Työkyvyttömyyseläkkeen käsittely

Kelan hakemus-, etuus- ja päätöstietojen selvittäminen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemiseksi tarvitaan tietoja Kelan kansaneläkehakemuksista ja -päätöksistä tai muista etuuksista (esim. sairauspäiväraha- ja kuntoutustiedot), eläkelaitos hakee tiedot Kelan omista tietovarastoista tosiaikaisesti.

Eläkelaitos pyytää Kelan tiedot

• eläkelaitoksen oman käyttöliittymän kautta sanomakyselynä tai
• Arek-työpöydällä olevan Kelan etuudet -käyttöliittymän kautta.

Rekisteritiedoista ei näy sairauspäivärahan maksun keskeytyksiä. Sairauspäivärahan maksaminen voidaan keskeyttää 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen, jos työntekijä ei toimita Kelalle työterveyshuollon lausuntoa.

Tiedot LITA-etuuksista ja muista korvauksista

Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa tiedot LITA-etuuksista, jos eläkkeenhakija on ilmoittanut saavansa tai hakevansa korvausta

• tapaturmasta
• ammattitaudista
• liikennevahingosta
• sotilasvammasta tai sotilastapaturmasta.

Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa LITA-tiedot

• eläkelaitoksen oman käyttöliittymän kautta sanomakyselynä tai
• Arek-työpöydällä olevan Kelan etuudet -käyttöliittymän kautta.

Jos eläkkeenhakija on ilmoittanut hakevansa tai saavansa muuta eläkettä tai jatkuvaa korvausta (esim. potilasvahinkokorvaus), eläkelaitos pyytää tarvitsemansa tiedot asianomaiselta laitokselta.

Samalla eläkelaitos lähettää tarvittaessa regressi-ilmoituksen LITA-etuutta tai muuta korvausta maksavalle laitokselle.

Työsuhdetietojen ja palkattomien aikojen selvittäminen

Eläkehakemuksessa ilmoitettuja työsuhde- ja ansiotietoja sekä palkattomia aikoja koskevia tietoja verrataan eläkerekisterissä oleviin tietoihin. Lisäksi tarkistetaan, että tiedot ovat ajan tasalla. Ansiotietoja voidaan tarkastaa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos voi yksittäispyyntömenettelyllä pyytää Eläketurvakeskusta rekisteröimään vakuutetun rekisteritiedoista puutuvia palkattomia aikoja. Yksittäispyynnöllä pyydetään henkilön tiettyyn kalenterivuoteen kohdistuvan, eläkettä kartuttavan sosiaalietuuden tiedot.

Yksittäisilmoituspyyntö tehdään

• palkattomien aikojen käyttöliittymällä tai
• sanomastandardin mukaisella sanomalla, jos niin on Eläketurvakeskuksen kanssa sovittu.

Poikkeuksellisesti yksittäisilmoituspyyntö voidaan tehdä myös Eläketurvakeskuksen lomakkeella 3129 Etuustietojen ilmoitus.

Tulorekisteristä selvitetään eläkkeenhakijan ansiotiedot silloin, kun eläkkeen laskemiseen tarvittavat ansiotiedot ovat rekisterissä puutteelliset. Tulorekisteristä puuttuvia tietoja tai tulorekisterin tietoja täydentäviä selvityksiä voi pyytää suoraan työnantajalta.

Jos eläkehakemuksessa ilmoitetut työsuhdetiedot ja ansiotiedot poikkeavat ansaintarekisterin tiedoista tai palkattomien aikojen tiedot ovat puutteelliset, menettelyohjeet löytyvät SITO-ohjeistosta.

Ohjeet menettelystä silloin, kun eläkkeenhakijalla on ollut yritystoimintaa, mutta eläkkeenhakijalla ei ole yrittäjävakuutusta ja eläkkeenhakija vielä voidaan vakuuttaa YEL:n mukaan, löytyvät ohjeistosta YEL-vakuutuksen ottaminen ja lakkaaminen.

Jos kyse on maatalousyrittäjätoiminnasta, pyydetään lausunto Melalta.

Työskentelyolosuhteiden selvittäminen

Eläkelaitos hankkii tietoja eläkkeenhakijan työstä ja työolosuhteista työnantajalta,

• jos eläkehakemusasiakirjojen tiedot eivät riitä ja
• eläkkeenhakijan ansiotyön päättymisestä ei ole kulunut huomattavan pitkä aika. 

Tarvittaessa tiedot hankitaan eläkkeenhakijalta itseltään. Myös sosiaalisista seikoista eläkelaitos voi hankkia tietoja eläkkeenhakijalta itseltään.

Selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa:

• millaista työtä eläkkeenhakija on tehnyt
• työn luonne (raskaus/keveys)
• työympäristö
• eläkkeenhakijan suoriutuminen työstään
• sairauksien aiheuttamat haitat työntekoon
• viime vuosien sairauspoissaolot
• paluumahdollisuudet entiseen työhön tai muuhun terveydentilalle sopivaan työhön saman työnantajan palveluksessa
• osa-aikatyön järjestämiseen työpaikalla
• työnantajan näkemys työntekijän kuntoutusedellytyksistä ja työnteosta kuntoutuksen jälkeen työnantajan palveluksessa
• mahdollinen työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työpaikkaselvitys
• työllistymismahdollisuudet yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa
• lausunto mahdollisesta käsittelystä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä
• muut kuntoutusselvitykset ja työvoimaviranomaisten lausunnot
• sosiaaliset seikat, kuten asuinolot tai perhesuhteet

Eläkehakemuksen käsittelyssä tarvittavat tiedot riippuvat osittain eläkkeenhakijan sairaudesta (tuki- ja liikunta-elinsairaudet/psyykkiset sairaudet).

Eläkelaitokset voivat hankkia työskentelyolosuhteita koskevia tietoja työnantajalta esimerkiksi Eläketurvakeskuksen TAK-lomakkeella (ETK 7111) tai vastaavalla eläkelaitoksen omalla lomakkeella.

Tarkemmat tiedot

Kun eläkkeenhakija on täyttänyt 60 vuotta ja työkyvyn arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammattillista luonnetta, työnantajan kuvauksen hankkiminen korostuu.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen ei tule pyytää selvitystä työnantajalta, jos oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on selvä ilman selvitystäkin. Lähtökohta on, että eläkelaitos ei voi perusteetta ilmoittaa työnantajalle tietoa työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireilläolosta.

Miten menetellään, jos eläkkeenhakija kieltää tietojen hankkimisen työnantajalta?

Eläkkeenhakija voi kieltää ottamasta yhteyttä työnantajaansa selvityksen hankkimiseksi.

Tämän seurauksena eläkelaitos voi joutua hylkäämään eläkehakemuksen riittävien tietojen puuttuessa. Asia on kerrottava eläkkeenhakijalle ennen ratkaisun tekemistä.

