisäämistä työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin.
Tavoitteena on, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.
