Mihin vakuutuskausia tarvitaan?
EU-maat tarvitsevat toisen EU-maan vakuutuskausia EU-säännösten mukaisen eläkkeen laskemiseksi, jos eläkkeenhakija (perhe-eläkkeissä edunjättäjä) on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa. Jokaisen maan toimivaltainen laitos laskee eläkkeen kahdella tavalla:
- itsenäisenä etuutena
- teoreettisena eläkkeenä.
Itsenäinen etuus voidaan laskea
- puhtaan kansallisena etuutena
- asetuksen mukaisena kansallisena etuutena.
Teoreettisen eläkkeen perusteella lasketaan pro rata -eläke.
Toimivaltainen laitos myöntää hakijalle näin lasketuista eläkkeistä suuremman. Toimivaltaisella laitoksella tarkoitetaan laitosta, jossa eläkkeenhakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna.
EU-maat voivat tarvita toisen EU-maan vakuutuskausia myös siksi, että vakuutuskaudet otetaan huomioon tutkittaessa eläkeoikeuden edellytyksiä. Monet EU-maat edellyttävät pitkää työskentelyä, jotta eläkkeenhakijalle syntyisi eläkeoikeus. Täyden vanhuuseläkkeen saaminen EU-maassa voi edellyttää esimerkiksi 15 vuoden työskentelyä. EU-maa ottaa tarvittaessa huomioon myös muiden EU-maiden vakuutuskaudet.
Suomen työeläkejärjestelmässä Suomen ja toisen EU-maan vakuutuskausia tarvitaan
- teoreettisen eläkkeen ja sen perusteella laskettavan pro rata -eläkkeen laskemisessa
- asetuksen mukaisen kansallisen eläkkeen tulevan ajan eläkkeen osituksessa
- eläkeoikeutta tutkittaessa.
Vakuutuskausia koskeva määritelmä EU:n sosiaaliturva-asetuksissa
Vakuutuskausi -termi on määritelty perusasetuksessa. Perusasetuksen mukaan vakuutuskausilla tarkoitetaan kausia, jotka on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet tai katsotaan täyttyneiksi.
Vakuutuskaudet voivat olla
- maksukausia
- työskentelykausia
- itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia
- kaikkia sellaisena käsiteltäviä kausia, jos niiden katsotaan kyseisen maan lainsäädännössä vastaavan vakuutuskausia.
Työskentelykausilla ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausilla tarkoitetaan kausia, jotka on sellaisiksi määritelty tai tunnustettu siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet. Työskentelykausia ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia ovat myös kaudet, joiden katsotaan kyseisen EU-maan lainsäädännön mukaan vastaavan työskentelykausia tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia.
Asumiskausi on perusasetuksen määritelmän mukaan kausi, joka on määritelty tai tunnustettu sellaiseksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan se on täyttynyt tai katsotaan täyttyneeksi.
EU-maiden velvollisuus ilmoittaa vakuutuskaudet
EU-maat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisimman pian yhteyslaitokselle ja muille asianomaisille laitoksille soveltamansa lainsäädännön mukaisesti täyttyneet vakuutus- tai asumiskaudet.
Vakuutuskausien oikeusperusta
Vakuutuskaudet perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT). Sopimuksen artiklan 48 mukaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi sosiaaliturvan alalla on oltava järjestelmä, jonka mukaan eri EU-maiden vakuutuskaudet lasketaan yhteen määritettäessä
- oikeutta etuuteen
- etuuden säilyttämistä sekä
- etuuden määrän laskemista.
Vakuutuskausien yhteenlaskeminen
EU-maat soveltavat täytäntöönpanoasetuksen säännöksiä vakuutuskausien yhteenlaskemisesta laskiessaan
- teoreettista eläkettä
- pro rata -eläkettä.
EU-maat ottavat huomioon toisen EU-maan lainsäädännön mukaisia vakuutuskausia, jos maan lainsäädäntö edellyttää kausien täyttymistä
- eläkeoikeuden saamiseksi, säilyttämiseksi, keston määrittämiseksi tai takaisinsaamiseksi
- lainsäädännön soveltamiseksi tai
- pakollisen, valinnaisen jatkuvan tai vapaaehtoisen vakuutuksen piiriin pääsemiseksi tai siitä vapauttamiseksi.
EU-maat ottavat toisen EU-maan vakuutuskaudet huomioon tarpeellisin määrin ikään kuin ne olisivat niiden oman lainsäädännön mukaisia kausia.
Säännökset vakuutuskausien yhteenlaskemisesta ja muuntamisesta ovat täytäntöönpanoasetuksessa
Vakuutuskausien yhteenlaskemista ja kausien muuntamista koskevat säännökset ovat täytäntöönpanoasetuksessa. Toimivaltainen laitos pyytää vakuutuskaudet niistä EU-maista, joissa henkilö on ollut vakuutettuna. Vakuutuskaudet otetaan huomioon vain yhteen kertaan. Vakuutuskaudet lasketaan siksi yhteen vain, jos ne eivät ole päällekkäisiä.
Kun lasketaan Suomen työeläkettä, toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon sellaisena, kuin toinen maa on ne ilmoittanut. Vakuutuskausien laatua ei kyseenalaisteta. Kun vakuutuskaudet otetaan huomioon, sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmän
- aikarajoja
- ikärajoja ja
- vähimmäiskestoja.
Erityissäännökset vakuutuskausien yhteenlaskemisesta eläke-etuuksissa
Perusasetuksessa on erityissäännökset, jotka koskevat vakuutuskausien yhteenlaskemista työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläkkeiden määräämistä varten.
Erityissäännöksissä on säädetty
- vakuutuskausien yhteenlaskemisesta työtekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien erityisjärjestelmien mukaisista eläkkeistä
- eläkkeistä, jotka myönnetään tietyn palkkatyön tai itsenäisen ammatinharjoittamisen perusteella.
Suomessa tämän erityissäännöksen piirin kuuluvia työskentelykausia ovat MEL:n ja YEL:n mukaan vakuutetut ajat.
Vakuutuskausitietojen ilmoittaminen toiselle EU-maalle
EU-maa ilmoittaa muille EU-maille oman maansa lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet, kun se on osapuolena EU-eläkehakemusliikenteessä tai vakuutuskausia pyydetään erikseen. EU-maat ilmoittavat vakuutuskaudet joko lomakkeella E205 tai P5000-asiakirjalla.
Ilmoitettavat vakuutuskaudet
Hallintotoimikunnan päätöksen mukaisesti P5000 -asiakirjalla ilmoitettavat vakuutuskaudet ovat lähtökohtaisesti kausia, jotka otetaan huomioon:
- eläkkeen laskennassa (eläkettä kartuttavat kaudet)
- ainoastaan eläkeoikeutta varten (ei eläkettä kartuttavat kaudet)
- sekä eläkkeen laskennassa että eläkeoikeutta varten.
Eläkkeen laskennassa huomioon otettavilla kausilla tarkoitetaan eläkettä kartuttavia kausia. Kukin EU-maa ilmoittaa ne eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet, jotka siinä maassa kartuttavat eläkettä.
Eläkkeen laskennassa huomioon otettavia kausia ovat pääsääntöisesti myös työskentelyä vastaavat, rinnasteiset kaudet. EU-maat ilmoittavat rinnasteiset kaudet oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisia rinnasteisia kausia voivat olla esimerkiksi
- lastenhoitoajat
- työkyvyttömyys-, sairauspäiväraha- ja työttömyyskorvauskaudet
- asevelvollisuusajat
- opiskeluajat.
Suomi ilmoittaa P5000 –asiakirjalla rinnasteisina kausina
- tutkintoon johtaneen opiskeluajan
- lastenhoitoajan
- eläkesuhdeajan.
Vakuutuskaudet voivat olla myös vapaaehtoiseen vakuuttamiseen perustuvia.
Ainoastaan eläkeoikeutta varten ilmoitettuja vakuutuskausia ei oteta huomioon eläkkeen laskennassa. Vakuutuskausilla eläkeoikeutta varten tarkoitetaan kausia, joita voidaan tarvita eläkeoikeuden saamiseksi.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tieto, että 1.1.2017 alkaen työskentely otetaan huomioon työntekijällä 17 vuoden iän ja yrittäjällä 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun. Ohjeeseen on myös lisätty toimintaohje toisen EU-maan vakuutuskausien huomioimisesta työuraeläkettä tai osittaista vanhuuseläkettä laskettaessa.