Tiedot työterveyshuollosta

Työterveyshuollolla olevat tiedot työssä selviytymisestä ja työssä esiintyneistä ongelmista tulisi ottaa huomioon.

Työnantajalla ei ole oikeutta saada työterveyshuollon salassa pidettäviä asiakirjoja ilman työntekijän kirjallista suostumusta. Eläkelaitoksella on oikeus saada nämä tiedot eläkeasian ratkaisemista varten.

Eläkelaitos voi pyytää lisäselvitystä työterveyshuollosta tai työnantajan työsuojeluorganisaation edustajalta, jos eläkkeenhakijan ja työnantajan antamat tiedot ovat keskenään ristiriitaisia.

Yrittäjältä pyydettävät selvitykset

Yrittäjältä voidaan pyytää yrittäjätoimintaan liittyviä lisäselvityksiä eläkeasian ratkaisemiseksi. Yrittäjän työtä koskevia tietoja voi saada myös eläkelaitoksessa olevista yrittäjäeläkevakuutusta koskevista asiakirjoista.

Joskus voi olla tarpeellista hankkia lisätietoja myös yrityksen ulkopuolelta, esimerkiksi

• kunnan elinkeinoasiamieheltä
• eläkelaitoksen asiamieheltä tai
• maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Eläkelaitos voi pyytää eläkkeenhakijan lääkärinlausuntoja Kelasta

Eläkelaitos voi pyytää Kelasta eläkkeenhakijan lääkärinlausuntoja.

Lääkärinlausunnot pyydetään sähköpostitse Kelan tk-ratkaisukeskuksesta. Pyyntö tulee otsikoida ”B-lausuntopyyntö Asiakkaan Nimi”. Sähköpostissa tulee kertoa eläkkeenhakijan nimi- ja henkilötiedot.

Mistä eläkelaitos voi hankkia lääketieteellisiä lisäselvityksiä?

Eläkeratkaisua ei voi tehdä, jos tarvittavat tiedot ovat puutteelliset. Tietojen korjaamiseksi eläkelaitos voi

• lähettää puutteellisen lääkärinlausunnon tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman hoitavalle lääkärille täydennettäväksi
• ohjata eläkkeenhakijan työterveyshuoltoon, jos sellainen on käytettävissä ja muualta saatu lääkärinlausunto on puutteellinen
• lähettää eläkkeenhakijan erikoislääkärille tutkittavaksi
• lähettää eläkkeenhakijan kuntoutustutkimusyksikköön hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tai uuden työkyky- ja kuntoutusselvityksen laatimiseksi
• hankkia jäljennöksiä jo olemassa olevista sairauskertomuksista.

Lääketieteellistä lisäselvitystä eläkelatios voi saada

• erikoissairaanhoito- ja avohoitojärjestelmistä
• tapaturmavakuutusyhtiöiltä
• liikennevakuutusyhtiöiltä
• Valtiokonttorista (sotilasvammalain ja sotilastapaturmalain mukaiset asiat)
• Potilasvakuutuskeskukselta
• Kelalta
• työterveyshuollosta
• terveyskeskuksesta.

Pääsääntöisesti eläkelaitos ei ole velvollinen hankkimaan maksullisia lisäselvityksiä.

Jos eläkelaitos kuitenkin velvoittaa eläkkeenhakijan menemään lisätutkimuksiin työkyvyn tai kuntoutustarpeen selvittämiseksi, eläkelaitos korvaa eläkkeenhakijalle

• tutkimuksista aiheutuneet kustannukset
• kohtuulliset matkakorvaukset
• kohtuullisen päivärahan toiselle paikkakunnalle tehdystä matkasta.

Tela on antanut suosituksen matkakustannusten korvausperusteista.

Jos eläkelaitos lähettää lisätutkimuksiin, eläkelaitoksen tehtävä on

• valvoa, että tutkimukset eivät kestä liian kauan
• ilmoittaa lisätutkimuksiin lähettämisestä kaikille hakemusta käsitteleville laitoksille (eläkelaitokset, Kela)
• ilmoittaa laitoksille eläkkeenhakijan laiminlyönneistä lisätutkimusten hankkimisessa
• lähettää uusi lääketieteellinen lisäselvitys hakemusta käsitteleville laitoksille (eläkelaitokset, Kela).

Lääketieteellisten lisäselvitysten välittäminen eläkelaitosten kesken

Kun eläkelaitos saa eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä uuden, alkuperäisen lääkärinlausunnon tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman, kopio siitä lähetetään Kelalle, jos hakemus on Kelassa vireillä. Jos eläkehakemus on käsiteltävänä myös muussa eläkelaitoksessa, kopio lähetetään myös muulle eläkelaitokselle.

Jos eläkelaitos on lähettänyt hakijan lisätutkimuksiin, tieto lisätutkimuksista ilmoitetaan kaikille eläkeasiaa käsitteleville eläkelaitoksille. Vastaavasti eläkelaitos saa tiedon tutkimuksiin lähettämisestä, jos Kela lähettää eläkkeenhakijan lisätutkimuksiin.

Kun lisätiedot on saatu, lisätiedot lähetetään muille eläkehakemusta käsitteleville eläkelaitoksille. Sydänfilmejä, röntgenkuvia tai muita vastaaavia ei liitetä mukaan, ainoastaan niistä annetut lausunnot. Filmit ja kuvat toimitetaan vain pyydettäessä.

Kuntoutusoikeuden selvittäminen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksen on tutkittava eläkkeenhakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä. Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että eläkkeenhakijan mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen ja ennakkopäätöksen antaminen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ei aina ole mahdollista työkyvyttömyyseläkkeenhakijasta käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Jos terveydentilaselvitykset ovat puutteelliset, eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää lisätietoja eläkkeenhakijalta tai muulta lääketieteellisen lisäselvityksen antajalta.

Tarkemmat tiedot

Työelämän tuntemus eläkeratkaisun tekemisessä

Työkyvyttömyyden harkintaan on eläkelaitoksissa pyritty saamaan mukaan myös käytännön työelämän tuntemusta.

Eläkelaitoksissa voi työkyvyttömyyseläkeasioiden käsittelyä ja soveltamiskäytännön seuraamista ja ohjaamista varten olla erilaisia toimielimiä, joissa on edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ratkaisusta vastaavien eläkelaitoksen omien asiantuntijoiden kanssa.

Selvitys ulkomailla asumisesta ja työskentelystä

Jos eläkkeenhakija on työskennellyt tai asunut ulkomailla, eläkkeenhakijan on täytettävä tästä erillinen liite ”Asuminen ja työskentely ulkomailla” (Liite U ETK/Kela 7110).

Eläkelaitos ratkaisee eläkkeenhakijan oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen antamalla asiasta päätöksen.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksessä on

• varsinainen päätösosa ja
• sen liitteenä mahdollisesti eläkelaskelma.

