Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Kaupungineläinlääkäri A:n eläimien ja tavaroiden viennistä johtuvista tarkastuksista perimiä palkkioita ei voitu ottaa huomioon A:n eläkepalkassa.
Esitiedot
Eläkelaitos myönsi päätöksellään A:lle vanhuuseläkkeen tietyn suuruisena 1.1.1999 alkaen. Päätöksessään eläkelaitos katsoi, että A:n vienti- ja tuontitarkastuksista saamat maksut eivät olleet eläkelaitoksen jäsenyhteisön A:lle maksamaa palkkaa, minkä vuoksi niitä ei otettu huomioon eläkepalkkaa laskettaessa (Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesääntö 5 d §).
A haki päätökseen muutosta Kuntien eläkelautakunnalta ja vaati, että kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaisessa eläkkeessä huomioidaan A:n vuonna 1997 virkatoimessaan kaupungin palveluksessa perimät kunnalliseläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot sekä eläinperäisten elintarvikkeiden vientiin liittyvistä todistuksista perimät palkkiot yhteensä 26.600 markkaa.
Kuntien eläkelautakunnan ratkaisu
Kuntien eläkelautakunta hylkäsi valituksen.
Kuntien eläkelautakunnan perustelut
Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (KVTEL) 1 §:n 1 momentin mukaan kunnan ja kuntainliiton viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus eläketurvaan siten kuin tässä laissa säädetään.
Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön (KES) 5 d §:n 2 momentin mukaan, jos viranhaltija tai työntekijä saa korvauksen työstään kokonaan tai osaksi yksityisiltä ja muilta maksuvelvollisilta periminään maksuina ja lunastuksina ja hänen jäsenyhteisöltä saamansa palkkaus on sen johdosta pienempi kuin se tehtävän laadun perusteella tai muutoin olisi, eläkepalkkaa määrättäessä myös näistä maksuista ja lunastuksista kertyvä työansio otetaan mukaan jäsenyhteisön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
Eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 1 momentin mukaan antamastaan eläinlääkärin avusta ja siihen liittyvistä muista palveluista kunnan eläinlääkärillä on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio ja matkakustannusten korvaus sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Saman pykälän 2 momentin mukaan palkkioiden huomioon ottamisesta kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevana palkkana säädetään asetuksella.
Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan A on ollut kaupungin palveluksessa ajalla 1.9.1968 – 31.12.1998 tarkastavana eläinlääkärinä. Vuonna 1997 A on ollut valtuutettuna rajaeläinlääkärinä. Suorittamistaan vientiin ja tuontiin liittyvistä tarkastuksista A on saanut palkkion joko valtiolta tai tarkastuksen pyytäjältä.
Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Kuntien eläkelautakunta katsoo, että palkkiot ja maksut, jotka A on perinyt valtuutettuna rajaeläinlääkärinä ollessaan vuonna 1997, eivät ole eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 1 momentin tarkoittamaa palkkiota eikä hänellä siten niiden perusteella ole oikeutta kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaiseen eläkkeeseen.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta Kuntien eläkelautakunnan päätökseen ja vaati, että hänen kaupungineläinlääkärinä vuonna 1997 vienti- ja tuontitarkastuksista sekä vientitodistuksista saamansa palkkiot yhteensä 26.600 markkaa otettaisiin huomioon eläkkeen perusteena olevassa palkassa.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Kuntien eläkelautakunnan päätöksen lopputulosta ei muutettu ja valitus siis hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (KVTEL) 1 §:n 1 momentin mukaan kunnan ja kuntainliiton viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus eläketurvaan siten kuin tässä laissa säädetään. KVTEL 1 §:n 6 momentin mukaan laki ei koske viranhaltijaa eikä työntekijää, jonka virka- tai työsuhteeseen perustuvasta eläketurvasta on säädetty erikseen.
Eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 1 momentin mukaan antamastaan eläinlääkärin avusta ja siihen liittyvistä muista palveluista kunnan eläinlääkärillä on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio ja matkakustannusten korvaus sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Saman pykälän 2 momentin mukaan palkkioiden huomioon ottamisesta kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevana palkkana säädetään asetuksella.
Eläinlääkintähuoltolain esitöissä (HE 252/89, s.13) on muun ohessa todettu, että kunnaneläinlääkärin ansiot muodostuvat peruspalkasta sekä eläimen omistajilta ja haltijoilta perityistä palkkioista, jotka muodostuvat käyntimaksusta ja toimenpidemaksusta. Käyntimaksun suuruus määräytyy sairasmatkan pituuden perusteella. Toimenpidemaksun suuruus on puolestaan riippuvainen toimenpiteen suuruudesta ja vaikeusasteesta. Kunnaneläinlääkärillä olisi lisäksi oikeus korvaukseen eläinlääkärinavun antamisesta aiheutuneista taloudellisista kustannuksista, joiksi katsotaan hoidossa käytettyjen lääkkeiden sekä tarvikkeiden hankintahinta.
A:n vuonna 1997 eläimien ja tavaroiden viennistä johtuvista tarkastuksista perimiä palkkioita, eli eläkepalkassa huomioon otettavaksi vaaditut yhteensä 26.600 markkaa, on pidettävä eläintautien vastustamisesta Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla sekä viennistä kolmansiin maihin, eläintautilain 13 §:n nojalla, annetun asetuksen (1338/1996) tarkoittamina palkkioina. Sanotut palkkiot eivät ole muodostuneet edellä kerrotuista eläinlääkintähuoltolain 14 §:ssä tarkoitetuista eläinlääkärin kliiniseen työhön liittyvistä toimenpiteistä eikä niitä siten voida pitää sanotussa laissa tarkoitettuina palkkioina. Eläintautilaissa eikä myöskään sen perusteella annetussa asetuksessa (1338/96) ole erikseen säädetty kyseisten asetukseen perustuvien palkkioiden huomioon ottamisesta kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevassa palkassa.
Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön (KES) 5 d §:n 2 momentin mukaan, jos viranhaltija saa korvauksen työstään kokonaan tai osaksi yksityisiltä ja muilta maksuvelvollisilta periminään maksuina ja lunastuksina ja hänen jäsenyhteisöltä saamansa palkkaus on sen johdosta pienempi kuin se tehtävän laadun perusteella tai muutoin olisi, on eläkepalkkaa määrättäessä myös näistä maksuista ja lunastuksista kertyvä työansio otettava mukaan jäsenyhteisön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Kunnaneläinlääkärin yksityisiltä perimien palkkioiden huomioon ottamisesta kunnaneläinlääkärin eläkepalkassa on erikseen säädetty eläinlääkintähuoltolain 14 §:ssä. Tämän vuoksi ja ottaen myös huomioon, ettei kaupunki ole vahvistanut palkkioperusteita KES 5 d §:n edellyttämästi, ei sanottuja palkkioita voida ottaa huomioon A:n eläkepalkassa myöskään KES 5 d §:n perusteella.
Sovelletut oikeusohjeet
Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki 1 §
Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesääntö 5 d §
Eläinlääkintähuoltolaki 14 §
Asetus eläintautien vastustamisesta Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla sekä viennistä kolmansiin maihin
Osasto
3
Asian aikaisemmat vaiheet
KELK61/99