Miten EU-maat ilmoittavat vakuutuskaudet?
EU-maat ilmoittavat perusasetuksen soveltamisalaan kuuluvat, lakisääteisten järjestelmiensä mukaiset
- eläkkeeseen oikeuttavat vakuutuskaudet
- eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet.
Muut EU-maat ottavat huomioon toisen EU-maan eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet sen pituisina kuin toinen maa on ne ilmoittanut. Jos toinen EU-maa ilmoittaa eläkettä kartuttavaksi ajaksi esimerkiksi kuukauden, otetaan laskennassa huomioon kokonainen 1 kuukausi, vaikka todellisuudessa aika olisi ollut 2 viikkoa.
Toisen EU-maan ilmoittamien vakuutuskausien laatuun ei kiinnitetä huomiota. Toisen maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa riippumatta siitä, oikeuttaisiko kyseinen kausi Suomessa eläkkeeseen. Asumiskausia ei oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, vaikka toinen EU-maa olisi ilmoittanut asumiskaudet laskennassa huomioon otettaviksi kausiksi.
Seuraavat toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon samalla tavalla kuin työskentelykaudet:
- rinnasteiset vakuutuskaudet, esimerkiksi lastenhoitoaika tai työttömyysaika
- varusmiespalvelusaika tai virkamiesten erityisjärjestelmän mukainen aika, jos ajat on ilmoitettu eläkettä kartuttavaksi.
Jos vakuutuskaudet ovat keskenään päällekkäisiä, päällekkäisten kausien huomioon ottamisessa noudatetaan vakuutuskausien ensisijaisuusjärjestystä.
Hallintotoimikunta on 16.12.2010 antanut päätöksen H6, joka koskee tiettyjä perusasetuksen mukaisten vakuutuskausien yhteenlaskemisessa sovellettavia periaatteita. Päätöksen mukaan kaikki vakuutuskaudet (sekä maksukaudet että kaudet, joiden katsotaan vastaavan vakuutuskausia) täyttävät vakuutuskauden määritelmän.
Kausien yhteenlaskemisperiaatteen mukaan toisen EU-maan ilmoittamat kaudet on laskettava yhteen kyseenalaistamatta niiden laatua. EU-maalla on kuitenkin toimivalta yhteenlaskemisperiaatetta sovellettuaan määrittää muut ehtonsa sosiaaliturvaetuuksien myöntämiselle edellyttäen, että näitä ehtoja sovelletaan ketään syrjimättä.
Kun toisen EU-maan vakuutuskausia otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa, sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmän aikarajoja, ikärajoja ja vähimmäiskestoja:
- ennen työeläkelakien voimaantuloa päättyneet vakuutuskaudet otetaan huomioon Suomen työeläkelakien voimaantulosäännösten aikarajoja noudattaen
- toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon siitä iästä lähtien, josta alkaen henkilölle karttuisi Suomesta eläkettä
- vakuutuskausien vähimmäiskestolta vaaditaan samaa odotusaikaa kuin eläkkeeseen oikeuttavan työsuhteen tai yrittäjätoiminnan kestolta Suomessa; EU-eläkkeen laskennassa ei oteta huomioon toisen EU-maan kausia, jotka ovat kestäneet lyhyemmän ajan kuin Suomen kansallisessa lainsäädännössä säädetty odotusaika.
Työskentelyyn perustuvilla toisen EU-maan vakuutuskausilla on merkitystä myös laskettaessa korotetun karttuman osuutta.
Työskentelyaika toisessa EU-maassa otetaan huomioon samojen iän mukaan porrastettujen karttumisprosenttien mukaisesti, kuin jos henkilö olisi työskennellyt Suomessa. Kun lasketaan korotetun karttuman osuutta toisen EU-maan työskentelyn perusteella, noudatetaan EU-eläkkeen korotettua karttumaa koskevaa ohjeistusta.
Toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon siten, että ensin yhdistetään samaa laatua olevat, toisiaan välittömästi seuraavat kaudet. Tämän jälkeen toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon teoreettisen eläkkeen laskevan eläkelaitoksen soveltamassa eläkelaissa olevien
- aikarajojen
- ikärajojen ja
- vähimmäiskestojen mukaisesti.
TEL:n, LEL:n, TaEL:n ja TyEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 6 kuukautta 31.12.1964 saakka
- 4 kuukautta 1.1.1965 – 30.6.1971
- 1 kuukausi 1.7.1971 – 31.12.1997
- 1.1.1998 alkaen toisen EU-maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (1.1.1998 alkaen alle kuukaudenkin jatkunut työskentely kuului yksityisten alojen työeläkelakien piiriin ja vuoden 2007 alusta voimaan tulleen TyEL:n mukaan laissa ei ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
Ennen 8.7.1961 päättyneitä toisen EU-maan ilmoittamia vakuutuskausia ei oteta huomioon. Aika ennen 1.7.1962 otetaan huomioon puolikkaana, jos työsuhde on ollut voimassa 8.7.1961 tai sen jälkeen.
KVTEL:n, KuEL:n ja JuEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 4 kuukautta 30.6.1971 saakka
- 1 kuukausi 1.7.1971 – 31.12.1997
- 1.1.1998 alkaen toisen maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (1.1.1998 alkaen alle kuukaudenkin jatkunut työskentely kuului KVTEL:n piiriin eikä 1.8.2003 voimaan tulleessa KuEL:ssa ollut ja 1.1.2017 voimaan tulleessa JuEL:ssa ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
VEL:n, VaEL:n ja JuEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 4 kuukautta 31.12.1966 saakka
- 1 kuukausi 1.1.1967 alkaen.
- 1.1.1998 alkaen toisen maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (alle kuukauden jatkunut työskentely kuului LYVEL:n piiriin eikä vuoden 2007 alusta voimaan tulleessa VaEL:ssa ollut ja 1.1.2017 voimaan tulleessa JuEL:ssa ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
YEL:n ja MYEL:n mukaan edellytyksenä on, että
- yrittäjätoiminta on jatkunut vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti
- toisen EU-maan yrittäjäjaksot otetaan huomioon 1.1.1970 alkaen
- jos toisen EU-maan ilmoittamasta vakuutuskaudesta ei ilmene, onko ilmoitettu jakso (ennen 1.1.1970) ollut yrittäjätoimintaa, käsitellään jaksoa työsuhteena.
Toisen EU-maan vakuutuskausia huomioon otettaessa noudatetaan lisäksi seuraavia eläkkeen karttumista koskevia ikärajoja:
- 31.12.2004 saakka toisen EU-maan työsuhdekausia, jotka ovat täyttyneet ennen henkilön 23 vuoden iän täyttämistä tai 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, ei pääsääntöisesti oteta huomioon.
- ajalla 1.1.2005 – 31.12.2016 työskentely otetaan huomioon pääsääntöisesti 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.
- 1.1.2017 alkaen työskentely otetaan huomioon työntekijällä 17 vuoden iän ja yrittäjällä 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaista työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon enintään
- eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun, jos Suomen eläkkeessä on tulevan ajan eläkkeenosa
- eläketapahtumavuoden loppuun, jos Suomen eläkkeessä ei ole tulevan ajan eläkkeenosaa.
Työuraeläkkeeseen sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen määräytymistä koskevia EU-säännöksiä. Työuraeläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon kuitenkin enintään Suomen eläkkeen eläketapahtumavuoden loppuun.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaista vanhuuseläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon enintään Suomen vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuoden loppuun.
Osittaista vanhuuseläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon enintään Suomen osittaisen vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaisen teoreettisen eläkkeen korotetun karttuman osuutta laskettaessa toisen EU-maan työskentelyyn tai yrittäjätoimintaan perustuva aika otetaan huomioon enintään
- työskentelyn tai yrittäjätoiminnan päättymiseen asti toisessa EU-maassa
- samojen iän mukaan porrastettujen karttumisprosenttien mukaisesti, kuin jos henkilö olisi työskennellyt Suomessa.
Miten eri yksikössä ilmoitetut vakuutuskaudet muunnetaan toiseen aikayksikköön?
Kukin EU-maa ilmoittaa vakuutuskautensa oman lainsäädäntönsä mukaisesti vuosina, neljännesvuosina, kuukausina, viikkoina tai päivinä.
