Eläketurvakeskuksen valvonta
Eläketurvakeskuksen lakisääteinen tehtävä on valvoa, että yrittäjät täyttävät YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa (ottavat YEL-vakuutuksen). Tämän valvontatehtävän toteuttamisen mahdollistaa Eläketurvakeskuksen oikeus saada tietoja valvontaa varten. Vakuuttamisvelvollisuuden täytäntöönpano pohjautuu Eläketurvakeskuksen oikeuteen tehdä YEL-pakkovakuutus (perustaa vakuutussopimussuhde vakuuttamisvelvollisen yrittäjän ja eläkelaitoksen välillä), jos yrittäjä ei itse ota vapaaehtoisesti YEL-vakuutusta.
YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden valvonta kohdistuu vain siihen aikaan, joka on vielä mahdollista takautuvasti vakuuttaa eli kuluvaan vuoteen ja 3 sitä edeltäneeseen kalenterivuoteen. Kuluvana vuotena pidetään sitä vuotta, jona pakkovakuutusta koskeva päätös annetaan.
Eläkelaitoksen valvonta
Eläkelaitos valvoo omien YEL-vakuutusasiakkaidensa vakuuttamista (työtulon oikeellisuutta ja vakuuttamisen edellytysten jatkumista). Eläkelaitosten valvonta toteutuu osana normaalia vakuutuksen ja asiakassuhteen hoitoa.
Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien vakuuttamisvelvollisuutta valvoo Mela, joka tarvittaessa antaa MYEL-pakkovakuutuspäätöksen.
Työeläkevakuuttamisen valvonnalla pyritään ennaltaehkäisevään ja mahdollisimman ajantasaiseen valvontaan.
Eläketurvakeskus käyttää seuraavia menetelmiä valvoessaan yrittäjien YEL:n mukaista vakuuttamisvelvollisuutta
- aloittavien yrittäjien informointi YEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta
- verotietojen ja YEL-vakuutustietojen vertailu
- erilaiset ulkoiset valvontaimpulssit.
Aloittavien yrittäjien informointi vakuuttamisvelvollisuudesta
Eläketurvakeskus informoi toimintansa aloittavia yrittäjiä YEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta (ennaltaehkäisevä YEL-valvonta).
Tiedotekirjeessä kerrotaan yrittäjän velvollisuudesta vakuuttaa oma yrittäjätoimintansa YEL:n mukaan.
Tiedotekirje vakuuttamisohjeineen lähetetään yrittäjille tai yrityksille, jotka rekisteröityvät arvonlisäverovelvollisiksi.
Laaja rekisteritietojen vertailu
Laaja YEL-vakuuttamisvelvollisuuden täyttämisen valvonta toteutetaan verotietojen ja vakuutustietojen vertailulla (YEL-vakuuttamisen massavalvonta).
YEL-vakuutustietoja verrataan verotuksesta ilmeneviin
- ammatin- ja elinkeinonharjoittajien verotettaviin ansiotuloihin
- elinkeinoyhtymien osakkaiden verotettaviin ansiotuloihin
Tarkempaan selvittelyyn valikoituvat ne tapaukset, joissa henkilöllä on elinkeinotoiminnasta verotettavaa ansiotuloa, mutta ei YEL-vakuutusta. Eläketurvakeskus ottaa yhteyttä näihin henkilöihin ja selvittää tarkemmin yritystoiminnan luonnetta ja laajuutta sekä siihen käytettävää työpanosta. Saatujen tietojen perusteella Eläketurvakeskus tekee ratkaisun henkilön YEL-vakuuttamisvelvollisuudesta.
Laskutuspalveluja käyttävien yrittäjien tulorekisteriin ilmoitettuja ansiotietoja verrataan YEL-vakuutustietoihin. Jos henkilöllä on verotettavaa ansiotuloa, mutta ei YEL-vakuutusta, selvitetään vakuuttamisvelvollisuus vastaavasti.
Erilaiset ulkoiset valvontaimpulssit
Rekisterivertailujen ohella Eläketurvakeskus valvoo myös yksittäisiä yrittäjiä, joiden vakuuttamisvelvollisuuden täyttämisessä on epäselvyyttä. Tätä kautta valvontaan tulee erityisesti osakeyhtiön osakkaita.
YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden selvittely (yksittäisen YEL-tapauksen valvonta) voi käynnistyä myös
- työnantajavalvonnasta saadun impulssin
- asiakkaan tekemän tiedustelun
- eläkelaitoksen, viranomaisen tai muun sidosryhmän tiedustelun
- eläkehakemuksen perusteella
Aina kun henkilön työskentelyn vakuuttamista selvitetään ja tulee ilmi, että työskentely on tapahtunut yrittäjäasemassa, tulee tapauksesta YEL-valvonta-asia.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Poistettu maininta laiminlyöntikorotuksesta.
