Työeläkelakien mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden ikärajat yksityisellä alalla
Yksityisen alan työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työskentelyn TyEL:n tai MEL:n mukaisesti työntekijän 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Yksityisen alan työnantajan velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työskentely TyEL:n tai MEL:n mukaisesti päättyy sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin
- vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt työntekijä täyttää 68 vuotta
- vuosina 1958 – 1961 syntynyt työntekijä täyttää 69 vuotta
- vuonna 1962 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä täyttää 70 vuotta.
Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on kaikissa tilanteissa kunkin ikäluokan mukainen vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja, eikä siihen vaikuta se, jos työntekijälle on myönnetty työkyvyttömyyseläke vuoden 2004 tai vuoden 2005 säännösten mukaisesti.
TyEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden ansioraja
Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijän työskentelyn TyEL:n mukaisesti, jos työntekijän työansiot ovat vähintään 65,26 euroa kalenterikuukaudessa (vuoden 2023 tasossa). Ansioraja tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.
MEL:ssä ei ole ansiorajaa vakuuttamisvelvollisuudelle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen rahamäärät on päivitetty vuoden 2023 tasoon.
Työnantajat jaetaan TyEL:n mukaista eläketurvaa järjestettäessä sopimustyönantajiin ja tilapäisiin työnantajiin.
Sopimustyönantaja
Sopimustyönantaja on työnantaja
- jolla on palveluksessaan jatkuvasti vähintään yksi työntekijä tai
- jonka maksamat palkat kuuden kuukauden aikana ovat vähintään 9 348,00 euroa (vuoden 2023 tasossa).
Työnantajalla ei tarvitse olla palveluksessaan yhtään vakituista työntekijää, jotta kysymys olisi sopimustyönantajasta. Jos työnantajalla on palveluksessaan jatkuvasti työntekijä tai työnantajan maksamat palkat ovat vähintään 9 348,00 euroa (vuoden 2023 tasossa), luokitellaan työnantaja eläketurvaa järjestettäessä sopimustyönantajaksi.
Tilapäinen työnantaja
Tilapäinen työnantaja on työnantaja
- jonka palveluksessa ei ole jatkuvasti työntekijää ja
- jonka määräaikaisille työntekijöille maksamat palkat puolen vuoden ajalta ovat yhteensä alle 9 348,00 euroa (vuoden 2023 tasossa).
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Yksityisen alan työnantaja voi järjestää työntekijöidensä TyEL:n mukaisen eläketurvan työeläkevakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai eläkesäätiössä. Se, missä näistä vaihtoehdoista työnantaja järjestää työntekijöidensä eläketurvan, ei kuitenkaan vaikuta työnantajan vakuuttamisvelvollisuuteen eikä työntekijöiden eläketurvan tasoon.
TyEL:ssä on säädetty eläketurvan järjestämisestä työeläkevakuutusyhtiössä. STM:n vahvistamissa vakuutusehdoissa annetaan lisäksi tarkempia määräyksiä vakuutuksen toimeenpanosta.
Eläkesäätiölaissa on säädetty eläketurvan järjestämisestä eläkesäätiössä.
Vakuutuskassalaissa on säädetty eläketurvan järjestämisestä eläkekassassa.
Eläkesäätiöiden ja – kassojen säännöissä on lisäksi vakuuttamista koskevia säännöksiä.
MEL:ssä on säädetty merimiesten eläketurvan järjestämisestä Merimieseläkekassassa.
Muutokset edelliseen versioon
Rahamäärät päivitetty vuoden 2023 indeksitasoon
Työnantajan ja työeläkevakuutusyhtiön välille syntyy vakuutussopimus, kun työeläkevakuutusyhtiö hyväksyy työnantajan vakuutushakemuksen. Vakuutussopimus voi syntyä myös Eläketurvakeskuksen antaman pakkovakuutuspäätöksen perusteella silloin, kun työeläkevakuutusyhtiö saattaa voimaan pakkovakuutuspäätöksen perusteella TyEL-vakuutuksen.
Työnantajan ja työeläkevakuutusyhtiön välistä vakuutussopimussuhdetta säätelevät sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat vakuutusehdot. Vakuutussopimuksen tehneestä työnantajasta käytetään yleisesti termiä sopimustyönantaja.
Milloin sopimustyönantaja on velvollinen tekemään vakuutussopimuksen?
Sopimustyönantajan tulee tehdä vakuutushakemus valitsemaansa työeläkevakuutusyhtiöön, jos työnantajalla on palveluksessaan jatkuvasti vähintään
- 1 työntekijä tai
- 6 kuukauden aikana työntekijöille maksetut palkat ylittävät 9 348,00 euroa (vuoden 2023 tasossa).
Missä ajassa sopimustyönantajan on järjestettävä työntekijöidensä eläketurva?
Työnantajan on tehtävä vakuutushakemus valitsemaansa työeläkevakuutusyhtiöön viimeistään työansion maksamisen jälkeen ja ennen työansion ilmoitettamista tulorekisteriin. Työnantajan on tehtävä vakuutushakemus käytännössä viimeistään 5 päivän kuluessa palkanmaksupäivästä, koska työnantajan on ilmoitettava tulotietojärjestelmästä annetun lain perusteella palkka-, yksilöinti ja yhteystiedot tulorekisteriin viimeistään 5. kalenteripäivänä työansion maksupäivän jälkeen.
Tarkemmat tiedot
Poikkeukset 5 päivän ilmoitusvelvollisuudesta on mainittu tulotietojärjestelmästä annetun lain 12 §:ssä.
Poikkeus 5 päivän ilmoitusvelvollisuudesta on muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- Jos työnantaja käyttää ilmoitettaessa paperilomakkeita on määräaika 5 kalenteripäivän sijasta 8 kalenteripäivää. Pääsäännöstä poiketen ennakkoperintälain 31 §:ssä tarkoitettuun työnantajarekisteriin kuulumattoman luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on annettava tiedot kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä.
- Työnantajan on annettava työntekijän eläkelain vakuutuspalkkaa koskevat tiedot kuukausittain viimeistään työskentelyä seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Jos tietoja ilmoitetaan talautuvasti, ne tulee ilmoittaa viimeistään 5. päivänä sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jonka aikana suorituksen maksajan velvollisuus vakuutuspalkan määrittämiseen on ilmennyt.
Eläkelaitos voi korottaa työnantajalta perittävää työeläkevakuutusmaksua, jos työnantaja ei järjestä työntekijöidensä eläketurvaa määräajassa. Tällaista tilannetta on käsitelty ohjeessa Laiminlyöntikorotuksen määrääminen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Soveltamisohjeeseen on lisätty maininta, että TyEL:n mukaista vakuutusta ei voi peruuttaa, koska se perustuu vakuutussopimukseen, joka on tullut voimaan sillä, että työeläkevakuutusyhtiö on hyväksynyt työnantajan TyEL-vakuutushakemuksen.
