Valitus on vakuuttamis- ja eläkeasioissa määräajassa tehtävä varsinainen muutoksenhakukeino.
Yksityisten alojen eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen antamaan valituskelpoiseen päätökseen tai päätösyhdistelmään tyytymätön voi hakea muutosta TELK:ltä ja TELK:n antamaan päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta VakO:lta.
Muutoksenhakuun sovelletaan työeläkelakien lisäksi lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.
Pääsääntöisesti myös julkisilla aloilla vakuuttamis- ja eläkepäätöksiin haetaan muutosta edellä kerrotulla tavalla, eli Kevan antamaan päätökseen haetaan muutosta TELK:ltä ja TELK:n antamaan päätökseen VakO:lta. Poikkeuksena ovat ortodoksisen kirkon eläkkeet. Ortodoksisen kirkon keskusrahaston antamaan päätökseen tulee vaatia oikaisua kirkollishallitukselta, jonka jälkeen oikaisuvaatimuksen perusteella annetusta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakureitti poikkeaa myös Ahvenanmaan maakunnan henkilöstön eläkkeissä. Ahvenanmaan maakuntahallituksen antamaan eläkepäätökseen haetaan muutosta suoraan VakO:lta. Sekä ortodoksisen kirkon keskusrahaston että Ahvenanmaan maakuntahallituksen antamat eläkepäätökset valmistelee käytännössä Keva.
Vahingonkorvauksen vaatiminen esimerkiksi virheellisten eläkearvioiden tai väärien neuvojen perusteella on varsinaisesta eläkepäätöksestä ja eläkepäätökseen liittyvästä muutoksenhausta erillinen prosessi. Tämän vuoksi mahdolliset vahingonkorvausvaatimukset käsitellään yleisissä tuomioistuimissa eli ensiasteessa käräjäoikeudessa.
Alla olevassa taulukossa on kootusti, minne eri työeläkeasioita koskevista päätöksistä valitetaan ja mikä taho on juridisesti päätöksen antaja ja mikä taho käytännössä valmistelee asian.
| Eläke |
Ensimmäisen asteen muutoksenhakuelin |
Toisen asteen muutoksen-hakuelin |
Päätöksen antaa juridisesti |
Päätöksen valmistelee käytännössä |
|---|---|---|---|---|
| Yksityisten alojen eläkkeet | TELK | VakO | Yksityisten alojen eläkelaitos | Yksityisten alojen eläkelaitos |
| Valtion eläkkeet | TELK | VakO | Keva |
Keva |
| Kuntien eläkkeet | TELK | VakO | Keva |
Keva |
| Evankelis-luterilaisen kirkon eläkkeet | TELK | VakO | Keva | Keva |
|
Kelan toimisuhde-eläkkeet |
TELK | VakO | Keva | Keva |
| Suomen Pankin eläkkeet | TELK | VakO | Keva | Keva |
|
Ortodoksisen kirkon eläkkeet |
Oikaisuvaatimus kirkollishallitukseen Valitus hallinto-oikeuteen |
KHO |
Ortodoksisen kirkon keskusrahasto |
Keva |
| Ahvenanmaan maakunnan henkilöstön eläkkeet | VakO | – |
Ahvenanmaan maakuntahallitus |
Keva |
|
Kansanedustajien,valtioneuvoston jäsenten ja Euroopan parlamentin Suomen jäsenten eläkkeet |
TELK | VakO | Keva | Keva |
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty, että perustevalitus voidaan tehdä myös laiminlyöntimaksusta.
Perustevalitus on vakuutusmaksu- ja laiminlyöntimaksuasioissa asianosaisen käytettävissä oleva varsinainen muutoksenhakukeino.
Mistä perutevalituksella voi valittaa?
Jos asianosainen katsoo, että eläkelaitoksen määräämä työeläkevakuutusmaksun maksuunpano tai työnantajan tekemä työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätys on ollut lain tai sopimuksen vastainen, asianosainen voi tehdä maksuunpanoa koskevan perustevalituksen. Asianosainen voi tehdä perustevalituksen myös Valtiokonttorin määräämän ja eläkelaitoksen maksuunpaneman laiminlyöntimaksun maksuunpanosta.
Perustevalituksella voi valittaa siitä, että
- työeläkevakuutusmaksu on määrätty lain tai sopimuksen vastaisesti
- työntekijän työeläkevakuutusmaksu on pidätetty lain tai sopimuksen vastaisesti
- laiminlyöntimaksu on maksuunpantu lain tai sopimuksen vastaisesti.
Vakuutusmaksun tai laiminlyöntimaksun maksuunpanosta ei anneta erillistä päätöstä, vaan maksuunpano tapahtuu lähettämällä lasku maksuvelvolliselle.
Myöskään työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätyksestä ei anneta erillistä päätöstä, vaan työnantaja pidättää työntekijän osuuden työeläkevakuutusmaksusta palkanmaksun yhteydessä ja suorittaa sekä työnantajan että työntekijän osuuden työeläkevakuutusmaksusta eläkelaitokselle.
Kuka voi tehdä perustevalituksen?
Perustevalituksen voi tehdä se, joka on velvoitettu maksamaan työeläkevakuutusmaksun tai laiminlyöntimaksun, kun kyse on laiminlyöntimaksusta. Myös toissijainen maksuvelvollinen voi tehdä perustevalituksen, jos perintätoimet kohdistuvat toissijaiseen maksuvelvolliseen.
Työntekijä voi tehdä perustevalituksen, jos työntekijä on tyytymätön työnantajan pidättämään työntekijän työeläkevakuutusmaksuun.
Muutoksenhakuelin voi perustevalituksen yhteydessä määrätä työnantajan palauttamaan aiheettomasti perityn työntekijän työeläkevakuutusmaksun työntekijälle.
Perustevalituksen tekeminen
Perustevalitus on tehtävä kirjallisesti ja perustevalitus on toimitettava suoraan TELK:lle.
Perustevalitukseen on liitettävä kopio työeläkevakuutusmaksua tai laiminlyöntimaksua koskevasta laskusta. Jos muutoksenhakija ei ole toimittanut kopiota laskusta, eläkelaitos toimittaa laskun TELK:lle lausuntonsa yhteydessä.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksua koskevaan perustevalitukseen on liitettävä kopio palkkalaskelmasta.
Muutoksenhakuaika perustevalituksessa
Perustevalitus on tehtävä viimeistään 2 vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu.
Maksuunpanopäivänä pidetään työeläkevakuutusmaksun ja laiminlyöntimaksun eräpäivää. Jos maksuunpano on kohdistettu sekä ensisijaiseen että toissijaiseen maksajaan, muutoksenhakuaika lasketaan kummankin osalta erikseen.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätysasioissa maksuunpanopäivä on vakuutusmaksun pidätyspäivä.
TELK:n perustevalitusasiassa antamasta päätöksestä on oikeus valittaa VakO:een 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Muutoksenhakuajan jälkeen tullut perustevalitus
Jos perustevalitus on saapunut asianomaiseen eläkelaitokseen, Eläketurvakeskukseen, TELK:aan tai VakO:een muutoksenhakuajan jälkeen, valitus voidaan tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.
Muutoksenhakuelin tutkii, onko myöhästymiseen ollut painavia syitä. Muutoksenhakijalla on pääsääntöisesti näyttövelvollisuus siitä, että valituksen myöhästyminen on johtunut painavista syistä.
Esimerkkejä: Painavia ja ei-painavia syitä valituksen myöhästymiseen
Ruotsissa vakituista asuntoa vailla olevalla henkilöllä katsottiin olleen painava syy ja myöhässä tullut valitus tutkittiin.
Kirjattuna lähetetty, mutta lakon vuoksi myöhässä saapunut valitus tutkittiin.
Asianajajan viivyttelyä ei pidetty painavana syynä valituksen myöhästymiseen.
Painavana syynä valituksen myöhästymiseen ei pidetty kielitaidon puutetta, kun kyse oli Suomessa yritystoimintaa harjoittavasta henkilöstä ja valitusasia liittyi henkilön toiminnasta aiheutuvien lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen (ELK 3509/02 ja 3510/02, päätöslyhennelmät eivät ole Säädöspalvelussa).
Perustevalitus ulosmittauksen takia
Jos perustevalitus tehdään ulosmittauksen takia, on lisäksi voimassa, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään perustevalituksesta.
Perustevalituksen vaikutus työeläkevakuutusmaksun ja laiminlyöntimaksun perintään
Perustevalituksen vireillä olo ei keskeytä työeläkevakuutusmaksujen tai laiminlyöntimaksun perintää, vaan maksut on maksettava valituksesta huolimatta.
TELK tai VaKO voi kieltää täytäntöönpanon tai määrätä alkaneen täytäntöönpanon keskeytettäväksi sen jälkeen, kun perustevalitus on tehty.
Perustevalitus julkisten alojen eläkemaksusta
Oikaisuvaatimus ja valitus työntekijän eläkemaksuun
Työntekijä voi vaatia oikaisua työnantajan häneltä perimään työntekijän eläkemaksuun.
Oikaisua on haettava Kevalta viimeistään viiden vuoden kuluessa lopullisen maksun eräpäivää seuraavan vuoden alusta lukien.
Kevan oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen haetaan muutosta TELK:ltä ja TELK:n päätöksestä VakO:lta. Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä lukien, jona asianosainen on saanut tiedon Kevan tai TELK:n päätöksestä.
Valitus työnantajalle määrätystä eläkemaksun maksuunpanosta
Kevan jäsenyhteisö voi hakea muutosta eläkemaksun maksuunpanoon Helsingin hallinto-oikeudelta siten kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaanista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Asianosainen saa tehdä eläkemaksun maksuunpanoa koskevan perustevalituksen, jos asianosainen katsoo, että Kevan valtion työnantajalle määräämä maksuunpano on ollut lain vastainen. Perustevalitus on tehtävä kirjallisesti ja perustevalitus on toimitettava TELK:lle kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu.
Asianosainen saa tehdä maksuunpanoa koskevan perustevalituksen, jos asianosainen katsoo, että Kevan kirkon työnantajalle määräämä maksuunpano on ollut lainvastainen. Perustevalitus on tehtävä kirjallisesti ja perustevalitus on toimitettava TELK:lle kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu.
Perustevalitus ulosmittauksen takia
Jos perustevalitus tehdään ulosmittauksen takia, on lisäksi voimassa, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään perustevalituksesta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Valituksen tutkiminen edellyttää, että seuraavat valitusedellytykset täyttyvät:
• valituksen kohteena oleva päätös on valituskelpoinen
• muutoksenhakijalla on valitusoikeus
• valitus on tehty muodollisesti oikein eli muutoksenhakuajassa, oikeassa muodossa, oikean sisältöisenä ja toimitettu oikeaan paikkaan.
Eläkelaitos tutkii, täyttyvätkö valitusedellytykset ja tarvittaessa eläkelaitos pyytää muutoksenhakijaa täydentämään valitusta. Vaikka valitusedellytyksissä olisi puutteita, eläkelaitoksen on siirrettävä valitus muutoksenhakuelimeen.
Myös muutoksenhakuajan jälkeen saapunut valitus on siirrettävä muutoksenhakuelimeen. Poikkeuksena on kuitenkin muutoksenhakuajan jälkeen saapunut valitus, jonka johdosta eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen siirtämättä valitusta muutoksenhakuelimeen. Asianosaiselle syntyy valitusoikeus oikaisupäätöksen perusteella.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on täydennetty automaattisten päätösten osalta.
Milloin päätös on valituskelpoinen?
Päätöksen valituskelpoisuuden edellytyksenä on, että
- asia on ratkaistu päätöksellä tai
- asia on jätetty tutkimatta päätöksellä ja
- laissa ei ole säädetty valituskieltoa.
Kun päätös on valituskelpoinen, valitusoikeus on sekä myönteisestä että kielteisestä ratkaisusta. Valitusoikeus on olemassa silloinkin, kun päätös on täysin hakijan vaatimusten mukainen.
Pelkästään päätöksen perusteluihin ei saa hakea muutosta, vaan muutosta on vaadittava myös päätöksen lopputulokseen.
Valituskelpoiseen päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Jos päätöksestä valittaminen on kielletty erityisen säännöksen nojalla, on päätöksessä ilmoitettava säännös, johon valituskielto perustuu.
Osittain valituskelpoinen päätös
Päätös voi olla valituskelpoinen vain osittain. Jos valitusoikeutta on rajoitettu, valitusoikeuden rajoituksen tulee käydä ilmi päätöksestä. Muilta osin päätös on valituskelpoinen ja päätöksen liitteenä on valitusosoitus.
Virheellinen valitusosoitus ei luo valitusoikeutta tai poista valitusoikeuden rajoituksia.
Esimerkkejä: Päätöksen valituskelpoisuus
• Valitusoikeutta ei ole muutoksenhakuelimen palauttamispäätöksestä tai siirtopäätöksestä, koska palauttamis- tai siirtöpäätös ei sisällä asiaratkaisua.
• Valitusoikeutta ei ole eläkelaitoksen oikaisuvaatimuksen yhteydessä antamasta väliaikaisesta päätöksestä.
• Kun TELK on hylännyt vaatimuksen täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä, pysyttänyt eläkelaitoksen päätöksen osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä ja palauttanut asian eläkelaitokselle tutkittavaksi eläkkeen määrän osalta, TELK:n päätöksestä on oikeus valittaa muilta osin kuin asian palauttamisen osalta. Kun eläkelaitos on palautuksen jälkeen antanut oman päätöksensä, on eläkelaitoksen päätöksestä oikeus valittaa ainoastaan eläkkeen määrän osalta.