Myönteinen työkyvyttömyyseläkepäätös

Myönteinen työkyvyttömyyseläkepäätös voi olla

• täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi
• osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi (osatyökyvyttömyyseläkkeestä voidaan antaa ensin ennakkopäätös ja vasta myöhemmin lopullinen päätös)
• kuntoutustuki tai
• osakuntoutustuki.

Mitä myönteisessä työkyvyttömyyseläkepäätöksessä ilmoitetaan?

Myönteisessä työkyvyttömyyseläkepäätöksessä ilmoitetaan

• työkyvyttömyyden alkamisaika
• lakisääteisen eläkkeen (myös rekisteröidyn lisäeläkkeen) määrä ja maksupäivä
• aika, jolle eläke on myönnetty
• onko eläke myönnetty toistaiseksi vai kuntoutustukena määräajaksi
• onko eläke täysi työkyvyttömyyseläke vai osatyökyvyttömyyseläke
• päätöksen perustelut (perustelut voidaan esittää myös laskelmaosassa)
• eläkkeensaajan velvollisuudet, esimerkiksi velvollisuus ilmoittaa ansiotyöhön menosta
• aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperimisestä, jos ansiot ylittyvät
• kaikki sellaiset eläkkeenhakijan vaatimukset, joihin eläkelaitos ei voi suostua (nämä voidaan esittää myös laskelmaosassa)
• onko eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeasia joidenkin työ- ja virkasuhteiden osalta käsiteltävänä mahdollisesti muissa eläkelaitoksissa
• työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotuksesta, kun eläke on jatkunut 5 vuotta, jos eläkkeensaajalla on siihen oikeus
• vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa tapauksissa ilmoitus siitä, että julkisen alan vilmalaitos on pyytänyt arvion hakijan työkyvystä yksityisen alan eläkelaitokselta.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksamisesta annetaan erillinen päätös

Takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan yleensä erillinen päätös, jos eläkettä maksetaan takautuvalta ajalta ja sitä tulee maksettavaksi

• viranomaiselle
• laitokselle
• muulle taholle.

Takautuvan eläkkeen maksamista koskevasta erillisestä päätöksestä mainitaan varsinaisessa päätöksessä.

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteet ilmoitetaan eläkelaskelmassa

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteet ilmoitetaan päätöksen liitteenä olevalla eläkelaskelmalla.

Vapaaehtoisen eläkejärjestelyn mukaisista etuuksista annetaan erillinen päätös

Vapaaehtoisen eläkejärjestelyn mukaisista etuuksista annetaan erillinen päätös.

Mitä kuntoutustukipäätöksessä ilmoitetaan, kun kuntoutustuki päättyy ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen?

Jos eläkkeenhakijalle myönnetään kuntoutustuki, joka päättyy ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, eläkkeenhakijalle tulisi kuntoutustukipäätöksen yhteydessä ilmoittaa, että

• eläkkeenhakija voi hakea vanhuuseläkkeen lakkauttamista kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden päättymisestä, jos hän haluaa jatkaa työskentelyä työkyvyttömyytensä päättymisen jälkeen ja
• jos lakkauttamisen edellytykset täyttyvät, eläkkeenhakijalle karttuu eläkettä lakkautuksen jälkeisestä työskentelystä iän mukaisin karttumin.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös

Osatyökyvyttömyyseläkeoikeudesta voidaan antaa ennakkopäätös, jossa ilmoitetaan

• päivä, johon asti ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta
• arviolaskelma eläkkeen määrästä ja
• arvio siitä, minkä verran ansioita eläkkeenhakijalla voi olla osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.

Ennakkopäätös voidaan antaa myös osakuntoutustuesta. Se voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun hakijalla on jo hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja sen perusteella osakuntoutustukea voidaan pitää perusteltuna.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

Osatyökyvyttömyyseläkkeen myönteisessä ennakkopäätöksessä on ilmoitettava, että ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

• 9 kuukauden ajan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai
• työnantajan ja työntekijän sopiman 9 kuukautta pidemmän ajan.

Jos työntekijä sitovuusaikana ilmoittaa, että hän siirtyy eläkkeelle vasta myöhemmin, eläkelaitos voi hyväksyä tämän. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakijan työkyvyssä ei ole tapahtunut eläkkeen saamisen edellytyksiin vaikuttavaa muutosta.

Eläkeoikeus voidaan harkita uudelleen, jos eläkkeelle siirtyminen tapahtuu kovin pitkän ajan kuluttua 9 kuukauden ajanjakson päättymisestä. 

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen antaminen lähellä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää

Eläkelaitos ilmoittaa ennakkopäätöksen yhteydessä eläkkeenhakijalle, joka täyttää 9 kuukauden sitovuusaikana ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja joka ei saa sairauspäivärahaa

• edellytykset osatyökyvyttömyyseläkkeen saamiseksi (eläkkeenhakijan tulee jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä)
• oikeudesta vanhuuseläkkeeseen, kun eläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja
• työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen määräytymisen eroavuudet.

Ennakkopäätöksen jälkeen annettava lopullinen osatyökyvyttömyyseläkepäätös

Myönteisen ennakkopäätöksen saaneen henkilön tulee kirjallisesti ilmoittaa jäämisestään osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osakuntoutustuelle.

Eläkelaitos pyytää työnantajalta

• työsuhdeilmoituksen, josta käyvät ilmi osa-aikatyöhön siirtymisen tai työsuhteen päättymisen ajankohta sekä
• tarvittavat palkkatiedot.

Yrittäjän on annettava selvitys työn vähentämisestä. Joissain tilanteissa voidaan joutua selvittämään, jatkuuko henkilön työkyvyttömyys vähintään vuoden ajan eläkkeellesiirtymisajankohdasta.

Lopullisessa osatyökyvyttömyyseläkepäätöksessä todetaan

• eläkkeen tai kuntoutustuen määrä
• euromääräinen ansioraja, jonka eläkkeensaaja voi enintään ansaita säilyttääkseen eläkeoikeutensa sekä
• eläkkeensaajan velvollisuus ilmoittaa ansioiden muuttumisesta tai työhön menosta.

Muutoksenhakuelimen päätös osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle

Muutoksenhakuelin saattaa myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen henkilölle, jonka täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus on hylätty. Tällöin muutoksenhakuelin ottaa yleensä kannan vain muutoksenhakijan työkyvyttömyyteen, mutta ei työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan. Tällaista muutoksenhakuelimen päätöstä voidaan pitää ennakkopäätöksenä.