Vakuutussopimuksen syntyminen
Vakuutussopimus syntyy, kun työeläkevakuutusyhtiö on hyväksynyt työnantajan vakuutushakemuksen. Työeläkevakuutusyhtiö antaa sopimuksen syntymisestä tiedon työnantajalle lähettämällä työnantajalle vakuutuskirjan sekä STM:n vahvistamat vakuutusehdot. Työeläkevakuutusyhtiön on annettava ja pidettävä voimassa työeläkevakuutusyhtiöltä haettu vakuutus, jos työnantajalla on TyEL:n mukaan vakuutettavia työntekijöitä.
TyEL:n mukaista vakuutusta ei voida perua sen jälkeen, kun työeläkevakuutusyhtiö on hyväksynyt työnantajan vakuutushakemuksen ja vakuutussopimus on tullut siten voimaan.
TyEL:n mukainen vakuutus voidaan päättää (irtisanoa) jäljempänä tässä ohjeessa tarkoitetulla tavalla.
Ennen vakuutussopimuksen syntymistä työskennelleiden työntekijöiden vakuuttaminen
Sopimustyönantajan TyEL-vakuutus koskee myös aikaa ennen vakuutussopimuksen syntymistä, jollei työnantaja ole muutoin järjestänyt TyEL:n mukaista eläketurvaa työntekijöilleen. Jos työnantajalla on ollut työntekijöitä ennen kuin vakuutussopimus on tehty, vakuutetaan nämä työntekijät työnantajan myöhemmin tehdyssä TyEL-vakuutuksessa. Tarkemmin asiasta ohjeessa Takautuvan ajan vakuuttaminen.
Jos sopimustyönantaja on vakuutussopimuksen voimaantuloa edeltävänä aikana järjestänyt työntekijöiden eläketurvan ilmoittamalla työntekijöiden ansiot ja maksamalla työeläkevakuutusmaksut tilapäisenä työnantajana, jätetään nämä tilitykset voimaan eikä kyseisiä ansioita vakuuteta vakuutussopimuksen piirissä.
Vakuutussopimuksen voimassaolo ja vakuutuskauden pituus
Vakuutus on voimassa toistaiseksi vakuutuskauden kerrallaan niin kauan kuin työnantaja on TyEL:n mukaan vakuuttamisvelvollinen, ellei työnantaja tätä ennen irtisano vakuutusta tai ellei vakuutus pääty muusta syystä.
Ensimmäinen vakuutuskausi päättyy vakuutussopimuksen voimaantulovuoden viimeisenä päivänä, jonka jälkeen vakuutuskausi on kalenterivuosi. Vakuutuksen päättyessä kesken kalenterivuoden pidetään viimeisenä vakuutuskautena aikaa kalenterivuoden alusta vakuutuksen päättymiseen asti.
Vakuutuksen päättäminen (irtisanominen)
Milloin työnantaja voi irtisanoa vakuutussopimuksen päättymään?
Työnantaja voi irtisanoa vakuutussopimuksen päättymään
- maaliskuun
- kesäkuun
- syyskuun tai
- joulukuun
viimeisenä päivänä. Työnantajan on tehtävä irtisanominen kirjallisesti ja viimeistään 3 kuukautta ennen vakuutuksen päättymispäivää. Vakuutus ei voi kuitenkaan irtisanomisen johdosta päättyä ennen kuin vähintään vuosi on kulunut sen alkamisesta.
Jos vakuutussopimuksensa irtisanonut työnantaja on edelleen TyEL:n mukaan vakuuttamisvelvollinen, on työnantajan irtisanomisen yhteydessä kirjallisesti selvitettävä työeläkevakuutusyhtiölle, että työnantaja on irtisanotun vakuutuksen päättymisestä lukien järjestänyt TyEL:n mukaisen eläketurvan muulla tavoin. Käytännössä työnantaja yleensä ilmoittaa kirjallisesti uuteen työeläkevakuutusyhtiöön haluavansa siirtyä tämän asiakkaaksi. Uusi työeläkevakuutusyhtiö puolestaan toimittaa tiedon työnantajan ilmoituksesta siihen yhtiöön, jossa työnantajan vakuutus on voimassa ja josta se nyt irtisanotaan.
Työnantaja voi kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksen päättymään edellä kerrottua irtisanomisaikaa noudattamatta, jos vakuutuksenantajana oleva työeläkevakuutusyhtiö on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin.
Milloin työeläkevakuutusyhtiö voi päättää vakuutussopimuksen?
Työeläkevakuutusyhtiö voi päättää vakuutuksen työnantajan ilmoituksen tai muun selvityksen johdosta. Työnantajan ilmoituksesta tai muusta selvityksestä on käytävä ilmi, ettei työnantajan palveluksessa ole enää TyEL:n piiriin kuuluvia työntekijöitä eli työnantaja ei enää ole vakuuttamisvelvollinen.
Työeläkevakuutusyhtiö voi myös päättää vakuutuksen ilman erillistä irtisanomismenettelyä, jos työnantaja ei ole ilmoittanut maksaneensa TyEL:n mukaista palkkaa työeläkevakuutusyhtiön tarkistustoimiin ryhtymistä edeltävän 12 kuukauden aikana. Työeläkevakuutusyhtiön on kuitenkin varmistettava ennen vakuutuksen päättämistä, että työnantaja ei ole enää vakuuttamisvelvollinen. Palkkatietojen ilmoittamatta jättäminen ei yksin ole riittävä syy päättää vakuutus.
Työeläkevakuutusyhtiön tulee ennen vakuutuksen päättämistä hankkia selvitystä työnantajan toiminnan tilasta. Työeläkevakuutusyhtiö voi päättää vakuutuksen yksilöllisen kokonaisharkinnan perusteella, johon vaikuttavat keskeisesti seuraavat asiat:
- työnantajan elinkeinotoiminnan loppumisesta saatu selvitys
- tulorekisterin tiedot siitä, ettei palkanmaksua enää ole
- palkkaturvahakemuksista saadut tiedot.
Eläketurvakeskuksen suorittaman vakuuttamisvelvollisuuden valvonnan ja etenkin työnantajatarkastusten yhteydessä saadaan usein riittävä selvitys työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden päättymisestä.
Yrityksen toiminnan päättyessä konkurssiin on aina perusteet päättää vakuutus sen jälkeen, kun konkurssipesällä ei enää ole vakuutettavia työntekijöitä palveluksessaan.
Ulkomailla työskentelevän työntekijän eläkevakuutuksen ja luottamustoimeen liittyvän eläkevakuutuksen ehdoissa on edellä esitetystä poikkeavia määräyksiä koskien mm. vakuutuksen päättymistä ja työeläkevakuutusyhtiön irtisanomisoikeutta maksujen laiminlyöntien perusteella.
