Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäiväraha maksetaan omavastuuajan jälkeen.

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Miten sairauspäiväraha määräytyy?

Sairauspäiväraha määräytyy vuositulon perusteella. Työntekijän vuosituloon huomioidaan palkkatulot, joiden maksupäivä on tarkastelujaksolla. YEL- tai MYEL-vakuutetun yrittäjän vuosituloon lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson YEL- ja MYEL-työtulo siltä ajalta, kun työtulo on ollut voimassa.

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että hakija on ensin vuoden ajan oikeutettu sairauspäivärahaan ja vasta vuoden jälkeen alkaa työkyvyttömyyseläke. Tätä aikaa kutsutaan ensisijaisuusajaksi (ESA).

Työeläkehakemuksen käsittelyssä tarvitaan tieto ensisijaisuusajasta. Ensisijaisuusaika vahvistetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdan määrittelyä varten.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen.

Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään sairauspäivärahan päättymisestä lukien.

Ensisijaisuusaika ei vaikuta työkyvyttömyyden määrittelyyn eikä työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden alkamisajan eli eläketapahtuman määrittelyyn.

Ensisijaisuusajan päättymispäivä sitoo eläkelaitosta.

Kelan työkyvyttömyyseläke voi alkaa samasta ajankohdasta työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen kanssa, jos sairauspäivärahaa ei ole myönnetty enimmäisaikaan saakka. Jos sairauspäiväraha- tai työeläkeoikeutta ei ole, Kelan työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahan enimmäisaikaa vastaavan ajan päätyttyä.

Ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen maksettava sairauspäiväraha on toissijainen

Ensisijaisuusajan jälkeen maksettava sairauspäiväraha on toissijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden, jollei sairauspäivärahalle voida vahvistaa uutta ensisijaisuusaikaa.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuus on ensisijainen

Sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta pidetään ensisijaisena enintään vuoden ajan, vaikka sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta maksettaisiin pidemmältä ajalta.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta, ulkomaan etuus otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaa määrättäessä samalla tavalla kuin sairauspäiväraha.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuuden mahdollisia katkoksia ei oteta huomioon, vaan ulkomaan päivärahakautta pidetään yhdenjaksoisena.

Sairauspäivärahaa vastaavalle ulkomaan etuudelle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa kuten Suomesta maksettavalle sairauspäivärahalle.

Sairauspäivärahan ensisijaisuusajan vahvistaminen ja enimmäisaika

Kela tai työpaikkakassa vahvistaa etukäteen ensisijaisuusajan päättymispäivän, kun sairauspäivärahaa on myönnetty 150 päivää.

Sairauspäivärahan ensisijaisuusaika käsittää

• sairauspäivärahan enimmäisajan 150 ensimmäistä päivää sekä
• tämän jälkeiset 5 täyttä kalenterikuukautta.

Ensisijaisuusaika päättyy 4. kalenterikuukauden lopussa, jos myös sairauspäivärahan enimmäissuoritusaika sairauspäivärahaa keskeytyksettä maksettaessa päättyisi tähän.

Sairauspäivärahan jatkuminen ensisijaisuusajan jälkeen

Sairauspäiväraha voi jatkua ensisijaisuusajan jälkeen, jos sairauspäivärahaa ei makseta 150 päivän jälkeen yhtäjaksoisesti (enimmäisaika).

Enimmäisaikaan lasketaan mukaan edeltäneiltä 2 vuodelta kaikki päivät, joilta henkilöllä on ollut oikeus sairauspäivärahaan.

Milloin sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaa ei vahvisteta?

Sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaa ei vahvisteta henkilölle, joka täyttää tai on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän enimmäissuoritusajan 150 suorituspäivän täyttyessä (sairausvakuutuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentti).

Milloin vahvistetaan sairauspäivärahan uusi ensisijaisuusaika?

Uusi ensisijaisuusaika voidaan vahvistaa, kun aikaisemman ensisijaisuusajan päättymisestä on kulunut yli 6 kuukautta.

Sairauspäivärahan lisäpäiväoikeus enimmäisajan jälkeen

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää enimmäisajan jälkeen saman sairauden perusteella enintään 50 arkipäivältä.

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää enimmäisajan jälkeen, jos

• henkilö palaa työhön ja
• sama sairaus uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää.

Sairauspäivärahaa lisäpäiviltä voidaan myöntää yhdessä tai useammassa jaksossa. Sairauspäivärahaa myönnettäessä noudatetaan sairausvakuutuslaissa säädettyjä omavastuuaikoja.

Milloin henkilöllä on oikeus uuteen sairauspäivärahaan?

Jos henkilö on saanut enimmäisajan päättymisen jälkeen sairauspäivärahaa 50 arkipäivältä, oikeus sairauspäivärahaan saman sairauden perusteella uudelleen edellyttää, että henkilö on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukautta.

Uuden sairauden perusteella sairauspäivärahaoikeus voi alkaa jo aikaisemmin.

Sairauspäivärahan lisäpäiväoikeus kuntoutustuen päättymisen jälkeen

Henkilö, joka on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja tämän jälkeen määräajan kuntoutustukea, voi olla oikeutettu 50 sairauspäivärahan lisäpäivään. Edellytyksenä on, että henkilö palaa eläkkeen päättymisen jälkeen työhön vähintään 30 päiväksi.

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot sairauspäivärahan lisäpäivistä

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot henkilölle myönnetyistä sairauspäivärahan lisäpäivistä.

Työssä olevan eläkkeensaajan oikeus sairauspäivärahaan

Lähtökohtaisesti henkilöllä, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, on oikeus sairauspäivärahaan.

Henkilöllä on oikeus sairauspäivärahaan ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä, jos

• eläkkeensaaja on eläkkeelle siirtymisensä jälkeen työssä ja
• tulee työkyvyttömäksi tähän työhön.

Eläkkeensaaja, joka on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, on oikeutettu sairauspäivärahaan vasta sen jälkeen, kun eläkkeensaaja on työkyvyttömyyseläkettä saadessaan ollut työssä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos kysymyksessä on uusi sairaus, oikeus päivärahaan voi alkaa aikaisemmin.

Jos eläkkeensaaja saa eläkkeellä ollessa tehdyn työn perusteella päivärahaa enimmäisajalta ja eläkkeensaaja sen jälkeen palaa työhön 30 päiväksi, eläkkeensaajalla on oikeus 50 lisäpäivään.

Sairauspäivärahan hakeminen

Sairauspäivärahaa tulee hakea 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

Sairauspäivärahan maksaminen

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sairauspäivärahapäivien lukumäärä nousisi 300 päivään.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa

Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää, että työntekijä toimittaa Kelalle tai työpaikkakassalle työterveyshuollon lausunnon.

