Vanhuuseläkkeen kustannustenjako

Vanhuuseläkkeen rahastoitu osa on karttuneiden rahastoitujen osien summa. Rahastoidusta osasta vastaa se ns. vastuueläkelaitos, jossa rahastoidun osan pohjana olevat ansiot on vakuutettu. Vastuueläkelaitos varautuu tuleviin rahastoitujen osien suorituksiin vanhuuseläkerahastolla. Varat vanhuuseläkerahastoon vastuueläkelaitos saa kunkin vuoden vakuutusmaksuun sisältyvästä vanhuuseläkeosasta.

Vanhuuseläkkeen rahastoitua osaa karttuu työntekijälle 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta ensimmäisen vanhuuseläkkeen alkamiskuukautta edeltävän kuukauden loppuun asti tai enintään vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan asti. Rahastoitua osaa karttuu 0,4 prosenttia vuosiansioista ja se vastaa laskennallista 65 vuoden eläkeikää, kuitenkin laskentavuonna 66 vuotta tai enemmän täyttävillä se vastaa työntekijän ikää työntekovuonna.

Varsinaisesta vanhuuseläkkeestä poiketen osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä ei ole rahastoitua osaa ja sen rinnalla tehdystä työstä karttuu rahastoitua osaa.

Vanhuuseläkkeen rahastointia vahvistetaan tekemällä vanhuuseläkkeiden rahastoituihin osiin tasokorotuksia. Tasokorotuksista ja niiden kohdentumisesta määrätään vuosittain laskuperusteissa ns. iv-korotusten muodossa.

Jos henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle muusta kuin 65 vuoden iästä, karttuneet vanhuuseläkkeen rahastoidut osat muunnetaan eläkkeellesiirtymisikää vastaaviksi. Näin vanhuuseläkevastuisiin ei tule eläkkeen alkaessa odottamatonta muutosta pääoma-arvon säilyessä ennallaan.

Muunto tehdään jakamalla rahastoidut osat kertoimella

\(\Large\frac{\overline{N}_z}{\overline{N}_{65}}\),

missä z on eläkkeensaajan ikä kuukauden tarkkuudella vanhuuseläkkeelle siirtymistä edeltävän kuukauden lopussa.

Kuukauden tarkkuudella käytettävä muuntokerroin interpoloidaan kuolevuusperustemallin N-lukuja käyttäen kaavalla

\(\LARGE\frac{1}{(1-\frac{kk}{12})\cdot\frac{\overline{N}_{65}}{\overline{N}_{\lfloor z\rfloor}}+\frac{kk}{12}\cdot\frac{\overline{N}_{65}}{\overline{N}_{\lfloor z\rfloor+1}}}\),

missä \(\lfloor z\rfloor\) on vakuutetun ikä täysinä vuosina vanhuuseläkkeen alkaessa ja kk vuodet \(\lfloor z\rfloor\) ylittävä ikä täysinä kuukausina.

Julkisten alojen eläkelain JuEL:n mukaiset eläkkeet kustantaa Keva kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoitajana.

JuEL:n mukaista toimintaa harjoittavalle Kevalle hyvitettävät ja Kevalta perittävät eläkkeet, mukaan lukien eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvä kuntoutuskorotus, käsitellään kustannustenjaossa siten, että eläkkeet esitetään päätöksellä eriteltyinä Kevan (Laki Kevasta 66/2016), valtion (Laki valtion eläketurvan rahoituksesta 66/2016), Kirkon eläkerahaston (Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta 68/2016) ja Kansaneläkelaitoksen (Laki Kansaneläkelaitoksesta 731/2001) rahoitusvastuun mukaisiin osiin.

Kustannustenjaon yhteydessä eläkelaitoksille hyvitetään niiden maksamat muut kuin eläkelaitoksen omalla vastuulla olevat JuEL:n mukaiset eläkkeet. Nämä eläkkeet kuuluvat osaan \(E_v^d\) ja ne peritään eläkkeiden perintätiedostolla vakuuttaneelta eläkelaitokselta. Eläkkeet eritellään perintätiedostolla Kevan rahoitusvastuun mukaiseen osaan.