Millaisessa tilanteessa vakuutussopimus on päätetty virheellisesti?
Vakuutusta ei voi päättää
- jos päättymispäivänä työnantajan palveluksessa on tai
- heti seuraavana päivänä palvelukseen tulee
vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluva työntekijä. Jos työsuhteiden päättymisen ja alkamisen välissä on 1 päivä, voi vakuutuksen päättää.
Jos jälkeenpäin ilmenee, että vakuutus on päätetty virheellisesti (työnantajalla on päättymishetkellä vakuutettavia työntekijöitä), saatetaan vakuutus uudestaan voimaan ja päätetään mahdollisesti oikeaan ajankohtaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Takautuvan ajan vakuuttaminen TyEL:n mukaisesti
TyEL:n mukainen vakuutus koskee myös takautuvaa aikaa eli aikaa ennen vakuutussopimuksen syntymistä siltä osin, kuin työnantaja ei ole muutoin tältä takautuvalta ajalta järjestänyt TyEL:n mukaista eläketurvaa niille työntekijöilleen, joille eläketurva olisi tullut järjestää. Työeläkevakuutusyhtiö, johon työnantaja on tehnyt vakuutushakemuksen, vakuuttaa työnantajan palveluksessa olevat työntekijät siitä lähtien, kun ensimmäiselle TyEL:n piiriin kuuluvalle työntekijälle on maksettu TyEL:n alaisia ansioita, vaikka vakuutus olisi alun perin saatettu voimaan myöhemmästä ajankohdasta.
Jos työnantaja on takautuvana aikana ennen vakuutussopimuksen voimaantuloa järjestänyt joillekin työntekijöistään TyEL:n mukaisen eläketurvan tilapäisenä työnantajana tilityksiä tekemällä, ei näitä tilityksiä jälkikäteen korjata eikä työntekijöitä tältä osin vakuuteta vakuutussopimuksen piiriin. Nämä tilapäisen työnantajan tekniikalla tehdyt tilitykset eivät kartuta työnantajan rahasto-osuutta eivätkä oikeuta myöskään mahdollisiin rahastohyvityksiin. Takautuvana aikana tehtyjä tilityksiä ei korjata jälkikäteen siinäkään tapauksessa, että työnantaja olisi ollut TyEL:n mukaan velvollinen jo takautuvana aikana järjestämään työntekijöidensä eläketurvan vakuutussopimuksen tekemällä.
Ennen 1.1.2007 tapahtuneen työskentelyn vakuuttaminen TyEL:n aikana
Mikäli työnantaja on laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisen ajalta ennen 1.1.2007, sovelletaan ennen 1.1.2007 voimassa olleita lakeja ja vakuutusehtoja. Työeläkevakuutusyhtiön tulee selvittää myös se, minkä ennen 1.1.2007 voimassa olleen työeläkelain mukaan työnantajan työntekijät on vakuutettava. Ajalla ennen 1.1.2007 LEL:n tai TaEL:n piiriin kuuluneet työntekijät on vakuutettava kyseisten lakien mukaisesti Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Työansiot vakuutetaan normaalisti maksamisvuotensa eläkelakien mukaisesti.
Jos TEL:n piiriin kuuluva työsuhde alkaa joulukuussa 1.12.2006 jälkeen, mutta palkka maksetaan vuoden 2007 puolella, vakuutetaan palkka vuoden 2007 TyEL-ansioina. Kuitenkin, jos ansioita tällaisessa joulukuussa 2006 alkaneessa työsuhteessa maksetaan jo vuoden 2006 puolella ja vakuuttaminen tulee selvitettäväksi TyEL:n voimassoloaikana, vakuutetaan palkka TaEL:n mukaisesti.
Takautuvan ajan vakuuttamisen selvittämiseen eläkelaitokset voivat tarvittaessa pyytää apua Eläketurvakeskukselta, jonka tehtäviin kuuluu valvoa vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä
Sopimustyönantajan (vakuutuksenottajan) ja työeläkevakuutusyhtiön (vakuutuksenantajan) väliseen vakuutussopimukseen sovelletaan STM:n vahvistamia TyEL-vakuutusehtoja. Vakuutusehtoja sovelletaan soveltuvin osin myös luottamustoimien ja ulkomailla työskentelevien vapaaehtoiseen vakuuttamiseen, kun eläketurva on järjestetty TyEL:n mukaisella vakuutuksella.
Työeläkevakuutusyhtiö antaa vakuutusehdot tiedoksi työnantajalle vakuutuskirjan antamisen yhteydessä.
TyEL-vakuutusehtoja ei sovelleta tilapäiseen työnantajaan
TyEL-vakuutusehtoja ei sovelleta tilapäiseen työnantajaan, joka voi järjestää työntekijöidensä eläketurvan työeläkevakuutusyhtiössä tekemättä nimenomaista vakuutushakemusta. Jos työnantaja on aikaisemmin hoitanut vakuuttamisvelvollisuutensa asianmukaisesti tilapäisenä työnantajana ja sitten tehnyt vakuutussopimuksen, ei vakuutusehtoja sovelleta tilapäisenä työnantajana vakuutettuun aikaan.
Vakuutusehdoissa annetaan tarkempia määräyksiä vakuutuksen toimeenpanosta, esimerkiksi vakuutusmaksujen maksamisesta ja eräännyttämisestä.
Vakuutusehtoihin on sisällytetty myös joitakin laissa säädettyjä, keskeisesti työnantajan velvollisuuksiin vaikuttavia seikkoja, joista työnantajan tulee olla tietoinen.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty maininta tilanteesta, jossa sopimustyönantaja haluaa vakuutuksen voimassaollessa järjestää tietylle ryhmälle eläketurvan toisessa työeläkevakuutuyhtiössä. Vakuutusehtojen 3 §:n 2 momentin mukaan sopimustyönantajan on ilmoitettava siitä työeläkevakuutusyhtiölle kirjallisesti vakuutusehtojen 5 §:ää noudattaen (eikä ainoastaan 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa noudattaen). Ohjeeseen on tarkennettu myös se, että yritysjärjestelyiden yhteydessä voidaan tehdä henkilöpiirillinen vakuutus ilman irtisanomisaikaa.
Sopimustyönantaja voi hoitaa työntekijöidensä eläketurvan yhden eläkejärjestelyn (vakuutuksen) puitteissa. Työnantaja voi myös jakaa työntekijät useaan henkilöpiiriin ja hoitaa eläketurvan useassa rinnakkaisessa eläkejärjestelyssä (useassa rinnakkaisessa vakuutuksessa). Nämä eläkejärjestelyt voivat olla yhdessä tai useammassa työeläkevakuutusyhtiössä.