Eläkkeenhakijan tulee voida itse päättää, haluaako hän jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Siksi eläkelaitoksen tulisi

• lähettää eläkkeenhakijalle kirje oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ja 
• ilmoittaa sitovuusaika, johon mennessä eläkkeenhakijan tulee ilmoittaa, ottaako eläkkeenhakija eläkkeen vastaan.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksen perustelut 

Työkyvyttömyyseläkepäätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perustelut esitetään varsinaisessa päätösosassa tai laskelmassa. Ratkaisuun johtaneita syitä ei voi ilmoittaa vain erillisellä liitteellä.

Tarkemmat tiedot

Muutoksenhakuelimelle perustelut välittävät tietoa siitä, mihin seikkoihin eläkelaitos on ratkaisussaan kiinnittänyt huomiota ja minkä merkityksen eläkelaitos on asioille antanut.

Mitä myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteluissa ilmoitetaan?

Myönteiset päätökset voidaan perustella viittauksella lakiin ja asianomaisiin säännöksiin, joihin päätös perustuu. Esimerkiksi kuntoutustukiratkaisu ei edellytä erityistä perustelemista, jos myönteinen kuntoutustukiratkaisu noudattaa eläkkeenhakijalle tehtyä hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Päätös tulee perustella siltä osin kuin ratkaisu ei ole esitettyjen vaatimusten mukainen. Myös myönteiset kuntoutustukiratkaisut tulisi perustella tietyissä tilanteissa yksilöllisesti. Myönteinen päätös tulee perustella esimerkiksi, kun

• osatyökyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on myönnetty täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan tai eläkkeeseen ei sisälly tulevan ajan osuutta
• kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi
• kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhönpaluun tukemiseksi
• kuntoutustuki on myönnetty siksi, että hoidon ja kuntoutuksen oletetaan palauttavan eläkkeenhakijan työkyvyn
• kuntoutustuensaajalta edellytetään aktiivisia toimenpiteitä kuntoutustuen aikana (esimerkiksi asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen hakeutumista)
• kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Joissakin tapauksissa kuntoutustuensaajaan voidaan myös ottaa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse ja selvittää, miksi eläkeratkaisu on määräaikainen kuntoutustuki. Eläkkeensaajalle tulisi kertoa, mihin toimenpiteisiin eläkkeensaajan tulisi jatkossa ryhtyä.

Tarkemmat tiedot

Asiantuntijalääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa.

Mitä kielteisen ja osittain kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteluissa ilmoitetaan?

Kielteinen päätös ja osittain kielteinen päätös tulee perustella yksilöllisesti. Perustelut esitetään kaikkien niiden eläkemuotojen osalta, joita on haettu.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen päätöksessä tulee perustella, miten kokonaisarvio hakijan työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta kyvystä hankkia itselleen ansiotuloja on tehty ja miksi on päädytty tiettyyn lopputulokseen.

Tarkemmat tiedot

Perusteluissa esitetään

• sovellettavat lainkohdat ja niiden keskeinen sisältö
• arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet lääketieteelliset seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset
• seikat, joiden perusteella eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta työkyvyttömyyden kestosta
• syy sille, miksi on myönnetty muunlainen eläke kuin mitä on haettu (esimerkiksi on haettu pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, mutta myönnetty kuntoutustuki)
• ratkaisuun vaikuttaneet sosiaalis-taloudelliset seikat
• mahdollisesti maininta siitä, että eläkkeenhakijan tulee hakeutua asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen (esimerkiksi kuntoutustuen lyhyissä jatkoissa)
• kuntoutustarpeen selvittämisen yhteydessä mahdollisesti esiin tulleita näkökohtia, joilla voi perustella kielteistä päätöstä (tällöin voidaan viitata kuntoutusselvitykseen)
• haluttaessa viittaus julkisten alojen eläkelaitoksen päätökseen ja sen perusteluihin, jos yksityisten alojen eläkelaitos seuraa julkisten alojen eläkelaitoksen ratkaisua.

Kun työeläkelaitos on Kelan myönteisestä ratkaisusta huolimatta päätynyt hylkäykseen, eriävän ratkaisun syyt selvitetään eläkkeenhakijalle eläkkeenhakijan niitä kysyessä.

Eläkkeenhakijan työkykyä ei arvioida, jos eläkkeenhakijalla ei ole työeläkelakien piiriin kuuluvaa työskentelyä

Eläkkeenhakijan työkykyä ei arvioida eikä työkyvystä mainita päätöksessä, jos eläkehakemus hylätään siitä syystä, että eläkkeenhakijalla ei ole lainkaan työeläkelakien piiriin kuuluvia työsuhteita tai yrittäjätoimintaa.

Kuntoutuksen ennakkopäätös työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä todetaan, että ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Ammatillista kuntoutusta ei tarvitse hakea. Hylkäävää päätöstä ei voida antaa ilman kuntoutushakemusta.

Työkyvyttömyyseläkkeestä annetaan erillinen päätös.

Jos työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutusta haetaan erillisillä hakemuksilla, molemmista asioista annetaan päätös. Näissä tilanteissa kuntoutuksesta voidaan antaa myös hylkäävä päätös, koska kuntoutusta on erikseen haettu.

Hylkäävän päätöksen saanut henkilö ohjataan kuntoutukseen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemus tai ammatillista kuntoutusta koskeva hakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että

• eläkkeenhakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista
• eläkkeenhakija ohjataan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen ja muihin palveluihin yhteistyössä palveluja järjestävien tahojen kanssa.

Milloin annetaan väliaikainen päätös työkyvyttömyyseläkkeestä?

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos eläkkeenhakijan työkyvyttömyys ja oikeus eläkkeeseen on selvää ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea. Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.

Kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty kuntoutustukena ja eläkkeen määräaikaisuudesta on valitettu, päätös eläkkeen jatkamisesta annetaan väliaikaisena. Väliaikaiseen päätökseen merkitään, että lopullinen päätös muutoksenhakuohjeineen annetaan sen jälkeen, kun muutoksenhakuelin on lainvoimaisesti ratkaissut määräaikaisuutta koskevan valituksen.

Jos kuntoutustuen määrästä on valitettu, kuntoutustuen jatkamista koskevaan päätökseen liitetään muutoksenhakuohje.

Väliaikainen päätös, kun annetaan oikaisupäätös valituksen yhteydessä

Väliaikainen päätös annetaan silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksensä vain osittain hakijan vaatimalla tavalla, esimerkiksi

• myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, kun on haettu täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai
• myöntää eläkkeen, jossa ei ole tulevaa aikaa.

Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella puhelimitse valituksen käsittelyvaihetta ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.