Kun Eläketurvakeskus ryhtyy selvittämään henkilön YEL-vakuuttamisvelvollisuutta, se hankkii selvittelyn tueksi yleensä verotus-, YTJ-, kaupparekisteri- ja osakejakaumatiedot. Lisäksi Eläketurvakeskus pyytää yrittäjältä itseltään selvitystä hänen työskentelynsä määrästä, yritystoiminnan laajuudesta ja luonteesta sekä muista vakuuttamisvelvollisuuteen vaikuttavista seikoista.
Jos tapauksessa päädytään siihen, että yrittäjän tulisi ottaa YEL-vakuutus, Eläketurvakeskus kehottaa yrittäjää oma-aloitteisesti hoitamaan asian kuntoon ja ottamaan YEL-vakuutuksen asetetussa määräajassa jostakin eläkelaitoksesta.
Jos yrittäjä ei kehotuksesta huolimatta ota YEL-vakuutusta annetussa määräajassa, Eläketurvakeskus ottaa yrittäjän kustannuksella YEL-vakuutuksen valitsemastaan eläkelaitoksesta (pakkovakuutus). Pakkovakuutuksesta annetaan valituskelpoinen päätös.
Eläketurvakeskuksen pakkovakuutuspäätöksellä ratkaistaan vain se, mistä alkaen yrittäjän toiminta on ollut vähintään 4 kuukauden ajan sen laajuista, että se tulee vakuuttaa YEL:n mukaisesti. Päätöksellä ei oteta kantaa työtulon suuruuteen tai siihen, onko lain piiriin kuuluva yritystoiminta mahdollisesti myöhemmin päättynyt.
Vakuutus voidaan tehdä takautuvasti enintään kulumassa olevalle ja 3 sitä edeltävälle kalenterivuodelle. Tällöin kuluva vuosi on se vuosi, jolloin pakkovakuutuspäätös annetaan. Jos vakuutettu itse ottaa vakuutuksen, kuluvaksi vuodeksi katsotaan se vuosi, jona vakuutushakemus on tullut vireille.
Kysymyksen työtulon suuruudesta ja vakuutuksen mahdollisesta päättämisestä ratkaisee eläkelaitos, joka antaa niistä valituskelpoisen päätöksen. Eläkelaitos myös määrää eli panee maksuun YEL-vakuutusmaksun. Vakuutusmaksusta tarkemmin ohjeessa Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun määräytyminen.
Jos yrittäjä on laiminlyönyt eläketurvan järjestämisen, Valtiokonttori määrää yrittäjälle laiminlyöntimaksun eläkelaitoksen hakemuksesta. Laiminlyöntimaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa eläkelaitos, josta YEL-vakuutus on otettu.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu kohta, jossa kerrottiin rekisteritietojen pohjalta tehtävästä valvonnasta.
Mahdollisuus saada vapautus YEL-vakuuttamisvelvollisuudesta poistui laista vuoden 2002 alusta. Aiemmin myönnetyt vapautukset kuitenkin jatkuivat annettujen vapautuspäätösten mukaisesti, jos vapautuksen edellytykset edelleen täyttyivät. Yrittäjän eläkelain voimaanpanolain 6 §:n mukaan nämä ”vanhat vapautukset” päättyivät 31.12.2006 niillä henkilöillä, jotka ovat syntyneet 1.1.1961 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 2002 myönnetyt vapautukset ovat siis edelleen voimassa vuonna 1960 tai aiemmin syntyneiden henkilöiden osalta, jos vapautuksen edellytykset täyttyvät.
Eläketurvakeskus valvoo, että vapautuksen edellytykset ovat edelleen voimassa YEL-vakuuttamisvelvollisuudesta vapautetuilla henkilöillä. Jos vapautuksen edellytykset eivät enää täyty, Eläketurvakeskus antaa vapautuksen päättämisestä valituskelpoisen päätöksen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläketurvakeskuksen ja eläkelaitoksen oikeudesta saada tietoja YEL-vakuuttamisvelvollisuuden valvontaa varten säädetään YEL:n 13 luvussa. Eläketurvakeskuksella on oikeus saada verohallinnolta joukkotietona valvottavia yrityksiä ja yrittäjiä koskevia tietoja. Tiedot on oikeus saada, vaikka verotusta ei olisi vielä vahvistettu.
Eläkelaitoksella ei ole oikeutta saada tietoja joukkotietoina, vaan ainoastaan verotustietoja yksilöidyistä yrittäjistä.
Eläketurvakeskus ja eläkelaitos voivat saada tiedot verohallinnolta teknisen käyttöyhteyden avulla.
Yrittäjällä on velvollisuus antaa tietoja eläkelaitokselle YEL-vakuuttamiseen vaikuttavista seikoista.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty tietoa laskutuspalveluja käyttävien henkilöiden valvonnasta.