Henkilöpiirin tulee edustaa merkittävää ryhmää yrityksen työntekijöistä yhtiön kokoon suhteutettuna. Kuhunkin eläkejärjestelyyn kuuluvat työntekijäryhmät tulee olla riittävän selkeästi määritelty. Jaettaessa eläkejärjestelyä henkilöpiireihin noudatetaan vakuutusehtojen mukaista irtisanomisaikaa, jos henkilöpiiri vakuutetaan eri työeläkevakuutusyhtiössä. Yritysjärjestelyiden yhteydessä voidaan tehdä henkilöpiirillinen vakuutus ilman irtisanomisaikaa.
Esimerkki: Yhtiöllä A on TyEL-vakuutus työeläkevakuutusyhtiö X:ssä ja Yhtiöllä B on TyEL-vakuutus työeläkevakuutusyhtiö Y:ssä. Jos Yhtiö A (fuusion jälkeen Yhtiö B:tä) fuusioituu Yhtiöön B , voidaan luoda kuitenkin tarvittaessa henkilöpiiri työeläkevakuutusyhtiöön X, vaikka yhtiön B TyEL-vakuutus on työeläkevakuutusyhtiössä Y henkilöpiirillä ”kaikki”. Yhtiön A vakuutuskantaa ei siis tarvitse siirtää työeälkevakuutusyhtiöön Y pelkästään fuusion vuoksi, vaan Yhtiön B työeläkevakuuttaminen voidaan jättää osittain työeläkevakuutusyhtiöön X.
Jos sopimustyönantajalla on rinnakkain useita eläkejärjestelyjä, tulee näiden henkilöpiirien yhteensä käsittää työnantajan kaikki työntekijät. Jos henkilökunta on jaettu eri työeläkevakuutusyhtiöissä hoidettuihin eläkejärjestelyihin, on yksi eläkejärjestely nimitettävä valvontavastuulliseksi eläkejärjestelyksi. Valvontavastuullisesta eläkejärjestelystä vastaava työeläkevakuutusyhtiö on velvollinen huolehtimaan siitä, että henkilöpiirit ovat määrittelyiltään kattavat.
Jos henkilöpiiri muuttuu
Jos henkilöpiiri muuttuu työeläkevakuutusyhtiössä, sen on ilmoitettava siitä valvontavastuullisesta eläkejärjestelystä vastaavalle työeläkevakuutusyhtiölle, jotta tämä voi tehdä tarpeelliset muutokset. Valvontavastuullisen työeläkevakuutusyhtiön on ilmoitettava muutokset muista eläkejärjestelyistä vastaaville työeläkevakuutusyhtiöille.
Jos sopimustyönantaja haluaa TyEL:n mukaisen vakuutuksen voimassa ollessa järjestää tietylle selkeästi määritellylle työntekijäryhmälle eläketurvan toisessa työeläkevakuutusyhtiössä, sopimustyönantajan on ilmoitettava siitä kirjallisesti työeläkevakuutusyhtiölle vakuutusehtojen 5 §:ää noudattaen.
Jos henkilöpiirit eivät kata kaikkia työntekijöitä
Eläketurvakeskus voi määrätä, mihin eläkejärjestelyyn vakuuttamatta jätetyt työntekijät liitetään, jos sopimustyönantajalla on useita henkilöpiirijaolla toteutettuja vakuutuksia eikä henkilöpiiri kokonaisuutena ole kuitenkaan kaikkia työntekijöitä kattava.
Jos henkilöpiirijaossa on kysymyksessä eläketurvan järjestämisvelvollisuuden kiertäminen ja väärinkäytös, on työeläkevakuutusmaksua määrättäessä tai eläkeasiaa käsiteltäessä meneteltävä asian todellisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen nimi on muutettu ja siitä on poistettu ilmoitustekniikoihin liittyvä teksti. Ohjeeseen on tarkennettu se, mitä tietoja ja milloin sopimustyönantaja on velvollinen ilmoittamaan.
Mitä tietoja sopimustyönantaja on velvollinen ilmoittamaan tulorekisteriin?
Sopimustyönantaja, joka on tehnyt vakuutussopimuksen työeläkevakuutusyhtiön kanssa on velvollinen ilmoittamaan tulorekisteriin eläkevakuutusta varten
- tunnistetietonsa
- työeläkevakuutusyhtiöltä saamansa eläkejärjestelynumeron sekä
- TyEL:n mukaisessa työsuhteessa työskentelevien työntekijöidensä nimet, palkkatiedot ja henkilötunnukset.
Sopimustyönantajan on ilmoitettava työntekijän muut tunnistetiedot, jos työntekijällä ei ole suomalaista henkilötunnusta. Muilla tunnistetiedoilla tarkoitetaan tällöin työntekijän suku- ja etunimeä, syntymäaikaa ja sukupuolta.
Työeläkevakuutusyhtiöllä on oikeus saada tiedot tulorekisteristä. Sopimustyönantajan tulorekisteriin ilmoittamat työeläkevakuutettavat työansiot siirtyvät automaattisesti työeläkejärjestelmän ansaintarekisteriin. Eläkejärjestelynumeron avulla työsuhde ja työeläkevakuutettava työansio kohdistuu oikeaan työeläkevakuutusyhtiöön ja työeläkevakuutukseen.
Milloin sopimustyönantajan on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin?
Sopimustyönantajan on ilmoitettava eläkevakuutusta varten tarvittavat tiedot tulorekisteriin pääsääntöisesti viimeistään 5. kalenteripäivänä työansion maksupäivän jälkeen.
Poikkeukset 5 päivän ilmoitusvelvollisuudesta on mainittu tulotietojärjestelmästä annetun lain 12 §:ssä.
Poikkeus 5 päivän ilmoitusvelvollisuudesta on muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- Jos työnantaja käyttää ilmoitettaessa paperilomakkeita, on määräaika 5 kalenteripäivän sijasta 8 kalenteripäivää. Pääsäännöstä poiketen ennakkoperintälain 31 §:ssä tarkoitettuun työnantajarekisteriin kuulumattoman luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on annettava tiedot kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä.
- Työnantajan on annettava työntekijän eläkelain vakuutuspalkkaa koskevat tiedot kuukausittain viimeistään työskentelyä seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Jos tietoja ilmoitetaan talautuvasti, tiedot tulee ilmoittaa viimeistään 5. päivänä sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jonka aikana suorituksen maksajan velvollisuus vakuutuspalkan määrittämiseen on ilmennyt.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty, miten tilapäinen työnantaja järjestää eläketurvan sekä milloin ja mitä tietoja tilapäinen työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin. Ohjeen rahamäärät on päivitetty vuoden 2022 tasoon.
Tilapäisenä työnantajana pidetään työnantajaa, jonka
- palveluksessa ei ole jatkuvasti työntekijää ja
- jonka määräaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille 6 kuukauden ajalta maksetut palkat ovat yhteensä alle 9 006,00 euroa (vuoden 2022 tasossa).
Ansiorajan täyttymistä seurataan liukuvasti tarkasteluhetkestä 6 kuukautta taaksepäin.
