Lähetetty yrittäjä on henkilö, joka tavallisesti toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana Suomessa ja lähtee tilapäisesti tekemään samankaltaista työtä toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin. (jäljempänä EU-maahan). Lähetettyyn yrittäjään sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomaantyön aikana, jos lähettämisen edellytykset täyttyvät. Edellytykset on määritelty EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 (perusasetus) 12.2. artiklassa.

Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta yrittäjälle A1-todistuksen lähettämisen edellytysten täyttyessä. A1-todistus osoittaa, että yrittäjään sovelletaan ulkomaantyöskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. A1-todistuksen voimassaoloaikana yrittäjä maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut pelkästään Suomeen. Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen tarkoittaa myös sitä, että

  • yrittäjän eläke karttuu Suomeen ja
  • yrittäjä saa sosiaaliturvaetuutensa kuten esimerkiksi mahdolliset sairauspäivärahat Suomen lainsäädännön mukaisesti.

Ilman A1-todistusta yrittäjän tulee järjestää sosiaaliturvansa työskentelymaan lainsäädännön mukaisesti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yrittäjän tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut työsken-telymaan lainsäädännön mukaan eikä sosiaalivakuutusmaksuja saa maksaa samanaikaisesti Suomeen. Tällöin yrittäjä ei voi myöskään saada sosiaaliturvaetuuksia Suomesta.

A1-todistusta tulee hakea ennen toisessa EU-maassa työskentelyn alkua, mutta A1-todistus voidaan myöntää myös takautuvasti lähettämisen edellytysten täyttyessä.

Millaista yrittäjätoimintaa harjoittava henkilö voi olla lähetetty yrittäjä

EU:n sosiaaliturva-asetusten lähetettyjä yrittäjiä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa sekä yrittäjän eläkelain (YEL) että maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan vakuutettaviin yrittäjiin. Lähetettynä yrittäjän voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä pitää myös yrittäjää, jolla on

  • vapaaehtoinen YEL- tai MYEL- vakuutus,
  • työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen yrittäjän työajan vakuutus tai
  • maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL) mukainen vapaaehtoinen MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.

Katso lisäki erillinen ohje eläkkeellä työskentelystä.

Jos yrittäjänä toimivaan henkilöön ei voida soveltaa mitään yllä mainituista laeista esimerkiksi yrittäjä-toiminnan vähäisyyden tai henkilön iän vuoksi, henkilöä ei voida pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana yrittäjänä Suomessa. Yrittäjänä toimiva henkilö ei voi tällöin saada A1-todistusta Suomesta lähetettynä yrittäjänä.

Katso tarvittaessa YEL-vakuuttamisen edellytyksistä ohjeisto Yrittäjän vakuuttaminen (Vakuuttaminen-kansio). MYEL-vakuuttamisesta neuvoo puolestaan Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.

Yrittäjän lähettämistä koskevat edellytykset

Toisessa EU-maassa työskentelevään yrittäjään sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos

  • yrittäjä harjoittaa merkittävää toimintaa tavallisesti Suomessa
  • yrittäjä harjoittaa samankaltaista yritystoimintaa ulkomailla kuin Suomessa ja
  • työskentely yrittäjänä toisessa EU-maassa on tilapäistä ja etukäteen arvioituna kestää enintään 24 kuukautta.

Yrittäjän toiminnan tulee olla pakollisen tai vapaaehtoisen YEL:n, MYEL:n, TyTAL:n tai MATAL:n mukaan vakuutettavaa työtä. Jäljempänä ohjeessa näiden lakien mukaisiin vakuutuksiin viitataan käyttämällä termiä YEL-vakuutus ellei toisin ole mainittu.

Jos yrittäjä vaihtaa työskentelymaata säännöllisesti 12 kuukauden tarkastelujaksolla tai tekee säännöllisesti lyhyitä työmatkoja eri EU-maihin, kyseessä saattaa olla useissa EU-maissa työskentelyn tilanne lä-hettämisen sijaan. Tällöin yrittäjään sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määritellään eri sääntöjen perusteella. Katso erillinen ohjeistus useassa EU-maassa työskentelystä.

Yrittäjän on tullut harjoittaa yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaantyötä

Yrittäjän tulee olla harjoittanut samankaltaista yrittäjätoimintaa tavallisesti Suomessa ennen ulkomaille lähtöään, jotta yrittäjään voidaan soveltaa edelleen Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä yrittäjän työskennellessä tilapäisesti toisessa EU-maassa.