Työterveyshuollon lausunto on toimitettava viimeistään silloin, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90. Työterveyshuollon lausunnon voi toimittaa myös aiemmin.

Työterveyshuollon lausunto sisältää arvion

• työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja
• selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä.

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää kerralla yli 90 päivää

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää kerralla yli 90 päivää. Vaikka sairauspäivärahaa on myönnetty yli 90 päivää, sairauspäivärahan maksaminen 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa.

Sairauspäivärahan 90 päivää voi kertyä yhtäjaksoisesti tai lyhyinä erillisinä jaksoina.

Osasairauspäivärahapäiviä ei lasketa 90 sairauspäivärahapäivään

Osasairauspäivärahapäiviä ei lasketa 90 sairauspäivärahapäivään.

Sairauspäivärahan maksamisen keskeyttäminen 90 päivän jälkeen

Sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään, jos työntekijä ei toimita työterveyshuollon lausuntoa, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90.

Sairauspäivärahan maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos

• toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai
• keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta.

Keskeytetyn sairauspäivärahan maksamista on mahdollista jatkaa takautuvasti keskeytysajankohdasta lukien, jos työntekijä toimittaa myöhemmin Kelalle työterveyshuollon lausunnon.

Ensisijaisuusajan vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos sairauspäivärahan maksaminen on keskeytetty

Kelan vahvistama ensisijaisuusaika jää voimaan, vaikka sairauspäivärahaa ei työterveyshuollon lausunnon puuttumisen vuoksi enää maksettaisi 90 päivän jälkeen. Eläke myönnetään tällöin ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Osasairauspäiväraha

Osasairauspäiväraha myönnetään työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäiväraha voidaan myöntää 12 – 150 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät 2 edeltäneen vuoden ajalta.

Osasairauspäivärahan myöntäminen edellyttää, että työntekijä on sopinut työnantajansa kanssa osapäivätyön tekemisestä. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40 – 60 prosenttiin aiemmasta. Osasairauspäivärahaa voi saada vain työntekijä, jonka työaika on välittömästi ennen työkyvyttömyyttä ollut kokoaikatyön mukainen.

Mikä on osasairauspäivärahan omavastuuaika?

Osasairauspäivärahan omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja 9 sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Osasairauspäiväraha maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun osasairauspäiväraha myönnetään välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.

Osasairauspäivärahassa on omavastuuaika, jos osasairauspäivärahaa haetaan ilman edeltävää sairauspäivärahaa.

Osasairauspäiväraha ei vaikuta ensisijaisuusaikaan eikä enimmäisaikaan

Osasairauspäivärahan maksaminen ei vaikuta sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaan eikä enimmäisaikaan.

Osasairauspäiväraha ei vaikuta työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan

Osasairauspäiväraha ei vaikuta työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan.

Ikäedellytys työkyvyttömyyseläkkeessä

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkkeenhakijalle, joka on

• 17 vuotta täyttänyt, mutta
• ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset.

Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä henkilölle, jonka työkyvyttömyys on alkanut ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä tai sen jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että 

• työntekijän työkyky on sairauden, vian tai vamman johdosta heikentynyt vähintään 2/5 ja
• työkyvyttömyys on kestänyt tai työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Vuoden aika lasketaan työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon

• eläkkeenhakijan koulutus
• aikaisempi toiminta
• ikä
• asuinpaikka ja
• muut näihin rinnastettavat seikat.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi ei riitä, että eläkkeenhakija on tullut työkyvyttömäksi omaan aikaisempaan työhönsä. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä lähtee siitä, että vaikka eläkkeenhakija ei pysty enää tekemään entistä työtään, hän voi ottaa vastaan muuta työtä, jonka suorittamista eläkkeenhakijalta on kohtuullista edellyttää.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu lääketieteellinen selvitykseen

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu aina lääketieteellisten tutkimusten ja tutkimustulosten perusteella tehtyyn arvioon sairauksien aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä.

Ratkaisevaa on

• oireiden yhteisvaikutus eläkkeenhakijan toimintakykyyn ja
• toimintakyvyn suhde eläkkeenhakijan oman työn tai muiden sellaisten töiden asettamiin vaatimuksiin, joita eläkkeenhakijan voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin lähtökohtana ovat selvitykset eläkkeenhakijan terveydentilasta. Eläkkeenhakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman.

Hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa ei edellytetä silloin, kun

• hakija todetaan pysyvästi työkyvyttömäksi ja eläke myönnetään toistaiseksi
• ulkomailla asuvalle eläkkeenhakijalle tulee myönnettäväksi määrältään pieni eläke.

Eläkehakemukseen liitettävä lääkärinlausunto on yleensä B-lääkärinlausunto. Eläkelaitos voi hyväksyä myös muunlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen.

Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos eläkkeenhakija on sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.

Mitä tietoja lääkärinlausunnosta ilmenee?

Lääkärinlausunnosta tulisi käydä ilmi

• eläkkeenhakijan työkykyyn vaikuttavat sairaudet
• kliininen status
• eläkkeenhakijasta tehty toimintakyvyn arvio
• hoito- ja kuntoutussuunnitelman arvio siitä, voidaanko eläkkeenhakijan työkyky palauttaa hoidolla, lääkinnällisellä kuntoutuksella tai ammatillisella kuntoutuksella
• oireiston seuraukset eläkkeenhakijan toimintakykyyn
• arvio siitä, mitä eläkkeenhakijan työ vaatii hänen terveydentilaltaan ja suorituskyvyltään
• arvio siitä, mitä haittoja eläkkeenhakijan sairaudesta aiheutuu eläkkeenhakijan työskentelylle.

Miten menetellään, jos terveydentilatiedot ovat puutteellisia?

Eläkeratkaisua ei voida tehdä, jos tarvittavat tiedot ovat puutteelliset. Tietojen korjaamiseksi eläkelaitos voi

• lähettää puutteellisen lääkärinlausunnon tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman hoitavalle lääkärille täydennettäväksi
• ohjata eläkkeenhakijan työterveyshuoltoon, jos sellainen on käytettävissä ja muualta saatu lääkärinlausunto on puutteellinen
• lähettää eläkkeenhakijan erikoislääkärille tutkittavaksi
• lähettää eläkkeenhakijan kuntoutustutkimusyksikköön hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tai uuden työkyky- ja kuntoutusselvityksen laatimiseksi
• hankkia jäljennöksiä jo olemassa olevista sairauskertomuksista.

Eläkkeenhakijalle voidaan joissain tilanteissa myöntää kuntoutustuki hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija on työkyvytön ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden.