Miten tilapäinen työnantaja järjestää työntekijöidensä eläketurvan?
Tilapäinen työnantaja järjestää työntekijöidensä eläketurvan valitsemassaan työeläkevakuutusyhtiössä tekemättä vakuutushakemusta.
Tilapäinen työnantaja ilmoitaa eläketurvan järjestämiseen tarvittavat tiedot tulorekisteriin, josta ne ohjautuvat työeläkevakuutusyhtiöön.
Tilapäisen työnantajan on valittava tulorekisteriin ilmoittamisen yhteydessä työeläkevakuutusyhtiö, jolle työnantaja haluaa ilmoituksen menevän. Työnantaja valitsee työeläkevakuutusyhtiön tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa tai tilapäisille työnantajaille tarkoitetussa palveluissa kuten esimerkiksi maksuttomassa Palkka.fi-palvelussa.
Tässä yhteydessä muodostuu ns. tekninen eläkejärjestelynumero, joka ohjaa tilapäisen työnantajan ilmoittamat työansiot oikeaan työeläkevakuutusyhtiöön.
Milloin tilapäisen työnantajan on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin?
Tilapäisen työnantajan on ilmoitettava palkka-, yksilöinti ja yhteystiedot tulorekisteriin pääsääntöisesti viimeistään 5. kalenteripäivänä työansion maksupäivän jälkeen.
Poikkeukset 5 päivän ilmoitusvelvollisuudesta on mainittu tulotietojärjestelmästä annetun lain 12 §:ssä.
Poikkeus 5 päivän ilmoitusvelvollisuudesta on muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- Jos työnantaja käyttää ilmoitettaessa paperilomakkeita on määräaika 5 kalenteripäivän sijasta 8 kalenteripäivää. Pääsäännöstä poiketen ennakkoperintälain 31 §:ssä tarkoitettuun työnantajarekisteriin kuulumattoman luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on annettava tiedot kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä.
- Työnantajan on annettava työntekijän eläkelain vakuutuspalkkaa koskevat tiedot kuukausittain viimeistään työskentelyä seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Jos tietoja ilmoitetaan talautuvasti, ne tulee ilmoittaa viimeistään 5. päivänä sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jonka aikana suorituksen maksajan velvollisuus vakuutuspalkan määrittämiseen on ilmennyt.
Mitä tietoja tilapäisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin?
Tilapäisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin
- tunnistetietonsa
- TyEL:n mukaisessa työsuhteessa työskentelevien työntekijöidensä nimet
- palkkatiedot ja
- henkilötunnukset sekä muut tunnistetiedot, jos työntekijöillä ei ole henkilötunnusta. Muilla tunnistetiedoilla tarkoitetaan tällöin nimeä, syntymäaikaa ja sukupuolta.
Tilapäinen työnantaja ilmoittaa tunnistetietoinaan nimensä lisäksi yritys- ja yhteisötunnuksen, tai sen puuttuessa henkilötunnuksensa. Ellei tilapäisellä työnantajalla ole kumpaakaan, tilapäisen työnantajan on nimensä lisäksi ilmoitettava syntymäaikansa.
Työnantaja, joka kokonsa puolesta voisi olla tilapäinen työnantaja, voi järjestää työntekijöidensä eläketurvan myös tekemällä vakuutussopimuksen, jonka jälkeen työnantajasta tulee sopimustyönantaja.
Työnantaja ei voi samanaikaisesti olla tilapäinen työnantaja ja sopimustyönantaja. Jos sopimustyönantaja kuitenkin erehdyksessä tilittää joistakin työntekijöistään vakuutusmaksun tilapäisen työnantajan vakuuttamistekniikkaa käyttäen, ei tilityksiä takautuvasti korjata.
Jos työnantaja vakuuttaa saman ansion sekä vakuutussopimuksen perusteella että tilapäisen työnantajan vakuutustekniikkaa käyttäen, tilapäisenä työnantajana tehdyt maksut palautetaan virheellisinä, ellei maksupalautus ole vanhentunut.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty saatavien perinnästä annetun lain 10 §:n muutosten osalta, jotka tulivat voimaan 1.5.2022.
Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti
Eläketurvakeskus valvoo, että työnantaja täyttää TyEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa. Jos eläketurvan järjestäminen on laiminlyöty (työnantajalla ei ole vakuutusta), Eläketurvakeskus kehottaa työnantajaa korjaamaan laiminlyöntinsä.
Jos sopimustyönantajan edellytykset täyttävä työnantaja ei huolehdi eläketurvan järjestämisestä annetussa määräajassa, Eläketurvakeskus ottaa työnantajan kustannuksella eläkevakuutuksen valitsemastaan eläkelaitoksesta eli antaa ns. pakkovakuutuspäätöksen. Pakkovakuutuspäätöksen perusteella eläkelaitos
- saattaa vakuutuksen voimaan
- rekisteröi vakuutuksen hoitoa varten tarvittavat tiedot
- laskee työeläkevakuutusmaksun
- määrää laiminlyönnistä johtuvan työeläkevakuutusmaksun korotuksen, jos laiminlyönti on tapahtunut ennen vuotta 2020 eikä ole erityistä syytä luopua korotuksen määräämisestä
- tekee hakemuksen Valtiokonttorille laiminlyöntimaksun määräämisestä, jos laiminlyönti on tapahtunut vuonna 2020 tai sen jälkeen eikä perusteita hakemuksen tekemättä jättämiselle ole.
Jos laiminlyöjä määritellään tilapäiseksi työnantajaksi eikä työnantaja kehotuksesta huolimatta saata vakuuttamista kuntoon, Eläketurvakeskus valitsee työnantajalle eläkelaitoksen ja antaa niin sanotun vakuuttamisilmoituksen. Työnantajalle valittu eläkelaitos määrää ja perii työnantajalta työeläkevakuutusmaksun ja mahdollisesti määräämänsä laiminlyöntikorotuksen tai tekee hakemuksen Valtiokonttorille laiminlyöntimaksun määräämisestä.
Työeläkevakuutusmaksun korottaminen (laiminlyöntikorotus), kun eläketurvaa ei ole järjestetty määräajassa ja laiminlyönti on tapahtunut ennen vuotta 2020 tai vuotta 2019 edeltävien tietojen ilmoitusvelvollisuutta ei ole hoidettu määräajassa
Eläkelaitos voi korottaa työeläkevakuutusmaksua, jos sopimustyönantaja ei ole järjestänyt eläketurvaa palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana ja laiminlyönti on tapahtunut ennen vuotta 2020. Pakkovakuutustilanteissa eläkelaitos voi korottaa sekä sopimustyönantajan että tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksua.
Laiminlyönnin katsotaan tapahtuneen ennen vuotta 2020 vielä silloin, kun työnantaja on maksanut palkkoja marraskuussa 2019 eikä työnantaja ole järjestänyt eläketurvaa joulukuun 2019 loppuun mennessä.
