Urheilua ei vakuuteta TyEL:n tai YEL:n mukaan. Urheilijan tapaturma- ja eläketurva on järjestetty työeläkelaeista erillisellä urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetulla lailla (276/2009, jäljempänä urheilijalaki).

Lähtkohtaisesti urheilua on myös elektroninen urheilu, jonka harjoittajat pelaavat erilaisia tietokonepelejä joukkueina tai yksilöinä (e-urheilu, kilpapelaaminen).

Milloin joukkueurheilija on vakuutettava?

Urheiluseura tai muu urheilutoimintaa harjoittava yhteisö, joka harjoittaa urheilutoimintaa Suomessa, on velvollinen järjestämään urheilijalle vakuutuksen tapaturman ja vanhuuden varalta, jos

  • urheilija on alle 65-vuotias ja
  • hänen kanssaan on sovittu, että hän saa pääasiallisesti Suomessa harjoitetusta urheilemisesta veronalaista palkkaa pelikaudessa tai muutoin vuoden pituisen ajanjakson aikana vähintään 13 180 (vuoden 2024 tasossa).
Tarkemmat tiedot

Vakuuttamisvelvollisuuden alaraja tarkistetaan vuosittain TyEL:n 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi (urheilijalaki 17 § 2 mom.).

EU-/ETA-maissa toimiva urheilija

EU-/ETA-maissa toimiva urheilija voi saada Eläketurvakeskukselta A1-todistuksen siitä, että hänen urheilutoimintansa vakuutetaan ainoastaan Suomessa. Tällöin edellytetään, että henkilö on vakuutettu urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain nojalla. Lisäksi edellytetään, että muut A1-todistuksen antamista koskevat edellytykset täyttyvät.

Mitkä urheilijan ansiot otetaan huomioon vakuuttamisvelvollisuutta arvioitaessa?

Vakuuttamisvelvollisuutta arvioitaessa huomioon otetaan kaikki samaa pelikautta tai vuotta koskevien sopimusten perusteella maksettavat palkat (urheilijalaki 1 §). Huomioon otetaan näin ollen myös muiden seurojen maksamat palkat kyseisenä pelikautena tai vuotena.

Vakuuttamisvelvollisuutta arvioitaessa palkkaan lasketaan mukaan sopimukseen perustuvat

  • palkat (myös urheilija- ja valmennusrahastoon siirretyt palkanosat)
  • palkkiot ja
  • verotettavat luontoisedut, kuten ravinto-, asunto- ja autoetu.

Sen sijaan urheilumenestykseen sidottua palkkaa tai palkkiota (tulospalkkio) ei lähtökohtaisesti oteta huomioon vakuuttamisvelvollisuutta arvioitaessa, koska sen toteutuminen on epävarmaa. Tapaturman sattuessa maksettavaksi erääntynyt tulospalkkio tulee kuitenkin huomioida korvauksen perusteena käytettävässä vuosityöansiossa.

Jos urheilijan palkka on sovittu koostuvan pelkästään tai pääasiassa urheilumenestykseen sidotusta tulospalkkiosta, vakuuttamisvelvollisuus tulee arvioida uudelleen tulospalkkion erääntyessä maksettavaksi. Jos tällöin sovittu palkka tulospalkkio huomioon otettuna ylittää vakuuttamisvelvollisuuden alarajan, tulee urheilija vakuuttaa.

Vakuuttamisvelvollisuutta arvioitaessa huomioon ei oteta urheilijan muulla toiminnalla saamia veronalaisia tuloja. Huomioon ei esimerkiksi oteta mainostajien kanssa tehdyistä yhteistyösopimuksista saatuja tuloja.

Urheilijalla on velvollisuus ilmoittaa ansioistaan

Urheilijan tulee ilmoittaa urheiluseuralle tai muulle yhteisölle välttämättömät tiedot samaa vuotta tai pelikautta koskevien aikaisempien sopimusten mukaisista ansioista, jotta urheiluseura tai muu yhteisö voi arvioida vakuuttamisvelvollisuutensa oikein. (urheilijalaki 22 § 1 mom.).

