Eläke palkattomilta ajoilta

Työeläkettä karttuu työansioiden lisäksi tietyiltä palkattomilta ajoilta. Palkattomilta ajoilta karttuu yleensä eläkettä silloin, kun henkilölle maksetaan jotakin sosiaalietuutta.

Työeläkkeen karttumisessa palkattomien aikojen etuuksien ajoilta on jonkin verran etuuslajikohtaisia eroja. Palkattomien aikojen etuuksien perusteella määräytyvän eläkkeen laskennassa noudatetaan paljolti kuitenkin yhteisiä laskentaperiaatteita.

Eläkettä kartuttavat palkattomat ajat

Eläkettä kartuttavat palkattomien aikojen etuudet:

Eläkkeeseen verrattavaa etuutta karttuu hieman eri säännöin myös alle kolmivuotiaan lapsen hoidon sekä tutkintoon johtaneen opiskelun ajalta. Lapsenhoito- ja opiskeluajoilta karttuvasta etuudesta säädetään erillislaissa (laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta). Etuutta karttuu sekä opiskelusta että lapsenhoidosta saman kiinteän euromäärän mukaan (896,42 euroa/kk vuoden 2026 tasossa).

Ansiokäsitteet

Ansiosidonnaisten palkattomien aikojen etuuksien ajoilta karttuu eläkettä sen ansion perusteella, jonka mukaan kyseisen palkattoman ajan etuuden määrä on laskettu. Palkattoman ajan etuuden määrää laskettaessa sen perusteena oleva ansio eli etuuden peruste määritellään jokaisessa palkattoman ajan etuuslajissa omalla tavallaan. Se voi olla esimerkiksi edeltävien 12 kuukauden vuositulo tai viimeisten työskentelykuukausien keskikuukausiansio.

Eläkettä karttuu palkattoman ajan etuuden perusteesta vain siltä ajalta, jolta etuutta on maksettu etuudensaajalle itselleen, edunvalvojalle tai muulle taholle etuudensaajan sijaan. Eläkettä ei kartu siltä osin kuin etuutta on maksettu työnantajalle, lukuunottamatta vanhempainpäivärahoja.

Koska etuuden peruste voi olla vuosi- tai kuukausitasoinen ja etuutta maksetaan yleensä päiväkohtaisesti, etuuden perusteet on muunnettava päiväkohtaisiksi eläkkeen laskemista varten. Etuuden peruste muunnetaan päiväkohtaiseksi kyseisen etuuslajin jakajalla (300, 21,5, 25 tai 30).

Päiväkohtainen ansio kerrotaan maksettujen etuuspäivien lukumäärällä. Tällöin saadaan eläkkeen perusteena oleva etuusansio kyseiseltä vuodelta.

Etuusansio = etuuden peruste/pv x etuuspäivien lukumäärä

Kiinteä etuuden peruste

Vanhempainpäivärahan perusteella eläkettä karttuu vähintään kiinteän etuuden perusteen mukaan 896,42 euroa kuukaudessa (vuoden 2026 tasossa). Kiinteää etuuden perustetta ei koroteta kertoimilla 1,21 tai 0,21.

Kiinteää etuuden perustetta käytetään silloin, kun vanhemman vuositulossa ei ole TyEL:n mukaisia työansioita yli vakuuttamisen alarajan 71,72 euroa (vuoden 2026 tasossa) tai vanhemman vuosituloon sisältyvä työtulo ylittää TyEL:n alarajan, mutta etuuden perusteena oleva ansio (kerrottuna kertoimilla 1,21 tai 0,21) on alle 896,42 euroa/kk.

Etuusansioiden suhteuttaminen

Kun etuutta maksetaan omien ansiotulojen tai jonkin muun etuuden saamisen vuoksi soviteltuna tai vähennettynä, etuusansiosta otetaan huomioon se osuus, mitä henkilölle maksettu etuus on henkilölle myönnetystä täydestä etuudesta.

Samoin tehdään silloin, kun osa etuudesta on maksettu työnantajalle ja osa työntekijälle: etuusansiosta otetaan huomioon työntekijälle maksettu osuus koko myönnetystä etuudesta.

Suhteutetusta etuusansiosta otetaan huomioon karttunutta eläkettä laskettaessa kyseisen etuuslajin mukaisesti huomioon otettava osuus, esimerkiksi työttömyyspäivärahassa 75 prosenttia. Tulevan ajan ansiossa suhteutettu etuusansio otetaan huomioon sellaisenaan. Vanhempainpäivärahoissa kuitenkin suhteutettu etuusansio otetaan huomioon tulevan ajan ansiossakin 121 prosentin mukaisena.

Etuuksien ilmoittajat ilmoittavat ansaintarekisteriin suhteutuksen tekemistä varten sekä maksetun että täyden etuuden määrän tai näistä valmiiksi lasketun suhteutusprosentin. Suhteutusprosentti lasketaan 2 desimaalin tarkkuudella.

Etuusansioiden kohdentuminen

Etuudet maksetaan yleensä jälkikäteen etuudensaajalle. Etuusansio on kuitenkin sen vuoden eläkettä kartuttavaa tuloa, jolta etuutta on maksettu eli johon etuuspäivät kohdistuvat, vaikka maksupäivä olisikin seuraavan vuoden puolella.

Yleistukea sisältyy sairauspäivärahan vuosituloon sisältyy sairauspäivärahan vuosituloon

Sairauspäiväraha kartuttaa eläkettä vain, jos vuosituloon sisältyy työntekijän eläkelain vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran palkkatuloa tai yrittäjätuloa. Jos kuitenkin sairauspäivärahan vuosituloon sisältyy yleistukilain mukaista yleistukea, sairauspäiväraha tai Kelan kuntoutusraha otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa 1 792,84 euron (vuoden 2026 tasossa) suuruisena kuukautta kohden, vaikka työansiot olisivat alle TyEL:n alarajan.

Jos työansioita sisältyy työttymyysetuuksien lisäksi vuosituloon yli TyEL:n alarajan, lasketaan ansaittu eläke normaalisti vuositulon perusteella. Tämä normaalisti laskettu vuositulo otetaan huomioon myös tulevan ajan eläkkeessä.
Tarkemmat tiedot

Eläkkeen karttumisen edellytys

Palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttunut eläke myönnetään etuuden saajalle, jos työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita on työuran aikana ennen eläketapahtumavuotta vähintään 21 514,19 euroa (vuoden 2026 tasossa). Sama euromääräinen edellytys koskee myös lapsenhoidon ja opiskelun ajalta karttunutta etuutta.

Työeläkevakuutettuja ansioita on oltava vaadittava määrä, jotta vakuutettu saa palkattomien aikojen etuuksista karttuneen eläkkeen hyväkseen. Saadakseen palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttuneen eläkkeen ei näistä ansioista tarvitse olla karttunut eläkettä. Jos ansioedellytys täyttyy, mutta vakuutetut ansiot on ansaittu esimerkiksi ennen 23 vuoden iän täyttämistä, palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttuva eläke voidaan myöntää. Vilmasäännösten mukaan yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos tai viimeinen laitos ratkaisee ja maksaa palkattoman ajan etuuksien perusteella karttuneen eläkkeen ja VEKL:n perusteella karttuneen etuuden.

Karttumisedellytyksen (21 514,19 euroa vuoden 2026 tasossa) täyttymistä tarkasteltaessa otetaan huomioon myös ulkomaan vakuutuskaudet. Jos hakemusasiakirjojen perusteella nähdään, että vakuutusaikaa toisessa EU-maassa on ollut ainakin yhdeltä vuodelta, katsotaan karttumisedellytyksen täyttyvän. Ansioita ei tällöin selvitetä muista EU-maista.

Sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja vanhempainpäivärahan eläkekarttuman edellytyksenä on, että sairausvakuutuslain vuosituloon sisältyy vähintään työntekijän eläkelain vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran työansioita (71,72 euroa vuoden 2026 tasossa) tai yrittäjätuloa. Vanhempainpäivärahoissa kuitenkin eläkettä karttuu vähintään kiinteän etuuden perusteen mukaan.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen karttuminen

Etuusansioiden perusteella karttuu työeläkettä 1,5 prosenttia vuodessa 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun saakka. Karttuminen alkaa vuoden 2005 alusta. Aikaa ennen vuotta 2005 ei oteta huomioon. Vanhuuseläkettä laskettaessa etuusansiot otetaan huomioon vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun (vanhuuseläketapahtuma), kuitenkin enintään vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun. Työttömyyspäivärahojen perusteella työeläkettä karttuu kuitenkin enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa etuusansiot otetaan huomioon eläkettä kartuttavina eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.

Vanhuuseläkettä ja työuraeläkettä laskettaessa etuusansiot otetaan huomioon eläkettä kartuttavina samalla tavalla kuin työansiotkin eli eläketapahtumakuukauden loppuun asti.

Perhe-eläkkeissä eläketapahtumavuoden etuusansiot otetaan huomioon samalla tavoin kuin ne otetaan huomioon edunjättäjän eläkkeessä.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen karttuminen, kun palkattoman ajan etuus on maksettu muulle taholle kuin etuudensaajalle itselleen

Palkattoman ajan etuutta voidaan maksaa työnantajalle, jos tämä maksaa työntekijälle palkkaa etuusajalta. Tällöin eläkettä karttuu työntekijälle maksetun palkan perusteella, mutta ei etuusansion perusteella, siltä osin kuin etuutta on maksettu työnantajalle samalta ajalta maksetun palkan korvaukseksi. Etuusansion perusteella eläkettä karttuu vain siltä osin kuin etuutta on maksettu työntekijälle itselleen. Poikkeuksena tästä ovat vanhempainpäivärahat.