YEL-toimintaa harjoittavat eläkelaitokset kustantavat yhteisesti YEL:n alaisiin yrittäjätoimintajaksoihin perustuvan eläkkeen. YEL-eläke kuuluu kokonaan hyvitettävien eläkkeiden osaan \(E_v^y\).

YEL:n mukainen eläke ilmoitetaan eläkemenotiedostolla vähentämättömänä, vaikka eläkettä olisi vähennetty saamatta jääneiden vakuutusmaksujen perusteella. Vähennyksen määrä kirjataan vakuutusmaksuksi tai jos vakuutusmaksu kuuluu toiselle eläkelaitokselle, vakuutusmaksu tilitetään sille. Näitä tilityksiä ei hoideta kustannustenjaon yhteydessä.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos kustantaa MYEL:n alaisiin yrittäjätoimintajaksoihin perustuvan eläkkeen. Kustannustenjaon yhteydessä muut eläkelaitokset perivät maksamansa MYEL-eläkkeen, mukaan lukien MYEL-eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvän kuntoutuskorotuksen, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta eläkkeiden perintätiedostolla.

Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta peritään vähentämätön eläke, vaikka MYEL-eläkettä olisi vähennetty saamatta jääneiden vakuutusmaksujen perusteella. Vähennyksen suuruinen määrä tilitetään Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Näitä tilityksiä ei hoideta kustannustenjaon yhteydessä.

Rahastokorko on eläkelaitoksen vastuuvelan ja eläkevastuun laskennassa käytetty tekninen korko. Rahastokorko määritellään Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa laskuperusteissa.

Rahastokoron arvo oli vuoteen 1997 saakka 5 prosenttia ja 1.1.1997 alkaen 3 prosenttia. Koron muutos tehtiin pienentämällä 1.1.1997 eläkelaitosten vastuulla olevia eläkkeen rahastoituja osia siten, että eläkkeiden pääoma-arvo säilyi.

Jos osa-aikaeläkkeensaaja jatkaa työssään 68 vuotta täytettyään, muutetaan osa-aikaeläke samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Tällainen vanhuuseläke jaetaan osiin kustannustenjakoa varten kuten edeltävä osa-aikaeläke.

Jos kuitenkin osa-aikaeläke on määräytynyt TyEL:n tai MEL:n perusteella, jaetaan näiden lakien mukainen vanhuuseläke kustannustenjakoa varten osiin kuten normaali vanhuuseläke. Jako ei näiltä osin muutu, kun eläkkeensaaja hakee lykättyä vanhuuseläkettä. Muilta osin eläkkeeseen tehdään normaali vanhuuseläkkeen kustannustenjako vasta, kun eläkkeensaajalle myönnetään lykätty vanhuuseläke.

Osa-aikaeläkkeensaaja syntynyt ennen vuotta 1947

Osa-aikaeläke muutetaan samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä. Tällöin vanhuuseläke jaetaan eri lakien mukaisiin osiin 65 vuoden ikään mennessä karttuneiden eläkkeiden suhteessa, ottamatta kuitenkaan huomioon jatkuvana olevasta työsuhteesta karttunutta eläkettä.

Jakoa tehtäessä otetaan huomioon myös palkattomien aikojen perusteella karttuneet eläkeosat sekä VEKL:n perusteella kertyneet etuusosat. TyEL-MEL-osan rahastoitu osa on normaali vanhuuseläkkeen rahastoitu osa eikä se muutu, kun eläkkeenhakijalle myönnetään lykätty vanhuuseläke.

Vanhuuseläkkeen rahastoitua osaa ei enää oikaista TEL-, LEL-, ja TaEL-maksujen TyEL:n aikaisten korjausperusteiden tultua voimaan. Perusteet tulivat voimaan TEL-korjausten osalta 1.6.2007 ja LEL- ja TaEL-korjausten osalta 4.6.2007.