Urheiluseuralla on vastuu urheilijan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin korvaamisesta

Jos urheiluseura tai muu urheilutoimintaa harjoittava yhteisö on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, se on velvollinen kustantamaan urheilijalle laiminlyönnin vuoksi saamatta jääneen tapaturma- ja eläketurvan. (urheilijalaki 20 §)

Urheilijoiden vakuuttamisen valvonta

Urheilun lajiliitto tai muu kilpailutoiminnasta vastaava yhteisö on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen piirissä harjoitettavaan kilpailutoimintaan osallistuvat urheiluseurat ja muut urheilutoimintaa harjoittavat yhteisöt järjestävät urheilijoilleen lain mukaisen vakuutusturvan. (urheilijalaki 19 § 1 mom.)

Tapaturmavakuutuskeskukselle kuuluu muun muassa seuraavat tehtävät:

  • vakuuttamisen seuranta
  • yleinen valvonta
  • rekisterin pitäminen lain mukaan vakuutetuista urheilijoista ja vakuutuksenottajista
  • vuosittaisen kertomuksen antaminen STM:lle vakuutusturvan toteutumisesta.

Vakuutusyhtiön tehtävänä on mm.

  • antaa kerran vuodessa ja muulloinkin tarvittaessa selvitys urheilijalle tämän vakuutusturvasta
  • ilmoittaa viipymättä urheilijalle sellaisesta vakuutusmaksun laiminlyönnistä, joka estää lain mukaisen turvan jatkumisen
  • ilmoittaa vuosittain lajiliitolle lajiliittoon kuuluvan urheiluseuran ja muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön vakuutuksen alkamisesta
  • ilmoittaa lajiliitolle vakuutuksen alkamisesta ja päättymisestä kesken pelikauden. (urheilijalaki 18 §)

Yksilöurheilijan vakuuttaminen on vapaaehtoista

Urheilija voi vakuuttaa itsensä vapaaehtoisesti tapaturman ja vanhuuden varalta, jos

  • urheilija saa pääasiallisesti Suomessa harjoittamastaan urheilemisesta veronalaista tuloa vähintään 13 180 euroa vuodessa (vuoden 2024 tasossa), mutta
  • hänellä ei ole urheilemista koskevaa sopimusta urheiluseuran tai muun urheilutoimintaan harjoittavan yhteisön kanssa. (urheilijalaki 15 § 1 mom.)
Tarkemmat tiedot

Vapaaehtoinen vakuuttaminen koskee pääsääntöisesti yksilöurheilijaa. Vapaaehtoinen vakuuttaminen vastaa tapaturmavakuutuslain mukaista menettelyä yrittäjätoiminnan vakuuttamisen osalta.

Kuka myöntää urheilijavakuutuksen?

Urheilijalain mukainen tapaturmaturva järjestetään vakuutuksella, jota tällä hetkellä myöntävät Pohjola Vakuutus Oy ja IF Vahinkovakuutusyhtiö Oyj, Suomen sivuliike

Vakuutusyhtiö määrittelee urheilijan vakuutusmaksun suuruuden. Vakuutusmaksun tulee olla kohtuullisessa suhteessa vakuutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ottaen huomioon asianomaisen lajin aiheuttama tapaturmariski.

Urheilijalain mukainen vanhuudenturva järjestetään vakuutuksella, jota tällä hetkellä myöntävät Pohjola Vakuutus Oy ja Mahdatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Mandatum Life).

Vakuutusta varten vakuuttamisvelvollinen suorittaa vakuutusmaksuna 4,5 prosenttia veronalaisesta palkasta, jonka urheilija saa pääsääntöisesti Suomessa harjoitetusta urheilusta.