Ratkaisu on usein selvä lääketieteellisen selvityksen perusteella

Käytännössä suuri osa eläkehakemuksista voidaan ratkaista suoraan lääketieteellisen selvityksen perusteella. Sosiaalisten seikkojen tutkiminen ei ole tarpeen silloin, kun sairaus, vika tai vamma kaiken todennäköisyyden mukaan aiheuttaa hakijalle työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden.

Kun eläkeratkaisu ei ole selvä pelkästään lääketieteellisen selvityksen perusteella, työ- ja kuntoutusarviossa on otettava huomioon työkyvyttömyysmääritelmässä todetut sosiaaliset seikat

• eläkkeenhakijan koulutus
• aikaisempi toiminta
• ikä
• asuinpaikka ja
• muut näihin rinnastettavat seikat.

Eläkelaitos hankkii tarvittavat tiedot, jos eläkehakemuksen yhteydessä ei ole esitetty sosiaalisista seikoista, esimerkiksi eläkkeenhakijan työstä, riittävästi selvitystä.

Sosiaaliset seikat, jotka otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkettä ratkaistaessa

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa eläkelaitos ottaa huomioon henkilön jäljellä olevan kyvyn hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota henkilön voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sosiaalisina seikkoina henkilön

• koulutus
• aikaisempi toiminta
• ikä
• asuinpaikka ja
• muut näihin rinnastettavat seikat.

Jos henkilön työkyky vaihtelee, otetaan huomioon henkilön vuotuinen ansio.

Miten koulutus, aikaisempi toiminta ja ikä vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointiin?

Laaja-alainen ja monipuolinen pohjakoulutus sekä työhistoria yleensä mahdollistavat eläkkeenhakijan siirtymisen uusiin tehtäviin.

Nuori eläkkeenhakija voi yleensä sijoittua uusiin tehtäviin, vaikka koulutustausta ja työkokemus on vähäistä.

Iäkkään eläkkeenhakijan ei yleensä edellytetä siirtyvän uusiin tehtäviin, jos eläkkeenhakijalla on suppea erityisalan koulutus tai ammattitaito. Näin on myös silloin kun eläkkeenhakija on pitkään työskennellyt samassa tehtävässä.

Miten asuinpaikka ja saatavissa oleva työ vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointiin?

Eläkeoikeuden arviointiin vaikuttavat

• eläkkeenhakijan asuinpaikka
• asuinpaikkakunnalla tai lähiseudulla saatavissa oleva työ ja
• eläkkeenhakijan tosiasialliset työnsaantimahdollisuudet.

Saatavissa olevan työn pitää yleensä olla eläkkeenhakijan omalla asuinpaikkakunnalla tai lähiseudulla.

Työsuhdanteen vaihteluilla ei saisi olla vaikutusta saatavissa olevan työn arviointiin.

Nuoren eläkkeenhakijan voidaan yleensä edellyttää ottavan vastaan työtä asuinpaikkakuntansa tai lähiseudun ulkopuolelta.

Iäkkään eläkkeenhakijan ei yleensä edellytetä muuttavan vieraalle paikkakunnalle.

Eläkeoikeuden arvioinnissa ei tule ottaa huomioon sellaista työtä, jota eläkkeenhakijalla ei ole todellisia mahdollisuuksia saada, kun otetaan huomioon eläkkeenhakijan ikä, koulutus ja aikaisempi työkokemus.

Eläkeoikeuden arvioinnissa ei voida edellyttää, että eläkkeenhakijan työkyvylle sopiva työpaikka olisi paikkakunnalla avoinna. Riittää, kun työmarkkinoilla ylipäänsä on saatavissa eläkkeenhakijalle sopivaa työtä.

Työjärjestelyt omalla työpaikalla on varmistettava

Eläkelaitoksen tulisi ennen eläkepäätöksen tekemistä varmistaa, että eläkkeenhakijan työpaikalla on selvitetty mahdollisuudet muuttaa työtehtävät eläkkeenhakijan työkyvylle sopiviksi. Työpaikalla tulisi selvittää myös mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen.

Yleensä eläkkeenhakijan työpaikan työjärjestelyt selviävät TAK-lomakkeesta ETK 7111.

Yritystoiminnnan järjestelymahdollisuudet on varmistettava

Yrittäjältä selvitetään, voiko yrittäjä jatkaa työtään muuttamalla esimerkiksi tuotantoa, työolosuhteita tai työnjakoa. Kohtuullisuusnäkökohdat tulee tällöin ottaa huomioon.

Asiantuntijalääkärin asema eläkeratkaisun tekemisessä

Asiantuntijalääkärin asiantuntemus on välttämätön

• työkyvyttömyysasioiden
• kuntoutusasioiden sekä
• muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden ratkaisussa.

Yksi tai useampi asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana muiden asiantuntijoiden kanssa osana eläkelaitoksen ratkaisuprosessia. Asiantuntijalääkärillä on yleensä pitkä kokemus työkyvyn arvioinnista ja hyvä vakuutuslääketieteen tuntemus.

Ratkaisun valmisteluun osallistuvana asiantuntijalääkärinä ei saa käyttää hoitavaa lääkäriä. Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin rooli ja tehtävät eroavat potilasta hoitavan lääkärin roolista ja tehtävistä.

Asiantuntijalääkärin kannanotto

Asiantuntijalääkärin on otettava kantaa keskeisiin ja olennaisiin etuudenhakijan sairautta tai vammaa koskeviin terveydentila- ja hoitotietoihin, jotka ovat eläkelaitokselle toimitetuissa asiakirjoissa.

Asiantuntijalääkärin on merkittävä eläkeasian asiakirjoihin perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista. Kannanottoon olisi erityisesti merkittävä ne ratkaistavaa etuutta koskevan lain kriteerien mukaiset seikat, joihin lääketieteellinen arviointi keskeisiltä osin perustuu. Merkityksellistä tietoa ovat muun muassa

• tapahtuma- ja olosuhdetiedot
• tutkimuslöydökset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset.

Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa eläkelaitoksen päätöksiä. Lääketieteellisiä erikoistermejä tulee välttää.

Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa. Muiden asian ratkaisuun osallistuvien asiantuntijoiden kannalta on tärkeää, että asiantuntijalääkäri perustelee tekemänsä johtopäätökset ja perustellun arvionsa ymmärrettävällä tavalla erityisesti silloin, kun kysymys on hylkäävästä päätöksestä.

Eläkepäätöksessä tulisi aina perustella riittävän selkeästi, vastaanottajalleen ymmärrettävästi ja asiallisesti, miksi ratkaisuun on päädytty.

Asiantuntijalääkärin kannanoton vahvistaminen

Asiantuntijalääkärin on vahvistettava kannanottonsa sanoin ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta.”