Työntekijälle maksettuja ovat myös ulosotto- ym. viranomaisille maksetut etuudet eli koko se osuus etuudesta, jota ei makseta työnantajalle.

Etuutta on voitu maksaa ajalta, jolle myöhemmin myönnetään toinen palkattoman ajan etuus. Silloin etuusjärjestelmät keskenään hoitavat regressisuoritusten avulla kustannukset toisilleen. Eläkettä karttuu pääsääntöisesti siitä etuudesta, johon henkilöllä olisi oikeus. Näin siinäkin tapauksessa, että ensin maksettu etuus säilyy verotuksessa henkilön tulona.

Poikkeuksena tähän pääsääntöön ovat liikenne- ja tapaturmayhtiöiden keskinäiset regressitilanteet. Tällöin Eläketurvakeskukselle ilmoitetaan ne palkattoman ajan etuudet, jotka henkilölle on tosiasiallisesti maksettu eikä niitä, joihin hänellä olisi oikeus.

Eläkkeen karttuminen, kun tulevan ajan ansio määrätään poikkeussäännön mukaan

Tulevan ajan ansio määrätään poikkeussäännön mukaan silloin, kun

• eläkkeensaajan työkyvyttömyys alkaa viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna
• eläkkeensaajalla on ansioita vain tarkasteluajan viimeisenä vuotena ja/tai eläketapahtumavuotena.

Määrättäessä tulevan ajan ansiota poikkeussäännön mukaan etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti, myös yrittäjillä. Näissäkään tilanteissa eläketapahtumavuoden etuusansioita ei oteta huomioon ansaittua eläkettä laskettaessa.

Eläkkeen aikana maksetut palkattoman ajan etuudet

Etuusansioista karttuu eläkettä

•  osittaisen vanhuuseläkkeen ja
•  perhe-eläkkeen ajalta.

Etuusansioista ei kartu eläkettä

• työkyvyttömyyseläkkeen
• työuraeläkkeen
•  vanhuuseläkkeen ajalta.

Työkyvyttömyyseläkkeen ajalta ei kartu palkattomilta ajoilta eläkettä, jos työkyvyttömyyseläke on jatkunut koko kalenterivuoden. Jos eläkkeessä on katkoja ja työkyvyttömyyseläkejakso ei ole jatkunut koko vuotta, palkattomilta ajoilta karttuu uutta eläkettä koko kyseiseltä kalenterivuodelta. Näin karttuu riippumatta siitä, ovatko työskentelyn rinnalla olevat eläkejaksot määräytyneet entisin tai uusin perustein tai myönnetäänkö vanhuuseläke (jonka yhteydessä eläkeaikaiset karttumat myönnetään) tai perhe-eläke uusin perustein vai jatkona työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkkeen ollessa lepäämässä henkilön katsotaan olevan työkyvyttömyyseläkkeellä. Palkattomilta ajoilta ei kartu eläkettä, jos lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke on jatkunut koko vuoden. Henkilöllä on kuitenkin oikeus saada palkattomilta ajoilta karttumat koko lepäämisen ajalta, jos henkilön työkyvyttömyyseläke lakkautetaan takautuvasti lepäämään jättämisestä lukien.

Ensimmäisen työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen myöntämisen jälkeen ei palkattomilta ajoilta kartu uutta eläkettä.

Ulkomainen eläke tai kansainvälisen järjestön tai Euroopan unionin palvelukseen perustuva etuus ei estä eläkekarttumaa palkattoman ajan etuuksista, jos eläketapahtuma on 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Kertasuoritettu eläke

Kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen ajalta palkattomista etuuksista karttuu eläkettä. Eroa ei ole sillä, onko eläke maksettu kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta vai suostumuksen perusteella.

Eläkkeen myöntäminen

Palkattomilta ajoilta ansaittu eläke käyttäytyy eläkettä myönnettäessä kuten työansioista ansaittu eläke. Siihen lasketaan kertakorotus ja se tarkistetaan elinaikakertoimella sekä lykätään samalla tavalla kuin muukin myöntävän eläkelaitoksen eläkelain mukainen eläke: vilmatilanteissa vilmalaitoksen eläkelain mukaan ja ei-vilmatilanteissa ensimmäistä eläkettä myöntävä laitos myöntää myös palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen.

Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta päättyy ensimmäisen eläkkeen myöntämiseen. Palkattomilta ajoilta karttunut eläke myönnetään ensimmäisen päätöksen yhteydessä.

Tulevan ajan ansio

Tulevan ajan ansiossa etuusansiot otetaan huomioon 100-prosenttisesti. Vanhempainpäivärahat otetaan huomioon 121-prosenttisesti, jos ne perustuvat vuonna 2020 tai sen jälkeen voimaan tulleisiin säännöksiin. Jos vanhempainpäiväraha perustuu ennen vuotta 2020 voimassa olleisiin säännöksiin, vanhempainpäivärahat otetaan huomioon 117-prosenttisesti. Jos henkilö saa jotakin palkattoman ajan etuutta omien ansiotulojen tai jonkin muun etuuden saamisen vuoksi soviteltuna tai vähennettynä, otetaan tulevan ajan ansiossa huomioon se osuus, mitä henkilölle maksettu etuus on hänelle myönnetystä täydestä etuudesta.

Tarkemmat tiedot

Tulevan ajan ansion laskennassa etuusansiot otetaan pääsääntöisesti huomioon eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun asti kuten työansiotkin. Etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun myös siinä tapauksessa, että

• henkilöllä ei ole oikeutta tulevaan aikaan (21 514,19 euron raja ei täyty) tai
• tulevan ajan ansio on 0 euroa.

Kun tulevan ajan ansio määrätään poikkeussäännön mukaan (jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi sen vuoden aikana, jona hän täyttää 23 vuotta tai sitä nuorempana, tai henkilöt, joilla on ansioita vain tarkasteluajan viimeisenä vuotena ja/tai eläketapahtumavuotena) etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Ansaitussa eläkkeessä etuusansiot otetaan kuitenkin huomioon eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti. Myös työansiot otetaan huomioon samalla tavalla.

Eräät ei-ansiosidonnaiset työttömyysetuudet otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiota laskettaessa. Tällöin etuuden peruste on 1 792,84 euroa/kk (vuoden 2026 tasossa). Nämä ainoastaan tulevan ajan ansiossa huomioon otettavat etuudet ovat 1.5.2026 alkaen

• yleistukilain mukainen yleistuki
• sairauspäiväraha tai Kelan kuntoutusraha, jos sen perusteena olevaan vuosituloon sisältyy työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, mutta alle työntekijän eläkelain vakuuttamisvelvollisuuden alarajan palkkatuloa tai yrittäjätuloa.

Edellä mainitut etuudet otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa 1 792,84 (vuoden 2026 tasossa) euron suuruisena, mutta niistä ei muuten kartu eläkettä.

Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtaneen opiskelun aika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Ne otetaan huomioon samansuuruisena kuin edellä mainitut etuudet eli 1 792,84 euroa/kk, mikä on ansaitun eläkkeen perusteena oleva kiinteä euromäärä 896,42 euroa/kk kaksinkertaisena.

Vanhempainpäivärahat, joista karttuu ansaittua eläkettä 896,42 euron (vuoden 2026 tasossa) kiinteän euromäärän mukaan, otetaan myös tulevan ajan ansiossa huomioon saman perusteen suuruisina.

Yrittäjälle karttuu etuusansioiden perusteella eläkettä myös ajalta, jolta yrittäjävakuutus on voimassa. Tällöin myös tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon sekä YEL-/MYEL-työtulo että etuusansio.

Etuusansioiden tarkistaminen

Kunkin vuoden etuusansio tarkistetaan eläkettä laskettaessa palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon samalla tavalla kuin tarkistetaan eläkkeen perusteena oleva työansio.

Palkattoman ajan etuutta voidaan maksaa useamman vuoden ajan samaan ansioon perustuen, kuten usein esimerkiksi kuntoutusraha tai työttömyyspäiväraha. Etuuden maksaja tekee mahdollisen indeksitarkistuksen vuosittain vain etuudensaajalle maksettavaan etuuden määrään, mutta ei etuuden perusteeseen. Tällöin etuuden peruste kultakin vuodelta, jolta etuutta on maksettu samaan työtuloon perustuen, on se ansio, jonka perusteella etuus on ensimmäisen kerran laskettu, eikä siihen maksun kestäessä tehdä indeksitarkistuksia.

Tarkemmat tiedot

1.8.2022 voimaan tuleva perhevapaauudistus muuttaa eläkettä kartuttavien etuuksien nimiä ja saantiaikaa. Uudistus koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen sekä perheitä, joissa adoptiolapsi otetaan hoitoon aikaisintaan 31.7.2022. Vanhaa lainsäädäntöä sovelletaan, kun lapsen laskettu aika on ennen 4.9.2022 tai lapsi syntyy ennen 1.8.2022. Jos henkilö on alkanut saada vanhempainpäivärahoja aikaisemman lainsäädännön mukaan, niitä ei voi 1.8.2022 muuttaa uuden lain mukaisiksi.