• Kun VakO on päätöksessään ottanut kantaa työkyvyttömyyseläkeoikeuteen eikä ole lausunut eläkkeen määrästä, asia palautuu eläkelaitokseen, joka antaa päätöksen eläkkeen määrästä. Koska eläkeoikeus on ratkaistu lainvoimaisesti VakO:n päätöksellä, valitusoikeus on eläkelaitoksen antamasta päätöksestä ainoastaan siltä osin kuin päätöksellä on ratkaistu eläkkeen määrä.
• Ilmoitus kieltäytyä palvelutoiminnasta, joka ei ollut viranomaistoimintaa, ei sisältänyt sellaista hallintoasiassa annettua päätöstä, josta HLL:n 1 §:n, 4 §:n ja 5 §:n 1 momentin nojalla saa valittaa. Näin ollen KHO kumosi ja poisti hallinto-oikeuden antaman päätöksen ja jätti hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen tutkimatta. (KHO:2000:3410, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa)
• Automaattisen ratkaisemisen edellytyksenä oleva julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 28 d §:n mukainen käyttöönottopäätös ei ole valmisteluvaihetta koskevana päätöksenä valituskelpoinen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 2 momentin perusteella. Käyttöönottopäätöksellä ei välittömästi ratkaista kenenkään oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen liittyvää asiaa. Käyttöönottopäätöksen, sen menettelyn sekä sen perusteena olevien asiakirjojen lainmukaisuudesta voi sen sijaan valittaa osana kussakin tilanteessa annettavaa yksittäistä automaattipäätöstä siten kuin menettelyyn liittyvistä seikoista voi muutoinkin valittaa.
Jos asia ratkaistaan hallintolaissa tarkoitetuissa tilanteissa automaattisesti ilman lain mukaista käyttöönottopäätöstä, kyse on tällöin hallintoasian käsittelyssä tapahtuneesta menettelyvirheestä. Asianosaiselle annettu varsinainen päätös voidaan tällöin korjata asiavirheen korjaamista koskevien säännösten perusteella. Menettelyvirhe voidaan korjata myös oikaisuvaatimusmenettelyssä. TELK:ssä ja VakO:ssa menettelyvirheitä arvioidaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti. Valitusperusteena edellä kuvatussa tilanteessa on hallintoasiassa tehty menettelyvirhe eikä käyttöönottopäätös.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeessa mainittu sosiaalilautakunta on muutettu hyvinvointialueeksi.
Kenellä on oikeus hakea muutosta?
Eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja TELK:n päätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu eli se,
- jolle päätöksessä on nimenomaisesti myönnetty jokin etuus tai oikeus
- jolle on asetettu jokin velvollisuus, rajoitus tai kielto
- jolta on evätty kokonaan tai osittain jokin etuus tai oikeus.
Oikeus hakea muutosta on myös sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, mutta johon päätöstä ei ole suoranaisesti kohdistettu.
Edellä kerrottu määrittelee yleisesti sen, ketä pidetään asianosaisena ja kenellä on asianosaisena oikeus hakea muutosta.
Päätökseen saa hakea muutosta myös se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.
Lisäksi viranomainen saa hakea muutosta päätökseen, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Alkuperäisen hallintopäätöksen tehneellä viranomaisella on lisäksi oikeus hakea muutosta hallintotuomioistuimen päätökseen, jolla hallintotuomioistuin on kumonnut viranomaisen päätöksen tai muuttanut sitä.
Viranomaisen valitusoikeus voi näin ollen perustua:
- asianosaisasemaan
- lain nimenomaiseen säännökseen
- siihen, että valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi
- siihen, että hallintotuomioistuin on kumonnut viranomaisen päätöksen tai muuttanut sitä.
Yksityisten alojen työeläkelaeissa ei ole eläkelaitoksen valitusoikeutta koskevia nimenomaisia säännöksiä.
Tarkemmat tiedot
Valitusoikeus eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen päätökseen määräytyy oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n mukaisesti ja valitusoikeus TELK:n päätöksestä määräytyy oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n mukaisesti.
Eläkkeenhakijan, eläkkeensaajan ja vakuutetun valitusoikeus
Asianosaisena valitusoikeus on
- eläkkeenhakijalla ja eläkkeensaajalla eläkepäätöksestä
- vakuutetulla tai vakuutusta hakeneella yrittäjällä työtulopäätöksestä
- työntekijällä työsuhdeselvittelypäätöksestä (sito-päätös) sekä työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättämisestä.
Kuolinpesän valitusoikeus
Valitusoikeus eläkepäätöksestä on yleensä eläkkeenhakijalla ja eläkkeensaajalla itsellään. Kuolinpesällä on valitusoikeus silloin, jos eläkkeenhakija on kuollut eläkehakemuksen käsittelyn tai muutoksenhaun vireilläolon aikana.
Kuolinpesällä saattaa olla oikeudellista etua valvottavanaan myös perhe-eläkkeen kannalta. Valitusoikeus on kaikilla kuolinpesän osakkailla. Tällöin muita osakkaita on kuultava valituksen johdosta.
Tarkemmat tiedot
Esimerkkejä: Kuolinpesän valitusoikeus
Henkilö oli hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja valittanut hylkäävästä päätöksestä eläkelautakuntaan. Henkilön kuoltua leski valitti eläkelautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus piti leskeä asianosaisena ja tutki valituksen.
Kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia eläkettä, johon edunjättäjällä olisi ollut oikeus, mutta jota edunjättäjä ei ollut hakenut. Edunjättäjän leski tai kuolinpesän osakkaat eivät voi edunjättäjän kuoltua vaatia myöskään edunjättäjän oman eläkkeen oikaisua, jos päätös on jo saavuttanut lainvoiman eikä edunjättäjä ollut itse hakenut siihen oikaisua.
Työnantajan valitusoikeus
Työnantajalla on asianosaisena valitusoikeus muun muassa:
- työeläkevakuutusmaksun maksuunpanosta
- Eläketurvakeskuksen antamasta soveltamisalaratkaisusta (TyEL 10 §)
- pakkovakuutuspäätöksestä (TyEL 186 §)
- takautuvan työeläkevakuutusmaksun maksamisen vapauttamista koskevasta päätöksestä (TyEL 155 §)
- ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamista koskevasta päätöksestä (TyEL 149 §)
- ulkomailla työskentelevän työntekijän vakuuttamisesta vapauttamista koskevasta päätöksestä (TyEL 150 § 1 mom.)
Tarkemmat tiedot
Päätös annetaan työntekijäryhmää koskevana, joten yksittäinen työntekijä ei voi valittaa päätöksestä. Myöskään eläkelaitoksella ei ole valitusoikeutta. Työntekijä ja eläkelaitos voivat saattaa asian käsiteltäväksi hakemalla Eläketurvakeskuksen soveltamisalaratkaisua (TyEL 10 §).
- vakuutuksen perusteena olevia työansioita koskevasta päätöksestä (TyEL 151 §)
- työsuhdeselvittelypäätöksestä (sito-päätös, TyEL 75 b § 3 mom.).
Tarkemmat tiedot
Jos työsuhdeselvittely ei johda uuden työsuhteen vahvistamiseen tai rekisterissä jo olevien työsuhdetietojen muuttamiseen, niin silloin työnantajalla ei ole asianosaisasemaa eikä muutoksenhakuoikeutta.
Työnantajalla ei yleensä ole katsottu olevan oikeutta valittaa työkyvyttömyyseläkepäätöksestä.
Tarkemmat tiedot
Työkyvyttömyysratkaisuissa suurtyönantajalla ei ole katsottu olevan välitöntä oikeudellista etua valvottavanaan, eikä näin ollen myöskään oikeutta valittaa.
VakO on kuitenkin tapaturmavakuutusasiassa antamassaan ratkaisussa katsonut, että suurtyönantajalla on oikeus valittaa työtapaturmassa vahingoittuneen työntekijänsä tapaturmaeläkepäätöksestä. Tapauksessa työnantajalla oli lakisääteinen tapaturmavakuutus, jossa vakuutuksesta maksettavilla korvauksilla oli työnantajaan kohdistuva suora vakuutusmaksuvaikutus. VakO katsoi, että työnantajalla oli siihen kohdistuneen suoran vakuutusmaksuvaikutuksen johdosta välitön oikeudellinen etu käsiteltävänä olevassa korvausasiassa ja näin ollen työnantaja oli tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu asianosainen.
Myös korkein oikeus on tapaturmavakuutusasiassa antamassaan ratkaisussa katsonut työnantajalla olevan asianosaisasema (KKO 2001:112, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa). Tapauksessa vakuutuslaitos oli korvannut viimeisessä työsuhteessa ilmenneen A:n ammattitaudin perusteella korvauksia. Tapaturmavakuutuslautakunta katsoi, ettei työnantajalla ollut asiassa oikeussuojan tarvetta ja jätti valituksen tutkimatta. Työnantaja valitti VakO:een ja katsoi olevansa asianosaisen asemassa. VakO hylkäsi valituksen tapaturmavakuutuslautakunnan päätöksen perustein. KKO myönsi valitusluvan. Työnantajaa pidettiin asianosaisena ja työnantajalla katsottiin olevan välitön oikeudellinen intressi siitä, onko A:n ammattitauti aiheutunut yhtiön työssä vai ei, koska tämän kysymyksen ratkaisusta riippui työnantajan vastattavaksi tulevien vakuutusmaksujen määräytyminen.
Edunvalvojan, asiamiehen, lähiomaisen tai vastaavan valitusoikeus
Myös edunvalvojalla, asianosaisen valtuuttamalla asiamiehellä, lähiomaisella tai vastaavalla on tietyin edellytyksin muutoksenhakuoikeus.
Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen valitusoikeus
Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen valitusoikeus voi perustua asianosaisasemaan.
Eläkelaitos on asianosaisasemassa silloin, kun eläkelaitoksella on asiassa välitöntä etua valvottavanaan.
Eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella voi olla asianosaisasema myös niiden työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tehtävien luonteen vuoksi, esimerkiksi soveltamisalaratkaisuasioissa. Käytännössä eläkelaitokset valittavat TELK:n päätöksistä lähinnä silloin, kun on kysymys periaatteellisesta laintulkinta-asiasta, kuten esimerkiksi siitä, kuuluuko työskentely TyEL:n vai YEL:n piiriin.
Eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella on valitusoikeus myös silloin, kun TELK on kumonnut eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen päätöksen tai muuttanut sitä.
Tarkemmat tiedot
Valitusoikeus on tarpeen erityisesti silloin, kun valituksessa tarkoitettu kysymys koskee eläkelaitoksessa tai Eläketurvakeskuksessa vireillä olevia asioita laajemminkin eikä asiasta ole vielä oikeuskäytäntöä. Valitusoikeus voi olla tarpeen myös yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi silloin, kun samasta kysymyksestä on epäyhtenäistä käytäntöä hallinnossa tai oikeuskäytännössä.
Sen tahon valitusoikeus, jolle eläkettä maksetaan eläkkeensaajan sijaan
Asianosaisasema ja valitusoikeus on myös sillä taholla, jolle eläkettä maksetaan eläkkeensaajan sijasta tai joka on hakenut eläkettä maksettavaksi itselleen.
Esimerkiksi hyvinvointialueella on valitusoikeus silloin, kun on kysymys eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle. Työntekijän eläkeoikeutta koskevasta ratkaisusta hyvinvointialueella ei ole kuitenkaan valitusoikeutta.
Kevan jäsenyhteisön valitusoikeus
Kevan päätöksestä, joka koskee muuta kuin eläkeoikeutta koskevaa asiaa, on valitusoikeus asianosaisen lisäksi jäsenyhteisöllä. Kevan jäsenyhteisöt on määritelty KevaL:n 3 §:ssä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty esimerkki muutoksenhakuajan laskemisesta, kun päätös on annettu tiedoksi tavallisella sähköisellä tiedoksiannolla.
Muutoksenhakuaika on 30 päivää
Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä lukien, jona asianosainen on saanut tiedon eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen tai TELK:n päätöksestä.
Milloin asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon?
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 7. päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu asianosaisen ilmoittamaan osoitteeseen, jos muutoksenhaun yhteydessä ei muuta näytetä.
Jos päätös on annettu tiedoksi tavallisella sähköisellä tiedoksiannolla, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 3. päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksiantopäivää ei lasketa mukaan tiedoksisaantiaikaan.
Tiedoksisaannista on omat säännöksensä, kun käytetään saantitodistusmenettelyä, sijaistiedoksiantoa tai yleistiedoksiantoa.
Yksityisen asianosaisen ilmoituksella laissa säädettyä tiedoksisaantipäivää aikaisemmasta tiedoksisaantipäivästä ei ole merkitystä, kun arvioidaan tiedoksisaannin ajankohtaa. Tavallisessa tiedoksiannossa yksityisen asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 7. päivänä ja tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa 3. päivänä, vaikka asianosainen olisi ilmoittanut saaneensa tiedon päätöksestä jo aiemmin.