Tavallisesti Suomessa toimiminen tarkoittaa, että

  • yrittäjä on harjoittanut tavanomaisesti merkittävää yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaille lähtöään jo jonkin aikaa
  • yrittäjän YEL-vakuutus on ollut voimassa vähintään 4 kuukautta ennen ulkomaille lähtöä ja
  • yrittäjä säilyttää ulkomaantyön aikana toimintansa harjoittamisen edellytykset Suomessa voidakseen palattuaan jatkaa toimintaansa Suomessa.

Pelkkä YEL-vakuutuksen voimassaolo Suomessa ei ole riittävää, vaan henkilön on tullut tosiasiallisesti harjoittaa toimintaansa Suomessa.

Kun tutkitaan, harjoittaako yrittäjä tavallisesti toimintaa Suomessa ja säilyttääkö yrittäjä edellytykset jatkaa yrittäjätoimintaa Suomessa, otetaan huomioon YEL-vakuutuksen lisäksi seuraavia seikkoja:

  • onko yrittäjällä toimitiloja Suomessa
  • maksaako yrittäjä veroja Suomeen
  • onko yrittäjällä arvonlisäverotunniste Suomessa (alv-numero tai Y-tunnus) ja
  • onko yrittäjä jäsenenä Suomessa kauppakamarissa tai ammattialan järjestöissä.

Täytäntöönpanoasetuksen 14.3 artiklassa on määritelty, mitä käsite lähtömaassa tavallisesti toimivasta itsenäisestä ammatinharjoittajasta tarkoittaa. Käsitettä on tarkennettu myös hallintotoimikunnan päätöksessä A2.

YEL-vakuutus voimassa alle 4 kuukautta ennen ulkomaantyön alkua

Jos yrittäjä on harjoittanut yrittäjätoimintaa Suomessa, mutta yrittäjän YEL-vakuutus ei ole ehtinyt olla voimassa vaadittua 4 kuukautta ennen kuin tilapäinen työskentely toisessa EU-maassa alkaa, voidaan yrittäjään muiden edellytysten täyttyessä mahdollisesti soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Ratkaisu perustuu kokonaisharkintaan ja vaatii yleensä poikkeusluvan käyttöä. Katso erillinen ohjeistus poikkeusluvista.

Kokonaisharkinnassa voidaan tällöin ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia seikkoja:

  • Yrittäjällä on aikaisempia, vastaavaan toimintaan liittyviä YEL-vakuutusjaksoja, mutta nykyinen YEL-vakuutus ei ole ehtinyt olla voimassa 4 kuukautta juuri ennen ulkomaille lähtöä ja yrittäjä työskentelee hyvin lyhyen ajanjakson ulkomailla ja palaa tämän jälkeen jatkamaan yrittäjätoimintaa pysyvästi Suomeen. tai
  • Henkilö on lähtenyt ulkomaantyöhön alun perin lähetettynä työntekijänä ja yrityksen omistussuhteiden muutoksen takia henkilöön tuleekin soveltaa jatkossa YEL:a.
Tarkemmat tiedot

Esimerkki: YEL-vakuutus ei ole ollut voimasssa vaadittua 4 kuukautta

Yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus voimassa Suomessa 3 kuukautta ennen kuin yrittäjä lähtee tilapäisesti harjoittamaan yrittäjätoimintaa Viroon. Yrittäjän aikaisempi YEL-vakuutus on päättynyt vuosi sitten. Yrittäjätoiminta Virossa kestää muutaman kuukauden, jonka jälkeen yrittäjä palaa jatkamaan toimintaansa Suomessa. Yrittäjä hakee A1-todistusta Suomen so-siaaliturvaan kuulumisesta. Koska ulkomaantyöjakso on lyhyt ja yrittäjä jatkaa yrittäjätoimintaa sen jälkeen pysyvästi Suomessa, Eläketurvakeskus voi kokonaisharkinnan perusteel-la hakea poikkeuslupaa Virosta, jotta yrittäjään sovelletaan Virossa tapahtuvan työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvalainsääntöä.

Yritystoiminnan tulee olla samankaltaista Suomessa ja toisessa EU-maassa

Jotta tilapäisesti toisessa EU-maassa työskentelevään yrittäjään voidaan edelleen soveltaa Suomen sosi-aaliturvalainsäädäntöä lähetettynä yrittäjänä, tulee yrittäjän tehdä samankaltaista työtä toisessa EU-maassa kuin yrittäjä on tehnyt Suomessa.

Kun määritellään, onko yrittäjän ulkomailla tekemä työ samankaltaista kuin yrittäjän tavallisesti lähtömaassaan tekemän työ, käytetään perusteena työn todellista laatua. Merkitystä ei ole sillä, määritelläänkö tehtävä työ toisessa EU-maassa palkkatyöksi vai itsenäisenä ammatinharjoittajana tehtäväksi työksi.