Vaikka eläketurvan järjestämisaika lyhenee 1.1.2019 alkaen pääsääntöisesti 5 päivään palkan maksupäivästä, eläketurvan järjestämisen laiminlyöntiä arvioitaessa korotettu työeläkevakuutusmaksu voidaan määrätä vasta silloin, kun työnantaja ei ole järjestänyt eläketurvaa palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana.
Eläkelaitos voi korottaa työeläkevakuutusmaksua myös silloin, jos työnantaja on laiminlyönyt vakuutuksen hoitamisen kannalta tarpeellisten tietojen antamisen määräajassa ja tiedot koskevat vuotta 2019 edeltävää aikaa.
Eläkelaitoksen on työnantajan pyynnöstä annettava korotetusta työeläkevakuutusmaksusta valituskelpoinen päätös.
Laiminlyöntimaksu, kun eläketurvaa ei ole järjestetty määräajassa ja laiminlyönti on tapahtunut vuonna 2020 tai sen jälkeen
Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä, jos työnantaja ei ole järjestänyt eläketurvaa viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä.
Valtiokonttori ratkaisee eläkelaitoksen hakemuksesta, onko työnantaja laiminlyönyt eläketurvan järjestämisen ja määrää laiminlyöntimaksun, kun eläketurvan järjestämisen laiminlyönti tapahtuu 1.1.2020 tai sen jälkeen.
Laiminlyönnin katsotaan tapahtuneen vuonna 2020 tai sen jälkeen, kun työnantaja on maksanut palkkoja joulukuussa 2019 tai sen jälkeen eikä työnantaja ole järjestänyt eläketurvaa viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä.
Ilmoitusvelvollisuuden ja vakuutusmaksun suorittamisen laiminlyönti
Eläkelaitoksen toimenpiteet ilmoitusvelvollisuuden ja vakuutusmaksun suorittamisen laiminlyöntitilanteissa
Jos sopimustyönantaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa tai jättää vakuutusmaksun eräpäivänä suorittamatta, eläkelaitos voi velvoittaa sopimustyönantajan maksamaan työeläkevakuutusmaksun viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden aikana eläkelaitoksen ilmoittamana eräpäivänä.
Tämä koskee niitä työnantajia, joiden kanssa eläkelaitos on sopinut työeläkevakuutusmaksun maksamisesta muulla aikataululla, mutta jotka ilmoitus- tai maksulaiminlyöntien vuoksi on tarpeen velvoittaa maksamaan maksut yhtä tiheästi kuin ne työnantajat, joiden kanssa väljemmästä työeläkevakuutusmaksun maksuaikataulusta ei ole sovittu.
Velvoitteiden laiminlyönti on voinut tapahtua jo aiemmin, kun työnantajalla on ollut vakuutus eri eläkelaitoksessa.
Eläkelaitoksella on myös oikeus määrätä viivästyneelle vakuutusmaksulle viivästyskorkoa. Viivästyneelle vakuutusmaksulle lasketaan korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko eräpäivästä maksun suorituspäivään.
Eläkelaitoksella on oikeus saatavien perinnästä annetun lain 10 i §:n mukaisesti saada työnantajalta 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista. Saman lain 10 j §:n 2 momentin mukaan perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia 40 euron vakiokorvauksen määrään saakka kutakin viivästynyttä maksuerää kohti.
Verohallinnon määräämät seuraamukset tietojen ilmoittamisen myöhästymisestä ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä
Verohallinnon määräämä seuraamus tietojen ilmoittamisen myöhästymisestä
Työnantajat ilmoittavat vakuutuksen hoitamista varten tarvittavat tiedot tulorekisteriin ja sitä kautta eläkelaitoksille.
Jos työnantaja ilmoittaa tiedot kalenterikuukauden aikana maksetuista suorituksista myöhemmin kuin suorituksen maksupäivää seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä, Verohallinto voi määrätä työnantajan maksettavaksi myöhästymismaksun tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) mukaisesti.
Jos myöhästynyt ilmoitus koskee ennen vuotta 2021 maksettuja suorituksia, Verohallinto määrää myöhästymismaksun vain, jos laiminlyönti osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta velvollisuudesta ilmoittaa tietoja tulorekisteriin.
Vakuutuksen hoitamista varten tarvittavat tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, kun työnantajan maksaman suorituksen maksupäivä on 1.1.2019 tai sen jälkeen.
Eläkelaitos ei voi enää korottaa työeläkevakuutusmaksua vuotta 2019 ja sen jälkeistä aikaa koskevien tietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi.
Verohallinnon määräämä seuraamus ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä
Jos työnantaja ei ilmoita tulorekisteriin lainkaan tietoja tai tiedot ovat puutteelliset eikä työnantaja korjaa laiminlyöntiä oma-aloitteisesti ennen verojen ja maksujen määräämistä, Verohallinto voi määrätä työnantajalle sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksun verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaisesti tai veronkorotusta oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaisesti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen rahamäärät päiviteety vuoden 2023 indeksitasoon
Työnantaja on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksun, jos työnantaja ei ole järjestänyt eläketurvaa viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä ja eläketurvan järjestämisen laiminlyönti on tapahtunut vuonna 2020 tai sen jälkeen.
Tarkemmat tiedot
Vastuu laiminlyöntimaksun maksamisesta
Jos työnantaja on yhteisö tai yhtymä, jonka velvoitteista osakas tai yhtiömies vastaa kuin omasta velastaan, osakas tai yhtiömies on vastuussa myös yhteisön tai yhtymän laiminlyöntimaksusta.
Jos konkurssipesä laiminlyö vakuuttamisvelvollisuutensa, konkurssipesä vastaa myös laiminlyöntimaksusta.
Eläkelaitos tekee hakemuksen Valtiokonttorille laiminlyöntimaksun määräämisestä
Jos eläkelaitos katsoo, että työnantaja on laiminlyönyt TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestämisen, eläkelaitoksen on tehtävä Valtiokonttorille hakemus laiminlyöntimaksun määräämisestä. Hakemus tehdään, kun vakuutus on saatettu voimaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen.
Eläkelaitos tekee hakemuksen Valtiokonttorille sähköpostitse sitä varten tarkoitetulla lomakkeella. Eläkelaitos esittää hakemuksen yhteydessä dokumentoidusti ne seikat, joihin eläkelaitos perustaa laiminlyöntiepäilynsä. Eläkelaitos tekee samalla ehdotuksen laiminlyöntimaksun suuruudesta ja mahdollisesta kohtuullistamisesta.
Eläkelaitoksen on tehtävä laiminlyöntimaksuhakemus aina seuraavissa tilanteissa:
- pakkovakuutustilanteessa
- tilanteessa, jossa ei ole täysin selvää, että edellytykset hakemuksen tekemättä jättämiselle täyttyvät.