Asianosainen voi kuitenkin osoittaa saaneensa tiedon päätöksestä säädettyä tiedoksisaantiaikaa myöhemmin. Tällöin asianosaisen on esitettävä perusteltu selvitys ja myös jollain tavoin todennettava tiedoksisaantiajankohdan myöhentyminen (esimerkiksi matkalipuilla, sairaalalaskulla, sähköisen asiointipalvelun lokitiedoilla).
Tarkemmat tiedot
Ulkomailla oleskelu ja päätöksen lähettäminen virheelliseen osoitteeseen siirsivät tiedoksisaantiajankohtaa myöhemmäksi.
Ulkomaille lähetettävien postilähetysten osalta ei voida soveltaa lakiin perustuvaa olettamaa 7 päivän tiedoksisaantiajasta, jos on aihetta epäillä hitaampaa postin kulkua. (VakO 2082/2016/3582, TELK/3553/3000/2018, päätöslyhennelmiä ei ole Säädöspalvelussa)
Asianosainen voi myös osoittaa, ettei asianosainen ole lainkaan saanut tietoa päätöksestä. Tällöin asianosaiselle lähetetään uusi asiakirja valitusosoituksineen ja muutoksenhakuaika alkaa kulua uuden valitusosoituksen tiedoksisaannista.
Tarkemmat tiedot
Asianosaisen katsottiin saaneen tiedon hänelle poste restante -osoitteeseen lähetetystä päätöksestä 7. päivänä sen jälkeen, kun päätös oli postitettu, kun posti ei ollut palauttanut päätöstä lähettäjälle (KKO:2008:26, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa).
Muutoksenhakuajan alkaminen edellyttää myös sitä, että päätös annetaan tiedoksi oikealle taholle.
Tarkemmat tiedot
Henkilö oli käyttänyt oikaisuvaatimusmenettelyssä asiamiehenä asianajajaa. Asiamies oli oikaisuvaatimuksessa pyytänyt, että annettava päätös toimitetaan hänelle. Päätös oli kuitenkin lähetetty asianomaiselle eikä asiamiehelle. Muutoksenhakuaika ei alkanut kulua päätöksen tiedoksi antamisesta päämiehelle, vaan tiedoksiannosta asiamiehelle (KHO 2003 T 3024, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa).
Viranomaisen tietoon asian katsotaan tulleen päätöksen saapumispäivänä. Näin ollen eläkelaitoksen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päätöksen saapumispäivänä.
Jos päätös on annettu tiedoksi tavallisella sähköisellä tiedoksiannolla, eläkelaitoksen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 3. päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Tarkemmat tiedot
Jos asiakirja annetaan tiedoksi tavallisella sähköisellä tiedoksiannolla, viranomaisen tiedoksisaantiin sovelletaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ää. Asiointilaissa ei ole tavallisen sähköisen tiedoksiannon osalta säädetty erikseen viranomaisen tiedoksisaannista toisin kuin tavallista tiedoksiantoa koskevassa hallintolain säännöksessä. Näin ollen tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa asiakirja katsotaan annetun tiedoksi 3. päivänä viestin lähettämisestä myös viranomaiselle, jollei muuta näytetä. (KHO:2020:132)
Muutoksenhakuajan laskeminen
Kun lasketaan muutoksenhakuaikaa, noudatetaan soveltuvin osin lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930, MääräaikaL).
Vaikka työeläkelakien mukaan muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää ei kuitenkaan lasketa mukaan muutoksenhakuaikaan eli muutoksenhakuaika lasketaan tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä (MääräaikaL 2 §).
Jos muutoksenhakuajan viimeinen päivä on
- pyhäpäivä
- itsenäisyyspäivä
- vapunpäivä
- joulu- tai juhannusaatto tai
- arkilauantai,
valituksen saa toimittaa vielä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen (MääräaikaL 5 §).
Tarkemmat tiedot
Tiedoksisaantiajan laskemiseen ei sovelleta määräaikalakia. Muutoksenhakuaikaa ei voida pidentää niin sanotusti kahteen kertaan siirtämällä sekä tiedoksisaantia että valituksen tekemiselle laskettavaa määräaikaa määräaikalain mukaisesti esimerkiksi viikonlopun yli seuraavalle arkipäivälle.
Valituksen on saavuttava perille viimeistään muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä (MääräaikaL 6 §), jos valitus toimitetaan muulla tavalla kuin sähköisesti. Sähköisesti toimitetun valituksen on saavuttava perille viimeistään muutoksenhakuajan viimeisen päivän aikana.
Alkuperäinen valituskirjelmä voidaan tarvittaessa toimittaa muutoksenhakuajan jälkeen.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: Muutoksenhakuajan laskeminen, kun päätös on annettu tiedoksi postitse tavallisella tiedoksiannolla
Eläkelaitos lähettää päätöksen asianosaiselle 2.2.2016.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 9.2.2016, jollei muuta näytetä.
30 päivän muutoksenhakuajan laskeminen aloitetaan 10.2.2016.
Valituksen on saavuttava perille viimeistään 10.3.2016 ennen aukioloajan pättymistä. Jos valitus toimitetaan sähköisesti, riittää, että valitus saapuu 10.3.2016 aikana.
Valituksen katsotaan saapuneen määräajassa, kun valitus on toimitettu sähköisesti valitusajan viimeisen päivän aikana
VakO katsoi 15.11.2018 antamassaan päätöksessä, että sähköiseen asiointipalvelujärjestelmään valitusajan viimeisenä päivänä kello 21.48 toimitettu valitus oli saapunut määräajassa.
VakO:n päätöksen perustelujen mukaan laissa säädettyjen määräaikain laskemisesta ei ole suoranaisesti säädetty sellaisesta tilanteesta, jossa viranomaisen sähköinen asiointipalvelu on käytettävissä toimistojen aukioloajan päätyttyäkin. Valituskirjelmän toimittaminen sähköisen asiointipalvelujärjestelmän kautta ei ole yksiselitteisesti sellainen virastossa suoritettava toimi, jollaista säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:ssä voidaan otaksua lain säätämisen yhteydessä tarkoitetun.
Aiemman ratkaisukäytännön mukaan myös sähköisesti toimitetun valituksen piti saapua perille viimeistään muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä.
Esimerkki: Muutoksenhakuajan laskeminen, kun päätös on annettu tiedoksi tavallisella sähköisellä tiedoksiannolla
Eläkelaitos lähettää päätöksen asianosaiselle sähköisesti 27.11.2023. Asianosainen ilmoittaa samana päivänä saaneensa päätöksen.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon vasta 3. päivänä viestin lähettämisestä eli 30.11.2023.
30 päivän muutoksenhakuajan laskeminen aloitetaan 1.12.2023.
Muutoksenhakuajan 30. päivä on lauantai, joten valituksen voi toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä. Koska maanantai 1.1.2024 on pyhäpäivä, valituksen on saavuttava perille viimeistään tiistaina 2.1.2024 ennen aukioloajan päättymistä. Jos valitus toimitetaan sähköisesti, valituksen on saavuttava 2.1.2024 aikana.
Muutoksenhakuelin voi tutkia muutoksenhakuajan jälkeen saapuneen valituksen painavasta syystä
Jos valitus on saapunut asianomaiselle eläkelaitokselle, Eläketurvakeskukselle, TELK:lle tai VakO:lle muutoksenhakuajan jälkeen, valitus voidaan tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.
Muutoksenhakuelin tutkii, onko myöhästymiseen ollut painavia syitä. Muutoksenhakijalla on pääsääntöisesti näyttövelvollisuus siitä, että valituksen myöhästyminen on johtunut painavista syistä.
Tarkemmat tiedot
Esimerkkejä: Painavia ja ei-painavia syitä valituksen myöhästymiseen
Ruotsissa vakituista asuntoa vailla olevalla henkilöllä katsottiin olleen painava syy ja myöhässä tullut valitus tutkittiin.
Kirjattuna lähetetty, mutta lakon vuoksi myöhässä saapunut valitus tutkittiin.
Sairautta ei hyväksytty painavaksi syyksi ja myöhässä saapunut valitus jätettiin tutkimatta.
Asianajajan viivyttelyä ei pidetty painavana syynä valituksen myöhästymiseen.
Painavana syynä valituksen myöhästymiseen ei pidetty kielitaidon puutetta, kun kyse oli Suomessa yritystoimintaa harjoittavasta henkilöstä ja valitusasia liittyi hänen toiminnastaan aiheutuvien lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen (ELK 3509/02 ja 3510/02, päätöslyhennelmät eivät ole Säädöspalvelussa).
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Valitus on tehtävä kirjallisesti
Vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös sähköinen asiakirja.
Kirjallisena valituksena pidetään näin ollen myös valitusta, joka on lähetetty
- telekopiona (faksi)
- telepalvelulla, kuten sähköisellä lomakkeella
- sähköpostilla
- sähköisen tietojärjestelmän käyttöoikeuden avulla
- muulla sähköiseen tekniikkaan perustuvalla menetelmällä, jossa tieto välittyy langatonta siirtotietä tai kaapelia pitkin (ei kuitenkaan puheluna) ja joka voidaan tarvittaessa tallentaa kirjalliseen muotoon.
Valituksen sisältö
Valituksessa on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
Päätös yksilöidään ilmoittamalla päätöksen tehneen eläkelaitoksen nimi ja ratkaisupäivä sekä mahdollinen päätösnumero tai muu päätöksen yksilöivä tieto.
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- perustelut muutosvaatimuksille
- mihin vaitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Asian käsitteleminen valituksena edellyttää jonkinlaista muutosvaatimusta tai ainakin sellaiseksi tulkittavaa ilmoitusta. Käytännössä valitukseksi riittää kirje, jossa muutoksenhakija ilmoittaa olevansa tyytymätön päätökseen. Asian käsittelyn ja ratkaisun kannalta on kuitenkin tärkeää, että muutoksenhakija esittää riittävän selvästi myös ne tosiasialliset syyt, joihin muutoksenhakijan vaatimukset perustuvat. Perustelut muutosvaatimuksille olisi hyvä osoittaa asiakirjoilla.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot
Valituksessa on ilmoitettava seuraavat tiedot:
- valittajan nimi ja yhteystiedot
- laillisen edustajan tai asiamiehen nimi ja yhteystiedot, jos valittajan puhevaltaa käyttää laillinen edustaja tai asiamies
- postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite).
Yhteystiedoilla tarkoitetaan postiosoitetta, puhelinnumeroa ja muita tarpeellisia yhteystietoja kuten sähköpostiosoitetta.
Jos yhteystiedot muuttuvat valituksen vireillä ollessa, yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava viipymättä muutoksenhakuelimelle.
Asiasta riippuen valituksen yksilöimiseksi saatetaan tarvita tarkempiakin tietoja, kuten esimerkiksi perhe-eläketapauksessa edunjättäjää koskevia tietoja.
Valitusta ei tarvitse allekirjoittaa
Jos valituksessa on tiedot lähettäjästä eikä valituksen alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä, eläkelaitoksen ei tarvitse lähettää valitusta täydennettäväksi omakätisellä eikä sähköisellä allekirjoituksella. Tämä koskee sekä sähköisesti että muulla tavalla toimitettuja valituksia.
Alkuperäisyydellä tarkoitetaan tietoa lähettäjästä ja eheydellä asiakirjan säilymistä muuttumattomana.
Valituksen liitteet
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
Valitukseen on liitettävä mukaan koko päätös, vaikka muutosta haettaisiin vain päätöksen johonkin osaan.
Päätös valitusosoituksineen voidaan liittää joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä.
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei asiakirjoja ole jo aiemmin toimitettu eläkelaitokselle
Jos valituksen perusteena olevat selvitykset ovat jo viranomaisen tiedossa, riittää, että selvityksiin viitataan.
- tietyissä tilanteissa valtakirja
Jos muutoksenhakija käyttää asiamiestä, valitukseen on lähtökohtaisesti liitettävä valtakirja. Jos asiamiehenä toimii asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja (ns. lupalakimies), asiamiehen ei tarvitse esittää valtakirjaa, jollei niin erikseen määrätä. Valtakirjaa ei lähtökohtaisesti tarvitse liittää myöskään silloin, jos asiamies on toiminut asiamiehenä asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa hallintomenettelyssä tai muutoksenhakuelimessä.
Jos valitus toimitetaan sähköisesti ja asiakirjassa on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Eläkelaitos voi kuitenkin määrätä valtakirjan toimitettavaksi, jos eläkelaitoksella on aihetta epäillä asiamiehen toimivaltaa tai toimivallan laajuutta.
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.
Jos muutoksenhakija katsoo saaneensa tiedon valituksenalaisesta päätöksestä laissa säädettyä tiedoksisaantiaikaa myöhemmin, muutoksenhakijan on hyvä liittää valitukseen selvitys asiasta. Samoin tulee menetellä tilanteessa, jossa muutoksenhakija toimittaa valituksen myöhässä, mutta katsoo siihen olevan painava syy. Lisäselvitystä voi toimittaa myöhemminkin.
Eläkelaitoksen on hyvä säilyttää kirjekuori, jossa valitus on toimitettu. Jos muutoksenhakijan toimittamaan aineistoon sisältyy kirjekuori, jossa muutoksenhakija on saanut päätöksen tiedoksi, myös tämä kirjekuori on hyvä säilyttää. Kirjekuorten postileiman päivämäärän avulla voidaan tarvittaessa selvittää tiedoksisaannin ja valituksen toimittamisen ajankohta. Kirjekuoret tulee liittää asiakirjoihin ja toimittaa muutoksenhakuasian yhteydessä muutoksenhakuelimelle.