Muuntamisen perustana on se aikayksikkö, jossa toisen EU-maan laitos on ilmoittanut vakuutuskausien täyttyneen. Vakuutuskausien muuntamista koskevat säännöt ovat täytäntöönpanoasetuksessa.
Suomessa EU-eläkkeen laskennassa vakuutuskausien aikayksikkö on kuukausi. Jos toinen EU-maa ilmoittaa vakuutuskautensa muussa aikayksikössä kuin kuukausina, nämä toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet muunnetaan Suomen käyttämään aikayksikköön.
Päivinä ilmoitettujen vakuutuskausien muuntaminen
Vakuutuskausien muuntamisessa aikayksiköstä toiseen käytetään seuraavaa taulukkoa:
| Järjestelmä, jonka perustana on | 1 päivä vastaa | 1 viikko vastaa | 1 kuukausi vastaa | 1 neljännes- vuosi vastaa | Päivien enimmäismäärä kalenteri- vuodessa |
| 5 päivää | 9 tuntia | 5 päivää | 22 päivää | 66 päivää | 264 päivää |
| 6 päivää | 8 tuntia | 6 päivää | 26 päivää | 78 päivää | 312 päivää |
| 7 päivää | 6 tuntia | 7 päivää | 30 päivää | 90 päivää | 360 päivää |
Jos toisen EU-maan laitos ilmoittaa vakuutuskaudet päivinä, laitos ilmoittaa myös, käytetäänkö laitoksen hallinnoimassa järjestelmässä vakuutuskausien perustana 5, 6 vai 7 päivää. Päivät muunnetaan kuukausiksi jakamalla päivien lukumäärä vastaavien kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärällä.
Muina aikayksikköinä kuin päivinä ilmoitettujen vakuutuskausien muuntaminen
Muina aikayksikköinä kuin päivinä ilmoitetut vakuutuskaudet muunnetaan seuraavasti:
- vuosi vastaa 4 neljännesvuotta, 12:ta kuukautta tai 52:ta viikkoa ja päinvastoin
- neljännesvuosi vastaa 3 kuukautta tai 13 viikkoa ja päinvastoin
- viikot ja kuukaudet muunnetaan päiviksi käyttäen taulukossa esitettyjen 6 päivään perustuville järjestelmille tarkoitettuja muuntamissääntöjä.
Jos vakuutuskaudet on ilmoitettu osina, osina ilmoitetut kaudet on muunnettava seuraavaan pienempään kokonaisyksikköön (esimerkiksi viikot päiviksi) käyttäen yllä kuvattuja sääntöjä. Vuosien osat muunnetaan kuukausiksi. Jos muuntamisen jälkeen jää edelleen tulokseksi jonkin yksikön osa, tulokseksi katsotaan seuraava suurempi kokonaisyksikkö.
Esimerkki:
EU-maa ilmoittaa vakuutusajaksi 35,25 viikkoa. Koska vakuutusaika on ilmoitettu osina, vakuutusajan muuntaminen kuukausiksi edellyttää ensin, että viikot muunnetaan seuraavaan pienempään kokonaisyksikköön eli päiviksi. Kun viikot ensin muunnetaan päiviksi, käytetään kuuteen päivään perustuvaa muuntamissääntöä. Näin ollen 35,25 viikkoa kerrotaan luvulla 6 (35,25 x 6= 211,5 päivää). Päivien lukumäärä 211,5 jaetaan luvulla 26, jotta päivät muuntuvat kuukausiksi (211,5:26 = 8,135 kk). Koska lopputuloksena on edelleen osina ilmaistu luku, pyöristetään lopputulos ylöspäin seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön. Näin laskettuna vakuutusajaksi saadaan 9 kuukautta.
Kokonaisen vakuutusvuoden tulee aina vastata vakuutuskausien vuotuista enimmäismäärää myös muiden EU-maiden järjestelmissä. Kalenterivuoden aikana täyttyneiden kausien kokonaismäärä ei saa muuntamisen jälkeen olla suurempi kuin taulukon viimeisessä sarakkeessa ilmoitettujen päivien lukumäärä (52 viikkoa, 12 kuukautta tai 4 neljännesvuotta). Jos toinen EU-maa ilmoittaa vakuutuskausinaan vuotuisen enimmäismäärän, vakuutuskausien muuntamisen lopputuloksen tulee olla muuntavan maan oman lainsäädännön mukainen vuotuinen enimmäismäärä.
Muuntaminen suoritetaan
- yhtenä toimenpiteenä, joka kattaa kaikki ilmoitetut vakuutuskaudet tai
- kultakin vuodelta, jos kaudet ilmoitetaan vuosikohtaisesti.
Toisen EU-maan vakuutuskausien muuntaminen Suomen työeläkejärjestelmän vakuutuskausia vastaavaksi
Toisen EU-maan vakuutuskaudet muunnetaan kuukausiksi käyttäen täytäntöönpanoasetuksen mukaisia muuntamissääntöjä.
Jos toinen maa ilmoittaa vakuutuskautensa päivinä, saman maan eri jaksojen irtopäivät kerätään täysiksi kuukausiksi. Jos jää ylimääräisiä päiviä, lopputulos pyöristetään seuraavaan kuukauteen.
Vastaavasti EU-eläkkeen laskentaa varten myös Suomen vakuutuskaudet pyöristetään seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön eli kuukauteen, jos Suomen vakuutuskausien yhteismääräksi tulee kuukausia ja yksittäisiä päiviä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.
Yhdessä maassa vakuuttamisen periaatteen mukaan henkilö kuuluu tiettynä aikana vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön alaisuuteen.
Sovellettavan lainsäädännön osalta henkilö voi liittyä jäsenvaltion vapaaehtoiseen tai valinnaiseen jatkuvaan vakuutusjärjestelmään.
Myös aiemman asetuksen 1408/71 säännökset lähtivät siitä, että henkilö vakuutetaan ainoastaan yhdessä EU-maassa (artikla 13). Tästä säännöstä oli ainoastaan yksi poikkeus.
Asetuksen 1408/71 liitteessä VII oli lueteltu ne tilanteet, joissa jäsenvaltio poikkesi yhdessä maassa vakuuttamisen periaatteesta. Suomella oli liitteessä VII määräys, jonka mukaan Suomessa asuvaan ja täällä yritystoimintaa harjoittavaan henkilöön sovellettiin Suomessa tehdyn yritystoiminnan osalta Suomen lainsäädäntöä, vaikka yrittäjä samanaikaisesti työskenteli työsuhteessa toisessa EU-maassa. Tällöin hänet vakuutettiin työsuhteen osalta kyseisessä toisessa EU-maassa.
Milloin eri EU-maiden vakuutuskaudet voivat olla keskenään päällekkäisiä?
EU-maiden vakuutuskaudet voivat olla keskenään päällekkäisiä, kun
- eri EU-maat ilmoittavat vakuutuskautensa eri aikayksiköissä
- vakuutuskaudet kohdistuvat aikaan, jolloin jäsenvaltio ei soveltanut EU:n sosiaaliturvasäännöksiä, eikä maiden välillä ole ollut sosiaaliturvasopimusta
- henkilö on ollut vakuutettuna samaan aikaan toisen EU-maan vapaaehtoisessa tai valinnaisessa vakuutusjärjestelmässä.
Esimerkkejä:
Eri aikayksiköissä ilmoitetut vakuutuskaudet
Ruotsi ilmoittaa koko vuoden eläkettä kartuttavaksi ajaksi, vaikka henkilö on työskennellyt vain osan vuotta. Jos henkilö on saman vuoden aikana työskennellyt myös Suomessa, ovat Ruotsin ilmoittamat vakuutuskaudet päällekkäisiä Suomen kausien kanssa.
Suomen kokonaisina vuosina ilmoittamat ansioperusteiset vakuutuskaudet voivat olla päällekkäisiä toisen EU-maan vakuutuskausien kanssa.
Vakuutuskaudet kohdistuvat aikaan, jolloin maiden välillä ei sovellettu EU:n sosiaaliturvasäännöksiä tai sosiaaliturvasopimusta
Joidenkin uusien EU-maiden vakuutuskaudet voivat olla päällekkäisiä Suomen vakuutuskausien kanssa sen vuoksi, että maiden kansalaiset ovat saattaneet olla siellä vakuutettuna, vaikka ovatkin työskennelleet ja olleet vakuutettuna samaan aikaan Suomessa.
