Päämiehen, edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen edustajan kuulemisesta on säädetty hallintolaissa.

Tarkemmat tiedot

Kuulemista koskevia yleisiä edellytyksiä on selostettu ohjeessa Kuuleminen.

Edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen edustajan käyttäessä puhevaltaa on kuultava hänen päämiestään ja vastaavasti päämiehen käyttäessä puhevaltaa on kuultava edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen

  • päämiehen edun vuoksi tai
  • asian selvittämiseksi.

Hallintolaki 35 §

Kuuleminen, kun edunvalvoja on määrätty

Edunvalvojan kuuleminen

Työeläkeasiassa kuullaan aina toimivaltaista edunvalvojaa. Edunvalvojan toimivallan laajuus on varmistettava tutustumalla edunvalvontamääräyksen sisältöön.

Päämiehen kuuleminen

Edunvalvojan lisäksi päämiehelle varataan tarvittaessa ennen asian ratkaisemista tilaisuus antaa selvitys seikoista, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Kuuleminen ei edellytä, että päämies on toimivaltainen.

Kuulemisen tarpeellisuus harkitaan päämiehen näkökulmasta. Jos kuulemisen katsotaan olevan päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi tarpeen, päämiestä on kuultava, vaikka hänellä ei olekaan oikeutta käyttää puhevaltaa asiassa.

Tarkemmat tiedot

Kuuleminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun työeläkeasiassa saadut tiedot ovat ristiriitaiset tai johtaisivat eläkkeen lakkauttamiseen tai alentamiseen. Myös harkinnanvaraisissa asioissa voi asian perusteellinen selvittäminen edellyttää kuulemista.

Jos on ilmeistä, että päämies ei selvästikään ymmärrä asian merkitystä, häntä ei ole tarpeen kuulla.

Rinnakkainen puhevalta

Kun päämiehellä on rinnakkainen puhevalta edunvalvojan kanssa, sekä päämiestä että edunvalvojaa on kuultava, jos kuuleminen on tarpeen

  • päämiehen edun vuoksi tai
  • asian selvittämiseksi.

Hallintolaki 35 §

Jos siis edunvalvoja hoitaa päämiehen työeläkeasiaa, myös henkilöä itseään on kuultava, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi. Vastaavasti henkilön itsensä hoitaessa asiaa, edunvalvojaa on kuultava, jos sitä pidetään tarpeellisena.

Ristiriitatilanteessa päämiehen edun mukaisesti

Edunvalvoja ja päämies saattavat olla eri mieltä siitä, miten asiassa tulee menetellä. Jos heillä on rinnakkainen puhevalta, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos hän kykenee asian ymmärtämään. Ristiriitatilanteissa asia ratkaistaan viime kädessä päämiehen edun mukaisesti. Sitä ennen molempia osapuolia on kuitenkin kuultava.

Tilanteissa, joissa yhteisymmärrystä osapuolten välillä ei yrityksistä huolimatta saavuteta, eläkelaitos ratkaisee asian ja antaa päätöksen, josta sekä päämiehellä että edunvalvojalla on oikeus valittaa.

Päämiehen edun arvioiminen

Työeläkeasioissa ei ole aina täysin selvää, milloin ratkaisu on päämiehen edun mukainen.

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi YEL- ja MYEL-työtulon tarkistaminen vahvistettua työtuloa pienemmäksi pienentää vakuutusmaksuja, mutta samalla myös aikanaan myönnettävää eläkettä.

Eläkehakemuksen tekovaiheessa eri eläkelajien valinta ei aina ole hakijan edun kannalta selvä. Vaikka toinen eläke olisi määrältään toista pienempi, saattaa se hakijan kannalta olla hänelle muusta syystä edullisempi. 

Työeläkkeen lajilla saattaa olla vaikutusta muiden lakien mukaisten etuuksien saamiseen ja määrään. Henkilön näkökulmasta mahdollisimman iso kokonaiseläketurva on edullisin, vaikka etuudet tulisivatkin eri järjestelmistä. Tämä saattaa joissain tilanteissa vaikuttaa henkilön ratkaisuun.

Eläkelaitos käyttää harkintaa päämiehen edun arvioimista koskevissa tilanteissa ja kuultuaan päämiestä ja edunvalvojaa pyrkii löytämään päämiehen kannalta parhaan vaihtoehdon.

Vajaavaltaisen kuuleminen

Vajaavaltaista on työeläkeasiassa kuultava, jos edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja käyttää puhevaltaa hänen puolestaan ja kuuleminen on tarpeen

  • vajaavaltaisen edun vuoksi tai
  • asian selvittämiseksi.

Päämiehen kuuleminen, kun lähiomainen tai muu henkilö hoitaa päämiehen asioita

Jos päämiehen asioita hoitaa lähiomainen tai muu eläkelaitoksen hyväksymä henkilö, päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen

  • päämiehen edun vuoksi tai
  • asian selvittämiseksi.

Lähiomaisen tai muun henkilön käyttäessä puhevaltaa päämies voi milloin tahansa ryhtyä hoitamaan itsenäisesti eläkeasiaansa. Ristiriitatilanteessa päämiehen mielipide on aina ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Tarvittaessa lähiomaisen tai muun henkilön tulee tehdä holhousviranomaiselle ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä.

Päämiehen kuuleminen, kun valtuutettu hoitaa valtakirjalla päämiehen asioita

Jos päämiehen asioita hoitaa valtakirjan nojalla päämiehen valtuuttama henkilö, päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen

  • hänen etunsa vuoksi tai
  • asian selvittämiseksi.

Päämies voi milloin tahansa peruuttaa valtuutuksen ja ryhtyä hoitamaan itsenäisesti eläkeasiaansa. Ristiriitatilanteessa päämiehen mielipide on aina ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Päämiehen kuuleminen, kun edunvalvontavaltuutettu hoitaa päämiehen asioita

Jos edunvalvontavaltuutettu hoitaa päämiehen asioita, päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen

  • hänen etunsa vuoksi tai
  • asian selvittämiseksi.

Ennen kuin edunvalvontavaltuutettu tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava valtuuttajan mielipidettä, jos

  • asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja
  • kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta.

Tarkoituksena on korostaa valtuutetun ja valtuuttajan välisen yhteistoiminnan merkitystä.

Kuuleminen ei ole tarpeen, jos valtuuttaja ei kykene ymmärtämään asian merkitystä.

Kuulemisvelvollisuus koskee ainoastaan valtuutetun ja valtuuttajan keskinäistä suhdetta. Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti ei vaikuta valtuutetun tekemän oikeustoimen sitovuuteen eikä siihen liity suoranaista sanktiota. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 16 § 2)