Jos asiassa ilmenee uutta selvitystä sen jälkeen, kun eläkelaitos on jo toimittanut hakemuksen Valtiokonttorille, eläkelaitos toimittaa lisäselvityksen Valtiokonttorille jälkikäteen sähköpostitse.
Milloin eläkelaitos voi jättää laiminlyöntimaksuhakemuksen tekemättä?
Eläkelaitos voi jättää laiminlyöntimaksuhakemuksen tekemättä seuraavissa tilanteissa:
- Laiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena ja laiminlyöntimaksun arvioitu määrä on enintään 336,50 euroa (vuoden 2023 tasossa).
- Työnantaja on toiminnallaan osoittanut, ettei ole pyrkinyt välttämään vakuuttamisvelvollisuuttaan.
- Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä sen vuoksi, että työnantajaa epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa tai työnantajaa vastaan samasta teosta nostettu syyte on tuomioistuimessa lainvoimaisesti ratkaistu.
Tarkemmat tiedot
Jos hakemus on jätetty tekemättä kaksoisrangaistavuuden kiellon vuoksi, hakemus voidaan tehdä myöhemmin esimerkiksi silloin, jos asiassa ei nosteta syytettä, syyte perutaan tai tuomio on vapauttava.
Laiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena, jos työnantaja korjaa laiminlyönnin kohtuullisessa ajassa vakuuttamisvelvollisuuden alkamisesta lukien.
Työnantajan voidaan katsoa toiminnallaan osoittaneen, ettei ole pyrkinyt välttämään vakuuttamisvelvollisuuttaan muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- Työntekijä on vakuutettu väärän työeläkelain, eli esimerkiksi YEL:n, MyEL:n tai toisen maan lainsäädännön mukaan.
- Työnantaja on saanut selvästi ja todisteellisesti virheellisiä neuvoja eläkelaitokselta tai Eläketurvakeskukselta ja neuvot ovat perustuneet kaikkiin asian arvioinnissa välttämättömiin tosiseikkoihin.
- Työnantaja on järjestänyt eläketurvan ja hoitanut siihen liittyvät maksut asianmukaisesti, mutta eläketurvan järjestäminen on jonkin verran myöhästynyt.
- Työnantaja ei ole tiedusteluistaan huolimatta saanut viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä eläkelaitokselta tai Eläketurvakeskuksesta kantaa siihen, onko jokin suoritus eläkkeen perusteena olevaa ansiota.
Valtiokonttori ratkaisee, onko työnantaja laiminlyönyt eläketurvan järjestämisen ja määrää laiminlyöntimaksun
Valtiokonttori ratkaisee päätöksellään, onko työnantaja laiminlyönyt TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestämisen ja määrää laiminlyöntimaksun.
Tarkemmat tiedot
Valtiokonttori antaa päätöksensä tiedoksi asianosaisille tavallisella tiedoksiannolla.
Valtiokonttori voi määrätä työnantajalle laiminlyöntimaksun, jos
- työnantaja järjestää eläketurvan oma-aloitteisesti palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivän jälkeen tai
- työnantaja laiminlyö kokonaan vakuuttamisvelvollisuutensa ja vakuuttaminen tapahtuu Eläketurvakeskuksen sopimustyönantajaa koskevan pakkovakuutuspäätöksen tai tilapäistä työnantajaa koskevan vakuuttamisilmoituksen perusteella.
Lisäksi edellytetään, että eläketurvan järjestämisen laiminlyönti on tapahtunut vuonna 2020 tai sen jälkeen.
Laiminlyönnin katsotaan tapahtuneen vuonna 2020 tai sen jälkeen, kun työnantaja on maksanut palkkoja joulukuussa 2019 tai sen jälkeen eikä työnantaja ole järjestänyt eläketurvaa viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä.
Tarkemmat tiedot
Jos eläketurvan järjestämisen laiminlyönti on tapahtunut ennen vuotta 2020, eli työnantaja on maksanut palkkoja marraskuussa 2019 tai sitä ennen eikä ole ottanut vakuutusta palkanmaksua seuraavan kuukauden loppuun mennessä, tällöin eläkelaitos voi määrätä työnantajalle laiminlyöntikorotuksen vuoden 2018 loppuun saakka voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Milloin Valtiokonttori jättää laiminlyöntimaksun määräämättä kokonaan tai osittain?
Valtiokonttori jättää laiminlyöntimaksun määräämättä silloin, jos työnantajaa epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa tai työnantajaa vastaan samasta teosta nostettu syyte on tuomioistuimessa lainvoimaisesti ratkaistu.
Tarkemmat tiedot
Tämä liittyy kaksoisrangaistavuuden kieltoon.
Valtiokonttori jättää laiminlyöntimaksun määräämättä kokonaan tai osittain, jos laiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena ja laiminlyöntimaksun määrääminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon
- laiminlyöntiajan pituus
- laiminlyönnin toistuvuus
- laiminlyönnin tahallisuus
- laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksu
- laiminlyöntiajan työansio
- muu erityinen syy.
Valtiokonttori voi jättää laiminlyöntimaksun määräämättä muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- Työnantajan toimintakyky on rajoittunut vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi eikä työnantaja sen vuoksi ole voinut huolehtia työnantajalle kuuluvista velvoitteista.
- Laiminlyönti perustuu ilmeiseen erehdykseen, ja työnantaja on itse ilmoittanut laiminlyönnistään.
- Työnantaja on kuollut ja perikunta on vähävarainen.
Valtiokonttori ei voi kuitenkaan jättää määräämättä laiminlyöntimaksua silloin, jos työnantaja on ottanut työeläkevakuutuksen myöhässä, mutta pidättänyt ajallaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun työntekijän palkasta.
Kuuleminen laiminlyöntimaksuasiassa
Ennen päätöksen antamista Valtiokonttori kuulee työnantajaa.
Valtiokonttori pyytää tarvittaessa eläkelaitosta täydentämään laiminlyöntimaksuhakemustaan työnantajalta saamansa selvityksen vuoksi.
Laiminlyöntimaksun suuruus
Laiminlyöntimaksua määrätessään Valtiokonttori ottaa huomioon
- laiminlyöntiajan pituuden
- laiminlyönnin toistuvuuden
- laiminlyönnin tahallisuuden
- laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksun ja
- laiminlyöntiajan työansion.
Laiminlyöntimaksu on vähintään 10 prosenttia ja pakkovakuutustilanteissa vähintään 30 prosenttia laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksusta. Laiminlyöntimaksu voi olla kuitenkin enintään yhtä suuri kuin laiminlyöntiajalta maksettava työeläkevakuutusmaksu.
Tarkemmat tiedot
Laiminlyöntimaksun perusteena käytetään laiminlyöntiajalta maksettujen palkkojen perusteella määrättyä työeläkevakuutusmaksua.