Jos lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, eläkettä kartuttavia vanhempainpäivärahoja ovat

• raskausraha
• erityisraskausraha
• vanhempainraha.

Niitä maksetaan raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon vuoksi lapsen vanhemmille.

Etuusansio

Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainraha-ajoilta karttuu työeläkettä näiden etuuksien perusteen mukaan, joka on vuositasoinen.

Vuoden 2020 alusta alkaen henkilön päivärahan määrä perustuu vuosituloon. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Henkilön vuositulo voi koostua muun muassa eri etuuksien perusteella lasketusta tulosta ja palkkatulosta. Työeläkkeen perusteena oleva etuusansio saadaan, kun vuositasoinen etuuden peruste jaetaan 300:lla ja kerrotaan etuuspäivillä.

Eläkettä laskettaessa vanhempainpäivärahan peruste kerrotaan luvulla 1,21 siltä osin, jolta etuus on maksettu henkilölle itselleen ja oikeus etuuteen on alkanut 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Eläkettä karttuu vanhempainpäivärahan perusteella myös siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa äitiysajan palkkaa. Tältä ajalta eläkettä karttuu etuuden perusteesta, joka kerrotaan luvulla 0,21, kun oikeus etuuteen on alkanut 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Etuuden peruste otetaan huomioon kertoimilla muunnettuna sekä karttunutta eläkettä että tulevan ajan ansiota laskettaessa.

Silloin, kun vanhempainpäivärahaa on maksettu osittaisena, etuusansio määräytyy kummallekin vanhemmalle heidän omien vuositulojensa mukaan lasketusta etuuden perusteen puolikkaasta korotettuna kertoimilla 1,21 tai 0,21 tilanteesta riippuen.

Vähimmäistasoinen etuusansio ja etuus

Etuuden perusteena on aina vähintään 896,42 euron kuukausiansio (vuoden 2026 tasossa), kun vanhempainpäiväraha määräytyy vuositulon mukaan ja

• vanhemman vuosituloon sisältyvä työtulo vuodessa on alle TyEL:n alarajan (vaikka etuuden perusteena oleva ansio olisi etuusperusteisen tulon johdosta yli 896,42 euroa/kk) tai
• vanhemman vuosituloon sisältyvä työtulo ylittää TyEL:n alarajan, mutta etuuden perusteena oleva ansio (kerrottuna kertoimilla 1,21 tai 0,21) on alle 896,42 euroa/kk.

Tätä etuuden perustetta ei enää koroteta kertoimilla 1,21 tai 0,21.

Päiväkohtainen etuuden peruste on 896,42/ 25 = 35,86 euroa.

Vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta 1.8.2022 alkaen siltä ajalta, kun henkilö on ansiotyössä. Ennen 1.8.2022, jos äiti oli työssä vanhempainpäiväraha-aikana, päivärahaa maksettiin vähimmäistasoisena. Kun vanhempainpäivärahaa maksettiin työssäolon johdosta vähimmäistasoisena, vanhempainpäivärahan perusteena eläkettä määrättäessä käytettiin vähimmäistasoista vanhempainpäivärahan määrää. Tätä ei enää korotettu kertoimilla. Eläkettä karttui myös samalta ajalta maksetusta palkasta.

Päätoiminen opiskelu opintorahaa ja vanhempainpäivärahaa saaden on 1.8.2022 alkaen mahdollista, jos molempien etuuksien edellytykset täyttyvät ja opinnot ovat sen luonteisia, että niitä on mahdollista suorittaa lapsen hoidon ohessa. Vanhempainrahan edellytys on lapsen hoito eikä vanhempainrahan ajalta ole oikeutta käyttää kunnallisia varhaiskasvatuspalveluita. Näin ollen henkilön olisi mahdollista esimerkiksi hoitaa lasta päivän ajan ja suorittaa opintoja iltaisin. Mahdollista olisi myös opiskella muutamana päivänä viikossa kokopäiväisesti ja hoitaa lasta muina päivinä. Tällöin vanhempainraha maksettaisiin täysimääräisenä niiltä päiviltä, kun henkilö hoitaa lasta.

Ennen 1.8.2022 opintoraha vähensi vanhempainpäivärahoja. Kun vanhempainpäiväraha maksettiin vähennettynä opintorahan saamisen vuoksi, etuuden peruste pysyy samansuuruisena kuin mitä se oli työtulojen mukaan laskettuna eli tästä lapsesta etuutta ensimmäistä kertaa määrättäessä.

Vanhempainrahan saamiseksi edellytetään lapsen hoitamista. Näin ollen esimerkiksi varusmiespalveluksessa olevan tulee saada lapsen hoitamiseksi vapautus palveluksesta.

Vanhempainpäiväraha ja muu etuus samalle ajalle

1.8.2022 alkaen samalta ajalta ei voi saada sekä muuta etuutta että vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa. Muu etuus vähennetään myönnettäväksi tulevasta vanhempainpäivärahasta. Henkilön ansionmenetystä ei ole perusteltua korvata samalta ajalta kahdella eri etuudella. Jos henkilö on saanut muuta etuutta jo ennen vanhempainpäivärahan alkua ja muun etuuden maksu jatkuu edelleen lapsen hoidon ajalla, hänelle ei synny ansionmenetystä tältä osin.

Vähentäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli muu etuus olisi myönnettävää vanhempainpäivärahaa suurempi, ei vanhempainpäivärahaa jäisi maksuun. Jos taas muu etuus olisi pienempi kuin vanhempainpäiväraha, maksettaisiin erotus henkilölle itselleen. Kaikissa tilanteissa maksettavaksi jäisi siten vähintään vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa vastaava rahamäärä.

Ennen 1.8.2022 oli mahdollista saada vanhempainpäiväraha ja sairauspäiväraha samalle ajalle. Oli mahdollista, että vanhempainpäivärahan aikana vanhempi sairastui ja sairauspäivärahaa myönnettiin samalle ajalle. Vanhempainpäiväraha-aika kului taustalla, eli vanhempainpäiväraha-aika ei pidentynyt sen vuoksi, että välillä maksettiin sairauspäivärahaa.

Tällaisessa tilanteessa eläkettä karttui sairauspäivärahan maksuajalta vanhempainpäivärahan perusteella, koska se oli edullisempaa etuudensaajalle. Samoin tulevan ajan ansiossa otettiin huomioon vanhempainpäivärahan etuusansio.

Esimerkki: Eläke äitiysraha-ajalta

• Työntekijän sairausvakuutuslain mukainen vuosityöansio on Kelan äitiysrahapäätöksen mukaan 24 520 euroa. Päivärahan laskennassa tarvittava päiväpalkka saadaan jakamalla ansio 300:lla.
• Täyttä äitiysrahaa on maksettu 50 arkipäivältä työnantajalle ja 45 arkipäivältä äidille vuonna 2021.

Etuusansio:

24 520 / 300 x 50 = 4 086,67 euroa

24 520 / 300 x 45 = 3 678,00 euroa

Eläke:

4 086,67 x 0,21 x 1,5 % / 12 = 1,07 euroa/kk

3 678,00 x 1,21 x 1,5 % / 12 = 5,56 euroa/kk

Esimerkki: Eläke työssäolon ajalta

Edellisen esimerkin äiti on lisäksi ollut äitiyspäiväraha-aikana töissä 5 päivää. Tältä ajalta hän on saanut palkkaa, josta karttuu eläkettä normaalisti kuten muustakin työansiosta. Äitiysraha on kuitenkin maksettu tänä aikana vähimmäistasoisena äidin työssäolon vuoksi. Näiltä 5 päivältä eläkettä karttuu vähimmäistasoisen äitiysrahan perusteella. Vähimmäistasoinen äitiysraha vuonna 2021 on 30,68 euroa.

Etuusansio vuonna 2021 on 5 x 30,68 = 153,40 euroa.

Eläkettä tästä karttuu 153,40 x 1,5 % / 12 = 0,19 euroa/kk.

Esimerkki: Etuus maksettu osittain työnantajalle ja osittain työntekijälle

Työntekijälle maksetaan täyttä äitiysajan palkkaa 50 päivältä ja 50 % palkasta 25 päivältä. Sen jälkeen äitiysajan palkanmaksu lakkaa. Etuuden peruste on 18 600 euroa ja täysi äitiysajan palkka on 1 800 euroa/kk.

Työnantaja on maksanut palkkaa viimeisiltä 25 päivältä 900 euroa. Kelan maksaman äitiysrahan suuruus samalta ajalta on 1 090 euroa. Koska äitiysraha on suurempi kuin palkka, maksetaan osa etuudesta työntekijälle.

Työntekijälle maksettu osuus on 1 090 – 900 = 190 euroa, joka on 17,43 % (190 / 1 090) koko etuudesta. Tällöin työnantajalle maksettu osuus on 82,57 %.