Mitkä ovat asiantuntijalääkärin tehtävät työkyvyttömyyseläkeoikeutta ratkaistaessa?

Asiantuntijalääkärin tehtävänä on

• tehdä asiantuntemuksensa pohjalta kokonaisarvio eläkkeenhakijan työeläkelakien mukaisesta työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta työkyvystä hankkia itselleen ansiotuloja
• arvioida eläkkeenhakijan työssäjatkamisen mahdollisuuksia vakuutuslääketieteellisestä näkökulmasta
• suhteuttaa yksittäistapaus kokonaisuuteen, yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön.

Työkyvyttömyyseläkehakemukset ratkaistaan ensisijaisesti vakuutuslääketieteellisen asiantuntijalausunnon perusteella. Asiantuntijalausunto perustuu

• lääketieteelliseen selvitykseen
• hakijan työskentelystä hankittuun tietoon
• työn vaatimuksista hankittuun tietoon sekä
• sosiaalisiin seikkoihin.

Työkyvystä tehtävää kokonaisarvioita ei voida jakaa lääketieteelliseen ja muuhun arvioon, vaan siihen vaikuttavat sekä lääketieteelliset että muut laissa luetellut asiat.

Koska asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana, asiantuntijalääkärin arviosta ei kuulla erikseen asianosaista.

Miten menetellään rajaratkaisuissa, kun asiassa on työkyvyttömyyseläkettä puoltavia ja hylkääviä seikkoja?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuun vaikuttaa yhtä paljon sekä hylkäystä että myöntöä puoltavia tekijöitä (rajaratkaisu), voidaan ratkaisua etsiä seuraavilla tavoilla: 

• useampi asiantuntijalääkäri arvioi hakemuksen
• hakemus käsitellään asiantuntijalääkärikokouksessa
• hakemus käsitellään asiantuntijalääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden yhteisessä kokouksessa
• hankitaan eläkkeenhakijan toimintakykyä kartoittava arvio (esim. PCA-menetelmää käyttäen).

Mitä ovat muutoksenhakuelinten eriävät ratkaisut rajaratkaisuina?

Työkyvyn arvioinnissa voidaan todennäköisesti pitää niin sanottuina rajatapauksina myös niitä tapauksia, joissa muutoksenhakuelimet ovat samojen selvitysten perusteella päätyneet eriäviin ratkaisuihin. Usein ratkaisut saattavat olla äänestysratkaisuja.

On oletettavaa, että jos toisen järjestelmän, esimerkiksi kansaneläkejärjestelmän, muutoksenhakuelimen ratkaisu on jo annettu, eriävän ratkaisun antamista on todennäköisesti pohdittu perusteellisesti. Toisessa järjestelmässä voidaan työkyvyn arvioinnissa painottaa eri seikkoja enemmän kuin toisessa. Tällöin on mahdollista, että ratkaisussa päädytään eri kannoille.

Milloin myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke?

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 3/5.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää lisäksi, että eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 3/5 eli 60 % aiemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 2/5.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää lisäksi, että eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 2/5 eli 40 % aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkkeenhakijalle, joka osittain vielä jatkaa työntekoa, mutta ei sairauden takia pysty enää täyteen työpanokseen.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös eläkkeenhakijalle, joka ei ole työssä. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakijalla on sairaudestaan huolimatta työkykyä jäljellä osa-aikaiseen työhön ja todellisia työllistymismahdollisuuksia.

Työntekijän vuotuinen ansio otetaan huomioon, jos työntekijän työkyky vaihtelee.

Kansaneläkelaissa ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä.

Miten arvioidaan ansiotason alenemista?

Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa eläkkeenhakijan ansiotasoa ja ansiotason alenemista tarkastellaan kokonaisuutena. Kaikesta rinnakkaisesta työstä saadut ansiot otetaan huomioon.

Eläkkeenhakijan ansiot ovat voineet vaihdella siinä määrin, että vakiintunutta ansiotasoa ei ole selvästi muodostunut. Tällöin ansiotason laskua voi olla vaikea arvioida.

Ansiotason muutosta on vaikea arvioida, jos eläkkeenhakija ei ole ollut työssä työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan. Tällöin voi olla vaikea päätellä, onko eläkkeenhakijan poissaolo työelämästä johtunut sairaudesta vai muusta syystä.

Mitä selvitetään, kun eläkelaitos tekee yrittäjän työkykyarvion?

Yrittäjän työkykyarviota tehtäessä selvitetään muun muassa

• miten sairaus vaikuttaa yrittäjän mahdollisuuksiin jatkaa yritystoimintaa
• onko yrityksen toiminta muuttunut
• onko yrityksen toimintaa supistettu
• tekevätkö muut osakkaat yrittäjän työt
• onko yritykseen palkattu lisätyövoimaa.

Lääketieteellisen selvityksen lisäksi yrittäjältä vaaditaan tarvittaessa selvitys yrittäjän työpanoksen olennaisesta vähenemisestä tai yritystoiminnan loppumisesta kokonaan.

Milloin vakiintunut keskiansio on ansiovertailuperusteena?

Eläkkeenhakijan nykyistä ansiotasoa verrataan vakiintuneeseen keskiansioon silloin, kun eläkkeenhakija on vielä työssä. Eläkkeenhakija on saattanut sairauden takia siirtyä toisiin tehtäviin tai osa-aikatyöhön ja ansiotaso on tämän johdosta alentunut.

Vakiintunutta keskiansiota määrättäessä otetaan huomioon muun muassa eläkkeenhakijan

• ammatti- ja toimiala
• ammattikehitys
• työhistorian pituus
• työhistorian yhdenjaksoisuus tai katkonaisuus.

Tulevan ajan ansio on yleensä vakiintunut keskiansio

Yleensä vakiintunut keskiansio on tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio määrätään eläketapahtumavuotta edeltäneiden 5 kalenterivuoden ansioiden perusteella. Tätä aikaa kutsutaan tarkasteluajaksi.

Tarkasteluajan ansiot tarkistetaan palkkakertoimella.

Milloin vakiintunut keskiansio on muu ansio kuin tulevan ajan ansio?

Vakiintunut keskiansio voi olla muu kuin tulevan ajan ansio, jos tulevan ajan ansio ei vastaa eläkkeenhakijan aikaisemman työhistorian ansiotasoa.

Keskiansio voi olla ansio, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on määrätty

Vakiintunut keskiansio voi olla keskiansio, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on määrätty. Vakiintunut keskiansio määritellään näin, jos eläkkeenhakijan ansiotaso vaihtelee vuosittain niin, ettei ansiotaso ole vakiintunut tietylle tasolle.

Eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisajankohta

Työkyvyttömyyseläkkeessä eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisajankohta. Työkyvyttömyyden alkamisajankohta perustuu pääasiassa lääketieteellisiin seikkoihin.

Eläkkeen maksamisen alkaminen ja työkyvyttömyyden alkaminen ovat eri asioita. Eläketapahtuma on yleensä lääketieteellisen työkyvyttömyyden alkamispäivä ja eläketapahtumaa ei voi siirtää muuhun ajankohtaan ilman lääketieteellistä näyttöä. Eläketapahtumaa ei voi esimerkiksi siirtää myöhemmäksi pelkästään sen vuoksi, että henkilö on saanut kuntoutusrahaa työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan, jos henkilö on ollut työkyvytön jo kuntoutusrahan alkaessa tai ennen sitä.

Työkyvyttömyyden alkamisajankohta voi perustua myös muihin seikkoihin, ennen kaikkea työnteon lopettamisajankohtaan.

Työkyvyttömyyden alkamisajankohtaa määrättäessä ansiotason riittävällä alentumisella on ratkaiseva merkitys silloin, kun eläkkeenhakija työskentelee osa-aikaisesti.

Työkyvyttömyyden alkamisajankohtana voidaan pitää kokopäiväisen työn päättymiskuukauden viimeistä päivää, kun

• työssä olevalle eläkkeenhakijalle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke ja
• eläkkeenhakijan kokopäivätyö päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen voi alkaa samasta ajankohdasta, jona osa-aikatyö alkaa.

Kun työkyvyttömyyden alkamisajankohta on tulkinnanvarainen, ratkaisu tulisi pyrkiä tekemään niin, että myönnettävä eläke olisi oikeassa suhteessa eläkkeenhakijan työhistoriaan ja työansioihin.

Joissain tilanteissa työkyvyttömyyden alkamisajankohta voidaan viedä vuosia taaksepäin, jos lääketieteellinen selvitys ja työskentelystä saatu selvitys tukevat ratkaisua.

Eläketapahtuma on ensimmäisen sairauden alkamisajankohta

Työkyvyttömyyden katsotaan jatkuneen yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan, jos

• eläkkeenhakija on ollut työkyvytön ensin jonkin sairauden vuoksi alle vuoden ja
• tämän jälkeen uuden sairauden perusteella niin kauan, että työkyvyttömyys yhteensä jatkuu yli vuoden.

Työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen, kun ensimmäinen sairaus alkoi.

Eläketapahtuma tapaturmassa vammautuneella on vahinkopäivä

Tapaturmassa tai onnettomuudessa vammautuneella eläketapahtumapäivä on yleensä tapaturman sattumispäivä, jos tapaturma aiheuttaa työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden.

Milloin eläketapahtumaa ei voida todeta?

Eläketapahtumaa ei yleensä voida todeta, jos

• ilmeisestä työkyvyttömyydestä huolimatta eläkkeenhakijan työkyvyssä ei voida todeta tapahtuneen eläkkeenhakijan työhistorian aikana muutosta
• työkyvyttömyyden perusteena on jo varhaisaikuisuudessa alkanut persoonallisuushäiriö.

Pelkästään persoonallisuushäiriön perusteella eläkkeenhakijan ei voida katsoa tulleen työkyvyttömäksi, jos persoonallisuushäiriöstä huolimatta eläkkeenhakija on ollut työkykyinen työsuhteissa ollessaan. Näytöksi eläketapahtumasta edellytetään silloin muutosta terveydentilassa, tavallisesti muutakin oirediagnoosia.

Milloin myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi?

Eläkkeenhakijalle myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos

• eläkkeenhakija täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset
• on todennäköistä, ettei eläkkeenhakija kykene hoidon tai kuntoutuksen avulla palaamaan työelämään.

Vanhuuseläkeikää lähellä oleville eläkkeenhakijoille työkyvyttömyyseläke myönnetään yleensä toistaiseksi.

Milloin myönnetään työkyvyttömyyseläke kuntoutustukena määräajaksi

Eläkkeenhakijalla on oikeus saada kuntoutustukea työkykynsä palauttamiseksi niin pitkältä ajalta kuin hänen arvioidaan olevan työkyvytön työeläkelakien edellyttämällä tavalla. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

Edellytyksenä kuntoutustuen myöntämiselle on, että eläkkeenhakijan työkyky on heikentynyt määräaikaisesti ainakin vuoden ajan.

Kuntoutustuki ja kuntoutustuen jatko myönnetään sellaiselle eläkkeenhakijalle, jonka toimintakyky on sairaudesta, viasta tai vammasta johtuen alentunut siten, että

• hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan todennäköisesti merkittävästi parantaa niin, että hän voi todennäköisesti palata entiseen työtehtäväänsä tai entistä työtehtävää vastaavaan työtehtävään kuntoutustukijakson jälkeen
• ammatillisella kuntoutuksella eläkkeenhakija voi todennäköisesti jatkaa työelämässä terveydentilalleen sopivassa työssä kuntoutustukijakson jälkeen (ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arvio).

Eläkelaitoksen on kuntoutustukea myönnettäessä varmistettava, että eläkkeenhakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustukiratkaisua tehtäessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että esitetty kuntoutussuunnitelma on realistinen.

Kuntoutustuki voidaan myöntää myös hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija on työkyvytön ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden.

Ensimmäinen kuntoutustukijakso

Ensimmäinen kuntoutustukijakso ja sitä edeltävä työkykyarvio ovat tärkeitä, koska kuntoutustuen jatkohakemusta ei yleensä ole perusteltua hylätä, jos eläkkeenhakijan terveydentila pysyy ennallaan.

Ensimmäistä työkykyarviota tehtäessä eläkkeenhakijan sairauden hoito on usein kesken eikä tarkkaa tietoa hoidon tehoamisesta ole.

Työkyvyttömyyden pysyvyyttä voi olla vaikea arvioida, koska hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja aikaisempaa useammissa tapauksissa toimintakyky voi parantua. Eläkkeenhakijalle tulisi näissä tilanteissa myöntää kuntoutustuki.

Kuntoutustukiratkaisun perustelu

Kuntoutustukiratkaisu ei edellytä erityistä perustelemista, jos myönteinen kuntoutustukiratkaisu noudattaa hakijalle tehtyä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.

Kuntoutustukiratkaisua voi perustella, jos eläkelaitos haluaa antaa kuntoutustuen saajalle ohjeita siitä, että kuntoutustuen saajalta edellytetään tiettyjä aktiivisia toimenpiteitä kuntoutustuen aikana.

Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella, kun

• eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta
• kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi
• kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanon ajaksi
• kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhön paluun tukemiseksi
• kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Kun eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta, päätöksen perusteluissa tulisi esittää, miksi eläkelaitos on päätynyt erilaiseen ratkaisuun kuin hoitava lääkäri.

Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella niin, että eläkkeensaaja ymmärtää, ettei kuntoutustukea ole tarkoitus jatkaa enää myönnetyn kuntoutustukijakson jälkeen, kun

• kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhön paluun tukemiseksi
• kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Milloin olisi hyvä ottaa yhteyttä kuntoutustuen saajaan?

Joissain tapauksissa kuntoutustuen saajaan voidaan ottaa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse ja selvittää, miksi eläkeratkaisu on määräaikainen kuntoutustuki. Eläkkeensaajalle tulisi kertoa, mihin toimenpiteisiin eläkkeensaajan tulisi jatkossa ryhtyä.

Milloin työkyvyttömyyseläke hylätään?

Työkyvyttömyyseläkettä koskeva eläkehakemus hylätään, jos eläkelaitos arvioi, ettei työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksiä saadun selvityksen perusteella ole. Hylkäyspäätös on aina perusteltava yksilöllisesti.

Eläkehakemusta ei voida hylätä pelkästään siksi, että eläkkeenhakija kieltäytyy hoidosta. Hoidosta kieltäytyminen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että kokonaisarviossa päädytään hylkäykseen, jos sairaus olisi käypä hoito –suositusten perusteella parannettavissa.

Mitkä ovat työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 60 vuotta täyttäneille?

Työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painotetaan 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa. Työeläkelakien erityissäännöstä ammatillisen luonteen painottamisesta sovelletaan silloin, kun edellytykset työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi eivät täyty yleisen määritelmän mukaan.

Lähtökohtaisesti 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painottavaa erityissäännöstä sovellettaessa arvioidaan, onko eläkkeenhakijan työkyky alentunut vähintään 2/5 tai 3/5. Työkyvyn ammatillista luonnetta painotetaan silloin, kun

• ansiotyöura on pitkä ja
• työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus
• ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä

tekevät työn jatkamisen kohtuuttomaksi (hallituksen esitys 45/2002 vp.).

Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioidaan yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan silloin, kun 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan ansiotyöura on jäänyt lyhyeksi. Lyhyenä voidaan pitää alle 10 vuoden työhistoriaa.

Mitä tarkoittaa ansiotyöuran pitkäaikaisuus yli 60-vuotiaan työkykyä arvioitaessa?

Ansiotyöuran pitkäaikaisuutta harkittaessa lähtökohtana on eläkkeenhakijan koko ansiotyöhistoria ennen eläkkeen hakemista. Pitkäaikaisena voidaan pitää vähintään 10 vuoden työhistoriaa.

Työhistoriaan voi sisältyä katkoksia, jotka johtuvat

• työttömyydestä
• sairauslomista tai
• lapsenhoidosta.

Työ voi olla myös kausiluonteista tai osa-aikaista.

Työsuhteen katkokset, kausiluonteisuus tai osa-aikaisuus eivät sellaisenaan merkitse estettä ansiotyöuran katsomiselle pitkäaikaiseksi.

Ulkomailla tehty työ on samassa asemassa kuin Suomessa tehty työ.

Mihin kiinnitetään huomiota, kun arvioidaan eläkkeenhakijan ikääntyneisyyttä?

Eläkkeenhakijan ikääntyneisyyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota sellaisiin ominaisuuksiin,

• joilla voi olla merkitystä eläkkeenhakijan omassa työssä ja
• joiden vuoksi eläkkeenhakijan selviytyminen työssä voi olla vaikeampaa kuin muilla samanikäisillä, esimerkiksi tarkkuuden heikentyminen tai fyysisen ja psyykkisen rasituksen sietokyvyn väheneminen.

Mitä tarkoittaa työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus?

Työn aiheuttamaa rasittuneisuutta tai kuluneisuutta arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat

• työn raskaus ja hankalat työasennot
• työajan pituus ja epäsäännöllisyys sekä
• työaikajärjestelyjen rasittavuus.

Rasittuneisuutta voivat lisätä esimerkiksi

• työhön liittyvät vaikeat ihmissuhdekysymykset
• jatkuva kiire työssä
• yksintyöskentely.

Rasittuneisuuteen voivat vaikuttaa myös olosuhteiden tai työmenetelmien olennaiset muutokset työpaikalla.

Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus voivat ilmetä esimerkiksi

• tuki- ja liikuntaelinten oireiluna
• väsymyksenä
• psyykkisinä oireina
• sairauspoissaolojen lisääntymisenä tai
• erilaisina ongelmina työpaikalla.

Eläkelaitos voi saada tietoja eläkkeenhakijan rasittuneisuudesta ja kuluneisuudesta esimerkiksi

• työtä ja työolosuhteita kuvaavista selvityksistä, esimerkiksi TAK-lomake ETK 7111
• työsuojeluvaltuutetulta
• työterveyshuollosta
• luottamusmieheltä tai
• eläkkeenhakijalta itseltään.

Mitä tarkoittaa ammatillinen painotus?

Yleisessä työkyvyttömyysmääritelmässä työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon ammatillisia kriteereitä, esimerkiksi

• koulutus
• aikaisempi toiminta ja
• näihin rinnastettavat seikat.

Ammatilliset kriteerit saavat sitä suuremman merkityksen työkyvyn arvioinnissa mitä vanhemmasta eläkkeenhakijasta on kyse. Sen lisäksi 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyn arvioinnissa otetaan huomioon eläkkeenhakijan jäljellä oleva toimintakyky suhteessa eläkkeenhakijan omaan työhön. Jos eläkkeenhakija on ollut työttömänä ennen sairauspäivärahakautta, toimintakykyä suhteutetaan pääasiassa siihen työhön, jota eläkkeenhakija on viimeksi tehnyt.

Kun on kysymys osa-aikatyössä olevasta 60 vuotta täyttäneestä eläkkeenhakijasta, arvioidaan eläkkeenhakijan kykyä selviytyä osa-aikatyössä. Jos osa-aikatyöhön siirtymisestä on kulunut alle vuosi, työkyvyn arvioinnissa kohteena on eläkkeenhakijan aikaisempi kokoaikatyö.

Arvioinnin kohteena on yleensä työ, jota eläkkeenhakija on eläkkeellä ollessaan tehnyt. Työkykyä arvioidaan eläkkeellä ollessa tehtyyn työhön, jos eläkkeenhakija on jo

• luopumistuella tai
• osatyökyvyttömyyseläkkeellä.

Julkisten alojen työkyvyttömyysmääritelmä on yleinen tai ammatillinen työkyvyttömyys

Julkisten alojen työeläkelaeissa on sekä

• yleinen työkyvyttömyysmääritelmä että
• niin sanottu ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä.

Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä on saman sisältöinen kuin yksityisten alojen työeläkelaeissa säädetty työkyvyttömyysmääritelmä.

Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan julkisella alalla samoin periaattein kuin yksityisillä aloilla.

Ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen kestäessä. Tällöin arvioidaan, onko työntekijä sairauden, vian tai vamman takia käynyt kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä vähintään vuoden ajaksi.

Ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan eläkkeenhakijan työkykyä arvioidaan siis hänen omaan työhönsä.

Julkisilla aloilla tutkitaan myös ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttäneen, työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön työkyvyttömyys.

Julkisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset tutkitaan ja eläke lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sellaiselle eläkkeenhakijalle,

• joka täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ennen sairausvakuutuslaissa säädetyn ensisijaisuusajan päättymistä tai
• jolle ei vahvisteta sairausvakuutuslaissa säädettyä ensisijaisuusaikaa, koska eläkkeenhakija täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ennen enimmäisajan 150 suorituspäivää.

Yksityisellä alalla työkyvyttömyyseläkettä ei tutkita näissä tilanteissa. Yksityisen alan eläkelaitoksissa eläkehakemus käsitellään vanhuuseläkehakemuksena. Julkisen alan eläkelaitoksissa eläkehakemus käsitellään työkyvyttömyyseläkehakemuksena.

Silloin, kun eläkkeenhakijalla on ollut sekä yksityisen alan että julkisen alan työskentelyä siten, että yksityisen alan työskentelyä on ollut viimeksi, yksityisen alan eläkelaitoksen on jaettava eläkehakemus julkisen alan eläkelaitokseen työkyvyn arvioimista varten.

Vanhuuseläkkeellä olevalle henkilölle voi tulla myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke.

Julkisten alojen eläkelakien mukainen vanhuuseläkeikä voi olla alempi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä. Myös yksityisillä aloilla henkilöllä voi olla oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Miten menetellään, kun henkilö on julkisten alojen eläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä?

Henkilölle myönnetään yksityisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, jos

• ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää nuorempi henkilö on jäänyt julkisten alojen vanhuuseläkkeelle ja henkilö on työssä yksityisellä alalla ja
• henkilö tulee työkyvyttömäksi ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Tarkemmat tiedot

Miten menetellään, kun henkilö on yksityisten eläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä?

Henkilölle myönnetään julkisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, jos

• ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää yksityisten alojen eläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle jäänyt henkilö on työssä julkisella alalla ja
• henkilö tulee työkyvyttömäksi ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Eläkelaitoksen on ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista

• selvitettävä henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen
• varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäännön mukaiseen kuntoutukseen, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksien tarkempi selvittäminen ei ole tarpeen, jos

• henkilön terveydentilan perusteella on selvää, ettei henkilö ole kuntoutettavissa työelämään, esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on parantumaton sairaus, joka ei mahdollista paluuta työelämään
• henkilöllä on sellainen parantuva sairaus, että henkilön työkyky palautuu kuntoutustuen aikana ja henkilö pystyy palaamaan työhön ilman kuntoutustoimenpiteitä
• vanhuuseläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan
• työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään
• lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun
• henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen.

Eläkelaitoksella on velvollisuus selvittää oikeus ammatilliseen kuntoutukseen

Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

Eläkelaitoksen on selvitettävä oikeus ammatilliseen kuntoutukseen myös, jos työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen aina, kun käsitellään

• hakemusta työkyvyttömyyseläkkeestä (osa ja täysi) ensimmäisen kerran
• hakemusta kuntoutustuesta (osa ja täysi) ensimmäisen kerran
• kuntoutustuen jatkohakemusta
• osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
• täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
• osakuntoutustuen muuttamista täydeksi kuntoutustueksi
• täyden kuntoutustuen muuttamista osakuntoutustueksi
• työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos tutkii oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien mukaan samalla tavalla kuin oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkittaisiin käsiteltäessä kuntoutushakemusta.

Milloin eläkelaitos antaa kuntoutuksesta ennakkopäätöksen?

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen ilman kuntoutushakemusta.

Hylkäävää päätöstä ammatillisesta kuntoutuksesta ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

Tarkemmat tiedot

Milloin eläkelaitos ei anna kuntoutuksesta ennakkopäätöstä?

Kuntoutuksen ennakkopäätöstä ei anneta, jos

• täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi
• työkyvyttömyyseläkkeenhakija kykenee palaamaan työhön muun kuntoutuksen avulla, esimerkiksi, kun henkilön työkyky palautuu jo lääkinnällisen kuntoutuksen aikana, jolloin ammatillinen kuntoutus ei enää ole tarkoituksenmukaista
• työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyn yhteydessä ei vielä voida arvioida henkilön työkyvyttömyyden uhkaa tai kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta, esimerkiksi, kun kuntoutustuki myönnetään pidemmäksi ajaksi kuin ennakkopäätös on voimassa
• kuntoutuksen saamisen edellytykset eivät täyty.

Tarkemmat tiedot

Mitä tarkoittaa muun lainsäädännön mukaisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen?

Eläkelaitoksen on varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuudet tutkitaan työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista.

Kuntoutusmahdollisuuksien selvittelystä saadaan tietoja esimerkiksi

• työkyvyttömyyseläkehakemuksesta
• työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitetyistä terveydentilaselvityksistä
• työnantajan kuvauksesta (TAK-lomake)
• muista työkyvyttömyyseläkehakemukseen liittyvistä selvityksistä.

Eläkelaitos ei tutki oikeutta muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.

Eläkelaitoksen on ohjattava hakija kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen

Eläkelaitoksen tulee ohjata hakija selvittämään kuntoutusmahdollisuuksia, jos eläkelaitos huomaa työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään, että muun lainsäädännön mukaista kuntoutusta ei ole riittävästi selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksia ohjataan selvittämään esimerkiksi

• Kelasta
• työterveyshuollosta
• terveydenhuoltojärjestelmästä.

Tarkemmat tiedot

Hylkäävä ratkaisu ja ohjaus muuhun kuntoutukseen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemus tai ammatillista kuntoutusta koskeva hakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että

• eläkkeenhakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista
• eläkkeenhakija ohjataan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen ja muihin palveluihin yhteistyössä palveluja järjestävien tahojen kanssa.

Luopumistuki

MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille tarkoitettua luopumistukea myönnettiin tietyin edellytyksin, jos maatalouden harjoittaminen päättyi viimeistään vuoden 2018 loppuun, jolloin luopumistukijärjestelmä päättyi. Luopumistukea maksaa Mela.