Päätös työkyvyttömyyseläkkeen jatkamisesta tai muuttamisesta

Päätöstä eläkkeen jatkamisesta tai muuttamisesta koskevat samat vaatimukset kuin myönteistä, kielteistä tai osittain kielteistä päätöstä. Esimerkiksi

• jos täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, päätös perustellaan kuten hylkäävä päätös
• jos osakuntoutustuki, joka on perusteltu pelkästään lakiviittauksin, muutetaan täydeksi kuntoutustueksi, kuntoutustukipäätös perustellaan yksilöllisesti ja kuntoutustuen saajaa aktiivisiin toimenpiteisiin ohjaavaksi tilanteissa, joissa on haettu työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttaminen täydeksi on myönteinen ratkaisu, joka ei vaadi muita perusteluja kuin viittauksen lainkohtaan.

Kuntoutustuen myöntöpäätös ja eläkkeen jatkamista koskeva päätös muodostavat kumpikin itsenäisen asiakokonaisuuden. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että eläkkeen perusteet on jo ensimmäisellä päätöksellä lainvoimaisesti ratkaistu eikä niihin voi enää valittamalla hakea muutosta. Tämän vuoksi jatkopäätökseen ei tarvitse liittää eläkelaskelmaa, koska eläkkeen määrä ei muutu.

Päätös eläkkeen keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja lepäämään jättämisestä

Työkyvyttömyyseläkkeen keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja lepäämään jättämisestä on annettava valituskelpoinen päätös.

Jos eläke on keskeytetty tai jätetty lepäämään toistaiseksi, eläkkeen uudelleen maksuun palauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Jos eläke on keskeytetty tai jätetty lepäämään määräajaksi, eläkkeen maksaminen jatkuu keskeyttämisjakson päätyttyä eikä asiasta tarvitse antaa päätöstä.

Keskeyttämisestä, lakkauttamisesta tai lepäämään jättämisestä annettavassa päätöksessä todetaan

• mistä lähtien eläke keskeytetään, lakkautetaan tai jätetään lepäämään
• mitkä ovat keskeyttämisen, lakkauttamisen tai lepäämään jättämisen perusteet
• lainkohdat, joihin päätös perustuu
• mihin muutoksiin eläkkeensaajan työkyvyssä (terveydentila, ansiotulot) ratkaisu on perustunut,
• yhteystiedot, josta saa tarvittaessa lisätietoja ratkaisusta.

Päätös työkyvyttömyyseläkeoikeuden menettämisestä 

Kun työkyvyttömyyseläkeoikeuden tarkastamistilanteessa todetaan, että henkilöllä ei ole ollut oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, on myös tästä annettava yksilöllisesti perusteltu valituskelpoinen päätös.

Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena

Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi silloin, kun

• eläkkeenhakijan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimenpiteisiin tai
• eläkkeenhakijan vamman, vian tai sairauden voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla.

Kuntoutustukea voidaan tarvittaessa jatkaa, jos kuntoutustoimenpiteet tai hoito vievät arvioitua pidemmän ajan.

Eläkkeensaajaa tulisi ohjeistaa hakemaan kuntoutustuen jatkoa ajoissa, jos kuntoutustuen jatkohakemus on todennäköinen. Eläkelaitokselle tulee jatkohakemuksen liitteenä lähettää myös B-lääkärinlausunto

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen jatkaminen 2 vuoden jälkeen

Kuntoutustuen jatkumiselle ei laissa ole säädetty määräaikaa.

Kuntoutustuen tarkoitus huomioon ottaen tulisi perättäisten kuntoutustukien määrää rajoittaa ja pyrkiä tekemään lopullinen ratkaisu kohtuullisessa ajassa.

Soveltamiskäytännössä kuntoutustukea jatketaan noin 2 vuoden jälkeen vain perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että

• sairauden hoito on kesken
• lääkinnällinen kuntoutus on kesken
• ammatillinen kuntoutus on kesken
• hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa olevan muun suunnitelman toteutus on kesken.

Eläkkeenhakijan iällä voi olla merkitystä kun arvioidaan, jatketaanko eläkettä 2 vuoden jälkeen kuntoutustukena vai myönnetäänkö työkyvyttömyyseläke toistaiseksi.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen jatkaminen useiden vuosien ajan

Useita vuosia jatkuva kuntoutustuki on perusteltu vain silloin, kun

• se liittyy ammatilliseen kuntoutukseen, esimerkiksi pitkään koulutukseen
• sairauden jatkuvuuden todennäköisyyttä on vaikea ennakoida, esimerkiksi mielenterveyspotilaiden tilanteessa tai
• hoidolliset näkökulmat puoltavat kuntoutustuen jatkamista.

Joissain tapauksissa sairauden hoito voi jatkua pitkään ja tämä edellyttää pidempiaikaista kuntoutustukea. 

Tarkemmat tiedot

Milloin kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen?

Kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen, jos

• eläkkeenhakijan työkyky on palautunut
• eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, jolla esimerkiksi käypä hoito –suositusten mukaan sairaus olisi todennäköisesti parannettavissa tai
• eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, joka ei sisällä riskejä.

Kuntoutustuen jatkaminen työkyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi

Eläkkeenhakijalle tulisi myöntää työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos työkyvyttömyys edelleen jatkuu eikä kuntoutustuen jatkamiselle enää ole perusteltuja syitä, kuten hoidon tai kuntoutuksen keskeneräisyys.

Kun kuntoutustuen jatkohakemus tulee ratkaistavaksi sen jälkeen, kun kuntoutustuki on jatkunut 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke tulisi myöntää toistaiseksi, jos työkyvyttömyys jatkuu, ellei

• sairauden, vian tai vamman laatu huomioon ottaen ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan suunnitellulla hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella merkittävästi parantaa
• eläkkeenhakijan nykyistä työtä voida muokata
• eläkkeenhakijan työn vaihtoa voida tukea terveydentilalle sopivampaan työhön tai
• kuntoutustukijakson aikana saadun tiedon perusteella ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan työ- ja ansiokyky parantuvat siten, että hän voi palata takaisin työelämään.

Kuntoutustuki muutetaan toistaiseksi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos

• kuntoutus epäonnistuu
• hoito ei tuota odotettua tulosta
• työkyvyn parantuminen ei näytä todennäköiseltä
• työkyvyttömyys muuttuu pysyväksi kuntoutustuen aikana.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen päättymisaika, kun on sattunut liikennevahinko tai työtapaturma

Kuntoutustuen päättymisaika on syytä määrätä samaksi kuin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiön antamassa korvauspäätöksessä, jos työkyvyttömyys on aiheutunut liikennevahingosta tai työtapaturmasta. Tällöin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiö hoitaa mahdollisen kuntoutusasian.

Kuntoutustuen jatkaminen osatyökyvyttömyyseläkkeenä tai osakuntoutustukena

Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos eläkkeenhakijan työkyky on parantunut merkittävästi aikaisemmasta, mutta työkyvyn ei arvioida enää palautuvan kokonaan edes kuntoutustoimenpiteiden avulla.

Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osakuntoutustuki, jos eläkkeenhakijan

• työkyky on parantunut merkittävästi
• työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan ja
• työkyvyn muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Tarkoituksena on, että kuntoutustukea ei myönnettäisi lyhyiksi ajoiksi osakuntoutustukena tai täytenä kuntoutustukena ansiotason muutosten mukaan. Jos kuitenkin eläkkeensaaja on täyden kuntoutustuen päättyessä vielä osittain työkyvytön ja työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan alle vuodessa, voidaan eläkkeenhakijalle myöntää osakuntoutustuki myös alle vuoden ajaksi.

Täysi kuntoutustuki muutetaan tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai osakuntoutustueksi työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Kun täyden kuntoutustuen jatkoksi myönnetään osakuntoutustuki henkilölle, jolla on oikeus saada työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta, osakuntoutustuki voidaan maksaa täytenä kuntoutustukena ammatillisen kuntoutuksen ajalta.

Työhönpaluun tukeminen osakuntoutustuella tai kuntoutusrahalla

Kun täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki päättyy, eläkettä voidaan työhönpaluun tukemiseksi jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena kuntoutustukena vuotta lyhyemmältäkin ajalta. Työkyvyn alenemaa ei tällöin vaadita.

Eläkkeenhakijalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, jos ammatillista kuntoutusta pidetään tarpeellisena kuntoutustuen päättyessä. Koska kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää erillistä hakemusta, eläkelaitoksen tulisi olla yhteydessä eläkkeenhakijaan kuntoutuksen ja kuntoutusrahan hakemista varten.

Osakuntoutustuen jatkaminen täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä tai kuntoutustukena

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään osakuntoutustuen jälkeen silloin, kun

• eläkkeensaajan työkyky on entisestään heikentynyt ja
• työkyvyn muutoksen arvioidaan olevan pysyvää.

Tällöin osakuntoutustukea saanut eläkkeenhakija on yleensä lopettanut työnteon.

Täysi kuntoutustuki myönnetään osakuntoutustuen jatkoksi, jos

• eläkkeensaajan työkyky on heikentynyt täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin määräaikaisesti ja
• muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Osakuntoutustukea maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai täyden kuntoutustuen alkamiseen saakka.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutustuen jatkohakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksen tulee selvittää henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutustuen jatkohakemusta käsiteltäessä. Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Työkyvyttömyyseläkepäätökseen haetaan muutosta TELK:ltä.

TELK:n päätökseen haetaan muutosta VakO:lta.

Miten menetellään, kun muutoksenhakuaikana tulee uusi eläkehakemus ja/tai lääkärinlausunto?

Eläkkeenhakija saattaa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saatuaan hakea työkyvyttömyyseläkettä uudelleen lähettämällä muutoksenhakuaikana uuden eläkehakemuksen tai uuden lääkärinlausunnon.

Eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen muutoksenhakuohjeineen heti, jos eläkelaitos hyväksyy uuden selvityksen perusteella vaatimukset kaikilta osin.

Eläkehakemusta ei sellaisenaan katsota valitukseksi

Eläkehakemuksessa ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia, joten eläkehakemusta ei voida pitää hallintolainkäyttölain mukaisena eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena (ELK 1085/03, 15.9.2003).

Jos valitusaikana uuden eläkehakemuksen tehneen tai uuden lääkärinlausunnon lähettäneen eläkkeenhakijan vaatimuksia ei voida hyväksyä kaikilta osin, eläkelaitoksen olisi hyvä tiedustella, onko eläkkeenhakijan tarkoituksena hakea muutosta.

Jos eläkkeenhakija ilmoittaa hakevansa muutosta, eläkelaitos pyytää häntä täydentämään vaatimustaan ja sen saatuaan toimittaa eläkehakemuksen/lääkärinlausunnon lisäselvityksineen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi.

Muutoin työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään valitusajan kuluttua umpeen.

Miten menetellään, kun eläkelaitokseen saapuu lääkärinlausunto valitusajan jälkeen?

Lainvoimaisen hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen eläkkeenhakija voi toimittaa eläkelaitokseen uuuden lääkärinlausunnon.

• Lausunto voidaan hyväksyä uudeksi työkyvyttömyyseläkehakemukseksi edellyttäen, että lausunto on saapunut lyhyehkön ajan, noin puolen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
• Kun uusi lääkärinlausunto on toimitettu eläkelaitokseen jonkin verran puolen vuoden jälkeen, eläkelaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä lääkärinlausunnon uudeksi hakemukseksi tai pyytää eläkkeenhakijaa täyttämään eläkehakemuslomakkeen.

Väliaikainen päätös

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos eläkkeenhakijan työkyvyttömyys ja oikeus eläkkeeseen on selvää ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea. Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.

Kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty kuntoutustukena ja eläkkeen määräaikaisuudesta on valitettu, päätös eläkkeen jatkamisesta annetaan väliaikaisena. Väliaikaiseen päätökseen merkitään, että lopullinen päätös muutoksenhakuohjeineen annetaan sen jälkeen, kun muutoksenhakuelin on lainvoimaisesti ratkaissut määräaikaisuutta koskevan valituksen.

Jos kuntoutustuen määrästä on valitettu, kuntoutustuen jatkamista koskevaan päätökseen liitetään muutoksenhakuohje.

Oikaisupäätös valituksen yhteydessä annetaan väliaikaisena päätöksenä

Väliaikainen päätös annetaan myös silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksensä vain osittain hakijan vaatimalla tavalla, esimerkiksi

• myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, kun on haettu täyttä tai
• myöntää eläkkeen, jossa ei ole tulevaa aikaa.

Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella puhelimitse valituksen käsittelyvaihetta ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.

Milloin Kela lähettää muutoksenhaun aikana toimitetut asiakirjat työeläkelaitokseen?

Kela lähettää työeläkelaitokseen muutoksenhaun aikana tulleet lääkärinlausunnot, jos työeläkeasia on valituksena vireillä muutoksenhakuasteessa tai työeläkelaitoksessa on hakemus vireillä.

Lääkärinlausuntoja ei lähetetä, jos työeläkelaitoksessa ei ole mitään asiaa vireillä. Lääkärinlausunnot jätetään lähettämättä myös, jos asiakas on nimenomaan kieltänyt lääkärinlausuntojen lähettämisen

Milloin työeläkelaitos lähettää muutoksenhaun aikana eläkelaitokseen toimitetut lääkärinlausunnot Kelaan?

Työeläkelaitos lähettää Kelalle työeläkelaitokseen muutoksenhaun aikana tulleet lääkärinlausunnot, jos asia on valituksena vireillä Kelan muutoksenhakuasteessa tai Kelassa on hakemus vireillä.

Lääkärinlausuntoja ei lähetetä, jos Kelassa ei ole mitään asiaa vireillä. Lääkärinlausunnot jätetään lähettämättä myös, jos asiakas on nimenomaan kieltänyt lääkärinlausuntojen lähettämisen.