Äitiysajan palkanmaksun ajalta etuusansiot lasketaan seuraavasti:

18 600 / 300 x 50 = 3 100 euroa (kokonaan työnantajalle maksettu)

0,8257 x 18 600 / 300 x 25 = 1 279,84 euroa (työnantajalle maksettu osa)

0,1743 x 18 600 / 300 x 25 = 270,17 euroa (työntekijälle maksettu osa)

Eläkettä karttuu etuusansioista seuraavasti:

3 100 x 0,21 x 1,5 % / 12 = 0,81 euroa (kokonaan työnantajalle maksettu)

1 279,84 x 0,21 x 1,5 % / 12 = 0,34 euroa (työnantajalle maksettu osa)

270,17 x 1,21 x 1,5 % / 12 = 0,41 euroa (työntekijälle maksettu osa)

Eläke yhteensä on 0,81 + 0,34 + 0,41 = 1,56 euroa/kk.

Työttömyyden perusteella maksetaan ansiopäivärahaa ja yleistukea.

Ansiopäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300–500 päivältä, ja sen jälkeen voidaan maksaa yleistukea. Työttömäksi tullut ikääntynyt voi enimmäisajan jälkeen tietyin edellytyksin saada ansiopäivärahaa lisäpäivinä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti. Oikeus lisäpäiviin koskee vain ennen vuotta 1965 syntyneitä palkansaajia.

Ansiopäiväraha

Ansiopäivärahaa maksetaan pääsääntöisesti vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneille enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää työntekijän eläkelain tarkoitetun ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän. Ennen vuotta 1965 syntyneille ansiopäivärahaa maksetaan pääsääntöisesti 65 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Ansiopäivärahaa voidaan kuitenkin myöntää enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 68 vuotta. Yli 65-vuotiaalle ansiopäivärahaa voidaan myöntää, jos työttömyys johtuu lomautuksesta, sääesteestä tai toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteestä.

Ansiopäiväraha-aika, mukaan lukien lisäpäivät, kartuttaa eläkettä ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun asti.

Ansiopäivärahan omavastuuaika on 7 arkipäivää. Tältä ajalta ansiopäivärahaa ei makseta eikä eläkettä kartu.

Työttömyyskassa ilmoittaa etuuden perusteeksi ansion, josta on tehty prosenttivähennys. Vähennys vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua (Vuonna 2026 vähennys on 3,83 %). Tästä vähennetystä ansiosta työttömyyskassa on laskenut ansiopäivärahan määrän.

Ansiopäivärahojen peruste on kuukausitasoinen. Päiväansio saadaan, kun etuuden peruste jaetaan 21,5:llä, jonka verran ansiopäivärahaa keskimäärin maksetaan kuukaudessa.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 75 prosenttia etuusansiosta. Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio otetaan huomioon 100 prosentin suuruisena.

Ansiopäiväraha maksetaan yleistuen suuruisena, jos etuuden perusteena olevat ansiot jäävät alle tietyn rajamäärän. Etuuden peruste on tällöin todellisen suuruinen eli mitään vähimmäistasoista etuuden perustetta eläkkeen karttumiselle ei ole.

Ansiopäivärahan porrastus

Ansiopäivärahan määrä on porrastettu 2.9.2024 alkaen. Tämä tarkoittaa, että päivärahan taso laskee, kun päivärahaa on maksettu tietty aika. Päiväraha laskee

• 80 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 40 päivältä (n. kaksi kuukautta) ja
• 75 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä (n. kahdeksan kuukautta).

Porrastus lasketaan alkuperäisestä ansiopäivärahasta eikä leikkaukset kertaudu. Porrastus tehdään maksettavan etuuden määrään, ei etuuden perusteeseen, joten eläkkeen karttumiseen porrastuksella ei ole vaikutusta.

Ansiopäivärahan laskeminen uudelleen ja suojasääntö

Uusien tulotietojen mukaan määräytyvä ansiopäiväraha on suuruudeltaan vähintään 80 prosenttia aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Jos uusi päiväraha olisi alle 80 prosenttia edellisestä päivärahasta ja päiväraha määrätään tämän 80 prosentin säännön perusteella, etuuden perusteena käytetään sitä laskennallista ansiota, jolla ansiopäivärahaa laskettaessa saataisiin 80 prosentin tasoinen etuus.

Suomen Pankin työttömyysetuus

Eläkettä kartuttavaa ansiopäiväraha-aikaa on myös Suomen Pankin maksama työttömyyspäiväraha. Nämä päivärahat ovat toissijaisia työttömyysturvalain mukaisiin korvauksiin nähden. Tämä tarkoittaa, että Suomen Pankin etuutta ei makseta, jos henkilö saa korvausta työttömyyskassasta.

Suomen Pankin työttömyysetuuksien määräytymisperusteet ovat pääsääntöisesti työttömyysturvalain mukaiset. Etuutta maksetaan 500 kalenteripäivältä enintään 4 vuoden aikana. Lisäksi etuutta voi saada jatkuvana korvauksena eläkeikään asti, jos henkilö on tietyn ikäinen työttömäksi jäädessään. Etuuden peruste on työttömyyttä edeltävä kuukausipalkka.

Suomen Pankin työttömyysetuuspäivät muutetaan ansaintarekisteriin kertoimella 21,5 / 30 vastaamaan työttömyysturvalain etuuspäiviä. Ne näkyvät rekisterissä ja niitä käytetään kuten vastaavia työttömyysturvalain mukaisia työttömyyspäiviä.

Kansanedustaja

Kansanedustaja voi säilyttää oikeuden saada ansiopäivärahaa tai yleistukea edustajakauden jälkeen aiemman palkkatyön tai yrittäjätoiminnan perusteella. Työttömyysturvalain mukaisesti sopeutumisrahaa ja työttömyysetuutta ei voi saada samanaikaisesti, joten kauden päätyttyä edustaja voi valita kumpaa hän hakee.

Ansioihin perustumaton yleistuki 1.5.2026 alkaen

Yleistuki korvaa työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 1.5.2026 alkaen ja työmarkkinatuki ja peruspäiväraha lakkautetaan samalla. Jos henkilö saa 1.5.2026 työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, Kela siirtää hänet yleistuen saajaksi. Yleistuki voidaan maksaa myös kotouttamistukena.

Yleistuen määrä on sama kuin sen korvaamien työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä oli eli 37,21 e/pv (vuoden 2026 tasossa). Jos työttömällä työnhakijalla on muita etuuksia tai palkkatuloja, ne pienentävät maksettavan yleistuen määrää.

Yleistuki ei perustu ansioihin, eikä siitä kartu eläkettä, kuten ei karttunut sen korvaamista peruspäivärahasta ja työmarkkinatuestakaan. Yleistuki otetaan kuitenkin huomioon tulevan ajan ansiota määrättäessä kuten otettiin peruspäiväraha ja työmarkkinatukikin ennen niiden lakkauttamista.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä yleistuen etuuden peruste on 1 792,84 euroa (vuoden 2026 tasossa) jokaiselta täydeltä kuukaudelta. Täyteen kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 etuuspäivää. Jos etuutta on maksettu esimerkiksi 10 päivältä, on etuusansio 1 792,94 euroa / 21,5 x 10 = 833,93 euroa.

Sovitellun tai vähennetyn etuuden huomioon ottaminen eläkettä laskettaessa

Työttömyysetuutta voidaan maksaa soviteltuna, jos henkilö on työllistynyt osittain, kun taas osa sosiaalietuuksista vähentää työttömyysetuuden määrää.

Jos etuutta on maksettu soviteltuna tai vähennettynä, otetaan etuusansio huomioon samassa suhteessa kuin mitä maksettava etuus on täydestä etuudesta. Näin tehdään sekä ansaittua eläkettä että tulevan ajan ansiota määrättäessä.

Tarveharkinnan tai vanhempien taloudessa asumisen vuoksi alennettu yleistuki otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa samoin siinä suhteessa, mitä maksettu yleistuki on täydestä.

Jos henkilölle on työttömyysturvan aktiivimallista johtuen vuosina 2018-2019 maksettu työttömyyspäivärahaa 65 maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, tämä alennettu työttömyyspäivärahan määrä on se täysi työttömyyspäivärahan määrä, johon mahdollista soviteltua tai vähennettyä etuutta verrataan.

Esimerkki: ansiopäivärahasta karttuminen

• Ansiopäivärahaa on maksettu 150 päivältä.
• Työttömyyskassa ilmoittaa etuuden perusteeksi ansion, josta on tehty prosenttivähennys ja josta se on laskenut ansiopäivärahan.
• Etuuden peruste on 2 755,52 euroa/kk.

2 755,52/21,5 x 150= 19 224,56 euroa

Eläkettä kartuttavana otetaan huomioon 75 % etuusansiosta.

Karttunut eläke on:

0,75 x 19 224,56 x 1,5%/12 = 18,02 euroa/kk

Esimerkki: Sovitellusta ansiopäivärahasta karttuva eläke

• Soviteltua ansiopäivärahaa on kalenterivuoden aikana maksettu 150 päivää.
• Kun maksettu etuus suhteutetaan täyteen, suhteutusprosentti on 48.
• Etuuden peruste on 2 438 euroa/kk.

Etuusansio:

0,48 x 2 438/21,5 x 150 = 8 164,47 euroa.

Eläkettä kartuttavana otetaan huomioon 75 % etuusansiosta.

Karttunut eläke on:

0,75 x 8 164,47 euroa x 1,5 % / 12 = 7,65 euroa/kk.

Esimerkki: Soviteltu yleistuki tulevan ajan ansiossa

• Yleistukea on maksettu 100 päivältä vuodelta 2026.
• Yleistukea on omien tulojen vuoksi pienennetty 58,62 %:a.
• Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon etuusansiosta vain maksetun määrän mukainen osuus eli 100 – 58,62 = 41,38 %.