Luopumistukijärjestelmän voimassaoloa on jatkettu eripituisina jaksoina vuodesta 1995 alkaen. Luopumistuen saamisen edellytykset (mm. luopujan ikäraja) ovat vaihdelleet eri jaksojen aikana.

Osa myönnetyistä luopumistuista lähtee maksuun vasta järjestelmän päättymisen jälkeen ja jo maksussa olevien maksaminen jatkuu niin kauan, kuin maksamisen edellytykset kunkin etuudensaajan osalta täyttyvät.

Luopumistuki ja työkyvyttömyyseläke

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos luopumistukitilanteissa?

Työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään Melassa, jos hakijalle on myönnetty luopumistuki (myös vaikka luopumistuen maksaminen ei ole vielä alkanut).

Mela ei kuitenkaan ole vilmalaitos tai yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos, jos

• työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhteen kestäessä (Keva soveltaa ammatillista työkyvyn arviointia)
• työntekijä on säilyttänyt oikeutensa julkisen alan työeläkelain mukaiseen lisäeläkeoikeuteen tai henkilökohtaiseen eläkeikään
• ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke ja eläkkeenhakijan eläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty julkisen alan työeläkelain mukaan
• hakijalla on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Edellä mainituissa tilanteissa tulisi ennen päätöksen antamista ottaa yhteyttä Melaan sen selvittämiseksi, vaikuttaako eläkkeenhakijan eläkeasia luopumistukeen tai luopumistukiasia eläkeasian käsittelyyn.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen, kun myönnetyn luopumistuen maksaminen ei ole alkanut

Jos luopumistukioikeuden saanut henkilö tulee työkyvyttömäksi siinä vaiheessa, kun luopumistuen maksaminen ei ole vielä alkanut, työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös MYEL:n perusteella.

MYEL -työkyvyttömyyseläke myönnetään siihen saakka, kun luopumistuen maksaminen alkaa ja MYEL-työkyvyttömyyseläke muuttuu luopumistuen perusmääräksi. Muiden työeläkelakien perusteella myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen jatkuu luopumistuen rinnalla, jos luopumistuen saajalla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen vielä luopumistuen maksamisen alkamisen jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen kun myönnetyn luopumistuen maksaminen on alkanut

Jos luopumistuen saaja tulee luopumistuella ollessaan työkyvyttömäksi, luopumistuen saajalle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke muiden työeläkelakien kuin MYEL:n perusteella. Siltä ajalta, jolta luopujalle maksetaan luopumistukea, hänellä ei ole oikeutta saada MYEL-eläkettä.

Jos luopumistuen saajalle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke, luopumistuen täydennysosa lakkautetaan. Luopumistuen perusmäärän maksaminen jatkuu ennallaan. Täydennysosa lakkautetaan siitä ajankohdasta lukien, josta työkyvyttömyyseläke alkaa. Jos luopumistuen saajalle myönnetty työkyvyttömyyseläke lakkaa, täydennysosan maksaminen aloitetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.

Oikeus työuraeläkkeeseen, jos luopumistuki on myönnetty

Laissa ei ole säädöstä, joka estäisi työuraeläkkeen myöntämisen luopumistuen saajalle.Käytännössä työuraeläkkeeseen ei liene oikeutta, koska työuraeläkkeen edellytykset eivät yleensä enää täyty. Esimerkiksi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn päättymisestä on yli vuosi.

Mikä eläkelaitos toimii työuraeläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena, kun hakija saa luopumistukea?

Jos luopumistuen saaja hakee työuraeläkettä, hakemuksen ratkaiseva eläkelaitos määräytyy samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Työuraeläkehakemuksen vireilletulovuosi rinnastetaan tarkastelussa työkyvyttömyyden alkamisvuoteen.

Jos luopumistuen saajalla on oikeus työuraeläkkeeseen, se lakkauttaa luopumistuessa mahdollisesti maksussa olevan täydennysosan.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakijan työkyvyttömyys on alkanut ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä

Työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle henkilölle myönnetään vanhuuseläke ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos

• henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeikänsä ennen sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan päättymistä tai
• henkilölle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa, koska henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeikänsä ennen sairausvakuutuslain mukaisen enimmäisajan 150 suorituspäivää.

Lähtökohtana on, että henkilöllä on sairauspäivärahakausi menossa, kun henkilö täyttää ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.

Vanhuuseläke alkaa näissä tilanteissa aina ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vanhuuseläke alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vaikka työoikeudellinen työsuhde jatkuisi vielä silloin.

Milloin työkyvyttömyyttä ei tutkita?

Yksityisten alojen eläkelaitokset eivät tutki henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläke lasketaan ja myönnetään vanhuuseläkkeenä. Näissä tilanteissa vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeinen päivä.

Keva ei tutki henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos henkilöllä ei ole oikeutta julkisten alojen työeläkelakien mukaiseen lisäeläkkeeseen. Eläke myönnetään vanhuuseläkkeenä. Jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja jos henkilöllä on julkisten alojen palvelua ennen vuotta 1995, peruseläke normeerataan.

Milloin Keva tutkii työkyvyttömyyden?

Jos henkilöllä on oikeus julkisten alojen työeläkelakien mukaiseen lisäeläkkeeseen, Keva tutkii henkilön työkyvyttömyyden.

Jos Keva katsoo henkilön työkyvyttömäksi, henkilölle myönnetään vanhuuseläke. Peruseläkettä ei normeerata ja lisäeläkeosuus on mukana eläkkeessä.

Jos henkilö ei ole työkyvytön, myönnetään peruseläke vanhuuseläkkeenä. Jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja jos henkilöllä on julkisten alojen palvelua ennen vuotta 1995, eläke normeerataan.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, kun työkyvyttömyys alkaa

Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle, joka on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän, myönnetään työkyvyttömyysedellytyksiä tutkimatta vanhuuseläke, joka myös lasketaan vanhuuseläkkeenä.

Vanhuuseläkkeen myöntämistä, alkamista ja takautuvaa maksamista koskevat samat säännöt kuin vanhuuseläkettä normaalisti myönnettäessä. Muun muassa työsuhteen on oltava päättynyt ennen kuin vanhuuseläke voidaan myöntää.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeikänsä kuntoutustuen päättymiskuukauden aikana ja työkyvyttömyys jatkuu

Jos henkilölle myönnetty kuntoutustuki päättyy vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun niin, että kuntoutustuki ei ehdi muuttua vanhuuseläkkeeksi, henkilölle myönnetään työkyvyttömyyden jatkuessa vanhuuseläke kuntoutustuen sijaan.

Tarkemmat tiedot

Jos työkyvyttömyys myöhemmin päättyy, vanhuuseläke voidaan lakkauttaa eläkkeensaajan hakemuksesta työkyvyttömyyden päättymiseen.