Laiminlyöntimaksu lasketaan kertomalla laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksu laiminlyöntimaksun määräytymisprosentilla.
Laiminlyöntiajalla tarkoitetaan aikaa ensimmäisestä palkanmaksukuukaudesta siihen ajankohtaan asti, jona työnantaja ottaa TyEL-vakuutuksen tai päivää, jona Eläketurvakeskus on antanut pakkovakuutuspäätöksen tai vakuuttamisilmoituksen.
Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä kuitenkin enintään siltä ajalta, jolta oikeus työeläkevakuusmaksun määräämisen ei ole vanhentunut.
Tarkemmat tiedot
Muutoksenhaku laiminlyöntimaksuasiassa
Työnantajalla ja eläkelaitoksella on oikeus hakea muutosta Valtiokonttorin laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen TELK:lta siten kuin TyEL:ssa ja hallintoprosessilaissa säädetään. TELK:n päätökseen saa hakea muutosta valittamalla VakO:oon siten kuin TyEL:ssa ja hallintoprosessilaissa säädetään.
Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä, jona työnantaja ja eläkelaitos ovat saaneet tiedon Valtiokonttorin tai TELK:n päätöksestä.
Työnantajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä 7. päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu työnantajan ilmoittamaan osoitteeseen, jos muutoksenhaun yhteydessä ei muuta näytetä. Eläkelaitoksen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on saapunut eläkelaitokseen.
Valituskirjelmä on toimitettava muutoksenhakuajassa Valtiokonttorille. Myös TELK:n päätöksestä tehty valituskirjelmä toimitetaan Valtiokonttorille.
Tarkemmat tiedot
Jos valitus on saapunut määräajan jälkeen, muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.
Jos Valtiokonttori hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset, Valtiokonttori antaa asiasta valituskelpoisen oikaisupäätöksen. Jos Valtiokonttori oikaisee päätöksensä vain osin, Valtiokonttori antaa asiasta väliaikaisen päätöksen, josta ei ole valitusoikeutta.
Jos Valtiokonttori ei hyväksy muutoksenhakijan vaatimuksia kaikilta osin, Valtiokonttori toimittaa valituskirjelmän sekä valitusta koskevan lausuntonsa muutoksenhakuelimelle käsiteltäväksi joko 30 päivän tai, jos lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää, 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.
Jos Valtiokonttori hyväksyy valituksessa esitetyt vaatimukset osin tai kokonaan sen jälkeen, kun valituskirjelmä on toimitettu muutoksenhakuelimelle, Valtiokonttori voi antaa asiasta väliaikaisen päätöksen. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Valtiokonttorin päätös on täytäntöönpantavissa vasta sen jälkeen, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.
Kirjoitus- ja asiavirheen korjaaminen
Valtiokonttorin laiminlyöntimaksua koskevan päätöksen kirjoitus- tai asiavirheen korjaamiseen sovelletaan hallintolakia sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti.
Lainvoimaisen päätöksen poistaminen
Jos Valtiokonttorin antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai päätös on ilmeisesti lain vastainen, TELK voi työnantajan, eläkelaitoksen tai Valtiokonttorin vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. TELK:n päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Jos TELK:n tai VakO:n antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai päätös on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi työnantajan, eläkelaitoksen tai Valtiokonttorin vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.
Tarkemmat tiedot
Päätöksen poistamista on haettava 5 vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa 5 vuoden jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.
Perustevalitus laiminlyöntimaksun maksuunpanosta
Kun eläkelaitos on maksuunpannut laiminlyöntimaksun, työnantajalla on mahdollisuus tehdä maksuunpanosta perustevalitus, jos työnantaja katsoo, että eläkelaitoksen määräämä maksuunpano on ollut lain tai sopimuksen vastainen.
Perustevalitus on tehtävä TELK:lle 2 vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona laiminlyöntimaksu on maksuunpantu.
Tarkemmat tiedot
Jos perustevalitus tehdään ulosmittauksen takia, on lisäksi voimassa, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään perustevalituksesta.
Jos valitus on saapunut TELK:lle määräajan jälkeen, muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.
Laiminlyöntimaksuhakemuksen tehnyt eläkelaitos vastaa laiminlyöntimaksun maksuunpanosta
Laiminlyöntimaksu maksetaan laiminlyöntimaksuhakemuksen tehneelle eläkelaitokselle.
Tarkemmat tiedot
Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä eläkelaitokselle maksetun laiminlyöntimaksun sekä laiminlyöntimaksuun liittyvien kulujen käsittelystä eläkelaitoksessa.
Hakemuksen tehneen eläkelaitoksen on maksuunpantava Valtiokonttorin määräämä laiminlyöntimaksu viipymättä, kun laiminlyöntimaksupäätös on tullut lainvoimaiseksi. Näin ollen laiminlyöntimaksu tulee maksuunpanna noin 2 kuukauden kuluessa Valtiokonttorin päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Valtiokonttorin lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio eli lainvoimainen päätös on suoraan täytäntöönpantavissa.
Laiminlyöntimaksuhakemuksen tehnyt eläkelaitos vastaa laiminlyöntimaksun perinnästä
Eläkelaitoksen on perittävä laiminlyöntimaksu maksuunpanovuotta välittömästi seuraavan 5 kalenterivuoden kuluessa, tai oikeus maksun saamiseen vanhentuu.
Tarkemmat tiedot
Laiminlyöntimaksu vanhentuu erillään laiminlyöntimaksun perusteena olevasta työeläkevakuutusmaksusta, jolloin esimerkiksi työeläkevakuutusmaksun määräämiseen, laiminlyöntiasian selvittämiseen tai laiminlyöntimaksun määräämiseen kuluva aika ei vaikuta mahdollisuuteen saada laiminlyöntimaksu perityksi.
Jos työnantaja on laiminlyönyt laiminlyöntimaksun maksamisen, eläkelaitoksella on oikeus periä korkolain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko laiminlyöntimaksun eräpäivästä sen maksupäivään.
Laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen.
Laiminlyöntimaksun perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) sekä lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).
Laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen saadaan ulosmitata, vaikka maksuunpano ei ole tullut lainvoimaiseksi (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta, 4 §). Perustevalitus ei siten keskeytä laiminlyöntimaksun perimistä.
Jos työnantaja hakee perustevalituksella muutosta laiminlyöntimaksun maksuunpanoon, työnantaja voi samalla pyytää laiminlyöntimaksun ulosoton kieltämistä tai keskeyttämistä muutoksenhakuelimeltä tai ulosottomieheltä.
Jos laiminlyöntimaksu ei ole vielä mennyt ulosottoon, muutoksenhakuelin voi perustevalituksen yhteydessä kieltää tai keskeyttää laiminlyöntimaksun maksuunpanon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännösten perusteella.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen rahamäärät on päivitetty vuoden 2023 tasoon.