Etuuden perusteena käytetään 1 792,84 euroa kuukautta kohden. Tästä saadaan päiväansio jakamalla 21,5:llä.

Tulevan ajan ansiossa huomioon otettava etuusansio on siten

100 x 0,4138 x 1 792,84/ 21,5 = 3 450,59 euroa.

Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella voidaan maksaa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa (sairauspäiväraha). Sairauspäivärahaa voidaan maksaa myös osasairauspäivärahana, jonka määrä on puolet täydestä päivärahasta. Sairaan lapsen hoidon vuoksi voidaan maksaa sairauspäivärahan tavoin määräytyvää erityishoitorahaa.

Luovutuspäivärahaa voidaan myöntää, jos henkilölle aiheutuu ansionmenetystä elimen, kudoksen tai solujen luovutuksen tai siihen liittyvien välttämättömien tutkimusten vuoksi. 1.1.2026 alkaen päiväraha määräytyy toteutuneen ansionmenetyksen perusteella.

Yrittäjälle, jolla on työkyvyttömyyden alkaessa YEL-vakuutus voimassa, maksetaan sairauspäivärahalain mukaista omavastuuajan korvausta. Korvausta maksetaan omavastuuajan päättymiseen asti, lukuunottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää. Tämä yrittäjän omavastuuajan korvaus on mukana palkattomien aikojen karttumassa sairauspäivärahana.

Työtapaturman sattuessa maksetaan päivärahaa seuraavien lakien mukaan:

• työtapaturma- ja ammattitautilaki
• maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki
• laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
• laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä.

Liikennevahingon vuoksi maksetaan liikennevakuutuslain mukaista ansionmenetyskorvausta.

Tartuntatautipäivärahaa maksetaan ansionmenetyksen korvaamiseksi, jos tartuntataudin leviämisen estämiseksi vakuutettu on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Päivärahaa maksetaan myös lapsen huoltajalle, jos alle 16-vuotias lapsi on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään.

Sairauspäiväraha ja erityishoitoraha

Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha-aika kartuttaa työeläkettä. Eläkettä kartuttavaa on myös sairaan lapsen hoidon vuoksi maksettava erityishoitoraha. Se määräytyy kuten sairauspäiväraha.

Sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan alaikäraja on 18 vuotta vuodesta 2025 alkaen. Ennen vuotta 2025 myönnetyistä sairauspäivärahoista karttuu eläke normaalisti 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Etuusansio

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan etuuden peruste on vuositasoinen. Päiväansio saadaan, kun sairausvakuutuslain mukainen vuositulo jaetaan 300:lla.

Jos oikeus päivärahaan alkaa 1.1.2020 tai sen jälkeen, päiväraha perustuu vuosituloon. Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 62 prosenttia etuusansiosta siltä osin, kun päiväraha on maksettu työntekijälle itselleen.

Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä. Näin ollen osasairauspäivärahan etuuden peruste on puolet täydestä etuuden perusteesta.

Kelan vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen perusteena käytetään edeltävän 12 kuukauden vuosituloa. Tämä vuositulo voi sisältää myös tähän 12 kuukauden aikaan sisältyvien etuuksien perusteella laskettua vuosituloa työtulon lisäksi.

Jos sairauspäivärahan vuosituloon sisältyy työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, sairauspäiväraha tai Kelan kuntoutusraha otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa 1 792,84 euron (vuoden 2026 tasossa) suuruisena kuukautta kohden, jos vuosituloon ei sisälly työntekijän eläkelain vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran palkkatuloa tai yrittäjätuloa. Jos työansioita sisältyy työttömyysetuuksien lisäksi vuosituloon yli TyEL:n alarajan, lasketaan ansaittu eläke normaalisti vuositulon perusteella. Tämä normaalisti laskettu vuositulo otetaan huomioon myös tulevan ajan eläkkeessä.

Eläkkeen karttuminen

Eläkekarttuman edellytyksenä sairauspäivärahasta ja erityishoitorahasta on, että sairausvakuutuslain vuosituloon sisältyy vähintään työntekijän eläkelain vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (71,72 euroa vuoden 2026 tasossa) verran työansioita tai yrittäjätuloa.

Eläkettä karttuu siitä etuudesta, johon henkilöllä on ollut oikeus. Esimerkiksi LITA-etuus myönnetään usein jälkikäteen ja sitä odotellessa Kela on maksanut sairauspäivärahaa. Jos rekisteriin on ehditty ilmoittaa sairauspäivärahajakso, se poistetaan ja tilalle ilmoitetaan LITA-jakso, josta eläke karttuu.

Kela voi maksaa vakuutetulle sairauspäivärahan ja LITA-etuuden erotuksen, jos sairauspäiväraha on LITA-etuutta suurempi. Tämä osuus sairauspäivärahasta kartuttaa eläkettä.

Sairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Päivärahan perusteella karttuu eläkettä siltä osin kuin päivärahaa on maksettu työntekijälle itselleen, jos päiväraha ylittää työnantajan samalta ajalta maksaman palkan. Eläkettä karttuu tällöin henkilölle itselleen maksetusta osuudesta sen mukaisesta etuusansiosta, joka vastaa hänelle maksettua osuutta täydestä päivärahasta.

Luovutuspäiväraha

Luovutuspäivärahan ajalta karttuu eläkettä luovutuspäivärahan perusteena olevan tulon perusteella kuten sairauspäiväraha-ajalta.

Ennen vuotta 2025 luovutuspäiväraha määräytyi samoin kuin sairauspäiväraha. Etuudet alkoivat erkaantua toisistaan vuoden 2025 alusta. Tuolloin sairauspäivärahan laskentakaavaan tehtiin heikennyksiä, jotka eivät koskeneet luovutuspäivärahaa. Vuoden 2026 alusta luovutuspäiväraha määräytyy todellisen ansiomenetyksen perusteella kuten tartuntatautipäiväraha. Luovutuspäivärahassa ei myöskään sairauspäivärahasta poiketen ole ikärajoja, omavastuuaikaa eikä vähimmäismäärää.

Luovutuspäiväraha määräytyy sen työ- tai virkasuhteen palkan perusteella, jonka vakuutettu saisi, ellei hän olisi estynyt tekemästä työtään elimen, kudoksen tai solujen irrottamisen taikka siihen liittyvien välttämättömien tutkimusten takia. Yrittäjän luovutuspäiväraha on etuuden alkamishetkellä voimassa olevan yrittäjän tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti vahvistetun vuosityötulon kolmassadasosa.

Etuusansio

Luovutuspäivärahan määrä lasketaan 2026 alusta alkaen aiheutuneen ansionmenetyksen perusteella. Luovutuspäiväraha määräytyy sen työ- tai virkasuhteen palkan perusteella, jonka vakuutettu saisi, ellei hän olisi estynyt tekemästä työtään elimen, kudoksen tai solujen irrottamisen taikka siihen liittyvien välttämättömien tutkimusten takia.

Päiväraha on kuukausitulon 25. osa, mutta tulo ilmoitetaan vuositasoisena kuten sairauspäiväraha. Päiväansio saadaan, kun työnantajan ilmoittama ansionmenetys jaetaan 300:lla.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 62 prosenttia etuusansiosta siltä osin, kun päiväraha on maksettu henkilölle itselleen. Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio otetaan huomioon täysimääräisenä.

Eläkkeen karttuminen

Päivärahan perusteella karttuu eläkettä siltä osin kuin päivärahaa on maksettu henkilölle itselleen.

Tartuntatautipäiväraha

Tartuntatautilain mukainen päiväraha-aika kartuttaa työeläkettä 1.3.2017 alkaen. Tartuntatautipäivärahaa maksetaan ansionmenetyksen korvaamiseksi henkilölle, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Päivärahan määrä on kuukausitulon kahdeskymmenesviidesosa. Jos ansionmenetyksestä ei esitetä luotettavaa selvitystä, tartuntatautipäiväraha määräytyy sen palkan perusteella, jonka henkilö on saanut välittömästi ennen kuin hänet on määrätty olemaan poissa ansiotyöstä.

Yrittäjän tartuntatautipäiväraha on etuuden alkamishetkellä voimassa olevan yrittäjän tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti vahvistetun vuosityötulon kolmassadasosa.

Etuusansio

Tartuntatautipäiväraha määräytyy sen työ- tai virkasuhteen ansioiden perusteella, jonka henkilö saisi, ellei häntä olisi tartuntatautilain nojalla määrätty olemaan poissa ansiotyöstä, eristettäväksi tai karanteeniin.

Päiväraha on kuukausitulon 25. osa, mutta tulo ilmoitetaan vuositasoisena kuten sairauspäiväraha. Päiväansio saadaan, kun työnantajan ilmoittama ansionmenetys jaetaan 300:lla.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 prosenttia etuusansiosta siltä osin, kun päiväraha on maksettu henkilölle itselleen. Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio otetaan huomioon täysimääräisenä.

Eläkkeen karttuminen

Päivärahan perusteella karttuu eläkettä siltä osin kuin päivärahaa on maksettu henkilölle itselleen.