Henkilö on vakuutettu toisen EU-maan vapaaehtoisessa vakuutusjärjestelmässä
Huolimatta yhdessä maassa vakuuttamisen periaatteesta eri EU-maiden vakuutuskaudet voivat olla päällekkäin, jos henkilö on vakuutettu toisen EU-maan vapaaehtoisessa vakuutusjärjestelmässä. Henkilö voi olla vakuutettuna EU-maan vapaaehtoisessa tai valinnaisessa jatkuvassa vakuutusjärjestelmässä, vaikka hän olisi samanaikaisesti pakollisesti vakuutettu toisessa EU-maassa. Edellytyksenä vapaaehtoiselle vakuuttamiselle on, että henkilö on ollut aikaisemmin vakuutettu työntekijänä tai ammatinharjoittajana kyseisessä EU-maassa ja että tämän EU-maan lainsäädännössä hyväksytään tällainen päällekkäisyys.
Miten päällekkäiset vakuutuskaudet otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa?
Jos Suomen vakuutusajat ovat päällekkäisiä toisen EU-maan vakuutuskausien kanssa, EU-eläkettä laskettaessa otetaan rinnakkaiset vakuutusajat huomioon ainoastaan yhteen kertaan. Jos toisen maan vakuutuskaudet ovat kokonaan päällekkäisiä Suomen vakuutuskausien kanssa, teoreettista eläkettä ei voida laskea.
Suomessa päällekkäisten kausien karsimisessa noudatetaan seuraavaa täytäntöönpanoasetuksen mukaista ensisijaisuusjärjestystä:
- Työskentelykausi (pakollinen)
- Rinnasteinen kausi (pakollinen)
- Vapaaehtoinen kausi (voi olla myös työskentelyä)
Ensisijaisuusjärjestyksen vuoksi:
- Pakollinen vakuutuskausi on ensisijainen vapaaehtoiseen kauteen nähden.
- Suomen työskentelykausi on ensisijainen toisen maan vakuutuskauteen nähden, jos Suomen työskentelykausi on päällekkäinen toisen maan vakuutuskauden kanssa.
- Työskentelykausi on ensisijainen rinnasteiseen vakuutuskauteen nähden. Rinnasteinen vakuutuskausi voi olla esimerkiksi lastenhoitoaika tai eläkkeellä oloaika. Toisen maan työskentelykausi on ensisijainen Suomen rinnasteiseen vakuutuskauteen nähden, jos toisen maan ilmoittama työskentelykausi on päällekkäinen Suomen rinnasteisen vakuutuskauden kanssa.
Kahden tai useamman EU-maan lainsäädännön mukaan rinnasteinen, vakuutuskautta vastaavaksi katsottava kausi otetaan huomioon maassa, jossa henkilö on ollut sitä ennen pakollisesti vakuutettu. Jos henkilö ei ole ollut pakollisesti vakuutettu EU-maassa ennen kyseistä kautta, rinnasteinen kausi otetaan huomioon maassa, jossa henkilö vakuutetaan pakollisesti ensimmäisen kerran kyseisen kauden jälkeen.
Jos toisen EU-maan vakuutuskautta ei ole tarkalleen ajallisesti määritelty, oletetaan, että kausi ei ole päällekkäinen Suomen kausien kanssa. Tällaiset kaudet on laskettava mukaan, jos
- ne kohtuudella voidaan määrittää
- se on asianomaisen henkilön edun mukaista.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty kansaneläkelain muutoksesta johtuvat vaikutukset.
Miten vakuutuskaudet ilmoitetaan?
EU-eläkehakemusliikenteessä jokainen osapuolena oleva EU-maan laitos ilmoittaa toisille EU-maille oman maansa lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet.
EU-maat ilmoittavat vakuutuskaudet hallintotoimikunnan hyväksymillä tavoilla:
- E205 -vakuutuskausitodistuslomakkeella tai
- P5000 -asiakirjalla eli P5000 paperiSED:llä (SED = Structured Electronic Document).
Eläketurvakeskus ja Kela ilmoittavat muille EU-maille vakuutuskaudet eri asiakirjoilla.
Eläketurvakeskus toimittaa työeläkejärjestelmän mukaiset vakuutuskaudet kaikkiin EU-eläkehakemusliikenteessä osapuolena oleviin maihin.
Koska EU-eläkehakemusprosessin säännöksiä sovelletaan kansaneläkejärjestelmässä ainoastaan perhe-eläkkeissä, Kela toimittaa asumiseen perustuvat vakuutuskaudet vain perhe-eläkehakemuksissa tai jos ulkomaan laitos pyytää niitä erikseen.
ETK:n ja Kelan vakuutuskausien ilmoittamisessa käyttämät asiakirjat
- Eläketurvakeskus ilmoittaa P5000-asiakirjalla henkilön Suomen työskentelyyn perustuvat vakuutuskaudet.
- Kela ilmoittaa E205-lomakkeella henkilön asumiseen perustuvat vakuutuskaudet.
Miten Suomi ilmoittaa työskentelykaudet?
Perusasetuksen mukaan vakuutuskaudet ilmoitetaan sen mukaisina kuin ne on määritelty sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa ne ovat täyttyneet.
Työskentelykausina Suomi ilmoittaa
- varsinaisen työskentelyajan ja yrittäjätoiminta-ajan 31.12.2004 asti
- työansioihin ja yrittäjätoimintaan perustuvan ajan 1.1.2005 alkaen
- etuusansioihin perustuvan ajan.
Rinnasteisina vakuutuskausina Suomi ilmoittaa
- eläkesuhdeajan
- eläkettä kartuttavan lastenhoitoajan
- eläkettä kartuttavan, tutkintoon johtaneen opiskeluajan.
Vapaaehtoisesti vakuutettuna aikana Suomi ilmoittaa
- vapaaehtoisesti vakuutetun työskentelyajan
- vapaaehtoisesti vakuutetun yrittäjätoimintaan perustuvan ajan.
Suomen työskentelyyn perustuvien vakuutuskausien muodostaminen on jaoteltu kansallisen työeläkelainsäädännön muutosten perusteella
- vakuutuskausiin ennen 1.1.2005
- vakuutuskausiin 1.1.2005 alkaen
Työskentelyyn perustuvat vakuutuskaudet muodostetaan työeläkejärjestelmän yhteisellä vakuutuskausisovelluksella. Vakuutuskausisovellus muodostaa kaudet ansaintarekisterin ja eläkepäätösrekisterin tietojen sekä eläkelaitoksen antamien tietojen pohjalta.
Vastuu vakuutuskausien oikeellisuudesta:
- Eläkelaitos vastaa omien rekisteritietojensa sekä vakuutuskausipyynnöllä antamiensa päivämäärä- ja muiden tietojen oikeellisuudesta.
- Eläketurvakeskus vastaa siitä, että vakuutuskaudet muodostuvat oikein rekisteritietojen ja eläkelaitoksen antamien tietojen perusteella. Eläketurvakeskus käynnistää lisäselvityksen, jos vakuutuskausia ei pystytä muodostamaan automaattisesti eläkelaitoksen antamien tietojen pohjalta.
Tarkemmat tiedot
Vakuutuskausisovellus
P5000-vakuutuskausisovellus otettiin käyttöön 2.3.2012. Koska eläkkeen laskenta on perustunut vuoden 2005 alusta lukien vuosiansioihin, työsuhteen kestolla ei enää ole pääsääntöisesti merkitystä eläkkeen laskennassa. Eläke lasketaan 1.1.2005 alkaen kunakin kalenterivuonna saatujen ansioiden perusteella.
Lähtökohdaksi uudessa vakuutuskausisovelluksessa on otettu vakuutuskausien ilmoittaminen P5000 -asiakirjalla, koska EESSI:n siirtymäajan päättyessä tullaan käyttämään sähköistä P5000 SED -sanomaa. Vakuutuskausisovellus tuottaa paperisen lomakkeen, jossa vakuutuskaudet on muodostettu P5000 SED:n tietojen mukaisesti. Suomen työeläkejärjestelmässä käytetään ennen EESSI:n siirtymäajan päättymistä tätä paperimuotoista P5000-asiakirjaa.
Aikaisemman vakuutuskausisovelluksen aikana vakuutuskaudet ilmoitettiin E205 -lomakkeella.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.
Arekin ansaintarekisteristä saadaan 31.12.2004 asti työskentely- ja yrittäjätoiminta-ajat. Vakuutuskaudet muodostetaan työskentely- ja yrittäjätoiminta-aikojen perusteella.