Puutteellisen valituksen täydentämismenettely
Jos valitus on puutteellinen, muutoksenhakuelimen on varattava valituskirjelmän laatijalle tilaisuus täydentää valitusta, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.
Muutoksenhakuelin asettaa valituksen täydentämiselle kohtuullisen määräajan ja ilmoittaa, millä tavalla valitus on puutteellinen ja mitä täydentämisen laiminlyönnistä voi seurata.
Kun eläkelaitos kehottaa muutoksenhakijaa täydentämään valitusta, silloin sovelletaan hallintolain 22 §:ää.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Asianosaisen, asianosaisen laillisen edustajan tai asiamiehen on toimitettava valitus muutoksenhakuajassa valituksenalaisen päätöksen tehneelle eläkelaitokselle. Jos muutosta haetaan Eläketurvakeskuksen antamaan päätökseen, valitus on toimitettava Eläketurvakeskukselle.
TELKin päätöksestä tehty valitus on toimitettava asiassa päätöksen antaneelle eläkelaitokselle tai Eläketurvakeskukselle.
Millä tavoilla valituksen voi toimittaa?
Valituksen voi toimittaa seuraavilla tavoilla:
- henkilökohtaisesti
- postitse
- lähetin välityksellä
- sähköisesti.
Milloin valitus on toimitettu oikeaan paikkaan?
Valitus katsotaan oikeassa ajassa tehdyksi ja oikeaan paikkaan toimitetuksi silloin, kun valitus on määräajassa saapunut työeläkeasioita käsittelevään muutoksenhakuelimeen tai johonkin tietyistä eläkehakemuksia vastaanottavista paikoista. Näin ollen valituksen katsotaan saapuneen ajoissa, kun valitus on toimitettu johonkin seuraavista paikoista:
- työeläkeasioita käsittelevä muutoksenhakuelin (TELK, VakO)
- Eläketurvakeskus
- yksityisten tai julkisten alojen eläkelaitos
- eläkelaitoksen kanssa samaan konserniin tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluva muu vakuutusyhtiö tai palvelupiste
- Melan asiamies.
Palvelutoimistoa ei rinnasteta edellä mainittuihin valituksia vastaanottaviin paikkoihin, joten palvelutoimistoon jätetyn valituksen ei katsota tulleen vireille. Palvelutoimiston on toimitettava valitus johonkin edellä mainituista valituksia vastaanottavista paikoista.
Myöskään Kelaan toimitetun valituksen ei katsota tulleen vireille.
Oikeuskäytännön mukaan valituskirjelmä katsotaan toimitetuksi viranomaiselle myös silloin, kun valitus on toimitettu viranomaisen käytettäväksi luovutettuun postilokeroon (KHO 1956 I 14, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa).
Kun valitus on toimitettu johonkin valituksia vastaanottavista paikoista, valitus tulee vireille kaikkien niiden eläkejärjestelmien osalta, joiden mukaisia etuuksia valituksenalainen päätösyhdistelmä koskee. Valituksen vastaanottanut taho toimittaa alkuperäisen valituskirjelmän välittömästi päätöksen tehneelle eläkelaitokselle.
Sähköisesti tehty valitus katsotaan viranomaiselle toimitetuksi silloin, kun viesti on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Jos saapumisajankohdasta ei saada selvitystä sen vuoksi, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, valitus katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona valitus on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.
Kun eläkelaitos tai Eläketurvakeskus valittaa TELK:n päätöksestä, valitus toimitetaan suoraan VakO:een.
Muutoksenhakijalla on vastuu valituksen toimittamisesta
Muutoksenhakija toimittaa valituskirjelmän aina omalla vastuullaan. Tämä tarkoittaa vastuuta muun muassa siitä, että valitus toimitetaan ajoissa oikeaan paikkaan. Myös valituksen lähettäminen sähköisesti tapahtuu lähettäjän vastuulla. Lähettäjä vastaa myös siitä, että valituksen tekemisessä on käytetty oikeaa valitusosoituksessa mainittua viranomaisen yhteystietoa.
Päätöksen tehnyt eläkelaitos kirjaa valituksen saapuneeksi
Päätöksen tehnyt eläkelaitos kirjaa valituksen vireille omaan rekisteriinsä.
Kun valituksen on ottanut vastaan jokin muu kuin päätöksen tehnyt eläkelaitos, valituksen vastaanottanut taho ei kirjaa valitusta omaan rekisteriinsä vireille vaan toimittaa valituksen päätöksen tehneeseen eläkelaitokseen. Päätöksen tehnyt eläkelaitos merkitsee valituksen saapuneeksi sinä päivänä, kun valitus on alun perin vastaanotettu.
VakO antaa ilmoituksen valituksen vireilletulosta VakO:ssa
Kun valitus tulee vireille VakO:een, VakO antaa muutoksenhakijalle ilmoituksen, joka sisältää
- tiedon asian vireille tulosta VakO:ssa
- arvion keskimääräisestä käsittelyajasta
- tiedot kirjallisen ja suullisen selvityksen huomioon ottamisesta asian käsittelyssä
- ohjeet mahdollisen lisäselvityksen toimittamiseksi
- tiedon mihin ajankohtaan saakka uusi selvitys otetaan huomioon asian käsittelyssä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen sanamuotoja on tarkennettu ja ohjeen pykäläliitokset on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Valituksen täydentäminen, muuttaminen ja sivuvaatimusten esittäminen
Muutoksenhakijan tulee esittää varsinaiset vaatimukset pääsääntöisesti muutoksenhakuajan kuluessa.
Uusien perusteiden esittäminen aikaisemmin esitettyjen vaatimusten tueksi on mahdollista muutoksenhakuajan jälkeenkin, jollei asia uusien perusteiden vuoksi muutu toiseksi.
Lisäksi muutoksenhakuajan päätyttyä muutoksenhakija saa esittää vireillä olevassa asiassa
- uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen (seikka, jota muutoksenhakija ei ole voinut ottaa huomioon muutoksenhakuajan kuluessa)
- uuden vaatimuksen, joka perustuu muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen muutoksenhakijan tietoon tulleeseen seikkaan
- täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan sivuvaatimuksen
- oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan sivuvaatimuksen
- suullista käsittelyä koskevan sivuvaatimuksen tai
- muun oikeudenkäyntiin liittyvän sivuvaatimuksen, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua koskevan pyynnön.
Muunlaista uutta vaatimusta valitusviranomaisella ei ole velvollisuutta tutkia ensimmäisenä asteena.
Eläkelautakunta jätti tutkimatta muutoksenhakijan lisävaatimukset, jotka muutoksenhakija esitti eläkelaitoksen vastineen takia antamassaan lausunnossa.
Jos muutoksenhakija täydentää valitustaan tai esittää jonkin sivuvaatimuksen, muutoksenhakijan tulee toimittaa uusi selvitys ja sivuvaatimukset eläkelaitokseen.
Jos lisäselvitys on tiedossa jo valitusta tehtäessä, muutoksenhakijan on hyvä mainita valituskirjelmässä myöhemmin lähetettävästä lisäselvityksestä.
Muutokset valitukseen on tehtävä kirjallisesti.
Valituksen peruuttaminen
Jos muutoksenhakija haluaa peruuttaa valituksensa, muutoksenhakijan tulee tehdä se kirjallisesti.
Jos eläkelaitos ei ole vielä siirtänyt valitusta muutoksenhakuelimelle, eläkelaitos voi rauettaa valituksen itse. Eläkelaitos voi rauettaa valituksen riippumatta siitä, onko valitus peruutettu muutoksenhakuaikana vai muutoksenhakuajan jälkeen.
Eläkelaitos ilmoittaa valitusasian käsittelyn raukeamisesta asianosaiselle kirjeellä. Valitusasian rauettamisesta ei ole muutoksenhakuoikeutta, sillä rauettamisella ei ratkaista itse asiaa.
Myös Eläketurvakeskus voi rauettaa päätöstään koskevan valituksen, jos muutoksenhakija peruuttaa valituksensa eikä sitä vielä ole siirretty muutoksenhakuelimelle.
Jos muutoksenhakija haluaa peruuttaa aiemmin tekemänsä valituksen peruutuksen, peruutuksen peruuttaminen tulee tehdä vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muutoksenhakuajassa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen sanamuotoja on tarkennettu ja ohjeen pykäläliitokset on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Muutoksenhakuelin ei jätä valitusta tutkimatta, jos valitus on tehty väärää menettelyä noudattaen siksi, että
- valitusosoitus on puuttunut tai
- valitusosoitus on ollut virheellinen.
Virheellinen valitusosoitus ei kuitenkaan luo valitusoikeutta eikä poista valitusoikeuden rajoituksia.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että jos valitusosoitus on ollut virheellinen eikä virhe ole ollut selvästi havaittavissa, valitus tai siihen annettu vastaus katsotaan oikein tehdyksi, mikäli asianomainen on noudattanut joko valitusosoitusta tai sitä, mitä asiasta on säädetty.
VakO katsoi TELK:n päätökseen liitetyn valitusosoituksen virheelliseksi, kun valitusosoituksessa ei ollut annettu tietoa mahdollisuudesta toimittaa valituskirjelmä sähköisesti eikä valitusosoituksessa ollut yhteystietoja valituksen sähköistä toimittamista varten. Koska valitusosoituksen virheellisyys oli voinut vaikuttaa valituksen myöhästymiseen, VakO ei jättänyt myöhään saapunutta valitusta tutkimatta.
Koska valitusosoituksessa ei ollut AsiointiL:n 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmoitettu mahdollisuudesta tehdä valitus myös sähköisesti, valitusosoitus oli virheellinen. Koska valituksen myöhästyminen oli johtunut muusta syystä kuin valitusosoituksen puutteellisuudesta, kyse ei ollut HLL 30 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa valitusta ei jätetä tutkimatta, vaikka valitus on tehty väärää menettelyä noudattaen. (KHO:2007:58, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa)
VakO on kuitenkin alla mainitussa tapauksessa katsonut, että valitusositus ei ollut virheellinen, vaikka valitusosoituksesta puuttui maininta mahdollisuudesta toimittaa valitus sähköisesti.
VakO ei pitänyt Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen liitettyä valitusosoitusta virheellisenä, vaikka valitusosoituksesta puuttui maininta mahdollisuudesta toimittaa valitus sähköisesti. Vakuutusoikeus jätti valituksen myöhään tehtynä tutkimatta. VakO totesi päätöksessään, että AsiointiL asettaa viranomaiselle velvollisuuden pyrkiä tarjoamaan mahdollisuus sähköiseen asiointiin, mutta ei ehdotonta velvoitetta. Viranomaisella on oikeus harkita, missä laajuudessa viranomainen tarjoaa mahdollisuuden sähköiseen asiointiin (äänestysratkaisu 11-3).
Valituskirjelmä on siirrettävä oikealle viranomaiselle tai muutoksenhakuelimelle
Jos valitus on virheellisen tai puuttuneen valitusosoituksen vuoksi toimitettu väärälle viranomaiselle tai muutoksenhakuelimelle, viranomaisen ja muutoksenhakuelimen on siirrettävä valituskirjelmä toimivaltaiselle viranomaiselle tai muutoksenhakuelimelle.
Valituskirjelmän siirrosta on ilmoitettava muutoksenhakijalle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Kun eläkelaitoksen päätöksestä on valitettu, eläkelaitos tutkii, voiko eläkelaitos itse oikaista päätöksensä. Jos eläkelaitos hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset, eläkelaitoksen on annettava asiasta valituskelpoinen oikaisupäätös.
Kun eläkelaitos oikaisee päätöksen muutoksenhaun yhteydessä, kyse on lakisääteisestä itseoikaisusta. Lakisääteinen itseoikaisu on ensisijainen keino muuttaa päätöstä.
On suositeltavaa, että oikaisupäätös annetaan vasta muutoksenhakuajan kuluttua umpeen. Näin vältetään se, että samasta asiasta olisi samaan aikaan vireillä 2 valitusta, jos asianosainen päättäisi valittaa myös oikaisupäätöksestä.
Kun eläkelaitos antaa uuden oikaistun päätöksen tai päätösyhdistelmän, asian käsittely päättyy eikä asiakirjoja lähetetä muutoksenhakuelimelle.
Oikaistuun päätökseen ja päätösyhdistelmään saa hakea muutosta valittamalla.
Päätöksen oikaiseminen, kun vilmalaitoksena on yksityisten alojen eläkelaitos ja valitus koskee yksinomaan työkyvyn arviointia
Jos vilmalaitoksena on yksityisten alojen eläkelaitos, eläkelaitos voi antaa valituskelpoisen, oikaistun päätösyhdistelmän suoraan vain silloin, kun:
- päätösyhdistelmästä tehty valitus koskee yksinomaan työkyvyn arviointia ja
- yksityisten alojen eläkelaitos vilmalaitoksena hyväksyy kaikki valituksessa esitetyt vaatimukset.
Päätöksen oikaiseminen, kun vilmalaitoksena on yksityisten alojen eläkelaitos ja valitus koskee muuta kuin työkyvyn arviointia
Jos vilmalaitoksena on yksityisen alan eläkelaitos ja valitus koskee muuta kuin työkyvyn arviointia, vilmalaitoksen on pyydettävä lausunto Kevalta siltä osin kuin valitus koskee Kevan hoitamaa eläketurvaa. Jos vilmalaitos ja Keva hyväksyvät kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset, vilmalaitos antaa oikaistun päätösyhdistelmän.