LITA-etuudet

Etuusansio

Etuusansiona käytetään maksetun etuuden määrää ennen verojen vähentämistä. Tapaturmapäiväraha ja liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus korvaavat täyttä ansionmenetystä. Näin ollen maksetun etuuden määrä on sama kuin etuuden perusteena käytetty ansio. Mahdollista viivästyskorotusta maksettuun määrään ei oteta huomioon.

LITA-etuuden ilmoittajat ilmoittavat suoraan kyseisenä vuonna maksetun etuuden määrän, jolloin sitä ei tarvitse enää muuttaa päiväkohtaiseksi.

Tapaturmavakuutuksen etuuden määrä otetaan eläkkeen perusteeksi sen suuruisena, kuin se ensimmäisen kerran määrättiin. Maksettavaan etuuteen tehtäviä indeksitarkistuksia ei oteta huomioon.

Liikennevakuutuksen maksussa olevat ansionmenetyskorvaukset voivat perustua kymmeniä vuosia aikaisemmin sattuneeseen liikennevahinkoon. Liikennevakuutuksessa ei ole mahdollista erotella indeksitarkistuksia pois maksetun etuuden määrästä. Sen vuoksi liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaukset otetaan huomioon indeksillä tarkistettuina.

Jos vahingoittuneen henkilön työkyvyn alentuma on pienempi kuin 100 prosenttia, etuutta maksetaan vastaavasti pienennettynä. Etuuden määrä käy tällöinkin eläkkeen perusteeksi. Vahingoittuneelle itselleen maksetun etuuden määrää käytetään etuuden perusteena myös silloin, kun LITA-laitos on maksanut osan etuudesta työnantajalle tai etuutta on pienennetty oman myötävaikutuksen vuoksi.

Työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain sekä sotilastapaturman perusteella maksetun päivärahan tai ansionmenetyskorvauksen ajalta ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 prosenttia etuusansiosta eli tässä tapauksessa etuuden määrästä.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio eli etuuden määrä otetaan huomioon 100 prosentin suuruisena.

Vaikka ensisijaisten etuuksien vähentämisessä otetaan huomioon vain omaan vammaan perustuva korvaus, ei palkattomien aikojen eläkkeen karttumisessa tätä vaatimusta ole. Esimerkiksi lapsen liikenteessä vammautumisen takia äidille maksettu ansionmenetyskorvaus lapsen hoitamisesta kartuttaa äidille eläkettä.

Eläkkeen karttuminen

Eläkettä karttuu

• liikennevakuutuslain mukaisten ansionmenetyskorvausten perusteella
• työntekijän työajan vakuutukseen perustuvan työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen päivärahan perusteella
• maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen päivärahan perusteella
• lain sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta mukaisten päivärahan perusteella
• lain tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä mukaisen päivärahan perusteella
• yrittäjän työajan vakuutukseen perustuvan tapaturmavakuutuslain mukaisen päivärahan perusteella.

Tapaturmavakuutusten perusteella maksettavat vapaa-ajan vakuutusten mukaiset ansionmenetyskorvaukset eivät kartuta eläkettä. Tällaisia ovat

• työntekijöiden vapaa-ajan vakuutukset (tällaisia vapaa-ajan vakuutuksia ovat myös työnantajan etätyöhön ottamat vapaaehtoiset laajennukset) ja
• yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä vapaa-ajan vakuutukset
• vapaa-ajan MATA-vakuutus.

Eläkettä ei kartuta myöskään täysin vapaaehtoinen laajennettu oppilasvakuutus (työharjoittelun teoriatunteja, välitunteja ja koulumatkoja varten).

Jos työnantaja maksaa vahingoittuneelle sairausajan palkkaa, mutta LITA-päiväraha on palkkaa suurempi, maksetaan yli menevä osa vahingoittuneelle itselleen. Tällöin vahingoittuneelle maksetusta päivärahan osasta karttuu eläkettä. Tapaturmavakuutuksessa tämä tilanne on mahdollinen vain silloin, kun päiväraha määritetään vuosityöansion mukaan.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen päivärahan perusteella karttuu eläkettä yhdenjaksoisesti korkeintaan vuoden ajalta. Korvauksen maksun katkokset eivät pidennä tätä vuoden aikaa.

Liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus voi väliaikaisena jatkua pidempään kuin vuoden muuttumatta eläkkeeksi. Siksi liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaukset voivat kartuttaa eläkettä pidemmältä kuin vuoden ajalta. Jos samalta ajalta on oikeus työeläkkeeseen, karttuminen luonnollisesti estyy. Liikennevakuutusyhtiöt ilmoittavat päivärahan maksutiedot tästä huolimatta ansaintarekisteriin.

Esimerkki: Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa

• A:lle sattuu työtapaturma 28.2.
• täysi työkyvyttömyys jatkuu 11.5. saakka.

Työnantaja maksaa A:lle sairausajan palkkaa 6 viikolta. Tapaturmalaitos korvaa tällöin työnantajalle tapaturmapäivärahaa vastaavan määrän, enintään kuitenkin maksetun palkan määrän. Sen jälkeen eli 12.4.–11.5. tapaturmalaitos maksaa A:lle tämän vakiintuneen vuosiansion perusteella laskettua päivärahaa.

Tapaturmavakuutus on ensisijainen muihin etuusjärjestelmiin nähden. Koska A:n tapaturmapäivärahan määrä ylittää sairauspäivärahan määrän, Kela ei maksa sairauspäivärahaa.

A:lle karttuu eläkettä seuraavista jaksoista:

Sairausajan palkka: 1.3.–11.4.

Vuosityötulosta laskettu tapaturmapäiväraha: 12.4.–11.5.

Esimerkki: Työnantaja ei maksa sairausajan palkkaa ja tapaturmalaitos maksaa regressisuorituksen Kelalle

• B:lle sattuu työtapaturma perjantaina 28.2.
• täysi työkyvyttömyys jatkuu sunnuntaihin 11.5. saakka.

Työnantaja ei poikkeuksellisesti maksa B:lle sairausajan palkkaa lainkaan. Koska tapaturmalaitoksen korvaus viivästyy, Kela maksaa B:lle sairauspäivärahaa 9 arkipäivän omavastuuajan jälkeen ajalla 12.3.–10.5. verotuksessa vahvistetun ansiotulon perusteella.

Tapaturmalaitos maksaa päätöksen tehtyään Kelalle regressisuorituksen. Koska B:n tapaturmapäivärahan määrä ylittää sairauspäivärahan määrän, tapaturmalaitos maksaa Kelalle sairauspäivärahaa vastaavan osuuden ja vahingoittuneelle itselleen sairauspäivärahan ylittävän osuuden. Tapaturmalaitos maksaa etuuttaan tapaturmaa seuraavasta päivästä alkaen.

Tapaturmapäiväraha on tapaturmaa seuraavilta 4 viikolta yhtä suuri kuin tapaturmaa edeltävän 4 viikon ansioista laskettu päiväpalkka. Sen jälkeen eli 29.3.–11.5. tapaturmapäiväraha lasketaan B:n vakiintuneen vuosiansion perusteella.
Vaikka B:n etuudet on maksettu eri etuusjärjestelmistä, karttuma tulee sen etuuden perusteella, johon henkilöllä on ollut oikeus. Näin ollen eläkettä karttuu tapaturmakorvauspäivien lukumäärän ja sen etuuden perusteen mukaan.

4 viikon ansioista laskettu tapaturmapäiväraha: 1.3.–28.3.

Vuosityötulosta laskettu tapaturmapäiväraha: 29.3.–11.5.

Esimerkki: Sairauspäivärahan perusteena oleva ansio on suurempi kuin tapaturmapäivärahan perusteena oleva ansio

• C:lle sattuu työtapaturma perjantaina 28.2.
• täysi työkyvyttömyys jatkuu sunnuntaihin 11.5. saakka.

Työnantaja maksaa C:lle sairausajan palkkaa ensimmäisen 6 viikon ajalta (1.3.–11.4.). Tapaturmalaitos korvaa tällöin työnantajalle tapaturmapäivärahaa vastaavan määrän, enintään kuitenkin maksetun palkan määrän.

Tapaturmapäiväraha on tapaturmaa seuraavilta 4 viikolta yhtä suuri kuin tapaturmaa edeltävän 4 viikon ansioista laskettu päiväpalkka. 29.3. alkaen tapaturmapäiväraha määritetään C:n vakiintuneen vuosityötulon mukaan.

Koska C on ansainnut edellisen vuoden aikana paremmin kuin viimeisimmässä työpaikassaan, vuosityöansion perusteella lasketun päivärahan määrä on suurempi kuin työnantajan maksama sairausajan palkka. Näin ollen tapaturmalaitos maksaa C:lle itselleen 29.3.–11.4. sairausajan palkan ylittävän osuuden tapaturmapäivärahasta.

Lisäksi C:n verotuksessa vahvistetun ansion mukaan lasketun sairauspäivärahan määrä ylittää poikkeuksellisesti tapaturmapäivärahan määrän. Kela maksaa C:lle sairauspäivärahaa tapaturmapäivärahan ylittävän osuuden.

Eläkettä karttuu kaikista jaksoista:

Sairausajan palkka: 1.3.–11.4.

Sairauspäivärahan siivu (sairausajan palkan ylittävä osuus, omavastuuajan jälkeen): 12.3.–28.3.

Tapaturmapäivärahan siivu (sairausajan palkan ylittävä osuus): 29.3.–11.4.

Tapaturmapäiväraha: 12.4.–11.5.