Työskentely- ja yrittäjätoiminta-ajat otetaan huomioon noudattaen
- lakikohtaisia vakuuttamisvelvollisuutta
- eläkkeen karttumista koskevia ikärajoja.
P5000-asiakirjalla ilmoitetaan vain vakuutuskausia, joita tarvitaan
- eläkeoikeuden tutkimisessa ja
- eläkkeen laskemisessa.
Työansioihin perustuvat palkattomat ajat ilmoitetaan vakuutuskausissa työskentelyaikana samalla tavalla kuin 1.1.2005 alkaen. Kausien ilmoittamisen ensisijaisuusjärjestys määräytyy samalla tavoin kuin vakuutuskausissa 1.1.2005 alkaen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty menettelyohje tulevan ajan laskemisesta poikkeussäännön mukaan tilanteessa, jossa vakuutusaikaa on vain eläketapahtumavuonna ja eläkkeessä on tuleva aika. Suomen vakuutuskausina käytetään silloin eläketapahtumavuoden vakuutusaikaa.
Vakuutuskauden muodostumisen lähtökohtana 1.1.2005 alkaen on kalenterivuosittainen ansio.
Vakuutusvuoden muodostavat
- työeläkettä kartuttavat ansiot
- työeläkettä kartuttavat palkattomat jaksot.
Työeläkejärjestelmässä kaikki vakuutuskaudet ilmoitetaan sekä eläkkeeseen oikeuttavina että eläkkeen laskennassa huomioon otettavina kausina.
Vakuutuskauden muodostuminen työansioista
Vakuutuskausia muodostettaessa työskentely otetaan huomioon
- vuosina 2005–2016 18 vuoden iän täyttämisvuoden alusta 68 vuoden iän täyttämisvuoden loppuun
- vuoden 2017 alusta lukien työntekijän 17 vuoden iän täyttämisvuoden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan saavuttamisvuoden loppuun
- vuoden 2017 alusta lukien yrittäjän 18 vuoden iän täyttämisvuoden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan saavuttamisvuoden loppuun.
Vakuutuskausissa otetaan huomioon työeläkelakien mukaan vakuutetut työansiot. Vuosityöansiot muodostavat yhden vakuutusvuoden.
Jos LEL- ja TaEL-työskentelystä kertyneet työansiot jäivät vuosina 2005–2006 alle näiden lakien mukaisen eläkkeeseen oikeuttavan ansiorajan, niitä ei oteta huomioon vakuutuskausissa.
Vakuutuskausien muodostuminen vanhuus- ja työuraeläkkeessä
Vanhuus- tai työuraeläkettä laskettaessa työansiot ja etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Vakuutuskausi muodostuu vuosiperusteisesti, joten vanhuus- tai työuraeläkkeen eläketapahtumavuodesta muodostuu vakuutusvuosi, jos sinä vuonna on ollut työansioita tai etuusansioita.
Vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan
- eläketapahtumavuoden loppuun tai
- sen vuoden loppuun, jolloin henkilöllä on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Vakuutuskausien muodostuminen osittaisessa vanhuuseläkkeessä
Osittaista vanhuuseläkettä laskettaessa työansiot ja etuusansiot otetaan huomioon osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun.
Vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan
- eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun tai
- sen vuoden loppuun, jolloin henkilöllä on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Vakuutuskausien muodostuminen työkyvyttömyyseläkkeessä
Jos henkilölle myönnetään tulevan ajan eläkeosan sisältävä työkyvyttömyyseläke, eläkkeessä otetaan huomioon työansioita ja etuusansioita eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun.
Vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan
- eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun tai
- sen vuoden loppuun, jolloin henkilöllä on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Jos henkilölle myönnettävä työkyvyttömyyseläke ei sisällä tulevan ajan eläkeosaa, eläkkeessä otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun mennessä saadut työansiot ja etuusansiot. Vakuutuskaudet muodostetaan samalla tavalla kuin vanhuuseläkkeessä.
Jos tulevan ajan poikkeussäännöksen mukaan laskettaessa tilanteessa, jossa ansioita on vain eläketapahtumavuonna, eläkkeessä on vain tuleva aika. Näissä tilanteissa vakuutuskausina otetaan huomioon vakuutusaika eläketapahtumavuodelta.
Vakuutuskausien muodostuminen perhe-eläkkeessä
Jos edunjättäjän jälkeen myönnetään tulevan ajan eläkeosan sisältävä perhe-eläke, vakuutuskausissa työansiot ja etuusansiot otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun.
Vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan
- eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun tai
- sen vuoden loppuun, jolloin edunjättäjällä on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Jos edunjättäjän jälkeen myönnettävä perhe-eläke ei sisällä tulevan ajan eläkeosaa, eläkkeessä otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun mennessä saadut työansiot ja etuusansiot. Vakuutuskaudet muodostetaan samalla tavalla kuin vanhuuseläkkeessä.
Vakuutuskausien muodostuminen kun eläkehakemus hylätään
Jos eläkkeenhakijalle ei myönnetä eläkettä (eläkehakemus hylätään), vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan kuluvan vuoden loppuun tai sen vuoden loppuun, jolloin eläkkeenhakijalla on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Työskentely työkyvyttömyyseläkkeen aikana tai eläkkeiden välillä
Työskentely työkyvyttömyyseläkkeiden välillä tai aikana otetaan huomioon vakuutuskausissa, jos työskentely on ollut eläkettä kartuttavaa. Työskentelyjaksosta muodostuu vakuutusvuosi.
Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, vakuutuskausissa ei oteta huomioon työskentelyä eläkkeen aikana tai eläkkeiden välillä. Vakuutuskaudet päättyvät aiemman eläkkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun.
Vakuutuskausien muodostuminen palkattomista ajoista
Perusasetuksen mukaan palkkatyön tai ammatinharjoittamisen perusteella raha-etuutta saavan henkilön katsotaan harjoittavan tätä työtä tai ammattia. Säännöstä ei sovelleta eläkkeisiin.
Työskentelykausina ilmoitetaan Suomen vakuutuskausissa sellaiset eläkettä kartuttavat palkattomat ajat, joilta maksetaan työansioon perustuvaa etuutta. Eläkettä kartuttavia palkattoman ajan työansioihin perustuvia etuuksia ovat mm. sairauspäiväraha, äitiys- isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä ansioperusteinen työttömyyspäiväraha.
Rinnasteisina kausina ilmoitetaan Suomen vakuutuskausissa eläkettä kartuttavat lapsenhoito- ja opiskeluajat. Eläkettä karttuu 1.1.2005 lukien myös tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta.
Palkattomat ajat ilmoitetaan vakuutuskausissa vakuutusvuosina.
Eläkesuhdeaika vakuutuskausissa
Jos eläkesuhteesta karttuu eläkettä, eläkesuhdeaika ilmoitetaan vakuutuskausissa rinnasteisena kautena. Eläkesuhteesta karttuu eläkettä silloin, kun henkilö on ollut sellaisella työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, johon sisältyy tulevan ajan eläkeosa tai lepäävä tuleva aika. Eläkesuhteesta voi karttua eläkettä vain, jos aiemmin myönnetty eläke on päättynyt ja eläke myönnetään uusin perustein.
Vapaaehtoisesti vakuutettu aika vakuutuskausissa
Jos henkilö on vakuutettu vapaaehtoisesti TyEL:n tai YEL:n mukaan, vakuutusaika ilmoitetaan vapaaehtoisesti vakuutettuna kautena.
Erityismerkityksen omaavat kaudet vakuutuskausissa
Erityismerkityksen omaavana työskentelykautena ilmoitetaan Suomessa
- MEL:n alaiseen työskentelyyn perustuva aika
- YEL:n ja MYEL:n alaiseen yrittäjätoimintaan perustuva aika.
MEL:n, YEL:n ja MYEL:n mukaan vakuutettuun työskentelyyn perustuvat kaudet on priorisoitu ensisijaisuusjärjestyksessä perusasetuksen perusteella. Näillä kausilla voi olla erityistä merkitystä kausien yhteenlaskemisessa silloin, kun jokin EU-maa myöntää etuuksia näistä järjestelmistä. Monissa EU-maissa esimerkiksi merimiehillä tai yrittäjillä on erityisiä järjestelmiä, joissa eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on tässä työssä tai ammatinharjoittamisessa täyttyneet vakuutuskaudet.