TyEL:n tai MEL:n mukaista toimintaa vakuuttanut eläkelaitos kustantaa vanhuuseläkkeen rahastoidun osan siltä osin kuin rahastoitu osa perustuu kyseisen eläkelaitoksen vakuuttamiin TyEL:n tai MEL:n mukaisiin ansioihin.

Maksettujen vanhuuseläkkeiden kustannukset selvitetään vuosittain eläkelaitosten kesken TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyn yhteydessä. Selvittelyssä eläkelaitoksen hyvitykseksi lasketaan sen maksamien vanhuuseläkkeiden määrä. Hyvityksestä vähennetään kuitenkin niiden jonkin muun eläkelaitoksen maksamien vanhuuseläkkeen rahastoitujen osien määrä, jotka ovat tämän kyseisen eläkelaitoksen vastuulla. Selvittelyssä eläkelaitokselle laskettavaan kustannustenjaon maksuun sisältyy sen osuus vanhuuseläkkeiden yhteisesti kustannettavasta eläkemenosta.

Eläkelaitoksen hyvitys saadaan kustannustenjakoperusteen mukaisella kaavalla
\(E_v^a=E_v-E_v^{VRM}+(1+b_1)^{0,5}\overline{V}_{v-1}^{T\prime}\), jossa

• \(E_v\)= eläkelaitoksen maksamat vanhuuseläkkeet ja osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet
• \(E_v^{VRM}\)= kaikkien eläkelaitosten maksamat vanhuuseläkkeiden rahastoidut osat, jotka ovat kyseisen eläkelaitoksen vastuulla
• \(\overline{V}_{v-1}^{T\prime}\)= eläkelaitoksen mahdollisesti negatiiviseksi muodostunut tasausrahasto

Suureeseen \(E_v^{VRM}\) sisältyvät myös

• kertasuorituksina maksettujen vanhuuseläkkeiden rahastoidut osat sekä
• Euroopan unioniin maksettujen siirtomäärien vanhuuseläkkeiden rahastoitujen osien pääoma-arvot siirtomäärien maksuosuuksien eräpäivien tasoisina.

Suure \(\overline{V}_{v-1}^{T\prime}\) määritellään

• eläkevakuutusyhtiöiden TyEL-laskuperusteissa
• eläkekassojen tasausperusteessa
• eläkesäätiöiden perusteessa ja
• Merimieseläkekassan tasausperusteessa.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella ja julkisten alojen eläkelaitoksella suureet \(E_v^{VRM}\) ja \(\overline{V}_{v-1}^{T\prime}\) ovat nollia.

YEL-lisäeläketurvaa vakuuttaneiden eläkelaitosten maksamat eläkkeet

Jos eläkelaitos on vakuuttanut YEL-lisäeläketurvaa, kaikki kyseisen eläkelaitoksen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet kustannetaan ensisijaisesti kyseisen eläkelaitoksen YEL-lisäeläketurvan tasausvastuusta niin kauan kuin sitä riittää. Kun eläkelaitoksen YEL-lisäeläketurvan tasausvastuu on käytetty loppuun, eläkelaitoksen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet ovat YEL:n mukaista toimintaa vakuuttavien eläkelaitosten yhteisesti kustannettavia ja kyseiselle eläkelaitokselle hyvitetään sen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet YEL-eläkkeiden kustannustenjaossa.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitosten, jotka eivät ole vakuuttaneet YEL-lisäeläketurvaa, maksamat eläkkeet

Jos eläkelaitos ei ole vakuuttanut YEL-lisäeläketurvaa, eläkelaitoksen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet ovat YEL:n mukaista toimintaa vakuuttavien eläkelaitosten yhteisesti kustannettavia ja kyseisen eläkelaitoksen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet hyvitetään eläkelaitokselle YEL-eläkkeiden kustannustenjaossa. Näillä eläkelaitoksilla ei ole YEL-lisäeläketurvan tasausvastuuta.