Sairauspäivärahan siivu (tapaturmapäivärahan ylittävä osuus): 29.3.–11.5.

Eläkettä kartuttavia kuntoutusetuuksia ovat

• työeläkelakien mukainen kuntoutusraha
• Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha
• kuntoutuksen perusteella maksettavat LITA-etuudet.

Työeläkelakien mukaiset kuntoutusetuudet

Työeläkejärjestelmästä maksettavat eläkettä kartuttavat kuntoutusetuudet ovat

• kuntoutusraha
• kuntoutusavustus
• osakuntoutusraha
• osakuntoutusavustus.

Kuntoutusrahan ja harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen etuuden peruste on työeläkelakien mukainen tulevan ajan ansio. Päiväansio saadaan jakamalla tulevan ajan ansio 30:llä.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 prosenttia etuusansiosta. Tulevan ajan ansiota laskettaessa etuusansio otetaan huomioon 100 prosentin suuruisena.

Eläkettä karttuu siltä ajalta, jolta etuus on maksettu kuntoutujalle itselleen. Jos osa etuudesta on maksettu työnantajalle ja osa työntekijälle, otetaan eläkettä laskettaessa huomioon se osuus etuuden perusteesta, mitä työntekijälle maksettu osuus on täydestä etuudesta.

Osakuntoutusraha-ajalta ansaittua eläkettä laskettaessa kuntoutusrahan perusteena olevasta tulevan ajan ansiosta otetaan huomioon puolet. Eläkettä kartuttava osuus tästä tulevan ajan ansion puolikkaasta on 65 prosenttia.

Tulevan ajan ansiossa osakuntoutusrahan etuuden peruste on 50 prosenttia siitä tulevan ajan ansiosta, jota täyttä kuntoutusrahaa myönnettäessä käytettiin.

Mahdollisesta työskentelystä täyden kuntoutusrahan ja osakuntoutusrahan aikana karttuu eläkettä normaalien karttumissäännösten mukaisesti.

Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha

Kelan kuntoutuslain mukaisen kuntoutusrahan perusteena oleva vuositulo määräytyy samalla tavalla kuin sairaus- ja vanhempainpäivärahoissa. Se on vuositasoinen ja päiväansio saadaan jakamalla etuuden peruste 300:lla.

Kelan kuntoutusrahan alaikäraja on 18 vuotta vuodesta 2025 alkaen. Ennen vuotta 2025 myönnetyistä kuntoutusrahoista karttuu eläke normaalisti 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Jos oikeus kuntoutusrahaan on alkanut 1.1.2020 tai sen jälkeen, kuntoutusraha määräytyy vuositulon perusteella. Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 55 prosenttia etuusansiosta. Tulevan ajan ansiossa etuusansio otetaan huomioon 100 prosentin suuruisena.

Vuodesta 2020 alkaen Kelan päivärahaetuudet eivät enää määräydy edeltävän etuuden perusteella samoin kuin aiemmin. Kelan kuntoutusrahojen perusteena käytetään vuodesta 2020 alkaen edeltävän 12 kuukauden vuosituloa. Tämä vuositulo voi sisältää myös tähän 12 kuukauden aikaan sisältyvien etuuksien perusteella laskettua vuosituloa työtulon lisäksi.

Kuntoutusrahan eläkekarttuman edellytyksenä on, että sairausvakuutuslain vuosituloon sisältyy vähintään työntekijän eläkelain vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran työansioita (71,72 euroa vuoden 2026 tasossa) tai yrittäjätuloa.

Kelan myöntämästä harkinnanvaraisesta kuntoutusavustuksesta ei kartu eläkettä.

Mahdollisesta työskentelystä Kelan kuntoutuslain mukaisen kuntoutusrahajakson aikana karttuu eläkettä normaalien karttumissäännösten mukaisesti.

Kuntoutuksen perusteella maksetut LITA-etuudet

Eläkettä karttuu

• liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukaisten ansionmenetyskorvausten perusteella
• työntekijän työajan vakuutukseen perustuvien työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten ansionmenetyskorvausten perusteella
• yrittäjän työajan vakuutukseen perustuvien työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten ansionmenetyskorvausten perusteella.

Liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukaan voidaan maksaa sekä päivärahaa että eläkettä. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan maksetaan kuntoutusrahaa, jonka määrä muuttuu vuoden päästä tapaturmaeläkkeen suuruiseksi.  Kuntoutuksen ajalta näistä molemmista karttuu työeläkettä. Kuten muissakin tapaturmapäivärahoissa, työeläkettä karttuu periaatteessa etuuden määrän perusteella, koska työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen ansionmenetyskorvaus korvaa täyttä ansionmenetystä. Näin ollen maksetun etuuden määrä on sama kuin etuuden perusteena käytetty ansio.

Etuusansio

LITA-etuuden maksajat ilmoittavat suoraan kyseisenä vuonna maksetun etuuden määrän ansaintarekisteriin, jolloin sitä ei tarvitse enää muuttaa päiväkohtaiseksi.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen kuntoutuskorvauksen muuttuessa eläkkeeksi korvauksen määrä alenee. Korvausten maksajat muuttavat etuuden määrän vastaamaan 100 prosentin korvausta eli etuuden perustetta jakamalla korvauksen määrän 85:llä ja kertomalla sen jälkeen 100:lla.

Liikennevakuutuksen korvauksen määrä ei välttämättä alene sen muuttuessa eläkkeeksi.

Ansaittua eläkettä laskettaessa huomioon otetaan 65 prosenttia etuusansiosta eli etuuden määrästä.

Tulevan ajan eläkkeessä etuusansio eli etuuden määrä otetaan huomioon 100 prosentin suuruisena.

Työskentelyn vaikutus

Kuntoutusajan korvaus voidaan maksaa täysimääräistä korvausta pienempänä, kun kuntoutus on siten järjestetty, ettei se estä kuntoutujaa tekemästä hänelle sopivaa ansiotyötä. Eläkettä karttuu silloin sekä maksetun etuuden määrän että työansioiden perusteella.

Etuudet kartuttavat eläkettä 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Etuudet otetaan huomioon eläkettä kartuttavana vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun. Poikkeuksena ovat työttömyysturvalain mukaiset ansiopäivärahat, jotka otetaan huomioon ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun.

Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta kotihoidontuen saamisen ja tutkinnon suorittamisen perusteella karttuu etuutta 18 ikävuoden ja vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan välillä.

Palkattomien aikojen etuuksista karttuneen eläkkeen huomioon ottamisen edellytys työeläkkeessä on, että työansioita on työuran aikana vähintään 21 514,19 euroa (vuoden 2026 tasossa).

Vanhempainpäivärahoja lukuun ottamatta eläkettä karttuu palkattomien aikojen etuuksista vain ajalta, jolta etuus on maksettu henkilölle itselleen.

Taulukon euromäärät ovat vuoden 2026 tasossa.

Vanhempainetuuksien huomioon ottaminen eläkkeessä

Sairaus- ja kuntoutusetuuksien huomioon ottaminen eläkkeessä

Työttömyysetuuksien huomioon ottaminen eläkkeessä

Koulutusetuuksien huomioon ottaminen eläkkeessä

Palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttuva eläke rahoitetaan eri tavalla etuuden lajista riippuen. Eläkettä maksettaessa kustannus jaetaan työeläkejärjestelmän kesken eri tavoin karttuneen ja tulevan ajan eläkkeen osalta.

Rahoitus

Lastenhoito- ja opiskelujaksoista VEKL:n perusteella kertyneet etuudet

Lain valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta (VEKL) perusteella karttuneet etuusosat kustantaa valtio silloin, kun etuutta maksetaan.

Työllisyysrahaston rahoittamat ansiosidonnaisten etuuksien perusteella karttuvat eläkeosat

Työllisyysrahasto rahoittaa ansiosidonnaisten etuuksien perusteella karttuneet eläkeosat siinä vaiheessa, kun eläkettä karttuu. Toisin sanoen työttömyysetuusjärjestelmä kustantaa heti osuutensa työeläkejärjestelmälle.

Työllisyysrahasto maksaa eläkejärjestelmälle maksun, jolla katetaan alla mainittujen ansiosidonnaisten etuuksien perusteella karttuvien eläkeosien kustannuksia:

• 
  Ansiopäiväraha
• 
  Vuorottelukorvaus
• 
  Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen ansiotuki
• 
  Aikuiskoulutustuki

Ennen vuotta 2010 myönnetty julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen ansiotuki jatkuu myös vuoden 2010 lainmuutosten voimaantulon jälkeen. Vuonna 2010 tai sen jälkeen myönnetyn työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta maksetaan ansiopäivärahaa.

Muiden päivärahapäivien perusteella kertyneet eläkeosat

Muut kuin edellä mainitut Työttömyysvakuutusrahaston rahoittamat etuudet rahoitetaan työeläkejärjestelmässä silloin, kun eläkettä maksetaan.

Kustannustenjako

Karttunut eläke

VEKL:n mukaisten etuuksien kustannustenjakoa työeläkelakien kesken ei tarvitse tehdä, sillä koko kustannus rahoitetaan valtion varoista.

Eläkelaitokset ilmoittavat vuosittain ETK:lle maksamansa VEKL:n mukaiset etuudet. ETK hoitaa keskitetysti rahaliikenteen valtion ja eläkelaitosten välillä.