Vakuutuskausien keskinäinen ensisijaisuusjärjestys
Täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty vakuutuskausien keskinäisestä ensisijaisuusjärjestyksestä. Suomen vakuutuskaudet yhdistetään vakuutusvuodeksi päällekkäisiä jaksoja karsimalla ottaen huomioon täytäntöönpanoasetuksen ensisijaisuusjärjestys.
Suomen vakuutuskaudet ilmoitetaan seuraavaa ensisijaisuusjärjestystä noudattaen:
- Erityismerkityksen omaava työskentelykausi (MEL, YEL, MYEL)
- Työskentelykausi
- Rinnasteinen kausi
- Vapaaehtoinen kausi
Erityismerkityksen omaavana työskentelykautena ilmoitetaan:
- MEL:n alainen varsinainen työskentelyaika
- YEL:n ja MYEL:n alainen yrittäjätoimintaan perustuva aika.
Työskentelykautena ilmoitetaan:
- varsinainen työskentelyaika
- palkaton aika, josta karttuu työeläkelakien mukaan eläkettä
- työeläkelisäpäivät.
Rinnasteisena kautena ilmoitetaan:
- eläkesuhdeaika
- eläkettä kartuttava lastenhoitoaika
- eläkettä kartuttava opiskeluaika.
Vapaaehtoisena kautena ilmoitetaan:
- vapaaehtoisesti vakuutettu työskentely
- vapaaehtoisesti vakuutettu yrittäjätoiminta.
Perusasetuksen mukaan jos jäsenvaltion lainsäädännössä tiettyjen etuuksien myöntämiseksi edellytetään, että vakuutuskaudet täyttyvät yksinomaan
- tietyssä palkkatyössä
- itsenäisessä ammatinharjoittamisessa
- tehtävässä, joka kuuluu palkattujen työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien erityisjärjestelmään,
kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen laitos ottaa huomioon muiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen perusteella täyttyneet kaudet vain, jos ne ovat täyttyneet
- vastaavassa järjestelmässä
- samassa tehtävässä
- soveltuvassa tapauksessa samassa palkkatyössä tai
- samassa itsenäisessä ammatinharjoittamisessa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tieto, että Alankomaiden vakuutuskaudet on pyydettävä UWV GAK:sta.
EESSI:ssä vakuutuskaudet ilmoitetaan P5000 SED:llä esimerkiksi EU-eläkehakemusprosessin yhteydessä. P5000 SED:llä ilmoitetaan SED:n lähettävässä EU-maassa täyttyneet vakuutus- ja asumiskaudet.
Tarkasteltaessa sitä, otetaanko toisen EU-maan vakuutuskaudet huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, tulee tutkia useita P5000 SED:n kohtia. Tärkeitä kohtia ovat etenkin Tyyppi (Type), Oikeus etuuteen (Contingency relevance) ja Laskentaa koskevat tiedot (Information on calculation), joita käsitellään tässä ohjeessa.
Kun toisen EU-maan vakuutuskausia otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa, sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmän aikarajoja, ikärajoja ja vähimmäiskestoja. Päällekkäisten kausien karsimisessa noudatetaan täytäntöönpanoasetuksen mukaista ensisijaisuusjärjestystä.
Luettelo kaikista P5000 SED:llä käytettävistä koodeista löytyy TELP:ssä polusta Rekisteri- ja tietopalvelut – Vakuutuskausisovelluksen käyttöohje – P5000-sanomalla ja tulosteella käytetyt koodit (vaatii kirjautumisen).
Tiedot vakuutuskausista
P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot vakuutus- tai asumiskausista P5000 SED:n kohdassa 4.
P5000 SED:n lähettämisen syy
P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa lähettämisen syyn kohdassa 4.1. Context of transmission. EU-maa ilmoittaa kohdassa 4.1. myös, onko kyseessä osittainen vai lopullinen P5000 SED.
| Lähettämisen syy | Lopullinen P5000 | Osittainen P5000 |
| Muu | 00 | 01 |
| Vanhuuseläke | 10 | 11 |
| Perhe-eläke | 20 | 21 |
| Työkyvyttömyyseläke | 30 | 31 |
Yleinen sääntö on, että vakuutetulla on yksi lopullinen P5000 SED. Kuitenkin jos P5000 SED:n lähettävässä EU-maassa on vakuutus-/asumiskausia itsenäisissä järjestelmissä, asianomaiset laitokset voivat vahvistaa vakuutuskaudet erillisillä järjestelmäkohtaisilla P5000 SED:eillä (ks. ohjeen lopussa kohta ”Tieto erillisestä P5000:sta”).
Joissain tapauksissa hakemusprosessin nopeuttamiseksi toisen EU-maan laitos on voinut antaa osittaisen P5000 SED:n, jos kaikkia kausia ei ole voitu vahvistaa samalla kertaa. Osittainen P5000 SED tarkoittaa, että kaikki P5000 SED:llä ilmoitetut kaudet ovat lopullisia, mutta ilmoitettujen kausien lisäksi kyseinen EU-maa saattaa vahvistaa lisäkausia myöhemmin. Osittainen P5000 SED pitäisi lähettää heti, kun täyttyneet kaudet on todettu (kansallisten käytäntöjen mukaisesti) tai pyynnöstä. Mikäli EU-maa on antanut osittaisen P5000 SED:n, sen on lähetettävä lopullinen P5000 SED heti, kun mahdolliset lisäkaudet voidaan vahvistaa.
Ei vakuutus- tai asumiskausia
P5000 SED:n lähettävä EU-maa voi vahvistaa P5000 SED:llä myös, että henkilöllä ei ole vakuutuskausia kyseisessä maassa. Tällöin kohdassa 4.2. Insurance / Residence periods olevassa ruudussa on valinta No (Ei). Jos P5000 SED:n lähettävä laitos on valinnut kohdassa 4.2. No, ei sen tarvitse selvittää tilannetta enempää muilla asiakirjoilla.
Vakuutus- ja asumiskaudet
Kohdassa 4.3. Insurance and residence periods (Vakuutus- ja asumiskaudet) ilmoitetaan
- vakuutus- ja asumiskauden alkamis- ja päättymispäivä
- vakuutus- ja asumiskauden kesto
- vakuutus- ja asumiskauden tyyppi
- oikeuttaako vakuutus- tai asumiskausi etuuteen
- maa
- järjestelmä
- ammatti
- laskentaa koskevat tiedot.
Period (Kausi)
Period-kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa kyseisessä maassa täyttyneen vakuutus- tai asumiskauden alkamis- ja päättymispäivän. Jos jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti vakuutuskausi huomioidaan eri pituisena eläkeoikeuden määrittelemiseksi ja eläkkeen laskennan kannalta, kausi on ilmoitettava kohdassa 4.3. kaksi kertaa
- yksi kausi, jonka yhteydessä ilmoitetaan kausien (vuosien, vuosineljännesten, kuukausien, viikkojen ja päivien) määrä eläkeoikeuden täyttymistä sekä eläkkeen laskentaa varten, ja
- lisäkausi, jolla on sama alkamis- ja päättymispäivä ja josta ilmoitetaan erikseen jäljellä olevien kausien (vuosien, vuosineljännesten, kuukausien, viikkojen ja päivien) määrä pelkkää eläkeoikeuden täyttymistä varten.
Total Number (Kokonaiskesto)
Total number -kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa vakuutus- tai asumiskauden keston. Vakuutuskauden kesto ilmoitetaan asianmukaisen aikayksikön sarakkeessa. On myös mahdollista, että P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa kauden useana eri aikayksikkönä (esimerkiksi päivinä, kuukausina ja vuosina).
P5000 SED:n lähettävä EU-maa voi ilmoittaa kuukaudet desimaaleina (esimerkiksi 100,1234), samoin jopa vuodet (esimerkiksi 10,123456). Jos kesto ilmoitetaan päivinä, on ilmoitettava, perustuuko päivinä ilmoittaminen 5-, 6- vai 7-päiväiseen järjestelmään, jotta kokonaiskeston muuntaminen kuukausiksi voidaan tehdä oikein.
Eläkkeen laskennassa P5000 SED:n lähettäneen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon sen pituisina kuin kyseinen maa on ne ilmoittanut P5000 SED:llä (huomioiden Suomen työeläkejärjestelmän aikarajat, ikärajat ja vähimmäiskestot sekä päällekkäisten vakuutuskausien ensisijaisuusjärjestyksen).