Mela kustantaa MYEL-lisäeläkkeen indeksikorotuksineen. Koko maksettu eläkkeen määrä peritään Melalta kustannustenjaon yhteydessä.

Eläketurvakeskus jakaa vuosittain maksetut palkattomilta ajoilta  karttuneet eläkkeen osat ja niihin tehtävien indeksi- ja kuntoutuskorotusten kustannukset eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden suhteessa

• TyEL-, MEL- ja YEL-eläkelaitoksille
• Melalle
• JuEL:n mukaista toimintaa harjoittavalle Kevalle hyvitettävät ja Kevalta perittävät eläkkeet, mukaan lukien eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvä kuntoutuskorotus, käsitellään kustannustenjaossa siten, että eläkkeet esitetään päätöksellä eriteltyinä Kevan (Laki Kevasta 66/2016), valtion (Laki valtion eläketurvan rahoituksesta 66/2016), Kirkon eläkerahaston (Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta 68/2016), Kansaneläkelaitoksen (Laki Kansaneläkelaitoksesta 731/2001) ja Suomen Pankin (Laki Suomen Pankin virkamiehistä 1166/1998) rahoitusvastuun mukaisiin osiin.
• Ortodoksisen kirkon papiston eläkekassalle ja
• Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden suhteessa.

Palkattomiin aikoihin perustuva tulevan ajan eläkkeen osa jaetaan niiden eläkelakien ja eläkelaitosten vakuuttamien työansioiden suhteessa, jotka kohdistuvat tulevan ajan tarkasteluaikaan. Työansioihin tehdään PTEL-vähennys 31.12.2016 saakka.

Kuntoutusrahaan sisältyvä palkattomien aikojen perusteella karttunut eläkkeen osa on kuntoutusrahan myöntäneen eläkelaitoksen yksityisten ja julkisten eläkelakien ja eläkesääntöjen mukaista. TyEL:n tai MEL:n mukaiseen kuntoutusrahaan sisältyvä palkattomien aikojen perusteella karttunut eläkkeen osa on TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa.

Palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen osan käsittelyyn EU-eläketilanteessa on erilliset ohjeet.

Eläkelaitokset ilmoittavat maksamansa palkattomilta ajoilta karttuneet eläkkeen osat eläkelajeittain eläkemenotiedostolla. Kuntoutusrahaan sisältyvää palkattomien aikojen perusteella karttunutta eläkkeen osaa ei kuitenkaan erotella myöntävän lain eläkeosista eläkemenotiedostolla.

Alle kolmivuotiaan lapsen hoidosta ja opiskelusta karttuu työeläkkeeseen verrattavaa etuutta. Valtio kustantaa lain valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (VEKL) perusteella karttuneen etuuden. Myös etuuteen tehtävä indeksi- ja kuntoutuskorotus ovat VEKL:n mukaista etuutta.

VEKL:n perusteella saa tulevan ajan eläkettä, kun työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen. Tämä tulevan ajan eläke jaetaan niiden eläkelakien ja eläkelaitosten vakuuttamien työansioiden suhteessa, jotka kohdistuvat tulevan ajan tarkasteluaikaan. Työansioihin tehdään PTEL-vähennys 31.12.2016 saakka.

VEKL:n mukaiset etuudet ja niistä aiheutuneet hoitokulut selvitellään vuosittain Eläketurvakeskuksessa tehtävässä VEKL-selvittelyssä. Eläkelaitokset ilmoittavat maksamansa VEKL:n perusteella karttuneet etuudet eläkemenotiedostolla.

VEKL:n perusteella karttuneen etuuden käsittelyyn EU-eläketilanteessa on erilliset ohjeet.

Vuodesta 2007 lähtien myös kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen sisältyvät VEKL:n perusteella karttuneet etuudet peritään valtiolta. Vuonna 2006 maksettuja kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen sisältyviä VEKL:n perusteella karttuneita etuuksia ei kuitenkaan voi periä takautuvasti.