Muiden sosiaalietuuksien (myös Työllisyysrahaston rahoittamien) perusteella karttuneen eläkkeen kustannukset jaetaan eläkettä maksettaessa kaikkien työeläkejärjestelmän eläkelaitosten kesken eläkelaitosten palkkasummien suhteessa. Näin kaikki eläkelaitokset osallistuvat sosiaalietuuksien perusteella karttuneen eläketurvan kustantamiseen, vaikka henkilölle ei olisi eläkelaitoksessa karttunut muuta eläkettä.

Tulevan ajan eläke

Tulevan ajan ansiossa VEKL:n mukainen kiinteä euromääräinen etuuden peruste otetaan huomioon, jos eläketapahtuma on 1.1.2010 tai sen jälkeen.

Sosiaalietuuksien perusteella karttunut tulevan ajan eläkkeen osa (myös VEKL) jaetaan tulevan ajan eläkkeen lakiosiin niiden eläkelakien mukaisten työansioiden suhteessa, jotka kohdistuvat tulevan ajan tarkasteluaikaan. Kustannukset näistä eläkkeenosista jakautuvat eläkelaitosten kesken kuten tulevan ajan eläkkeen lakiosat.

Karttuminen palkattomilta ajoilta ennen 2005

Työttömyyslisä 1969-1993

Vuoden 1969 alusta alkaen korvattiin työttömyysaika TEL:ssa ja LEL:ssa korottamalla eläkettä työttömyyslisällä, jos henkilö oli saanut päiväavustusta työttömyyskassalta.

Työttömyyslisään oikeuttivat pääsääntöiseti kaikki valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain mukaiset päiväavustukset riippumatta siitä oliko avustusta maksettu lomautuksen ajalta tai työuhteen päättymisen johdosta.

Työttömyyslisän laskemiseksi oli ensin määriteltävä työntekijän työttömyyskuukausien lukumäärä. Ajalla 1.1.1969-30.4.1978 työttömyyskuukausien laskennassa jakajana oli 30 ja 1.5.1978 alkaen 22.

Työttömyyskuukaudet = työttömyyspäivät/22

Esimerkki: Työttömyyslisä

• Työntekijä on syntynyt 11.11.1929.
• Hän on tullut työkyvyttömäksi 20.5.1980.
• Hän siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle 1.6.1980 alkaen.
• Eläkkeen määrä ilman työttömyyslisää on 1 120,00  markkaa (188.37 euroa).
• Työttömyysavustuspäiviä työntekijällä on vuosilta 1977 ja 1987 yhteensä 216.

Työttömyysaika = 216/22 = 9 kk

Työttömyyslisä

aika 1.7.1962-11.11.1994 = 388 kk

9/(388-9) x 1 120,00 = 26,60 markkaa/kk  (4.47 euroa)

Eläke 1120,00 + 26,60 = 1 146,60 markkaa (192.84 euroa)

Työttömyyslisä työeläkelisäksi vuonna 1994

Työeläkelisään oikeuttivat

• Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha
• Työvoimakoulutuksen ansiotuki
• Ammattikoulutusraha
• Erorahan aikuiskoulutuslisä
• Valtiokonttorin myöntämä ammattikoulutusraha ja erorahan aikuiskoulutuslisä
• Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha
• Kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha
• Tapaturmavakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus
• Liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus

Päivien jakajana käytettiin seuraavia kukuja

Työeläkelisä 1.1.1997 alkaen

Työeläkelisää pienennettiin vuoden 1.1.1997 jälkeisten etuuspäivien osalta 80 prosenttiin entisestä.

Työeläkelisä laskettiin seuraavasti:

• Kerrottiin eläkkeen määrä eri etuuslajien yhteenlaskettujen etuuskuukausien lukumäärällä.
• Sen jälkeen jaettiin luvulla, joka saatiin, kun etuuskuukausien lukumäärä vähennettiin niiden kuukausien määrästä, jotka sisältyivät työntekijän 23 vuoden täyttämisestä 65 vuoden täyttämiseen (aikaisintaan TEL:n ja LEL:n voimaantulosta 1.7.1962 alkaen).

Työeläkelisä oli kerroin. Sillä korvattiin työttömyysaikaa, sekä yritettiin turvata se, että työntekijä ei eläketurvan heikkenemisen pelossa epäröisi hakeutua kuntoutukseen, uudelleenkoulutukseen tai työkokeiluun.

Työeläkelisä laskettiin vielä vuoden 2004 lopun jälkeenkin maksetuista sosiaalietuuspäivistä, kun erinäisten suojasäännösten vuoksi eläke laskettiin soveltaen täysin vuoden 2004 säännöksiä.

Työeläkelisän laskennassa tarvittiin koko sen karttuneen työeläkkeen määrä, johon työeläkelisää sovelletaan. Vuoden 2004 säännösten mukaista eläkettä laskettaessa työeläkelisäkerroin laskettiin työeläkelisään oikeuttavien päivien perusteella, jotka muunnettiin etuuslajeittain kuukausiksi.

Työeläkelisän kaava vuoden 2004 säännösten mukaan:

Työeläkelisää kartuttava mahdollinen työskentelyaika ei vuoden 2004 loppuun mennessä voinut koskaan olla alle 65-vuotiaalla vakuutetulla koko 23 ja 65 vuoden välinen aika. Tämän johdosta oli työeläkelisän kaavaa muutettava vapaakirjauksen yhteydessä. Mahdollinen työskentelyaika oli silloin aika 23 vuoden iästä henkilön ikään 31.12.2004. Ikä laskettiin kuukauden tarkkuudella. Jos henkilö oli jo täyttänyt 65 vuotta, eläke laskettiin 65 vuoden iässä.

Työeläkelisän laskentaan sovellettiin 31.12.2004 vapaakirjauksessa seuraavaa kaavaa:

Työeläkelisä laskettiin rekisteriin kertoimena. Kun 2004 vapaakirjat on viety rekisteriin, vapaakirjojen perusteella laskettiin euromääräinen työeläkelisä.Työeläkelisä laskettiin erikseen TEL:n, LEL:n ja TaEL:n osalta sekä erikseen YEL:n ja MYEL:n osalta. Työeläkelisäkerroin jää kuitenkin rekisteriin myös sen jälkeen, kun euromääräinen työeläkelisä on laskettu ja viety rekisteriin.

Esimerkki:  Työeläkelisä

• Henkilö on syntynyt 17.3.1950.
• Hän on saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 120 päivää vuosina 1993 ja 1994 ja 93 päivää vuonna 1999.

31.12.2004 työeläkelisäkerroin saadaan seuraavasti:

120/22 = 5 kk
93/22 = 4 kk

Henkilön 23-vuotispäivästä 17.3.1973 on 381 täyttä kuukautta 31.12.2004 asti.
2004   12      31
1973     3      17
    31 v  9 kk 14 pv eli 381 kk

Asiasta kerrotaan tarkemmin yleiskirjeissä A 31/93 ja A 2/97.

Karttuminen palkattomilta ajoilta vuosina 2005-2009

Eläkkeen karttumissäännöt palkattomilta ajoilta muuttuivat periaatteellisesti vuonna 2005. Seuraavan kerran muutoksia tehtiin vuonna 2010, josta lähtien säännökset ovat olleet samat kuin 13.5.2014 julkaistun Työeläkelakipalvelun ohjeistossa Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta.

Alla selostetaan ne erot 13.5.2014 julkaistuihin ohjeisiin verrattuna, jotka vallitsivat vuosina 2005-2009.

VEKL ainoastaan ansaitussa eläkkeessä

Alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta ja opiskelusta karttuvasta etuudesta annetun erillislain mukainen etuuden peruste, joka oli 523,61 euroa/kk vuoden 2004 tasossa, otettiin ennen vuotta 2010 huomioon vain ansaittua eläkettä laskettaessa. Jos eläketapahtuma oli ennen vuotta 2010 näitä etuuksia ei otettu huomioon tulevan ajan laskennassa.

Julkisen työvoimapalvelun tuet ja koulutuspäiväraha

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen ansiotuki sekä Kelan maksama työttömyysturvalain mukainen ansiosidonnainen koulutuspäiväraha kartuttivat eläkettä vuoden 2005 säännösten mukaan siten, että etuuden perusteesta otettiin huomioon 65 prosenttia ansaittua eläkettä laskettaessa. Ne otettiin tulevan ajan eläkkeessä huomioon 100 prosentin tasoisena.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen perustuki ja Kelan maksama peruspäivärahan suuruinen koulutuspäiväraha otettiin huomioon tulevan ajan ansiossa 1 047,22 euroa/kk suuruisena (vuoden 2004 tasossa).

Nämä etuudet korvattiin työttömyyspäivärahalla, joten itsenäisinä etuuksina ne lakkasivat olemasta vuonna 2010. Ennen lainmuutosta myönnetyt etuudet jatkuivat kuitenkin loppuun asti. Ansaitun eläkkeen ja tulevan ajan ansion laskennassa nämä etuudet otetaan edelleen huomiooon vuoden 2010 jälkeenkin, jos ne on myönnetty ennen vuotta 2010 ja niitä on maksettu vuoden 2010 jälkeen.

Vuorotteluvapaan karttuma

Vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta otettiin eläkettä kartuttavana huomioon 75 prosenttia kuten työttömyyspäivärahassa vuosina 2005-2009.