Jos P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa vakuutuskautensa muussa aikayksikössä kuin kuukausina, vakuutuskaudet muunnetaan Suomen käyttämään aikayksikköön.
Esimerkki
Ranska ilmoittaa vakuutuskaudet vuosineljänneksinä. Ranskan ilmoittaman jakson ajalta alla olevassa esimerkissä vuonna 1992 vakuutuskauden kestoksi on vahvistettu kaksi vuosineljännestä, jotka otetaan kyseisen vuoden osalta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa.
.JPG)
Esimerkki
Saksa ilmoittaa vakuutuskaudet kuukausina. Saksan ilmoittaman jakson ajalta alla olevassa esimerkissä vakuutuskauden kestoksi on vahvistettu 1 kuukausi, joka otetaan huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa.
.JPG)
Type (Tyyppi)
Type-kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa vakuutus- tai asumiskauden tyypin. Kohdassa ilmoitetaan, ovatko kyseiset kaudet pakollisiin vakuutusmaksuihin perustuvia kausia, (koodit 10–13), vapaaehtoisiin maksuihin perustuvia kausia (koodit 20–23), asumiskausia (koodi 30) vai rinnasteisia kausia (koodit 40–52).
Toisen EU-maan ilmoittamista kausista pakollisiin maksuihin perustuvat kaudet, rinnasteiset kaudet ja vapaaehtoisiin maksuihin perustuvat kaudet voivat tulla huomioitavaksi Suomen työeläkkeen laskennassa. Asumiskausia ei oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa (koodi 30), vaikka toinen EU-maa olisi ilmoittanut asumiskaudet laskennassa huomioon otettaviksi kausiksi.
Viron Sotsiaalkindlustusamet ilmoittaa P5000 SED:llä työskentelykausia tyypillisesti koodeilla 10, 11 ja 12. Kyseisillä koodeilla ilmoitetut vakuutuskaudet voivat sisältää sekä työskentelykausia että rinnasteisia kausia. Rinnasteisia kausia voivat olla äitiys- ja isyysvapaakaudet sekä työttömyyskaudet ja lapsenhoitokaudet. Rinnasteiset kaudet eivät välttämättä erotu vakuutuskausitodistukselta, vaan rinnasteiset kaudet saattavat jäädä vakuutusvuoden sisään. Viron ilmoittamat vakuutuskaudet voivat tulla huomioiduksi Suomen työeläkkeen laskennassa sellaisenaan, mikäli ne on ilmoitettu P5000 SED:llä eläkkeeseen oikeuttavina ja eläkkeen laskennassa huomioitavina kausina.
Viron Töötukassan ilmoittamia asumiskausia ei oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa.
Katso Viron lastenhoitokausista myös esimerkki kappaleessa 1.3.9 Additional periods without start and end date (Muut vakuutuskaudet, joihin ei liity alkamis- ja päättymispäivää).
Tarkemmat tiedot
Alankomaiden Sociale Verzekeringsbank SVB ilmoittaa yleisen vanhuuseläkelain (AOW) ja yleisen perhe-eläkelain ANV (ennen AWW) mukaiset vakuutuskaudet P5000 SED:llä koodeilla 10, 20 ja 30. Kaikki Alankomaissa asuvat ovat lähtökohtaisesti velvollisia maksamaan vakuutusmaksuja, eikä SVB:n ilmoittamista vakuutuskausista ilmene henkilön työskentelyhistoria. Alankomaiden vakuutuskaudet työeläkelaitoksen on pyydettävä vanhuuseläkettä ja perhe-eläkettä varten erikseen UWV GAK:sta. UWV GAK vahvistaa työskentelykaudet ja kaudet työkyvyttömyyseläkettä varten. Alankomaiden ilmoittamista kausista otetaan eläkkeen laskennassa huomioon ainoastaan UWV GAK ilmoittamat työskentelyaikaa vastaavat vakuutuskaudet.
Contingency relevance (Oikeus etuuteen)
Contingency relevance -kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa, missä etuuslajeissa vakuutus- tai asumiskausi otetaan huomioon kyseisen EU-maan kansallisessa lainsäädännössä. Eläkesektorilla on käytössä kolme etuuslajia: vanhuuseläke, perhe-eläke ja työkyvyttömyyseläke. Joidenkin EU-maiden kansallisissa lainsäädännöissä ei välttämättä oteta kaikkia vakuutuskausia huomioon kaikissa etuuslajeissa. Esimerkiksi erillisten eläkejärjestelmien vuoksi vakuutuskausi saatetaan ottaa huomioon vain työkyvyttömyyseläkkeessä tai vain varhaiseläkkeessä. Tällä tavoin eritellyt tiedot vakuutuskausien huomioon ottamisesta ilmoitetaan Contingency relevance -kentässä (Oikeus etuuteen).
| 001 | Ainoastaan työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
| 010 | Ainoastaan perhe-eläkkeen osalta |
| 011 | Ainoastaan perhe-eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
| 100 | Ainoastaan vanhuuseläkeen osalta |
| 101 | Ainoastaan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
| 110 | Ainoastaan vanhuus- ja perhe-eläkkeen osalta |
| 111 | Yleisesti kaikkien eläke-etuuksien osalta (käytetään myös silloin, kun kansallisessa lainsäädännössä ei tehdä eroa eri eläke-etuuksien välillä) |
Jos P5000 SED:n lähettävän EU-maan eläkejärjestelmässä ei ole tällaista erottelua eri etuuslajien välillä, lähettävä laitos käyttää koodia 111.
Suomen työeläkkeen laskennassa ei oteta huomioon vakuutuskausia, jotka P5000 SED:n lähettävä EU-maa on ilmoittanut ainoastaan eläkeoikeutta varten. Jotta kaudet otetaan huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, tulee niiden olla eläkkeen laskennassa huomioitavia kausia (ks. kohta Information on calculation).
Country (Maa)
Country-kohdassa ilmoitetaan maatunnus. P5000 SED:n lähettävä EU-maa vahvistaa vain kyseisessä EU-maassa täyttyneet vakuutus- ja asumiskaudet. Siten yksittäisten kausien maatunnus on aina P5000 SED:n lähettävän laitoksen maatunnus.
Scheme (Järjestelmä)
Scheme-kohdassa ilmoitetaan järjestelmä.
| 00 | Yleinen |
| 01 | Palkkatyö |
| 02 | Itsenäinen ammatinharjoittaja |
| 03 | Virkamies |
| 04 | Kaivostyöntekijä |
| 05 | Asuminen |
| 06 | Maanviljelijä |
| 07 | Merimies |
| 08/99 | Muut |
Jos järjestelmä on tuntematon, P5000 SED:n lähettävä EU-maa käyttää koodia 08 (tai 99).
Occupation (Ammatti)
Jos P5000 SED:n lähettävän EU-maan lainsäädäntö edellyttää vakuutetun ammattitietojen tallentamista omaan järjestelmäänsä, kyseisen kauden ammattitieto ilmoitetaan Occupation (Ammatti) -kentässä. Ammatti ilmoitetaan nelinumeroisena ISCO-08-koodina. Jos ammatti ei ole tiedossa tai tietoja ei ole saatavilla, kenttään merkitään koodi 0000.
Jos kyseessä on kaivostoiminta, käytetään joitain seuraavista koodeista: 0001 Maanpäällinen kaivostoiminta, 0002 Maanalainen kaivostoiminta, 0003 Määrittelemätön kaivostoiminta.
Suomen työeläkkeen laskennassa vakuutuskauden ammattiluokituksella ei ole merkitystä.
Information on calculation (Laskentaa koskevat tiedot)
Information on calculation -kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa, otetaanko vakuutus- tai asumiskausi huomioon eläkkeen laskennassa kyseisen EU-maan kansallisessa lainsäädännössä.