Yksityisten alojen eläkelaitos vilmalaitoksena on sidottu Kevan lausunnossaan esittämiin kannanottoihin.
Päätöksen oikaiseminen, kun eläkepäätöksestä tehty valitus koskee eläkkeen perusteena olevaa työsuhdetta
Jos eläkelaitos tai vilmalaitos on antanut myönteisen eläkepäätöksen ja valitus koskee eläkkeen perusteena olevaa työsuhdetta, joka on vakuutettu muussa kuin eläkepäätöksen antaneessa eläkelaitoksessa, eläkepäätöksen antanut eläkelaitos pyytää lausunnon työsuhteen vakuuttaneelta eläkelaitokselta. Jos työsuhteen vakuuttanut eläkelaitos hyväksyy lausunnossaan muutoksenhakijan vaatimukset kaikilta osin, eläkepäätöksen antanut eläkelaitos antaa oikaisupäätöksen.
Milloin muutoksenhakijan vaatimukset on hyväksytty kaikilta osin?
Joskus voi olla tulkinnanvaraista, onko muutoksenhakijan vaatimukset hyväksytty kaikilta osin. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkeasiassa vaatimukset katsotaan hyväksytyksi kaikilta osin silloin, kun työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen hakijan ilmoittamasta ajankohdasta ja hänelle myönnetään vaatimuksensa mukaisesti täysi työkyvyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi tai määräajaksi.
Sen sijaan vaatimuksia ei ole hyväksytty kaikilta osin esimerkiksi silloin, kun:
- valituksen liitteenä olevan lääkärinlausunnon mukaan työkyvyttömyys jatkuu toistaiseksi ja eläkelaitos myöntää eläkkeen vain määräajaksi
- vaatimukset hyväksytään pääasian osalta, mutta vaadittuja oikeudenkäyntikuluja ei korvata.
Jos eläkelaitos ei voi hyväksyä muutoksenhakijan kaikkia vaatimuksia, eläkelaitoksen on siirrettävä asia muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
Asia on siirrettävä muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi myös silloin, kun asiassa on useita asianosaisia, joiden vaatimukset ovat keskenään ristiriidassa tai ne eroavat toisistaan. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun työnantaja ja työntekijä ovat eri mieltä sito-päätöksellä ratkaistuista eläkkeen perusteena olevista työansioista.
Hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. Jos muutoksenhakija vaatii hallintoasiasta (ei muutoksenhausta) aiheutuvien kulujen korvaamista, vaatimus jätetään tutkimatta sillä perusteella, että käsittelykulujen korvaaminen ei kuulu eläkelaitoksen toimivaltaan.
Jos muutoksenhakijalla on ollut myös muita vaatimuksia ja vaatimukset hyväksytään, valitusta ei siirretä muutoksenhakuelimelle, vaan muutoksenhakijalla on valitusoikeus eläkelaitoksen antamasta oikaisu- ja tutkimattajättämispäätöksestä.
Väliaikainen päätös annetaan, kun päätös oikaistaan osittain
Jos eläkelaitos tai vilmalaitos hyväksyy muutoksenhakijan vaatimukset vain osittain, eläkelaitoksen on annettava väliaikainen päätös asiasta ja siirrettävä asia muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Mitä reformatio in pejus –kielto tarkoittaa?
Reformatio in pejus-kielto tarkoittaa sitä, että eläkelaitos ei voi hyväksyä muutoksenhakijan vaatimusta, jos vaatimus johtaisi muutoksenhakijan kannaltaan aikaisempaa huonompaan lopputulokseen. Periaate koskee nimenomaan lopputulosta, joten olennaista on, muuttuuko ratkaisu kokonaisuudessaan muutoksenhakijan vahingoksi. Jos muutoksenhakijan valitus johtaisi hänen kannaltaan aikaisempaa huonompaan lopputulokseen, eläkelaitoksen on siirrettävä valitus muutoksenhakuelimeen.
Reformatio in pejus-kielto ei koske virheellisen työtulopäätöksen oikaisua. Silloin kun muutoksenhakija esittää valituksensa tueksi riittävät perusteet siitä, että hänen työtulonsa on määrätty virheellisesti, eläkelaitos antaa oikaisupäätöksen. Tällöin ei tarvitse tehdä edullisemmuusvertailua yrittäjän myöhemmän eläkkeen kannalta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty, että valituksen siirtämiselle säädettyihin 30 ja 60 päivän määräaikoihin sovelletaan määräaikalain 5 §:ää.
Eläkelaitoksen velvollisuus hankkia lisäselvitystä ennen valituksen siirtämistä muutoksenhakuelimelle
Eläkelaitoksen tehtävä on huolehtia siitä, että kaikki asiaan oleellisesti vaikuttava lisäselvitys on hankittu. Jos valituksessa on mainittu uusista asioista, joista on tarpeen hankkia lisäselvitystä ja lisäselvitys on kohtuudella saatavissa, eläkelaitos hankkii sen.
Eläkelaitos voi myös kehottaa muutoksenhakijaa toimittamaan selvityksen, johon muutoksenhakija on valituksessaan vedonnut. Tällöin eläkelaitoksen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksenhakijalle, mitä lisäselvitystä muutoksenhakijan edellytetään hankkivan. Vaikka asianosainen on käyttänyt asiamiestä valittaessaan päätöksestä, lisäselvitystä voidaan pyytää myös asianosaiselta, jos se on asian selvittämiseksi perusteltua.
Eläkelaitos ei ole velvollinen hankkimaan maksullisia lisäselvityksiä, vaan muutoksenhakijan on hankittava ne itse. Jos eläkelaitos velvoittaa eläkkeenhakijan menemään tutkimuksiin työkyvyn selvittämiseksi, eläkelaitos kuitenkin korvaa tutkimuksista aiheutuneet kustannukset.
Missä tilanteissa ja missä ajassa eläkelaitoksen on siirrettävä valitus muutoksenhakuelimelle?
Jos eläkelaitos ei hyväksy muutoksenhakijan vaatimuksia kaikilta osin, eläkelaitoksen on toimitettava valitus sekä valitusta koskeva lausuntonsa muutoksenhakuelimelle.
Eläkelaitoksen on siirrettävä valitus muutoksenhakuelimelle seuraavissa tilanteissa:
- eläkelaitos ei oikaise päätöstään lainkaan
- eläkelaitos oikaisee päätöstään vain osittain
- eläkelaitos on sitä mieltä, että valitus tulisi jättää tutkimatta
- muutoksenhakijan vaatimuksen hyväksyminen johtaisi tälle huonompaan lopputulokseen.
Valitus on siirrettävä muutoksenhakuelimelle pääsääntöisesti 30 päivän kuluessa
Eläkelaitoksen on siirrettävä valitusasiakirjat ja valitusta koskeva oma lausuntonsa TELK:lle 30 päivän kuluessa muutoksenhakuajan päättymisestä.
Jos valitus koskee TELK:n päätöstä, eläkelaitoksen on toimitettava valitusasiakirjat ja lausuntonsa 30 päivän kuluessa VakO:lle.
Myös päätösyhdistelmän antaneen vilmalaitoksen on siirrettävä asia muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi 30 päivän määräajassa silloin, kun päätösyhdistelmästä tehty valitus koskee yksinomaan työkyvyn arviointia ja yksityisten alojen eläkelaitos vilmalaitoksena ei hyväksy kaikkia sille toimitetussa valituksessa esitettyjä vaatimuksia.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valitusasiakirjat ja lausunnon saa toimittaa muutoksenhakuelimelle ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen (MääräaikaL 5 § 1 mom.).
Valitus voidaan siirtää muutoksenhakuelimelle poikkeuksellisesti 60 päivän määräajassa
Eläkelaitos voi poiketa 30 päivän määräajasta vain silloin, jos valituksen käsittelyssä tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Tällöin valituskirjelmä ja lausunto on toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle viimeistään 60 päivän kuluessa muutoksenhakuajan päättymisestä. Tämä 60 päivän määräaika on ehdoton. Lisäselvityksen hankkimisesta on ilmoitettava viipymättä muutoksenhakijalle.
Jos yksityisten alojen eläkelaitos on vilmalaitoksena antanut päätösyhdistelmän ja valituksen johdosta pyytänyt Kevalta lausunnon Kevan hoitamasta eläketurvasta, mutta vilmalaitos ei oikaise päätöstä muutoksenhakijan vaatimalla tavalla, vilmalaitoksen on toimitettava valitus ja siitä annetut lausunnot muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa muutoksenhakuajan päättymisestä.
Eläkelaitoksen on siirrettävä valitus ja lausuntonsa muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa siinäkin tapauksessa, että eläkelaitos ei ehdi saamaan tarvitsemaansa lisäselvitystä eikä esimerkiksi kykene ottamaan kantaa valituksessa esitettyihin vaatimuksiin. Tällöin eläkelaitos ilmoittaa lausunnossaan, että eläkelaitos tulee antamaan lisälausunnon selvityksen saatuaan. Lausunnossa on myös hyvä kertoa muutoksenhakuelimelle, minkälaista selvitystä eläkelaitos on pyytänyt ja milloin selvitys todennäköisesti saadaan.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valitusasiakirjat ja lausunnon saa toimittaa muutoksenhakuelimelle ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen (MääräaikaL 5 § 1 mom.).
Valituksen siirtämiselle säädetyt määräajat ovat ehdottomia
Eduskunnan oikeusasiamies on useissa kannanotoissaan todennut, että valituksen siirtämiselle säädetyt 30 ja 60 päivän määräajat ovat ehdottomia eikä niistä ole oikeutta poiketa edes muutoksenhakijan pyynnöstä.
Määräajat eivät kuitenkaan koske niitä tilanteita, joissa muutoksenhakuelin on velvoittanut eläkelaitoksen hankkimaan lisäselvitystä tai palauttanut asian kokonaan eläkelaitokselle lisäselvityksen hankkimista varten.
Mitä asioita eläkelaitoksen tulee kirjata muutoksenhakuelimelle annettavaan lausuntoon?
Eläkelaitoksen tulee kertoa muutoksenhakuelimelle annettavassa lausunnossa muun muassa:
- eläkelaitoksen kanta valitusasiaan
- oikeudelliset perustelut kannalle (myös uusien vaatimusten osalta)
- tosiasiaperustelut kannalle (myös uusien vaatimusten osalta)
- kanta suulliseen käsittelyyn, jos asianosainen on vaatinut suullisen käsittelyn järjestämistä
- kanta oikeudenkäyntikuluihin (sekä perusteen että määrän osalta), jos asianosainen on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista
- eläkelaitoksessa asiaa käsitelleen käsittelijän nimi ja puhelinnumero
- mikä taho (vakuutettu, Kela, hoitolaitos, työnantaja, joku muu) on toimittanut minkäkin asiakirjan eläkelaitokseen sekä tieto, jos eläkelaitos on itse hankkinut jonkin asiakirjan
- valituksen saapumispäivä
- tieto siitä, jos valituksen tutkimisen edellytykset eivät eläkelaitoksen mielestä täyty (esimerkiksi sen vuoksi, että valitus on saapunut muutoksenhakuajan jälkeen).
Jos valitus on saapunut muutoksenhakuajan jälkeen, tulee lausunnossa kertoa lisäksi seuraavat asiat:
- päivä, jolloin asianosainen on saanut tiedon päätöksestä (tavallisessa tiedoksiannossa 7. päivänä postituspäivän jälkeen, jos muuta ei ole näytetty)
- päivä, jolloin muutoksenhakuaika on päättynyt
- päivä, jolloin valitus on tullut vireille
- myöhästymisen syy (jos esitetty)
- tieto tutkimatta jättämisen uhasta, jos myöhästymiselle ei esitetä painavaa syytä.
Vaikka eläkelaitos olisi sitä mieltä, että valitusta ei tulisi myöhään tulleena tutkia, eläkelaitoksen on hyvä ottaa lausunnossaan kantaa myös itse asiaan siltä varalta, että muutoksenhakuelin katsoo valituksen myöhästymiseen olleen painavia syitä ja tutkii valituksen.
Kun lausuntoon kirjataan yllä mainitut asiat, muutoksenhakuelimen ei tarvitse erikseen kuulla niistä muutoksenhakijaa.
Mitä asiakirjoja eläkelaitoksen tulee toimittaa muutoksenhakuelimelle?
Eläkelaitos toimittaa muutoksenhakuelimelle seuraavat asiakirjat:
- valituskirjelmä
- valituskirjelmän liitteet
- eläkelaitoksen lausunto
- muut asiaa koskevat asiakirjat
- sähköpostiviesti, jos valituskirjelmä on toimitettu sähköpostin liitteenä.
Asiakirjoihin ei saa tehdä merkintöjä
Eläkelaitoksessa ei saa tehdä valitusasiakirjoissa oleviin lääkärinlausuntoihin ja muihin asiakirjoihin mitään merkintöjä (alleviivauksia, yliviivauksia tms.), koska kyseiset asiakirjat ovat muutoksenhakuun liittyviä oikeudenkäyntiasiakirjoja.
Eläkelaitoksen sisäisten asiakirjojen toimittaminen muutoksenhakuelimelle
Eläkelaitos harkitsee itse, liittääkö eläkelaitos sisäiset asiakirjansa muutoksenhakuelimelle toimitettaviin asiakirjoihin. Muutoksenhakuelimet ovat kuitenkin toivoneet, että eläkelaitokset eivät liittäisi asiakirjoihin sisäisiä asiakirjoja ja muistioita.
Jos eläkelaitos liittää asiakirjoihin sisäisen muistionsa tms., muutoksenhakuelimet ovat toivoneet, että eläkelaitos kuulisi asianosaista niiden johdosta. Asianosaista voidaan kuulla samalla, kun asianosaiselle ilmoitetaan valituksen siirtämisestä muutoksenhakuelimelle.
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri osallistuu muiden asiantuntijoiden tavoin kokonaisarvion tekemiseen asianosaisen työkyvystä. Kokonaisarvioon vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi muut laissa luetellut seikat. Eläkelaitoksen lääkäri toimii osana eläkelaitoksen ratkaisuprosessia eikä eläkelaitoksen lääkärin arviosta tarvitse kuulla erikseen asianosaista.
Muutoksenhakijalle ilmoitetaan valituksen siirtämisestä muutoksenhakuelimelle
Jos eläkelaitos ei voi oikaista päätöstään, eläkelaitos ilmoittaa siitä muutoksenhakijalle kirjeellä. Samalla kirjeellä eläkelaitos ilmoittaa muutoksenhakijalle myös siitä, että valitus on siirretty muutoksenhakuelimelle.
Jos asiamies on tehnyt valituksen, ilmoitus tehdään asiamiehelle. Tarpeen mukaan ilmoitus voidaan lähettää myös asianosaiselle. Asiamiehen lisäksi siirrosta on hyvä ilmoittaa asianosaiselle ainakin silloin, kun asiamies ei ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.
Kirjeeseen liitetään jäljennös eläkelaitoksen lausunnosta.
Jos eläkelaitos on valituksen saatuaan hankkinut lisäselvitystä, esimerkiksi lääkärinlausuntoja tai verotietoja, tai jos eläkelaitos aikoo toimittaa muutoksenhakuelimelle sisäisiä käsittelyasiakirjoja, siirtämisestä kertovaan kirjeeseen liitetään jäljennös myös näistä asiakirjoista, jos asiakirjojen sisältöä ei ole selostettu eläkelaitoksen lausunnossa. Muutoksenhakijaa on kuultava myös kaupparekisterin tiedoista, mutta muista virallisrekisterien tiedoista, kuten työsuhdeotteesta tai Kela-tiedoista, ei tarvitse kuulla.
Siirtämistä koskevassa kirjeessä kerrotaan muutoksenhakijalle, että muutoksenhakijalla on mahdollisuus antaa eläkelaitoksen lausunnon ja sen liitteenä olevien asiakirjojen johdosta oma lausuntonsa muutoksenhakuelimelle 30 päivän kuluessa kirjeen päiväyksestä. Kirjeessä on lisäksi mainittava yksilöidysti liitteenä olevat asiakirjat, esim. vilma-tilanteessa toiselta eläkelaitokselta pyydetty lausunto.
Kirjeessä on hyvä ilmoittaa myös sen muutoksenhakuelimen yhteystiedot, johon valitus siirretään. Lisäksi kirjeessä on hyvä ilmoittaa TELK:n toimiston puhelinpalveluaika, jos valitus siirretään TELK:lle. Tieto TELK:n toimiston puhelinpalveluajasta löytyy TELK:n verkkosivuilta.
Kirjeestä ja sen liitteistä lähetetään muutoksenhakuelimelle kopio, jotta muutoksenhakuelin tietää, mistä asiakirjoista asianosaista on kuultu.
Kuinka toimitaan, jos eläkelaitokselle toimitetaan lisäselvitystä valituksen siirron jälkeen?
Eläkelaitos antaa lisäselvityksestä lisälausunnon muutoksenhakuelimelle
Lisäselvitykset toimitetaan päätöksen antaneeseen eläkelaitokseen (päätösyhdistelmästä valitettaessa vilmalaitokseen), vaikka valitusasia olisi jo siirretty muutoksenhakuelimelle. Eläkelaitos antaa asiasta lisälausunnon lisäselvityksen perusteella.
Lisäselvityksestä on syytä lähettää välittömästi kopio muutoksenhakuelimelle, jotta myös muutoksenhakuelimellä on mahdollisuus heti perehtyä lisäselvitykseen. Samalla eläkelaitoksen tulisi ilmoittaa muutoksenhakuelimelle, että eläkelaitos tulee antamaan asiassa lisälausunnon.
TELK ja VakO voivat jättää kirjallisen tai suullisen selvityksen huomioon ottamatta, jos selvitys saapuu muutoksenhakuelimeen asian ratkaisupäivänä tai sen jälkeen. Tällaista selvitystä ei sisällytetä oikeudenkäyntiaineistoon.
Ratkaisupäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin asia on ratkaisu istunnossa. Jos asia on ratkaistu ilman varsinaista istuntotilaisuutta, ratkaisupäivä on se päivä, jolloin asia on pöytäkirjattu ratkaistuksi.
Eläkelaitoksen tulee lisälausunnossaan yksilöidä, mistä lisäselvityksestä lausunto on annettu.
Jos lisäselvitys ei sisällä uutta asiaa eikä eläkelaitos aio antaa lisälausuntoa, eläkelaitoksen tulisi ilmoittaa muutoksenhakuelimelle sähköpostitse virastopostiin, että eläkelaitos ei aio antaa lisälausuntoa.
Eläkelaitos kuulee muutoksenhakijaa antamastaan lisälausunnosta
Eläkelaitos kuulee muutoksenhakijaa antamastaan lisälausunnosta samalla tavalla kuin varsinaisesta lausunnosta. Tällöin kuitenkin riittää, että muutoksenhakijalle varataan vastausaikaa 14 päivää. Jos lisälausunto annetaan eläkelaitoksen itsensä pyytämän lisäselvityksen vuoksi, on muutoksenhakijalle kuitenkin hyvä varata vastausaikaa 30 päivää.
Eläkelaitoksen ei tarvitse kuulla muutoksenhakijaa muutoksenhakuelimelle lähettämästään ilmoituksesta, jossa kerrotaan, että eläkelaitos ei aio antaa lisälausuntoa.
Kuinka toimitaan, jos eläkelaitos hyväksyy valituksen valituksen siirron jälkeen?
Jos eläkelaitos hyväksyy valituksessa esitetyt vaatimukset osin tai kokonaan sen jälkeen, kun valituskirjelmä on toimitettu muutoksenhakuelimelle, eläkelaitos voi antaa asiasta väliaikaisen päätöksen. Väliaikaisesta päätöksestä on ilmoitettava viipymättä muutoksenhakuelimelle. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on tarkennettu siltä osin, kun siinä kerrotaan uudesta etuushakemuksesta valituksen vireillä ollessa.
Uusi etuushakemus muutoksenhakuaikana
Jos henkilö on saanut hylkäävän etuuspäätöksen, henkilö saattaa muutoksenhakuaikana tehdä samaa etuutta koskevan uuden hakemuksen eikä valitusta. Tällaisissa tilanteissa eläkelaitoksen olisi hyvä tiedustella, onko henkilön tarkoituksena ollut hakea muutosta vai ei.
Jos henkilö ilmoittaa, ettei hae muutosta, eläkelaitos käsittelee hakemuksen muutoksenhakuajan kuluttua umpeen.
Jos henkilön tarkoituksena on ollut hakea muutosta ja eläkelaitos suostuu henkilön vaatimuksiin, eläkelaitos antaa oikaisupäätöksen valitusosoituksineen sen jälkeen, kun muutoksenhakuaika on kulunut umpeen. Jos eläkelaitos ei suostu henkilön vaatimuksiin tai suostuu vaatimuksiin vain osittain, eläkelaitos toimittaa hakemuksen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi ja antaa väliaikaisen päätöksen siltä osin kuin on suostunut vaatimuksiin.
Henkilön tarkoituksen tiedusteleminen on tarpeen, koska TELK:n ja VakO:n näkemykset hakemuksen luonteesta tällaisissa tilanteissa ovat eronneet toisistaan.
Eläkelautakunta jätti tutkimatta valituksena uuden etuushakemuksen, koska hakemusta ei voida pitää eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena sen vuoksi, että hakemuksessa itsessään ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia. HLL:n 23 §:n mukaan muutoksenhakuelimelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon muutosta haetaan, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi ja perusteet, joilla muutosta vaaditaan. (ELK 1085/03, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa)
VakO käsitteli eläkelautakunnan päätöksen jälkeen muutoksenhakuajassa tehdyn uuden etuushakemuksen valituksena.
VakO ei ole kuitenkaan käsitellyt asiaa, jossa olisi ollut kysymys TELK:n päätöksen lainmukaisuudesta siltä osin kuin TELK on HLL:n 23 §:n nojalla jättänyt muutoksenhakuaikana tehdyn uuden etuushakemuksen valituksena tutkimatta.
Uusi etuushakemus valituksen vireillä ollessa
Jos henkilö on valituksen vireillä ollessa hakenut uudella hakemuksella toista etuutta, eläkelaitos antaa uuteen hakemukseen päätöksen valitusosoituksineen.
Jos henkilö on valituksen vireillä ollessa hakenut uudella hakemuksella samaa etuutta, on hyvä selvittää, onko hakemus tarkoitettu lisäselvitykseksi vireillä olevaan muutoksenhakuasiaan. Valituksen vireillä ollessa ei samasta asiasta anneta uutta valituskelpoista päätöstä.
Jos kuitenkin henkilö on hakenut osatyökyvyttömyyseläkettä ja jos henkilö tätä osatyökyvyttömyyseläkepäätöstä koskevan valituksen vireillä ollessa hakee täyttä työkyvyttömyyseläkettä, eläkelaitos antaa täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä päätöksen valitusosoituksineen.
Henkilöllä on oikeus saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva asiansa ratkaistuksi, koska osatyökyvyttömyyseläkettä koskevassa päätöksessä ei ole ratkaistu henkilön oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Uusi etuushakemus muutoksenhakuajan jälkeen
Jos henkilö hakee samaa etuutta uudella hakemuksella muutoksenhakuajan kuluttua umpeen, eläkelaitos antaa uuden päätöksen.
Jos hakemuksella on selkeästi pyydetty aiemman etuuspäätöksen oikaisua, eläkelaitos käsittelee hakemuksen lainvoimaisen päätöksen oikaisuasiana ja antaa asiasta valituskelpoisen päätöksen.
Uusi työtulohakemus muutoksenhakuaikana tai valituksen vireillä ollessa
Jos yrittäjä toimittaa eläkelaitokseen työtulopäätöksen muutoksenhakuaikana tai valituksen vireillä ollessa työtulon tarkistushakemuksen, jolla selvästi haetaan työtulon tarkistamista ilmoitusajankohdasta eteenpäin, eläkelaitos käsittelee asian normaalisti tarkistushakemuksena. Jos työtulon tarkistushakemus on toimitettu aiemman työtulopäätöksen muutoksenhakuaikana, eläkelaitos antaa valituskelpoisen päätöksen vasta aiemman työtulopäätöksen muutoksenhakuajan kuluttua umpeen.
Uusi työtulohakemus muutoksenhakuajan jälkeen
Jos työtuloa koskeva hakemus saapuu muutoksenhakuajan jälkeen, käsitellään hakemus tarkistushakemuksena, valituksena tai päätöksen poistamista koskevana hakemuksena sen mukaan, mitä yrittäjä on tarkoittanut.
Epäselvissä tilanteissa yrittäjältä tiedustellaan, mitä yrittäjä on tarkoittanut. Yrittäjä on saattanut tehdä työtulon tarkistushakemuksen tai perustevalituksen työeläkevakuutusmaksusta, vaikka tarkoituksena on ollut pyytää koko vakuutuksen poistamista tai työtulon pienentämistä vakuutuksen alusta alkaen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty kappale laiminlyöntimaksun maksuunpanon ja ulosoton täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanon kieltämisestä ja keskeyttämisestä. Lisäksi ohjetta on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Päätöksen täytäntöönpano
Eläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Sama koskee myös vilmapäätösyhdistelmää. Tämä tarkoittaa, että eläkelaitoksien päätökset voidaan panna täytäntöön, vaikka päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.
Kun eläkelaitoksen päätös on tullut lainvoimaiseksi, päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio. Myös TELK:n lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.
Takaisinperintäpäätöksiä ei kuitenkaan käytännössä yleensä panna täytäntöön ennen päätösten lainvoimaiseksi tuloa.
Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen varsinaisessa muutoksenhaussa
TELK ja VakO voivat varsinaisen muutoksenhaun yhteydessä kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä alkaneen täytäntöönpanon keskeytettäväksi siitä huolimatta, että päätös on erityissäännöksen nojalla pantavissa välittömästä täytäntöön.
Muutoksenhakuelimien oikeus puuttua täytäntöönpanoon perustuu oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 123 §:n yleiseen toimivaltasäännökseen. Kun valitus on tehty, muutoksenhakuelin voi
- kieltää päätöksen täytäntöönpanon
- määrätä päätöksen täytääntöönpanon keskeytettäväksi
- antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen.
Jos päätös ei itsessään aseta pakkotäytäntöönpantavissa olevaa velvoitetta, ei päätökseen voida soveltaa päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä ja keskeyttämistä koskevaa säännöstä. Tällainen on esimerkiksi TyEL:n 149 §:n mukainen ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamista koskeva hylkäävä päätös. (TELK/609/3099/2009, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa)
Muutoksenhakuelin voi kieltää tai keskeyttää täytäntöönpanon vasta, kun valitus on tehty. Pyyntö täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä voidaan esittää samalla, kun varsinainen valitus tehdään tai myöhemmin valituksen ollessa vireillä.
Yleensä kielto- tai keskeytyspyynnön tekee asianosainen, mutta myös muutoksenhakuelimellä on asiassa oma-aloitteinen toimivalta. Valituksen asiakirjoista tai muutoinkin voi ilmetä, että täytäntöönpanon kielto tai keskeytys on aiheellista valituksen tarkoituksen toteuttamiseksi. Muutoksenhakuelimet käsittelevät kielto- ja keskeytyshakemukset kiireellisinä.
Täytäntöönpanon kieltämistä ja keskeyttämistä koskevaan välipäätökseen saa hakea muutosta pääasian yhteydessä (HOL 108 § 1 mom.), jollei pääasiassa annetusta ratkaisusta valittaminen ole kielletty (HOL 107 § 2 mom.).
Muutoksenhakuelin määrää, mihin asti täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva määräys on voimassa (HOL 124 §). Jos määräyksen voimassaolo ei ilmene väliaikaisesta päätöksestä eikä voimassaolosta ole erikseen määrätty, määräys on lähtökohtaisesti voimassa siihen asti, kunnes asiassa annetaan uusi välipäätös tai kun pääasiassa annetaan käsittelyn lopettava päätös.
Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen ylimääräisessä muutoksenhaussa
TELK ja VakO voivat antaa täytäntöönpanoa koskevan määräyksen, kun TELK ja VakO käsittelevät lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevaa asiaa. Näin ollen TELK ja VakO voivat esimerkiksi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai keskeyttää sen.
VakO katsoi 4.4.2019 antamassaan äänestysratkaisussa, että päätöksen poistamista koskevassa hakemusasiassa esitetty vaatimus täytäntöönpanon keskeyttämisestä voitiin ottaa tutkittavaksi (VakO 1386/2019). Ratkaisu perustuu oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetun lain 19 §:n 1 momenttiin ja HLL:n 32 §:n 1 momenttiin.
HLL:n 32 §:n 1 momenttia vastaava säännös on vuoden 2020 alusta voimaantulleessa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 123 §:n 1 momentissa.
Korkein hallinto-oikeus voi antaa täytäntöönpanoa koskevan määräyksen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 123 §:n mukaisesti, kun korkein hallinto-oikeus käsittelee VakO:n päätöksen purkamista koskevaa asiaa. Näin ollen korkein hallinto-oikeus voi esimerkiksi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai keskeyttää sen.
Työeläkevakuutusmaksun ulosoton ja maksuunpanon täytäntöönpano
Eläkelaitoksen määräämä työeläkevakuutusmaksu ja korotettu työeläkevakuutusmaksu, eli laiminlyöntikorotus (myös pakkovakuutuksen yhteydessä), viivästyskorkoineen ovat suoraan ulosottokelpoisia.
Työeläkevakuutusmaksun ja korotetun työeläkevakuutusmaksun perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Saatavien perinnästä säädetään lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).
Työeläkevakuutusmaksu saadaan ulosmitata, vaikka maksuunpano ei ole tullut lainvoimaiseksi (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta, 4 §). Perustevalituskaan ei keskeytä työeläkevakuutusmaksujen perimistä, vaan maksut on maksettava valituksesta huolimatta.
Työeläkevakuutusmaksun ulosoton ja maksuunpanon täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen
Työeläkevakuutusmaksun määräämistä tai maksuunpanoa koskevaa valitusta tai perustevalitusta käsittelevän muutoksenhakuelimen tulee pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kieltää saatavan ulosotto tai määrätä ulosotto keskeytettäväksi. Työnantaja tai yrittäjä voi pyytää perinnän keskeytystä tai kieltoa muutoksenhakuelimeltä, joka käsittelee valitusta. Edellytyksenä on, että valitus tai oikaisuvaatimus ei ole ilmeisen aiheeton. (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 12 § ja 15 §)
VakO on katsonut, että ylimääräisen muutoksenhaun yhteydessä VakO:lla ei ole toimivaltaa käsitellä ulosoton kieltämistä tai keskeyttämistä koskevaa hakemusta.
X oli hakenut MYEL-päätöksen poistamista ja samalla pyytänyt ulosoton keskeytystä. VakO jätti keskeytyshakemuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta. (VakO 2065/2002, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa)
Jos työeläkevakuutusmaksu ei ole vielä mennyt ulosottoon, työeläkevakuutusmaksun maksuunpano voidaan kieltää tai keskeyttää oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännösten perusteella (ks. Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen -kohta).
Eläkelaitoksen toimivalta päätöksen ja työeläkevakuutusmaksun maksuunpanon täytäntöönpanon kieltämisessä ja keskeyttämisessä
Eläkelaitos voi keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon samalla, kun eläkelaitos
- hyväksyy muutoksenhakijan valituksen
- hyväksyy lainvoimaisen päätöksen oikaisuvaatimuksen
- käsittelee asia- tai kirjoitusvirheen korjaamista
- hakee lainvoimaisen päätöksen poistamista.
Eläkelaitos voi väliaikaisesti keskeyttää täytäntöönpanon, kun eläkelaitos siirtää valituksen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
Jos eläkelaitos keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon, täytäntöönpanon keskeytyksestä on hyvä mainita muutoksenhakuelimelle annettavassa lausunnossa.
Työeläkevakuutusmaksun perinnän keskeyttäminen eläkelaitoksessa
Jos yrittäjä hakee muutosta YEL:n perusteella annettuun päätökseen, eläkelaitos voi keskeyttää työeläkevakuutusmaksun perinnän siksi aikaa, että muutoksenhaku on käsitelty, jos muutoksenhakuelimen ratkaisulla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksuun.
Jos yrittäjä hakee eläkettä, eläkelaitos voi niin ikään keskeyttää työeläkevakuutusmaksun perinnän, kunnes eläkehakemus on ratkaistu, jos ratkaisulla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksuun.
Laiminlyöntimaksun maksuunpanon ja ulosoton täytäntöönpano sekä täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen
Eläkelaitos maksuunpanee Valtiokonttorin määräämän laiminlyöntimaksun viipymättä, kun laiminlyöntimaksupäätös on tullut lainvoimaiseksi. Näin ollen laiminlyöntimaksu tulee maksuunpanna noin kahden kuukauden kuluessa Valtiokonttorin päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Valtiokonttorin lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.
Laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen.
Laiminlyöntimaksun ja viivästyskoron perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) sekä lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).
Laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen saadaan ulosmitata, vaikka maksuunpano ei ole tullut lainvoimaiseksi (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta, 4 §). Perustevalitus ei siten keskeytä laiminlyöntimaksun perimistä.
Jos työnantaja tai yrittäjä hakee muutosta laiminlyöntimaksun maksuunpanoon, työnantaja tai yrittäjä voi samalla pyytää laiminlyöntimaksun ulosoton kieltämistä tai keskeyttämistä muutoksenhakuelimeltä tai ulosottomieheltä. (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 12 § ja 15 §)
Jos laiminlyöntimaksu ei ole vielä mennyt ulosottoon, muutoksenhakuelin voi perustevalituksen yhteydessä kieltää tai keskeyttää laiminlyöntimaksun maksuunpanon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännösten perusteella.
Jos yrittäjä hakee muutosta YEL:n perusteella annettuun päätökseen, eläkelaitos voi keskeyttää laiminlyöntimaksun perinnän kunnes muutoksenhaku on käsitelty, jos muutoksenhakuelimen ratkaisulla voi olla vaikutusta laiminlyöntimaksuun. Jos yrittäjä hakee eläkettä, eläkelaitos voi keskeyttää laiminlyöntimaksun perinnän, kunnes eläkehakemus on ratkaistu, jos ratkaisulla voi olla vaikutusta laiminlyöntimaksuun.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Hakijalla on oikeus hakea muutosta työeläkekuntoutusta koskevaan päätökseen.
Eläkkeen muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan myös työeläkekuntoutusta koskevien päätösten muutoksenhakuun.
Hakija voi hakea muutosta päätökseen, joka koskee
- oikeutta työeläkekuntoutukseen
- suunnitellun kuntoutustoimenpiteen tarkoituksenmukaisuutta (kuntoutuksen sisältöä)
- kuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta (valitusoikeus koskee sekä etuuden määrää että maksuaikaa)
- oikeutta kuntoutusavustukseen
- kuntoutusavustuksen määrää
- kuntoutuskustannusten korvaamista.
Valitus toimitetaan siihen eläkelaitokseen, joka on antanut työeläkekuntoutusta koskevan päätöksen.
Myös valitus TELK:n päätöksestä toimitetaan siihen eläkelaitokseen, joka on antanut työeläkekuntoutusta koskevan päätöksen.
Miten menetellään, kun eläkelaitos hyväksyy valituksessa esitetyt vaatimukset kaikilta osin?
Jos eläkelaitos hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset, eläkelaitos antaa asiasta valituskelpoisen oikaisupäätöksen. On suositeltavaa, että oikaisupäätös annetaan muutoksenhakuajan kuluttua umpeen. Asiaa ei siirretä muutoksenhakuelimeen.
Jos eläkelaitos katsoo, että valituksessa esitetyn uuden selvityksen perusteella hakijalla on oikeus työeläkekuntoutukseen, mutta hakijalla ei ole vielä toteuttamiskelpoista kuntoutussuunnitelmaan, oikaisupäätös annetaan ennakkopäätöksenä.
Jos eläkelaitos hyväksyy osittain valituksessa esitetyt vaatimukset, eläkelaitos antaa asiasta väliaikaisen päätöksen ja siirtää asian muutoksenhakuelimeen. Eläkelaitos liittää asiaan lausuntonsa ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle väliaikaisesta päätöksestä.
Jos eläkelaitos toteaa valitusprosessin kuluessa uuden selvityksen perusteella, että hakijalla on oikeus työeläkekuntoutukseen ja suunniteltu kuntoutustoimenpide on tarkoituksenmukainen, asiasta annetaan väliaikainen päätös. Eläkelaitos ilmoittaa muutoksenhakuelimelle väliaikaisesta päätöksestä.
Jos oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on, mutta suunnitelma ei ole tarkoituksenmukainen, tiedustellaan hakijalta, esittääkö hän uuden suunnitelman. Jos hakija esittää uuden suunnitelman, eläkelaitos antaa asiasta väliaikaisen päätöksen ja ilmoittaa asiasta muutoksenhakuelimelle.
Eläkelaitos antaa suunnitelman hyväksymisestä väliaikaisen päätöksen, kun hakija on esittänyt uuden suunnitelman. Eläkelaitos ilmoittaa väliaikaisesta päätöksestä muutoksenhakuelimelle.
Miten menetellään, jos eläkelaitos ei hyväksy valituksessa esitettyjä vaatimuksia?
Jos eläkelaitos ei hyväksy valituksessa esitettyjä vaatimuksia tai ei hyväksy niitä kaikilta osin, eläkelaitos siirtää asian muutoksenhakuelimeen ja liittää asiaan eläkelaitoksen lausunnon (vastineen).
Eläkelaitoksen lausunnossa eläkelaitos esittää kantansa valittajan vaatimuksiin.
Eläkelaitoksen päätöstä koskeva valitus siirretään TELK:aan ja TELK:n päätöstä koskeva valitus VakO:een.
Miten menetellään, kun eläkelaitos on hylännyt kuntoutushakemuksen pelkästään sillä perusteella, että työkyvyttömyyden uhkaa ei ole?
Kun eläkelaitos on hylännyt oikeuden työeläkekuntoutukseen pelkästään sillä perusteella, että hakijalla ei ole työkyvyttömyyden uhkaa, eläkelaitos ei päätöksessään ole ottanut kantaa kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuteen.
Valituksen yhteydessä voi muutoksenhakijan terveydentilasta tulla sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella muutoksenhakuelin saattaisi katsoa, että työkyvyttömyyden uhkan edellytys täyttyy.
Eläkelaitoksen on hyvä muutoksenhakuelimelle antamassaan lausunnossa ottaa kantaa sekä työkyvyttömyyden uhkaan että kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuteen. Kanta kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuteen kannattaa ilmoittaa siitä syystä, että muutoksenhakuelimen ei tarvitsisi pyytää eläkelaitokselta lisälausuntoa tästä asiasta erikseen.
Muutoksenhaku työeläkekuntoutuksen sisällöstä
Jos hakijalle on myönnetty oikeus työeläkekuntoutukseen, mutta suunniteltua kuntoutustoimenpidettä ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena, lausunnossaan muutoksenhakuelimelle eläkelaitos ilmoittaa, miksi haettu kuntoutuksen sisältö ei ole tarkoituksenmukainen.
Eläkelaitoksen on lausunnossaan hyvä tuoda esille myös se, minkä tyyppiset työeläkekuntoutuksen toimenpiteet ovat eläkelaitoksen mielestä hakijan kohdalla tarkoituksenmukaisia.
Kuntoutuksen hakijaa on jo ratkaisuvaiheessa ohjattu tarkoituksenmukaisen kuntoutussuunnitelman valmisteluun, mutta yhteistä suunnitelmaa ei löytynyt.
Esimerkki: Eläkelaitos on päätöksellään myöntänyt oikeuden työeläkekuntoutukseen, mutta hylännyt haetun kuntoutuksen sisällön.
- Eläkelaitos ilmoittaa lausunnossaan, että hakija täyttää kuntoutuksen edellytykset, joten valitus on tämän osalta aiheeton.
- Lisäksi eläkelaitoksen on ilmoitettava, miksi haettua kuntoutuksen sisältöä ei pidetä tarkoituksenmukaisena.
- Lausunnossa on näissä tapauksissa hyvä todeta, minkä tyyppiset työeläkekuntoutustoimenpiteet ovat eläkelaitoksen mielestä hakijan kohdalla tarkoituksenmukaisia.
Muutoksenhaku sekä oikeudesta työeläkekuntoutukseen että työeläkekuntoutuksen sisällöstä
Kun kuntoutuksen saamisen edellytyksiä ja kuntoutuksen sisältöä koskevat ratkaisut on annettu samalla päätöksellä ja hakija valittaa koko päätöksestä, eläkelaitos ilmoittaa lausunnossaan kantansa molempiin asioihin.
Muutoksenhaku kustannustenkorvauksesta
Valitusoikeus koskee myös kustannusten korvaamista koskevaa päätöstä.
Eläkelaitos ilmoittaa lausunnossaan, mihin suosituksiin korvaukset perustuvat ja miksi hakijan vaatimuksiin ei ole suostuttu.
Miten menetellään, jos henkilö esittää uutta selvitystä muutoksenhakuelimeen siirtämisen jälkeen?
Muutoksenhakija saattaa toimittaa uutta selvitystä sen jälkeen, kun asia on jo siirretty muutoksenhakuelimeen.
Uuden selvityksen perusteella eläkelaitos antaa muutoksenhakuelimelle lisälausunnon. Jos eläkelaitos uuden selvityksen perusteella hyväksyy valituksessa esitetyt vaatimukset, eläkelaitos antaa asiasta väliaikaisen päätöksen ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle väliaikaisesta päätöksestä.
Jos hakija valitusprosessin edetessä esittää uuden kuntoutussuunnitelman ja eläkelaitos katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, eläkelaitos antaa kuntoutuksen sisällöstä väliaikaisen päätöksen ja ilmoittaa siitä muutoksenhakuelimelle.
Jos eläkelaitoksen mielestä uudenkaan kuntoutussuunnitelman perusteella kuntoutusta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, eläkelaitos käsittelee asian valituksen lisävaatimuksena ja antaa asiasta lisälausunnon muutoksenhakuelimelle.
Muutoksenhakuelimen päätösten toimeenpano
Jos muutoksenhakuelin on muuttanut eläkelaitoksen päätöksen ja myöntänyt hakijalle oikeuden kuntoutukseen, muutoksenhakuelimen päätöstä on pidettävä ennakkopäätöksenä.
Eläkelaitos ei anna asiasta uutta ennakkopäätöstä. Eläkelaitos lähettää hakijalle kirjeen, jossa se ilmoittaa, mihin asti ennakkopäätös on voimassa. 9 kuukauden aika lasketaan siitä, kun muutoksenhakuelimen päätös on tullut lainvoimaiseksi.
Jos muutoksenhakuelin on päätöksessään katsonut, että muutoksenhakijalla on lain tarkoittama työkyvyttömyyden uhka, mutta ei ole ottanut kantaa kuntoutustoimenpiteen tarkoituksenmukaisuuteen, se palauttaa asian eläkelaitokselle käsiteltäväksi kuntoutuksen sisällön osalta. Eläkelaitoksen on annettava valituskelpoinen päätös kuntoutuksen sisällöstä.
Jos muutoksenhakuelin on muuttanut eläkelaitoksen päätöksen kuntoutuksen sisällöstä ja ottanut kantaa kuntoutuksen keinoon, eläkelaitos ei anna asiasta uutta valituskelpoista päätöstä kuntoutuksen sisällöstä.
Eläkelaitos lähettää hakijalle kirjeen, jossa selostetaan menettely muutoksenhakuelimen päätöksen toimeenpanemiseksi. Uusi valitusosoituksella varustettu päätös kuitenkin annetaan niiden asioiden osalta, joihin muutoksenhakuelin ei ole ratkaisussaan ottanut kantaa.
Esimerkki: Muutoksenhakuelin ottaa kantaa kuntoutuksen sisältöön
- Eläkelaitos oli katsonut tarkoituksenmukaiseksi kuntoutuksen sisällöksi työkokeilun.
- Muutoksenhakija vaati kuntoutuksen sisällöksi oppisopimuskoulutusta.
- Muutoksenhakuelin on ratkaisussaan ottanut kantaa kuntoutuksen sisältöön.
- Muutoksenhakuelin totesi päätöksessään, että haettu oppisopimuskoulutus on tarkoituksenmukainen kuntoutuksen keino.
Eläkelaitos ei anna uutta valituskelpoista päätöstä kuntoutuksen sisällöstä. Päätös on kuitenkin annettava esimerkiksi välttämättömien ja tarpeellisten kustannusten korvaamisesta.
Jos muutoksenhakuelimen päätöksessä on otettu kantaa kuntoutusetuuden määrään tai maksuaikaan, eläkelaitos ei anna asiasta uutta päätöstä.
Jos muutoksenhakuelin palauttaa asian eläkelaitoksen käsiteltäväksi eikä ota kantaa etuuden määrään tai maksuaikaan, eläkelaitos antaa asiasta uuden valituskelpoisen päätöksen.
Valitus työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä annetusta ennakkopäätöksestä
Työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä annettu ennakkopäätös oikeudesta ammatillisen kuntoutukseen tuo henkilölle oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen, mutta ei velvoita päätöksensaanutta henkilöä ryhtymään toimenpiteisiin.
Yleensä myönteisen ennakkopäätöksen saaneella henkilöllä ei ole intressiä valittaa myönnetystä oikeudesta.
Jos henkilö valittaa työkyvyttömyyseläkekäsittelyn yhteydessä annetusta kuntoutuksen ennakkopäätöksestä, asia on siirrettävä muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
Eläkelaitos toteaa lausunnossaan, että valitus on aiheeton. Päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen on myönnetty, koska työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä on selvitetty oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.
Kuntoutuksen käynnistymiseksi on aina esitettävä kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuksen toimenpiteistä annetaan valituskelpoinen päätös erikseen.
Hylkäävää päätöstä oikeudesta kuntoutukseen ei anneta työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä
Hylkäävää päätöstä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ei anneta ilman erillistä kuntoutushakemusta.
Jos työkyvyttömyyseläkepäätöksen saanut henkilö ottaa yhteyttä eläkelaitokseen ja tiedustelee päätöstä kuntoutuksesta, eläkelaitos kertoo henkilölle, mitä kuntoutusoikeuden tutkiminen työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyssä tarkoittaa.
Jos henkilö vaatii valituskelpoista päätöstä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, henkilön on haettava kuntoutusta erikseen.
Työkyvyttömyyseläkevalituksen käsittelyn aikana tulee uutta selvitystä, jonka perusteella todetaan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen
Jos työkyvyttömyyseläkettä koskevan päätöksen valituskäsittelyn aikana eläkelaitokselle tulee sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella eläkelaitos toteaa, että henkilöllä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa asiasta kuntoutuksen ennakkopäätöksen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty, että Kela ei jatkossa siirrä muutoksenhaun aikana Kelaan tulleita lääkärinlausuntoja työeläkelaitokselle. Kela siirtää lääkärinlausunnot vain, jos henkilö on sitä erikseen Kelalta pyytänyt. Eläkelaitokset lähettävät Kelaan eläkelaitokselle muutoksenhaun aikana tulleet lääkärinlausunnot, jos asia on vireillä Kelan muutoksenhakuasteessa tai Kelassa on vireillä hakemus.
Työkyvyttömyyseläkepäätökseen haetaan muutosta TELK:ltä.
TELK:n päätökseen haetaan muutosta VakO:lta.
Miten menetellään, kun muutoksenhakuaikana tulee uusi eläkehakemus ja/tai lääkärinlausunto?
Eläkkeenhakija saattaa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saatuaan hakea työkyvyttömyyseläkettä uudelleen lähettämällä muutoksenhakuaikana uuden eläkehakemuksen tai uuden lääkärinlausunnon.
Eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen muutoksenhakuohjeineen heti, jos eläkelaitos hyväksyy uuden selvityksen perusteella vaatimukset kaikilta osin.
Eläkehakemusta ei sellaisenaan katsota valitukseksi
Eläkehakemuksessa ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia, joten eläkehakemusta ei voida pitää hallintolainkäyttölain mukaisena eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena (ELK 1085/03, 15.9.2003).
Jos valitusaikana uuden eläkehakemuksen tehneen tai uuden lääkärinlausunnon lähettäneen eläkkeenhakijan vaatimuksia ei voida hyväksyä kaikilta osin, eläkelaitoksen olisi hyvä tiedustella, onko eläkkeenhakijan tarkoituksena hakea muutosta.
Jos eläkkeenhakija ilmoittaa hakevansa muutosta, eläkelaitos pyytää häntä täydentämään vaatimustaan ja sen saatuaan toimittaa eläkehakemuksen/lääkärinlausunnon lisäselvityksineen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi.
Muutoin työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään valitusajan kuluttua umpeen.
Miten menetellään, kun eläkelaitokseen saapuu lääkärinlausunto valitusajan jälkeen?
Lainvoimaisen hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen eläkkeenhakija voi toimittaa eläkelaitokseen uuuden lääkärinlausunnon.
- Lausunto voidaan hyväksyä uudeksi työkyvyttömyyseläkehakemukseksi edellyttäen, että lausunto on saapunut lyhyehkön ajan, noin puolen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
- Kun uusi lääkärinlausunto on toimitettu eläkelaitokseen jonkin verran puolen vuoden jälkeen, eläkelaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä lääkärinlausunnon uudeksi hakemukseksi tai pyytää eläkkeenhakijaa täyttämään eläkehakemuslomakkeen.
Väliaikainen päätös
Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos eläkkeenhakijan työkyvyttömyys ja oikeus eläkkeeseen on selvää ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea. Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.
Kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty kuntoutustukena ja eläkkeen määräaikaisuudesta on valitettu, päätös eläkkeen jatkamisesta annetaan väliaikaisena. Väliaikaiseen päätökseen merkitään, että lopullinen päätös muutoksenhakuohjeineen annetaan sen jälkeen, kun muutoksenhakuelin on lainvoimaisesti ratkaissut määräaikaisuutta koskevan valituksen.
Jos kuntoutustuen määrästä on valitettu, kuntoutustuen jatkamista koskevaan päätökseen liitetään muutoksenhakuohje.
Oikaisupäätös valituksen yhteydessä annetaan väliaikaisena päätöksenä
Väliaikainen päätös annetaan myös silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksensä vain osittain hakijan vaatimalla tavalla, esimerkiksi
- myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, kun on haettu täyttä tai
- myöntää eläkkeen, jossa ei ole tulevaa aikaa.
Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella puhelimitse valituksen käsittelyvaihetta ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.
Kela ei lähetä muutoksenhaun aikana Kelaan toimitettuja lääkärinlausuntoja työeläkelaitokseen
Kela ei lähetä muutoksenhaun aikana Kelaan tulleita lääkärinlausuntoja työeläkelaitokselle.
Muutoksenhakijan on itse toimitettava muutoksenhakuun liittyvät lääkärinlausunnot sille työeläkelaitokselle, jonka päätökseen muutoksenhakija hakee muutosta.
Kela ei näe Kelan käytössä olevista rekisteritiedoista, onko työeläkeasiasta muutoksenhaku vireillä. Jos muutoksenhakija toimittaa työeläkeasian muutoksenhaun aikana lääkärinlausuntoja Kelaan, Kela ottaa asiakkaaseen yhteyttä kirjeellä.
Kela voi välittää selvitykset muutoksenhakijan pyynnöstä työeläkelaitokselle. Kirjeessä Kela ilmoittaa asiakkaalle seuraavat tiedot:
Alla mainittuja selvityksiä ei ole välitetty työeläkelaitokselle:
- Selvitys xxx
Voimme välittää työeläkelaitokselle selvityksiä, joiden tiedämme koskevan vireillä olevaa eläkeasiaa. Kelassa emme näe, onko työeläkeasiasta muutoksenhaku vireillä.
Tarvittaessa voit olla yhteydessä työeläkelaitokseesi. Voimme myös välittää selvitykset pyynnöstäsi työeläkelaitokselle.
Milloin työeläkelaitos lähettää muutoksenhaun aikana eläkelaitokseen toimitetut lääkärinlausunnot Kelaan?
Työeläkelaitos lähettää Kelalle työeläkelaitokseen muutoksenhaun aikana tulleet lääkärinlausunnot, jos asia on valituksena vireillä Kelan muutoksenhakuasteessa tai Kelassa on hakemus vireillä.
Lääkärinlausuntoja ei lähetetä, jos Kelassa ei ole mitään asiaa vireillä.
Lääkärinlausunnot jätetään lähettämättä myös, jos asiakas on nimenomaan kieltänyt lääkärinlausuntojen lähettämisen
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen tekstiosuutta on täydennetty jo aiemmin taulukossa olleilla tiedoilla.