Työeläkeyhtiöiden asiakkaiden TyEL-vakuutusmaksun määräytymiseen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli. Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin avulla työkyvyttömyyden kustannuksia kohdennetaan työnantajille työkyvyttömyysriskin mukaisesti.

Julkisilla aloilla myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet voivat vaikuttaa työeläkemaksuun.

Eläkkeet, jotka eivät vaikuta työnantajan maksuluokkaan

Vuonna 2017 tai sen jälkeen tietyissä poikkeustapauksissa myönnetty eläke ei vaikuta työnantajan TyEL-maksuluokkaan. Myös työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuman tulee olla sattunut 2017 tai sen jälkeen.

Poikkeustapauksia on kuutta eri tyyppiä:

• vapaa-ajan tapaturmat
• raideliikennevahingot
• potilasvahingot
• alentuneesti työkykyisten eläkkeet
• yli 55-vuotiaana palkatut sekä
• ammatillisena kuntoutuksena alkaneet työsuhteet.

Poikkeustapaukset on määritelty Työeläkeyhtiön laskuperusteissa (TYEL:n mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet) kohdassa 4.1.2.

Vastaavia poikkeustapauksia voidaan huomioida myös julkisen puolen työeläkemaksuissa.

Milloin vapaa-ajan tapaturma ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Se, että henkilön työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun edellyttää, että työntekijälle on myönnetty tapaturmaeläke työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 199 §:n mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen tai muun vastaavan turvan tarjoavan työnantajan ottaman vakuutuksen perusteella. Edellytykset ovat seuraavat:

• Tapaturmaeläkkeen tulee jatkua edelleen 1.11. riskisuhdevuotta seuraavana vuonna tai vähintään työkyvyttömyyseläkkeen päättymiseen asti.
• Tapaturman tulee olla tapahtunut työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumahetkellä tai enintään 2 vuotta ennen sitä.
• Tapaturmaeläkkeen työkyvyn heikentymän on oltava vähintään 80 % täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja 50 % osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen korvaus ei pääsääntöisesti ole ns. ensisijainen etuus, vaan siitä yleensä vähennetään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen koko määrä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 2 momentin nojalla.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon vapaa-ajan tapaturmasta?

Ensisijaisesti työnantajan on ilmoitettava tällaisen henkilön tapaturmavakuutuksen piiriin kuulumisesta. Työnantaja ilmoittaa asiasta nykyiseen työeläkeyhtiöön. Ilmoituksen saaneen työeläkeyhtiön tulee kuitenkin seurata tapaturmaeläkkeen jatkumista ja poikkeusehdon täyttymistä.

Mikäli vastuuta eläkkeestä on aiemmalla eläkeyhtiöllä, nykyinen eläkeyhtiö pyytää aiempaa yhtiötä poistamaan maksuluokkavaikutteisuuden maksuluokkatiedonsiirron korjausviestillä ja lähettämään korjatut tiedot maksuluokkatiedonsiirron erilliserällä. Nykyinen yhtiö huomioi korjatut tiedot maksuluokkalaskennassa ja säilyttää työnantajan antaman näytön maksuluokkavaikutteisuuden poistosta.

Milloin raideliikennevahinko ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun, jos työkyvyttömyys on aiheutunut raideliikennevastuulain (113/1999) mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta ja työeläkeyhtiö saa takautumisoikeuteen perustuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattavissa olevaa korvausta maksamastaan työkyvyttömyyseläkkeestä edellä mainitun lain mukaiselta korvausvelvolliselta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon raideliikennevahingosta?

Työeläkelaitoksilla on takautumisoikeus raideliikennetoiminnan harjoittajaa kohtaan raideliikennevastuulain mukaan korvattavissa vahinkotapahtumissa. Maksuluokkavaikutus poistetaan vasta siinä vaiheessa, kun työeläkelaitoksen takautumisoikeus on varmistunut.

Mikäli vastuuta eläkkeestä on muulla kuin myöntävällä eläkeyhtiöllä, vastuuyhtiö saa tiedon Eläkepäätösjärjestelmän Työkyvyttömyyden taustatietona.

Milloin potilasvahinko ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun, jos työkyvyttömyys on aiheutunut potilasvakuutuslain (948/2019) mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta ja työeläkeyhtiö saa takautumisoikeuteen perustuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattavissa olevaa korvausta maksamastaan työkyvyttömyyseläkkeestä Potilasvakuutuskeskukselta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon potilasvahingosta?

Työeläkelaitoksilla on takautumisoikeus Potilasvakuutuskeskusta kohtaan potilasvakuutuslain mukaan korvattavissa vahinkotapahtumissa. Maksuluokkavaikutus poistetaan vasta siinä vaiheessa, kun työeläkelaitoksen takautumisoikeus on varmistunut.

Mikäli vastuuta eläkkeestä on muulla kuin myöntävällä eläkeyhtiöllä, vastuuyhtiö saa tiedon Eläkepäätösjärjestelmän Työkyvyttömyyden taustatietona.

Milloin alentuneesti työkykyisen työntekijän eläke ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun,

• jos henkilö on työsuhteen alkaessa ollut merkittynä työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään työnhakijaksi, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman tai sairauden takia tai
• työnantaja on saanut työvoimaviranomaiselta päätöksen palkkatuesta alentuneen työkyvyn perusteella ja
• tästä merkinnästä saatavan todistuksen tai päätöksen antamisesta on kulunut työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaan enintään 5 vuotta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon alentuneesti työkykyisen tapauksesta?

Työnantajan on toimitettava todistus merkinnästä tai päätöksestä nykyiseen työeläkeyhtiöön työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä. Todistukseksi riittää työvoimaviranomaisen tai kunnan puolto palkkatukeen osatyökykyisyyden perusteella tai päätös palkkatuesta. Tällaisen dokumentin päiväyksestä saa olla kulunut enintään viisi vuotta eläketapahtumaan. Kopio alkuperäisestä dokumentista on riittävä.

Mikäli vastuuta eläkkeestä on aiemmalla eläkeyhtiöllä, nykyinen eläkeyhtiö pyytää aiempaa yhtiötä poistamaan maksuluokkavaikutteisuuden maksuluokkatiedonsiirron korjausviestillä ja lähettämään korjatut tiedot maksuluokkatiedonsiirron erilliserällä. Nykyinen yhtiö huomioi korjatut tiedot maksuluokkalaskennassa ja säilyttää työnantajan antaman näytön maksuluokkavaikutteisuuden poistosta.