Urheilijavakuutuksen lainmukaisuuden arvioiminen

Asianosainen voi pyytää Tapaturmavakuutuskeskukselta lausuntoa siitä, täyttääkö vakuutus urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaiset vaatimukset. (urheilijalaki 25 §)

Urheilijalle maksettavat korvaukset ja etuudet

Urheilijan tapaturmaetuudet

Urheilijalle korvataan tapaturma, joka sattuu hänelle lajille ominaisissa olosuhteissa ennen 65 vuoden ikää (esimerkiksi peli- tai urheilusuorituksen yhteydessä).

Tapaturman perusteella urheilijalle maksetaan esimerkiksi seuraavia etuuksia:

  • korvausta kuntoutuskustannuksista
  • tapaturmaeläkettä
  • perhe-eläkettä
  • hautausapua
  • haittarahaa
  • hoitotukea
  • vaatelisää
  • kodinhoitokustannusten korvausta
  • korvausta sairaanhoidon kustannuksista.

Lisäksi urheilijalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan tapaturmaeläkettä enintään 5 vuoden ajalta.

Tapaturmaeläkkeen maksuaika ja määrä

Tapaturmaeläkettä maksetaan yleensä yhteensä 5 vuoden ajalta sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Jos urheilijaa ei pystytä vamman vuoksi kuntouttamaan muuhun kohtuullisen toimeentulon antavaan työhön, on hänellä oikeus pysyvään tapaturmaeläkkeeseen. Tapaturmaeläkettä maksetaan siihen saakka, kunnes urheilija täyttää TyEL:n 11 §:ssä hänen ikäluokalleen säädetyn vanhuuseläkkeen alaikärajan. Ennen vuotta 1965 syntyneellä urheilijalla vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

Tapaturmaeläkkeen määrä vuodessa on 85 prosenttia urheilijan vuosityöansioista. Jos tapaturmaeläke myönnetään urheilijalle, jonka ammatillinen kuntoutus on päättynyt, vähennetään eläkkeen perusteena olevasta vuosityöansiosta kuntoutuksen jälkeen saadut ansiotulot (vähintään määrä, joka vastaa kuntoutuksen jälkeistä ansiotasoa.). (urheilijalaki 4 § 3 mom.)

Urheilijan tapaturmaetuudet lasketaan vuosityöansion perusteella

Urheilijan vuosityöansiona pidetään tapaturman sattuessa voimassa olleessa sopimuksessa sovittua palkkaa vuodelta tai pelikaudelta. Vuosityöansioon lasketaan mukaan myös palkka, jonka urheilija sai samalta vuodelta tai pelikaudelta mahdollisen aiemman sopimuksen perusteella. Vuosityöansion yläraja on 137 330 euroa (vuoden 2024 tasossa).

Pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavan tapaturmaeläkkeen perusteena käytetään kuitenkin aina 41 200 euroa (vuoden 2024 tasossa) suuruista vuosityöansiota.

Tarkemmat tiedot

Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaan siinä olevat rahamäärät tarkistetaan kalenterivuosittain TyEL:n 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi.

Urheilijan vanhuuseläke

Vanhuuseläkkeeseen urheilijalla on oikeus siitä päivästä, jolloin urheilija täyttää TyEL:n 11 §:ssä hänen ikäluokalleen säädetyn vanhuuseläkkeen alaikärajan. Ennen vuotta 1965 syntyneellä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta.

Urheilijan vanhuuseläke on maksuperusteinen vakuutus eli eläkkeen määrä perustuu vakuutusmaksuista (4,5 % veronalaisesta palkasta) ja tuotoista kertyneisiin varoihin vähennettynä hoitokuluilla. Laissa ei ole säädetty urheilijan vanhuudenturvan osalta muusta kuin edellä mainitusta eläkeiästä ja vakuutusmaksun määrästä.

Urheilijan oikeus sairauspäivärahaan

Urheilijalla on oikeus sairauspäivärahaan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti.