Eläkelaitoksen toimenpiteet, kun muutoksenhakuelin on hyväksynyt valituksen
Jos muutoksenhakuelin hyväksyy valituksen, muutoksenhakuelin
- muuttaa eläkelaitoksen päätöksen tai
- kumoaa eläkelaitoksen päätöksen ja antaa asiaratkaisun.
Jos muutoksenhakuelin muuttaa tai kumoaa eläkelaitoksen päätöksen, muutoksenhakuelin palauttaa samalla asian eläkelaitokselle toimenpiteitä varten.
Kun muutoksenhakuelimen päätös on tullut lainvoimaiseksi, eläkelaitos antaa asiasta uuden päätöksen, jolla eläkelaitos toimeenpanee muutoksenhakuelimen päätöksen. Vastaavasti vilmalaitos antaa uuden päätösyhdistelmän. Päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta.
Työeläkelakien soveltamista koskevassa asiassa uutta päätöstä ei kuitenkaan tarvitse antaa, vaan asia on toimeenpantavissa muutoksenhakuelimen päätöksen perusteella.
Eläkelaitoksen toimenpiteet, kun muutoksenhakuelin on hyväksynyt päätöksen poistohakemuksen
Jos muutoksenhakuelin hyväksyy päätöksen poistamista koskevan hakemuksen, muutoksenhakuelin
- poistaa eläkelaitoksen päätöksen ja
- määrää asian eläkelaitokseen uudelleen käsiteltäväksi.
Tällöin eläkelaitos antaa uuden päätöksen valitusosoituksineen muutoksenhakuelimen päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vilmalaitos antaa vastaavasti uuden päätösyhdistelmän ja liittää päätösyhdistelmään valitusosoituksen.
Eläkelaitoksen toimenpiteet, kun muutoksenhakuelin on myöntänyt osatyökyvyttömyyseläkkeen täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle
Muutoksenhakuelin saattaa myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen henkilölle, jonka täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus on hylätty. Tällöin muutoksenhakuelin ottaa yleensä kannan vain muutoksenhakijan työkyvyttömyyteen, mutta ei työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan. Tällaista päätöstä voidaan pitää ennakkopäätöksenä.
Hakijan tulee voida itse päättää, haluaako hakija jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Näin ollen eläkelaitoksen tulisi lähettää hakijalle kirje, jossa kerrotaan
- hakijan oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ja
- sitovuusaika, johon mennessä hakijan tulee ilmoittaa, ottaako hakija eläkkeen vastaan.
Tiedon välittäminen muutoksenhakuelimen päätöksestä toiselle eläkelaitokselle
Eläkelaitos ilmoittaa muutoksenhakuelimen ratkaisusta toisen järjestelmän eläkelaitokselle (Kela, julkisten alojen eläkelaitos) mahdollisimman pian lähettämällä muutoksenhakuelimen päätöksestä kopion.
Vilmalaitos lähettää päätöskopion
- eläkelaitokselle, jonka kanssa vilmalaitos on neuvotellut tai
- eläkelaitokselle, jolta vilmalaitos on pyytänyt lausunnon sekä
- tarvittaessa vilmamenettelyn ulkopuoliselle eläkelaitokselle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen pykäläliitoksia on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Eläkelaitoksen toimenpiteet, kun muutoksenhakuelin on antanut hylkäävän päätöksen
Eläkelaitos ei enää anna asiasta päätöstä, kun muutoksenhakuelin
- hylkää valituksen tai
- hylkää päätöksen poistamista koskevan hakemuksen kokonaan.
Hylkäävän päätöksen antava muutoksenhakuelin liittää muutoksenhakijalle annettavaan päätökseensä valitusosoituksen, jos muutoksenhakuelimen päätöksestä voi hakea muutosta ylemmältä muutoksenhakuelimelta. Esimerkiksi TELK:n hylkäävästä päätöksestä on oikeus valittaa VakO:een.
Tiedon välittäminen muutoksenhakuelimen päätöksestä toiselle eläkelaitokselle
Eläkelaitos ilmoittaa muutoksenhakuelimen ratkaisusta toisen järjestelmän eläkelaitokselle (Kela, julkisten alojen eläkelaitos) mahdollisimman pian lähettämällä päätöksestä kopion.
Vilmalaitos lähettää päätöskopion
- eläkelaitokselle, jonka kanssa vilmalaitos on neuvotellut tai
- eläkelaitokselle, jolta vilmalaitos on pyytänyt lausunnon sekä
- tarvittaessa vilmamenettelyn ulkopuoliselle eläkelaitokselle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen pykäläliitoksia on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Missä tilanteissa muutoksenhakuelin voi palauttaa asian eläkelaitokselle käsiteltäväksi?
Muutoksenhakuelin voi palauttaa asian eläkelaitokselle käsiteltäväksi esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- lisäselvityksen hankkimista varten
- menettelyvirheen vuoksi
- asiaan on muutoksenhaun vireillä ollessa saatu olennaista lisäselvitystä, johon muutoksenhakuelin ei ota kantaa ensimmäisenä asteena
- eläkelaitos on väliaikaisella päätöksellä myöntänyt eläkkeen.
Palautuspäätös ei sisällä asiaratkaisua, eli kannanottoa itse muutoksenhakuasiaan. Näin ollen palautuspäätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta ja palautuspäätös on heti lainvoimainen.
Jos päätöksessä on ratkaistu asiakysymys ja asia on palautettu eläkelaitokseen toimenpiteitä varten, kyseessä ei ole tässä ohjeessa tarkoitettu palautuspäätös.
Eläkelaitoksen toimenpiteet, kun muutoksenhakuelin on antanut palautuspätöksen
Muutoksenhakuelimen palautuspäätöksellä
- poistetaan muutoksenhaunalainen päätös ja
- velvoitetaan eläkelaitos käsittelemään asia uudelleen ottaen huomioon palauttamisen syy.
Kun eläkelaitos on käsitellyt asian uudelleen, eläkelaitos antaa uuden muutoksenhakukelpoisen päätöksen.
Eläkelaitos ei ole sidottu muutoksenhakuelimen käsitykseen siitä, miten laajasti asia on palauttamisen jälkeen käsiteltävä uudelleen. Jos asia on palautettu eläkelaitokselle niin, että muutoksenhakuelin ei ole ottanut kantaa asiaan, eläkelaitos voi tutkittuaan asian uudelleen antaa päätöksen myös entisen sisältöisenä. Eläkelaitos ei kuitenkaan voi muuttaa ratkaisua henkilölle huonompaan suuntaan alkuperäiseen päätökseen verrattuna.
Tiedon välittäminen muutoksenhakuelimen päätöksestä toiselle eläkelaitokselle
Eläkelaitos ilmoittaa muutoksenhakuelimen ratkaisusta toisen järjestelmän eläkelaitokselle (Kela, julkisten alojen eläkelaitos) mahdollisimman pian lähettämällä päätöksestä kopion.
Vilmalaitos lähettää päätöskopion
- eläkelaitokselle, jonka kanssa vilmalaitos on neuvotellut
- eläkelaitokselle, jolta vilmalaitos on pyytänyt lausunnon sekä
- tarvittaessa vilmamenettelyn ulkopuoliselle eläkelaitokselle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen pykäläliitoksia on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Milloin muutoksenhakuelin jättää asian tutkimatta?
Muutoksenhakuelin jättää asian tutkimatta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- asia ei kuulu muutoksenhakuelimen toimivaltaan eikä asiassa voida soveltaa asian siirtoa koskevaa HOL:n 18 §:ää
- päätös ei ole valituskelpoinen
- muutoksenhaku valittamalla on laissa kielletty
- valittajalla ei ole valitusoikeutta
- valitus on jäänyt puutteelliseksi, vaikka valittajalle on varattu tilaisuus valituksen täydentämiseen
- valitusta ei ole tehty määräajassa.
Muutoksenhakuelin voi kuitenkin tutkia myöhässä saapuneen valituksen, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.
TELK:n tutkimattajättämispäätöksestä voi valittaa VakO:een.
Tiedon välittäminen muutoksenhakuelimen päätöksestä toiselle eläkelaitokselle
Jos muutoksenhaun kohteena oleva päätös koskee myös muita eläkelaitoksia, eläkelaitos ilmoittaa muutoksenhakuelimen ratkaisusta toisen järjestelmän eläkelaitokselle (Kela, julkisten alojen eläkelaitos) mahdollisimman pian lähettämällä päätöksestä kopion.
Vilmalaitos lähettää päätöskopion
- eläkelaitokselle, jonka kanssa vilmalaitos on neuvotellut
- eläkelaitokselle, jolta vilmalaitos on pyytänyt lausunnon sekä
- tarvittaessa vilmamenettelyn ulkopuoliselle eläkelaitokselle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen pykäläliitoksia on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Milloin asian käsittely raukeaa muutoksenhakuelimessä?
Asian käsittely muutoksenhakuelimessä raukeaa esimerkiksi silloin, jos muutoksenhakija peruuttaa valituksensa.
Valituksen peruutus on tehtävä kirjallisesti.
Muutoksenhakuelin antaa asian käsittelyn raukeamisesta päätöksen, josta ei ole muutoksenhakuoikeutta.
Tiedon välittäminen muutoksenhakuelimen päätöksestä toiselle eläkelaitokselle
Eläkelaitos ilmoittaa muutoksenhakuelimen ratkaisusta toisen järjestelmän eläkelaitokselle (Kela, julkisten alojen eläkelaitos) mahdollisimman pian lähettämällä päätöksestä kopion.
Vilmalaitos lähettää päätöskopion
- eläkelaitokselle, jonka kanssa vilmalaitos on neuvotellut
- eläkelaitokselle, jolta vilmalaitos on pyytänyt lausunnon sekä
- tarvittaessa vilmamenettelyn ulkopuoliselle eläkelaitokselle.
Eläkelaitoksen toimenpiteet, jos muutoksenhakija peruuttaa valituksen ennen valituksen siirtämistä muutoksenhakuelimeen
Jos muutoksenhakija peruuttaa valituksen ennen kuin valitus on siirretty muutoksenhakuelimeen, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus voi halutessaan itse rauettaa asian käsittelyn kirjeellä. Tällöin valitusta ei tarvitse siirtää muutoksenhakuelimelle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviitaukset on päivitetty.
Muutoksenhakuelin voi määrätä eläkelaitoksen maksamaan viivästyneelle eläkkeelle korotusta harkitsemastaan ajankohdasta.
Käytännössä eläkelaitoksella on 3 kuukautta korotonta käsittelyaikaa hakemuksen vireilletulokuukauden päättymisestä laskettuna. Muutoksenhakuelin voi määrätä, että viivästyskorotus lasketaan myöhemmästä ajankohdasta, jos eläkelaitos osoittaa, että eläkkeen maksaminen on viivästynyt eläkkeenhakijasta johtuvasta syystä.
Eläkelaitoksen tulisi lausunnossaan esittää muutoksenhakuelimelle, milloin eläkelaitos on saanut eläkkeen myöntämiseen riittävän selvityksen ja mikä ajankohta muutoksenhakuelimen tulisi siten vahvistaa 3 kuukauden käsittelyajan alkamisajaksi.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen viittaukset hallintolainkäyttölakiin on muutettu, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Henkilöllä, jonka oikeudenkäynti on viivästynyt henkilöstä riippumattomista syistä, on oikeus saada valtion varoista hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) mukaan.
Hyvityksen saamisen edellytyksenä on, että oikeudenkäynti tai muu muutoksenhaku on viivästynyt siten, että viivästyminen loukkaa asianosaisen oikeutta muutoksenhakuun kohtuullisen ajan kuluessa (oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 1 §).
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain soveltamisala
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia sovelletaan
- lainkäyttöasioita käsitteleviin tuomioistuimiin
- valitusasiota käsitteleviin lautakuntiin, joissa sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.
Lakia sovelletaan siten työeläkeasioita käsitteleviin muutoksenhakuelimiin. Henkilö voi vaatia hyvitystä TELK:lta tai VakO:lta, jos henkilön työeläkeasiaa koskeva muutoksenhakuprosessi on viivästynyt henkilöstä riippumattomista syistä.
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia sovelletaan sellaiseen esimerkiksi TELK:ssa tai VakO:ssa käsittelyssä olevaan hallintolainkäyttöasiaan, joka on tullut vireille 1.6.2013 jälkeen. Tätä aiemmin vireille tulleissa asioissa ei hyvitystä voi vaatia.
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä tuli voimaan 1.1.2010.
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain muuttamisesta (81/2013) tuli voimaan 1.6.2013. Lainmuutoksella lain soveltamisalaa laajennettiin koskemaan yleisiä hallinto-oikeuksia, erityistuomioistuimia sekä valitusasioita käsitteleviä muutoksenhakulautakuntia. Lain voimaantulosäännöksen mukaan tuomioistuimessa tai muutoksenhakulautakunnassa vireillä olevassa asiassa sovelletaan lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lakia ei sovelleta
- pelkkään oikaisuvaatimuksen käsittelyyn, jos oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä ei tehdä valitusta
- pelkkään valituksen tekemiseen hallintoviranomaiselle, jos hallintoviranomaisen päätöksestä ei valiteta muutoksenhakulautakuntaan.
Näissä tilanteissa on kyse hallinnollisesta päätöksenteosta eikä hallintolainkäytöstä.
Kuka voi hakea hyvitystä muutoksenhaun viivästymisestä?
Viivästyshyvitystä voi hakea vain yksityinen asianosainen (luonnollinen henkilö tai yksityisoikeudellinen oikeushenkilö), jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.
Asianosaisella on oikeus hakea hyvistystä silloin, kun muutoksenhaku viivästyy siten, että viivästyminen loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin tai muutoksenhakuun kohtuullisessa ajassa. Merkitystä ei ole sillä, missä roolissa asianosainen on muutoksenhaussa (kantaja, vastaaja, hakija).
Muulla kuin asianosaisasemassa olevalla, esimerkiksi todistajalla, ei ole oikeutta saada hyvitystä.
Milloin asian käsittely on viivästynyt?
Hyvitystä voi hakea kaikissa hallintolainkäyttöasioissa tapahtuneissa viivästyksissä.
Hyvitystä voi hakea siten myös ylimääräisessä muutoksenhaussa tapahtuneesta viivästyksestä. Ylimääräisen muutoksenhaun kesto arvioidaan kuitenkin itsenäisesti ja kestoon ei lasketa mukaan aikaa, jonka varsinainen muutoksenhaku on kestänyt.
Laissa ei ole säädetty aikamäärää, milloin muutoksenhaku on viivästynyt. Viivästyminen arvioidaan yksittäistapauksittain eri seikkojen kokonaisarvion perusteella.
Arvioitaessa, onko muutoksenhaku viivästynyt, otetaan huomioon erityisesti seuraavat asiat:
- muutoksenhaun kesto
- asian laatu ja laajuus
- asianosaisten, viranomaisten (esimerkiksi eläkelaitosten) ja muutoksenhakuelinten toiminta muutoksenhakuprosessissa
- asian merkitys asianosaiselle (oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 4 §).
Hallituksen esityksen (HE 233/2008 vp) mukaan käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan noin 5 vuotta tai enemmän. Erityisen joutuisaa käsittelyä vaativissa asiaryhmissä kohtuullisen käsittelyajan vaatimus voi ylittyä jo aiemminkin. Erityisen vaikeissa asioissa hyväksyttävä kokonaiskäsittelyaika voi toisaalta muodostua hyvinkin pitkäksi, jollei missään yksittäisessä vaiheessa tapahdu valtion vastuulle jäävää viivästymistä. Yli 10 vuoden käsittelyajat eivät kuitenkaan yleensä tällöinkään ole hyväksyttäviä.
Muutoksenhaun viivästymistä arvioitaessa otetaan lisäksi huomion Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntö, joka koskee ihmisoikeusopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen soveltamista.
EIT:ssa oikeudenkäynnin viivästymisen arviointi perustuu yksittäistapauksittain suoritettavaan arviointiin. Tämän vuoksi kohtuulliselle kestolle ei voida asettaa yleistä rajaa, jota voitasiin käyttää apuna kansallisessa soveltamisessa. Hallituksen esityksen (HE 233/2008 vp) perustelujen mukaan EIT on tosin lausunut joissakin tuomioissaan, että jonkinlaisena tavoitteena tulisi pitää, ettei mikään oikeusaste käsittelisi asiaa vuotta kauemmin.
Muutoksenhaun alkamisajankohta, kun arvioidaan muutoksenhaun viivästymistä
Muutoksenhaun kestona huomioon otettava aika alkaa, kun hallintolainkäyttöasian vireillepanoasiakirja (yleensä valitus) on toimitettu asianomaiselle tuomioistuimelle tai viranomaiselle. Kuitenkin työeläkeasioissa oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa jo siitä, kun valitus toimitetaan päätöksen tehneelle eläkelaitokselle, joka käsittelee asian ensin oikaisuasiana. Erityisestä syystä muutoksenhaun kestona huomioon otettava aika voi alkaa tätä aikaisemmastakin ajankohdasta (oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 5 §:n 2 momentti).
Siten työeläkeasioissa muutoksenhaun kestona huomioon otettava aika alkaa pääsääntöisesti siitä, kun valitus toimitetaan päätöksen tehneelle eläkelaitokselle. Jos valitus on toimitettu esimerkiksi TELK:lle, vaikka valitus olisi pitänyt toimittaa ensin eläkelaitokselle, katsotaan valituksen tulleen vireille ja muutoksenhaun alkamisajan alkaneen kuitenkin jo TELK:aan saapumisesta.
Jos valitus on erehdyksessä toimitettu väärälle viranomaiselle, jonka toimivaltaan asian käsittely ei kuulu, viranomainen voi siirtää asian oikealle viranomaiselle oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 18 §:n mukaan. Tällöin asia tulee vireille vasta valituksen saapuessa oikealle viranomaiselle.
Jos TELK tai VakO palauttaa asian eläkelaitokseen uudelleen käsiteltäväksi, muutoksenhaun kesto lasketaan alkuperäisestä alkamisajankohdasta lukien.
Muutoksenhaun viivästymisestä aiheutunut hyvitys
Valtion varoista maksettavan hyvityksen tarkoituksena on korvata muutoksenhaun viivästymisestä asianosaiselle syntynyttä huolta, epävarmuutta ja muuta huoleen ja epävarmuuteen rinnastettavaa haittaa.
Hyvityksen maksamisen edellytyksenä on, että viivästyminen on johtunut muutoksenhakuelimen (esimerkiksi TELK tai VakO) tai viranomaisen tai muun yksityisen tahon, kuten eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen vastuulla olevasta syystä.
Muutoksenhaun viivästyminen voi johtua eläkelaitoksesta esimerkiksi silloin, kun viivästys tapahtuu itseoikaisuvaiheessa tai eläkelaitokselle tai Eläketurvakeskukselle toimitetun valituksen edelleen toimittamisessa muutoksenhakuelimeen.
Hyvitys on verovapaa eikä hyvitystä voida ulosmitata.
Muutoksenhaun viivästymisestä aiheutuneen hyvityksen määrä
Hyvityksen määrä on 1 500 euroa jokaiselta vuodelta, jona muutoksenhaku on muutoksenhakuelimen tai eläkelaitoksen vastuulla olevasta syystä viivästynyt.
Hyvityksen yhteismäärää voidaan korottaa enintään 2 000 eurolla, jos pääasia on ollut erityisen merkittävä asianosaiselle. Asiaa pidetään erityisen merkittävänä, jos asia liittyy välittömästi
- henkilön terveyteen
- toimeentuloon
- oikeudelliseen asemaan tai
- muuhun vastaavan seikkaan.
Hyvitystä voidaan lisäksi asiakohtaisten erityispiirteiden johdosta alentaa tai korottaa. Kun hyvitystä alennetaan tai korotetaan, huomioon otetaan samoja seikkoja kuin käsittelyn viivästymistä arvioitaessa (asian laatu ja laajuus, asianosaisten, viranomaisten ja muutoksenhakuelinten toiminta muutoksenhakuprosessissa, asian merkitys asianosaiselle ym.) tai muita niihin rinnastettavia seikkoja.
Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 85/2012 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan hyvityksen määrää voisi alentaa esimerkiksi silloin, kun asiat kuuluvat samaan asiakokonaisuuteen (henkilöllä ollut vireillä useita oikeudenkäyntejä).
Hyvitystä voidaan määrätä enintään 10 000 euroa. Hyvityksen enimmäismäärä voidaan kuitenkin erityisestä syystä ylittää.
Oikeudenkäynnin lopputuloksella ei sinänsä ole merkitystä eikä lopputulos yleensä vaikuta hyvityksen määrään.
Muutoksenhaun viivästyshyvityksen vaatiminen, ratkaiseminen ja maksaminen
Hyvitysvaatimus muutoksenhaun viivästymisestä on tehtävä ennen pääsian ratkaisua
Asianosaisen on vaadittava hyvitystä pääasiaa käsittelevältä tuomioistuimelta tai muutoksenhakuelimelta kirjallisesti. Jos asiassa järjestetään suullinen käsittely, vaatimuksen voi esittää myös suullisesti.
Hyvitysvaatimus on tehtävä hyvissä ajoin ja viimeistään ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Jos hyvitysvaatimus tehdään vasta pääkäsittelyn päättymisen jälkeen, on puhevalta menetetty.
Asianosaisen on ilmoitettava, mitä rahamäärää asianosainen vaatii hyvityksenä. Hyvitysvaatimus on lisäksi perusteltava (oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 7 §).
Työeläkeasioissa vaatimus viivästyshyvityksestä tehdään pääasiaa käsittelevälle TELK:lle tai VakO:lle lähtökohtaisesti aina kirjallisesti. Jos asianosaiselle on myönnetty suullinen käsittely, voi vaatimuksen tehdä myös suullisessa käsittelyssä.
Muutoksenhakuelin ratkaisee hyvitysvaatimuksen muutoksenhaun viivästymisestä
Muutoksenhakuelin ratkaisee hyvitysvaatimuksen samalla, kun muutoksenhakuelin ratkaisee pääasian. Muutoksenhakuelin ottaa päätöksessään kantaa myös siihen, missä muutoksenhakuelimessä tai viranomaisessa asian käsittely on olennaisesti viivästynyt.
Jos asianosaiselle myönnetään hyvitys, asianosaiselle määrätään samalla valtion varoista korvattavaksi hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, jollei kuluja muuten korvata valtion varoista.
Valtiokonttorilla on oikeus käyttää valtion puhevaltaa hyvitystä koskevassa asiassa, jollei asia koske rikosasiaa.
Valtiokonttori maksaa hyvityksen muutoksenhaun viivästymisestä
Jos muutoksenhakuelin hyväksyy asianosaisen hyvitysvaatimuksen, Valtiokonttori maksaa hyvityksen ja hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet kustannukset asianosaiselle kuukauden kuluessa siitä, kun hyvitystä koskeva ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi (oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 12 §:n 1 mom.).
Muutoksenhaku muutoksenhaun viivästyshyvitystä koskevaan päätökseen
Muutoksenhakuelimen antamaan muutoksenhaun viivästyshyvitystä koskevaan ratkaisuun haetaan muutosta kuten pääasiassa.
Valitusoikeus on
- hyvitystä vaatineella asianosaisella
- yhteisöllä, laitoksella tai lautakunnalla, jossa muutoksenhakuelin on todennut asian käsittelyn viivästyneen ja joilta Valtiokonttori perii niissä tapahtunutta viivästystä vastaavan osuuden maksamastaan hyvityksestä.
Työeläkeasioissa valitusoikeus on hyvitystä vaatineen asianosaisen lisäksi esimerkiksi eläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella ja TELK:lla.
Maksetun muutoksenhaun viivästyshyvityksen periminen taholta, jossa viivästyminen on tapahtunut
Jos asian käsittelyn on todettu viivästyneen tietyssä hallintotehtävää hoitavassa laitoksessa tai muussa sellaisessa, Valtiokonttori perii laitoksen osuudeksi arvioidun määrän maksetusta hyvityksestä ja kuluista. Valtiokonttori perii seuraavilta tahoilta:
- kunta
- Ahvenanmaan maakunta
- itsenäinen julkisoikeudellinen laitos
- muu julkista hallintotehtävää hoitava (esimerkiksi eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus)
- valituksen käsitellyt lautakunta, joka ei kuulu minkään ministeriön toimialaan (esimerkiksi TELK).
Jos viivästymisen todetaan tapahtuneen sellaisessa tuomioistuimessa tai viranomaisessa, joka kuuluu tietyn ministeriön toimivaltaan, Valtiokonttori perii kyseiseltä ministeriöltä ministeriötä kuultuaan ministeriön osuudeksi arvioimansa määrän maksetusta hyvityksestä ja kuluista. Valtiokonttori ei kuitenkaan peri, jos ministeriön osuudeksi maksetusta hyvityksestä arvioidaan alle 3 000 euroa (oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 12 §:n 2 ja 3 mom.).
Sosiaalivakuutusjärjestelmässä tällaisia ministeriön toimialaan kuuluvia muutoksenhakuelimiä ovat muun muassa oikeusministeriön toimialaan kuuluva VakO ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluva sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.