Milloin 55-vuotta täyttäneenä palkatun työntekijän eläke ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Henkilön työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun silloin, jos työnantaja on palkannut henkilön uutena työntekijänä 55 vuoden iässä tai myöhemmin. Työkyvyttömyyden pitää alkaa uuden työsuhteen alkamisen jälkeen. Muutos on astunut voimaan 1.1.2024, joten lisäksi työsuhteen on pitänyt alkaa tämän jälkeen.

Työnantaja katsotaan henkilön uudeksi työnantajaksi sillä hetkellä, kun työnantaja maksaa henkilölle palkan, ja työnantaja tai palkanmaksuhetkellä työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluva työnantaja ei ole maksanut henkilölle palkkaa aiemmin samana vuonna eikä edeltävänä kolmena kalenterivuonna ja henkilö ei ole siirtynyt työnantajan palvelukseen yritysjärjestelyssä sulautumisen, kokonaan tai osittain jakautumisen tai liiketoiminnan siirtämisen seurauksena aiemmin samana vuonna eikä edeltävänä kolmena kalenterivuonna.

Mikäli henkilö on siirtynyt työnantajan palvelukseen toiselta työnantajalta yritysjärjestelyssä sulautumisen, kokonaan tai osittain jakautumisen tai liiketoiminnan siirtämisen seurauksena, ja edellytykset työkyvyttömyyseläkkeen huomioimatta jättämiselle tämän toisen työnantajan osalta täyttyisivät, ei henkilön työkyvyttömyyseläkettä huomioida myöskään työnantajan vakuutusmaksua laskettaessa.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon 55 vuotta täyttäneen poikkeustapauksesta?

Työnantaja on yhteydessä nykyiseen eläkeyhtiöön ja työnantajalla on esittää riittävä näyttö edellytysten toteutumisesta 15.11.v+1 mennessä, jotta eläkettä ei huomioitaisi vuoden v maksuluokkamenossa.

Mikäli vastuuta eläkkeestä on aiemmalla eläkeyhtiöllä, nykyinen eläkeyhtiö pyytää aiempaa yhtiötä poistamaan maksuluokkavaikutteisuuden maksuluokkatiedonsiirron korjausviestillä ja lähettämään korjatut tiedot maksuluokkatiedonsiirron erilliserällä. Nykyinen yhtiö huomioi korjatut tiedot maksuluokkalaskennassa ja säilyttää työnantajan antaman näytön maksuluokkavaikutteisuuden poistosta.

Milloin kuntoutujan eläke ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Henkilön työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun silloin, jos henkilö on tullut uutena työntekijänä työeläkelaitoksen, Kelan tai liikenne- tai tapaturmavakuutuslaitoksen järjestämään ammatillisena kuntoutuksena toteutettavaan oppisopimuskoulutukseen, työkokeiluun tai työhönvalmennukseen työnantajan palveluksessa. Työkyvyttömyyden pitää alkaa palveluksen alkamisen jälkeen. Muutos on astunut voimaan 1.1.2024, joten lisäksi palveluksen on pitänyt alkaa tämän jälkeen ja palveluksen alkamisesta eläketapahtumaan saa olla enintään viisi vuotta.

Työnantaja katsotaan henkilön uudeksi työnantajaksi sillä hetkellä, kun työnantaja maksaa henkilölle palkan, ja työnantaja tai palkanmaksuhetkellä työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluva työnantaja ei ole maksanut henkilölle palkkaa aiemmin samana vuonna eikä edeltävänä kolmena kalenterivuonna ja henkilö ei ole siirtynyt työnantajan palvelukseen yritysjärjestelyssä sulautumisen, kokonaan tai osittain jakautumisen tai liiketoiminnan siirtämisen seurauksena aiemmin sama-na vuonna eikä edeltävänä kolmena kalenterivuonna.

Tässä yhteydessä palkkana huomioidaan vakuutusmaksun perusteena olevan palkan lisäksi kaikki muukin työnantajan henkilölle maksama palkka. Palkanmaksuhetkiksi rinnastetaan myös henkilön ammatillisena kuntoutuksena toteutettavan työeläkelaitoksen, Kelan tai liikenne- tai tapaturmavakuutuslaitoksen järjestämän oppisopimuskoulutuksen tai työkokeilun alkamis- ja päättymispäivä työnantajan palveluksessa. Lisäksi palkanmaksuhetkiksi rinnastetaan myös henkilön ammatillisena kuntoutuksena toteutettavan työeläkelaitoksen järjestämän työhönvalmennuksen alkamis- ja päättymispäivä työnantajan palveluksessa.

Mikäli henkilö on siirtynyt työnantajan palvelukseen toiselta työnantajalta yritysjärjestelyssä sulautumisen, kokonaan tai osittain jakautumisen tai liiketoiminnan siirtämisen seurauksena, ja edellytykset työkyvyttömyyseläkkeen huomioimatta jättämiselle tämän toisen työnantajan osalta täyttyisivät, ei henkilön työkyvyttömyyseläkettä huomioida myöskään työnantajan vakuutusmaksua laskettaessa.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon kuntoutujan poikkeustapauksesta?

Työnantaja on yhteydessä nykyiseen eläkeyhtiöön ja työnantajalla on esittää riittävä näyttö edellytysten toteutumisesta 15.11.v+1 mennessä, jotta eläkettä ei huomioitaisi vuoden v maksuluokkamenossa.

Mikäli vastuuta eläkkeestä on aiemmalla eläkeyhtiöllä, nykyinen eläkeyhtiö pyytää aiempaa yhtiötä poistamaan maksuluokkavaikutteisuuden maksuluokkatiedonsiirron korjausviestillä ja lähettämään korjatut tiedot maksuluokkatiedonsiirron erilliserällä. Nykyinen yhtiö huomioi korjatut tiedot maksuluokkalaskennassa ja säilyttää työnantajan antaman näytön maksuluokkavaikutteisuuden poistosta.

Eläkelaitos ilmoittaa tiedon raideliikenne- tai potilasvahingosta eläkerekisteriin

Eläkkeen myöntävä laitos ilmoittaa tiedon takaumaoikeudesta raideliikenne- tai potilasvahinkoon liittyen ETK:n eläkerekisteriin. Jos tieto siitä, että eläkkeeseen saattaa liittyä raideliikenne- tai potilasvahinko (vaikkei tietoa takaumaoikeudesta ainakaan vielä olisikaan), tulee muulle kuin maksavalle laitokselle (vilmalaitokselle), tulee tiedon vastaanottajan olla yhteydessä vilmalaitokseen. Vilmalaitos rekisteröi kuitenkin tiedon potilasvahingosta tai raideliikennevahingosta eläkerekisteriin vasta sitten, kun takaumaoikeus on varmistunut. Ilmoitus vilmalaitokselle voidaan tehdä sähköpostitse.

Ilmoitusohjeet löytyvät kirjautuneena Rekisteri- ja tietopalvelujen soveltamisohjeesta Työkyvyttömyyden taustatieto ja maksuluokkavaikutus.