Yleensä yrittäjän tekemä työ samalla alalla katsotaan olevan samankaltaista työtä. Samallakin alalla työ voi olla myös hyvin erilaista, joten aina ei ole mahdollista soveltaa tätä yleistä sääntöä.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: työ ei ole samankaltaista

Henkilö työskentelee ravintoloitsijana (yrittäjä) Suomessa ja henkilö muuttaa tilapäisesti Viroon, jossa henkilö tekee työtä teurastajana (yrittäjä). Henkilön ei katsota tekevän sa-mankaltaista työtä, sillä henkilön Virossa tekemä työ ei muistuta henkilön Suomessa tekemää työtä. Näin ollen henkilöön ei voida soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä lähetettynä yrittäjänä.

Esimerkki: työ on samankaltaista

Henkilö on asianajajana toimiva itsenäinen ammatinharjoittaja, joka on erikoistunut rikoslainsäädäntöön Suomessa. Henkilö saa Ruotsissa toimeksiannon, jossa henkilö neuvoo suuryritystä omistajaohjauksessa. Koska henkilö toimii edelleen juridiikan parissa, henkilö voi olla lähetetty yrittäjä Ruotsissa työskentelynsä ajan ja Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan, jos lähettämisen edellytykset muutoin täyttyvät.

Ulkomaan työskentelyn tulee olla tilapäistä

Jotta toisessa EU-maassa työskentelevään yrittäjään voidaan edelleen soveltaa Suomen sosiaaliturva-lainsäädäntöä lähetettynä yrittäjänä, tulee yrittäjän toisessa EU-maassa työskentelyn olla tilapäistä. Tilapäisenä pidetään työskentelyä, jonka kokonaisaika on enintään 24 kuukautta. Työskentelyn toisessa EU-maassa tulee olla etukäteen ajallisesti rajattua ja tarvittaessa yrittäjän tulee pystyä esittämään selvitys työskentelyn kestosta.

Tämä 24 kuukauden kokonaisaika on maakohtainen. Samassa EU-maassa tapahtuvalle työskentelylle voidaan siten myöntää useita peräkkäisiä A1-todistuksia, mikäli ulkomaantyöskentelyn kokonaisaika on yhteensä enintään 24 kuukautta.

Uusi ulkomaantyöskentelyjakso samaan EU-maahan aloittaa uuden 24 kuukauden lähettämisajan laskemisen. Uutena työskentelyjaksona samaan EU-maahan voidaan yleensä pitää työskentelyä, joka alkaa, kun edellisen, samaan EU-maahan kohdistuneen ulkomaantyöskentelyjakson päättymisestä on kulunut vähintään 2 kuukautta.

Jos lähetetty yrittäjä työskentelee samassa EU-maassa yhdenjaksoisesti yli 24 kuukauden ajan, mutta kuitenkin edelleen tilapäisesti yhteensä enintään 5 vuotta, voi yrittäjä hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa. Katso poikkeuslupia koskeva ohjeistus.

Yrittäjän tulee palata Suomeen jatkamaan yrittäjätoimintaansa tilapäisen ulkomaantyöskentelyn päätyttyä, jotta yrittäjää voidaan pitää lähetettynä yrittäjänä. Tilapäisen työskentelyn arviointi tapahtuu yrittäjien kohdalla samalla tavalla kuin lähetettyjen työntekijöiden.

Katso lisätietoa ja esimerkkejä aiheesta lähetettyjä työntekijöitä koskevasta ohjeesta.

Henkilöllä muuta työtä yrittäjätyön rinnalla yhdessä EU-maassa

Henkilö saattaa yrittäjätyön lisäksi myös olla työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, joka lähettää henkilön tilapäisesti työhön ulkomaille.

Lähtökohta on, että henkilöön, joka tekee työtä toisessa EU-maassa lähetettynä yrittäjän sekä lähetettynä työntekijänä sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Lähtömaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntö voi kuitenkin tulla sovellettavaksi, jos sekä työntekijä- että yrittäjätyössä täyttyvät lähettämisen edellytykset perusasetuksen 12.1. ja 12.2. artikloiden mukaisesti.

Mikäli lähettämisen edellytykset eivät täyty sekä työntekijä- että yrittäjätyössä, ei Eläketurvakeskus voi myöntää A1- todistusta. Tällöin henkilön yrittäjätoiminta ja työntekijänä työskentely tulee vakuuttaa työskentelymaassa.

Katso tarkemmat ohjeet lähetettyjä työntekijöitä koskevasta ohjeesta.