Eläkesektorilla on käytössä kolme etuuslajia: vanhuuseläke, perhe-eläke ja työkyvyttömyyseläke. Jos P5000 SED:n lähettävän EU-maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti jotakin kautta ei huomioida EU-eläkkeen laskennassa, tätä kautta koskevat eritellyt tiedot merkitään Information on calculation (Laskentaa koskevat tiedot) -kenttään.
| 000 | Ei huomioida laskennassa |
| 001 | Ainoastaan työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
| 010 | Ainoastaan perhe-eläkkeen osalta |
| 011 | Ainoastaan perhe-eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
| 100 | Ainoastaan vanhuuseläkeen osalta |
| 101 | Ainoastaan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
| 110 | Ainoastaan vanhuus- ja perhe-eläkkeen osalta |
| 111 | Yleisesti kaikkien eläke-etuuksien osalta (käytetään myös silloin, kun kansallisessa lainsäädännössä ei tehdä eroa eri eläke-etuuksien välillä) |
Jos P5000 SED:n lähettävän EU-maan eläkejärjestelmässä ei ole tällaista erottelua eri etuuslajien välillä, lähettävä laitos käyttää koodia 111.
P5000 SED:n lähettävän EU-maan ilmoittama vakuutuskausi otetaan Suomen työeläkkeen laskennassa huomioon sen mukaisesti, kuin kyseinen maa sen ilmoittaa P5000 SED:illä (huomioiden Suomen työeläkejärjestelmän aikarajat, ikärajat ja vähimmäiskestot sekä päällekkäisten vakuutuskausien ensisijaisuusjärjestyksen). Asumiskausia ei kuitenkaan oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, vaikka P5000 SED:n lähettävä EU-maa olisi ilmoittanut asumiskaudet laskennassa huomioon otettaviksi kausiksi.
Esimerkki
Saksan ilmoittamista rinnasteisista kausista (Type-kohdan koodi 44) Suomen työeläkkeen laskennassa voivat tulla huomioiduksi vain ne kaudet, joiden osalta Saksa on ilmoittanut P5000 SED:n Contingency relevance -kohdassa, että kaudet ovat eläkkeeseen oikeuttavia ja Information on calculation -kohdassa, että kaudet otetaan huomioon eläkkeen laskennassa (koodi 111). Alla olevassa esimerkkitapauksessa P5000 SED:n perusteella Saksan vakuutuskausista 5 kuukautta huomioidaan Suomen työeläkkeen laskennassa.
.JPG)
Additional periods without start and end date (Muut vakuutuskaudet, joihin ei liity alkamis- ja päättymispäivää)
Vakuutuskausi, joka ei perustu kalenteriaikaan tai johon ajalla ei ole vaikutusta, ilmoitetaan Additional periods without start and end date -kohdassa. P5000 SED:n lähettävä EU-maa ei ilmoita tällaisesta kaudesta alkamis- ja päättymispäivää, vaan ainoastaan sen keston.
Saksan ilmoittama avioerotasauksen perusteella saatu entisen puolison eläkeoikeus on tyypillinen esimerkki vakuutuskaudesta, johon ei liity alkamis- ja päättymispäivää.
Viron lastenhoitokaudet lasketaan kahdella eri tavalla
- Ennen 1.1.1991 syntyneiden lasten lastenhoitokausista muodostuu vakuutuskausia, jotka näkyvät Viron vakuutuskausitodistuksella (koodi 45)
- 1.1.1991 ja sen jälkeen syntyneiden lasten lastenhoitokautta ei pidetä vakuutuskautena, joten kausi ei näy Viron vakuutuskausitodistuksella.
Viro saattaa ilmoittaa lastenhoitokausia P5000 SED:llä sekä kohdassa 4.3.1. että kohdassa 4.3.2.
Esimerkki
Alla olevassa esimerkkitapauksessa Viro ilmoittaa rinnasteisia kausia kohdassa 4.3.2. koodilla 45 (lapsenhoitokaudet).
.JPG)
Vakuutus- tai asumiskausien kokonaiskesto
P5000 SED:n kohdassa 5 ilmoitetaan kausien kokonaiskesto. P5000 SED:n kohta 4 sisältää usein 5-kohtaa tarkemmat tiedot vakuutus- ja asumiskausista.
Contingency relevance (Oikeus etuuteen)
Kohdassa 5.1. Contingency relevance P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa eläkkeeseen oikeuttavien kausien kokonaiskeston. Kohdassa 5.1. yhteenlasketusta kaudesta ilmoitetaan
- vakuutus- ja asumiskauden tyyppi
- oikeuttaako vakuutus- tai asumiskausi etuuteen
- vakuutus- ja asumiskauden kesto.
Information of calculation (Laskentaa koskevat tiedot)
Kohdassa 5.2. Information on calculation ilmoitetaan eläkkeen laskennassa huomioitavien kausien kokonaiskesto. Kohdassa 5.2. yhteenlasketusta kaudesta ilmoitetaan
- vakuutus- ja asumiskauden tyyppi
- laskentaa koskevat tiedot
- vakuutus- ja asumiskauden kesto.
Kohdassa 4 olevia kausia, joita ei oteta P5000 SED:n lähettävän EU-maan järjestelmässä huomioon eläkkeen laskennassa (laskentaa koskevien tietojen arvo on 000), ei huomioida kohdassa 5.2.
Esimerkki
Rinnasteisia lastenhoitokausia sisältäneessä esimerkkitapauksessa Viron lähettämän P5000 SED:n perusteella Viron vakuutuskaudet ovat eläkkeeseen oikeuttavia kausia, mutta P5000 SED:ltä puuttuu kokonaan laskentaa koskevat tiedot kohdasta 4.3. Esimerkkitapauksessa tiedon siitä, ovatko kohdassa 4.3. ilmoitetut vakuutuskaudet eläkkeen laskennassa huomioitavia kausia, voi päätellä kohdan 5. Vakuutus-/asumiskausien kokonaiskesto avulla.
Kohdassa 4.3. ilmoitettujen pakollisiin vakuutusmaksuihin perustuvien kausien ja rinnasteisten kausien pituudet yhteen laskemalla ja vertaamalla summaa kohdassa 5 ilmoitettuihin tietoihin voidaan päätellä, että Viron ilmoittamat vakuutuskaudet ovat kokonaisuudessaan eläkkeeseen oikeuttavia ja laskennassa huomioitavia kausia. Lisäksi Virosta saadun tiedon mukaan Viron vakuutuskaudet ovat tavanomaisesti eläkkeeseen oikeuttavia ja laskennassa huomioitavia.
.JPG)
Esimerkkitapauksessa Viro kuitenkin ilmoittaa vakuutuskausien tyyppinä kohdassa 5 yksinomaan pakollisiin vakuutusmaksuihin perustuvat kaudet (koodi 10). Laskemalla Viron ilmoittamat kohdan 4.3.1. pakollisiin vakuutusmaksuihin perustuvat kaudet ja kohdan 4.3.2. rinnasteiset kaudet yhteen, voidaan havaita, että tässä esimerkkitapauksessa myös kohdassa 4.3.2. ilmoitetut rinnasteiset kaudet (koodi 45) näyttävät sisältyvän kohdassa 5 ilmoitettuun kausien kokonaiskestoon 42 vuotta 10 kuukautta ja 19 päivää.
Oikeus eläkkeeseen alle vuoden pituisen vakuutuskauden perusteella
P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa kohdassa 6, voiko vakuutettu saada SED:n lähettävän maan kansallisen lainsäädännön perusteella eläkettä alle vuoden pituisen vakuutus-/asumiskauden perusteella.
Lähtökohtaisesti P5000 SED:n lähettävä EU-maa täyttää kohdan 6 vain, jos vakuutuskauden kesto on alle vuoden. Jos vakuutuskauden kesto on yli vuoden, ei kohtaa tarvitse täyttää.
Tieto erillisestä P5000:sta
Jos jossakin jäsenvaltiossa on vakuutus- tai asumiskausia useissa itsenäisissä järjestelmissä, asianomaiset laitokset voivat vahvistaa ne järjestelmäkohtaisilla P5000 SED:eillä tai yhdellä kootulla P5000 SED:llä. P5000 SED:n lähettävä latios ilmoittaa kohdassa 7, vahvistaako saman EU-maan toinen laitos lisää vakuutus- tai asumiskausia erillisellä P5000 SED:llä.
Esimerkki
Viron Töötukassa vahvistaa asumiskaudet ja Sotsiaalkindlustusamet vahvistaa työskentelykaudet sekä rinnasteiset kaudet. Suomen työeläkkeen laskennassa tarvitaan Virosta Sotsiaalkindlustusametin lähettämä P5000 SED. Alla olevalla P5000 SED:llä Viron Töötukassa ilmoittaa, että Sotsiaalkindlustusamet on lähettämässä erillisen P5000 SED:n.
.JPG)
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.